Rajaton seutu VÄLITYÖ kevät Kuntajohtajat ja Seutuhallitus

Transkriptio

1 Rajaton seutu VÄLITYÖ kevät 2018 Kuntajohtajat ja Seutuhallitus

2 Työpajassa käsiteltyä ja sovittua Työpajojen osallistujat määrittelevät välityönään oman ajatuksensa seudun yhdyskuntarakenteen ja elinvoiman kehittämisen tärkeimmistä askeleista seuraavan 10 vuoden kuluessa. Yhdyskuntarakenteen askeleissa toivotaan näkemyksiä esimerkiksi seudun yritysalueiden, laajempien vyöhykkeiden tai kulkutapojen kehittämisestä. Elinvoiman kehittämisessä voidaan pohtia esimerkiksi alueiden toiminnallista uudistamista, seudun brändiä tai yritysklustereiden tukemista. Seututoimisto analysoi seuraavaa työpajaa varten annettuja vastauksia kestävyyden ja toteutettavuuden näkökulmasta. Seudun HYPA- ja INFRA-työryhmä työstävät Onnellinen arki teemaa työpajassaan 3.5. Tarkastelemme tuloksia seuraavassa työpajassa.

3 Taustalle Rajaton seutu- hankkeessa jäsentyy haastatteluiden, analyysin ja työpajojen perusteella kaksi kehittämisteemaa: 1. Yhdyskuntarakenne Sisäisen saavutettavuuden kehittäminen kytkemällä yritysalueita tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Seudun sijainnin hyödyntäminen valtakunnallisena solmupisteenä. Yritystonttitarjonnan seudullinen suunnittelu. Keskustojen kehittäminen yhdessä. Väylät ja kasvun suunnat. 2. Yritysalueiden elinvoiman kehittäminen sekä alueiden toiminnallinen uudistaminen Jatkuvan läsnäolon malli yritysalueille. Yritysalueiden profilointi. Rakenteen sisällä olevien vanhojen yritysalueiden uudistaminen. Yrityskeskittymien vahvistaminen klustereiksi. Kansainvälisten osaajien houkuttelu. Kansainvälistyminen laajemmin. Kampusten tukeminen. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen tukee seudun ilmastotyötä ja asukkaiden hyvinvointia. Lisäksi se luo edellytyksiä yritysalueiden elinvoimalle. Yritysalueiden elinvoiman kehittäminen tulisi tehdä monialaisesti yhdessä alueiden toimijakunnan kanssa.

4 Palautuneet työt

5 Riitta Ollila Tampere Näkemykseni mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana seudun rakenteen ja elinvoiman kehittämisen tärkeimmät askeleet seutuyhteistyössä ovat: 1. Ilmastomuutoksen hillitseminen. Kaikessa kehittämisessä pitää huomioida ilmastovaikutukset. Liikenneyhteydet, asuttaminen ja työpaikat tässä keskeisessä asemassa. 2. Elinvoiman edellytys on tasapainoinen väestörakenne. Nyt väkeä muuttaa seudulle, mutta syntyvyys alenee reippaasti ja väki vanhenee. 3. Rajattomien palveluiden lisääminen ja kehittäminen. Ei kilpailla vaan kehitetään yhdessä. Perusteluni ovat:

6 Veijo Niemi Lempäälä Näkemykseni mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana seudun rakenteen ja elinvoiman kehittämisen tärkeimmät askeleet seutuyhteistyössä ovat: 1.Tampere-Pirkkalan lentokenttä, henkilömatkojen lisäys, mutta myös rahtiterminaalit täytyy saada 2.Raideliikenne, kolmos ja nelos raiteet, nopeampi yhteys Tampere-Helsinki 3. Asunto ja yritystonttien kaavoitus hyvien liikenneyhteyksien varrelle Perusteluni ovat: Yllämainitut takaavat alueen kehittymisen

7 Jakara Riitta, Orivesi Näkemykseni mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana seudun rakenteen ja elinvoiman kehittämisen tärkeimmät askeleet seutuyhteistyössä ovat: 1. Sisäisen saavutettavuuden kehittäminen kytkemällä yritysalueita tehokkaaseen joukkoliikenteeseen 2. Seudun sijainnin hyödyntäminen valtakunnallisena solmupisteenä 3. Väylät ja kasvun suunnat Perusteluni ovat: Seutukunnan sisäinen saavutettavuus sekä seutukunnan saavutettavuus ulkopuolelta ovat mielestäni kehitykselle ensisijaisen tärkeitä.

8 Jaakko Joensuu, Pirkkala Näkemykseni mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana seudun rakenteen ja elinvoiman kehittämisen tärkeimmät askeleet seutuyhteistyössä ovat: 1. Seudun sijainnin hyödyntäminen valtakunnallisena solmupisteenä. - sisältää lentoaseman kehittämisen - Puskiaisten oikaisu 2. Keskustojen kehittäminen yhdessä. - hankkeissa seudullista kumppanitukea. Alueelliset identiteetit huomioon! - tarkoittaa samalla keskustojen välisiin yhteyksiin (mm. ratikka) panostamista 3. Yrityskeskittymien vahvistaminen klustereiksi. - mm. lentoaseman alueen yritysalueen korkea profiili Lisäksi yleisesti raja-alueyhteistyön lisäämistä yhteen kasvaneilla rajaseuduilla (palveluverkko, puistot jne ja yhteiset tavoitteet yksityisten palvelujen houkuttelemiseksi).

9 Jarkko Sorvanto, Ylöjärvi Näkemykseni mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana seudun rakenteen ja elinvoiman kehittämisen tärkeimmät askeleet seutuyhteistyössä ovat: 1.Ensinnäkin yleisesti ottaen toistan jo työpajassa esittämäni näkemyksen siitä, että olennaista on erityisesti kuntien raja-alueiden kehittäminen / tiivistäminen tiiviissä yhteistyössä ko. kuntien kesken (esim. Teivo). Nyt tämä ei sellaisenaan näy johdattelumateriaalissa? 2. Yritysalueiden profilointi: Tällaiset yritysalueiden profilointi ja yritystonttitarjonnan seudullinen suunnittelu -otsakkeet saattavat synnyttää mielikuvan siitä, että elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvä maankäytön suunnittelua koskeva päätöksenteko haluttaisiin siirtää pois kunnilta enemmän kaupunkiseudun (tai jopa maakunnalliseen) suuntaan. Kuntien väliselle yhteistyölle on kyllä tarvetta, mutta sen luonteva ilmenemismuoto näkyy alueilla, joihin liittyy suoria ylikunnallisia intressejä ja yhteistyöstä saatavia konkreettisia hyötyjä (esim. Teivo, Kolmenkulma jne). Näkisin myös niin, että ei ole tarvetta luoda mitään uutta ylätason ison kuvan määrittelydokumenttia, vaan paljon hyödyllisempää olisi kehittää kaikin tavoin käytännön suunnittelun tasolla tehtävää yhteistyötä esim. katu- ja infraverkoston yhteensovittamisen äärellä. Yritysalueiden välinen avoin postiviinen kilpailu synnyttää myös luontevaa kehittymistä ja uudistumista yritysalueilla. Tätä ei ole syytä alkaa ohjailla lisäjäykkyyttä mahdollisesti tuovalla ylätason suunnittelulla. 3. Yritystonttitarjonnan seudullinen suunnittelu: Näkisin, että tässä asiassa kuntien omien tavoitteiden asettaminen ja eri yritysalueiden vapaa kilpailu on tarkoituksenmukaisempaa kuin seudullinen ylätason ohjailu. Tosiasia on myös se, että yritysten tarpeiden ennakointi on vaikeaa ellei osin mahdotonta ja jos haasteena pidetään esim. yritysalueiden asemaakaavojen vanhentumista niin en oikein näe, miten ylikunnallinen suunnittelu johtaisi parempaan ja tehokkaampaan dynamiikkaan tässä. 4. Keskustojen kehittäminen yhdessä: Yhteistyö on tässäkin tervetullutta, mutta muodollista ylikunnallista rakennetta ei ehkä tässäkään tarvita. Jo tällä hetkellä kunnissa ja seudulla tehdään paljon hyvää yhteistyötä tämän äärellä. Tässä voidaan myös hyödyntää valtakunnallisia alustoja keskustojen kehittämisele, jos niin halutaan (esim. Elävät kaupunkikeskustat)

10 Eero Väätäinen, Nokia Näkemykseni mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana seudun rakenteen ja elinvoiman kehittämisen tärkeimmät askeleet seutuyhteistyössä ovat: 1. Kuntarajoille kohdentuvien laajojen yritysalueiden suunnittelun tiivistäminen yhteistyössä ao. kuntien kesken on toivottavaa. Lähinnä kyse aikataulujen ja infrahankkeiden koordinoinnista toteutusvaiheessa ja lisäksi esim. joukkoliikenteen suunnittelusta. Kaavoituksen osalta maakuntakaava ohjaa alueiden käyttöä jo valmiiksi. Kyse on enemmänkin kuntien välisen yhteistyön lisäämisestä kuin seudullisen ohjauksen tarpeesta. 2. Yritysalueiden profiloinnista: seudullisten klustereiden syntymistä voitaisiin yhteistyöllä tukea. Edellyttäisi yhteistyötä konseptisuunnittelussa ja markkinoinnissa valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Profilointiin liittyy kuitenkin haasteita / ongelmia: a) kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa tai maanluovutuksen periaatteita koskevia asioita tuskin halutaan siirtää pois kunnilta ylikunnalliseksi toiminnaksi. Profilointi helposti johtaisi kuitenkin ohjausvallan siirtymiseen pois kunnalta, ja sen vuoksi ei liene realistista, b) profilointi helposti johtaa virheelliseen / yksipuoliseen tulkintaan, ja siten mahdollisesti kilpailuaseman heikentymiseen. Otan konkreettisen esimerkin: Nokian puoleinen osa Kolmenkulmasta on vahvasti yleisessä tietoisuudessa kohdentunut bio- ja kiertotalouteen ECO3 -platformin johdosta. On kuitenkin täysin selvää, että tarjoamme alueelta tontteja kaiken tyyppiselle teolliselle toiminnalle, ja vielä siten, että vt 3 läheisyyttä nimenomaisesti tarjotaan cleantech ja muulle teolliselle toiminnalle. Bio- ja kiertotalouden vyöhyke on lännemmässä. Emme siis Nokianakaan halua, että Kolmenkulmasta puhutaan vain bio- ja kiertotalouden yritysalueena. 3. Keskustojen kehittäminen yhdessä. Kaupunkiseudun kaikissa kunnissa lienee keskustan kehittämistyö käynnissä ja keskustojen ongelmat ovat pitkälle samanlaisia. Yhteistyötä jo tehdäänkin ja esim. Smart Cityn kaltaisilla kehittämisvälineillä löytynee kaikille käyttökelpoisia ratkaisuja. Seudullisen yhteistyön lisääminen voisi olla tervetullutta, vaikka lopulta kehyskuntien keskustojen kehittyminen ratkaistaneen tapauskohtaisesti jokaisen kaupungin omista lähtökohdista käsin. 4. Maakuntakaavoituksen nuotituksen mukaisesti on mielestäni tarkoituksenmukaista jättää asioita kuntien oman toteutuksen ja myös tarkoituksenmukaisen kilpailun varaan. Yritysten tarpeiden ennakointi on vaikeaa, ja lisäksi on huomattava, että ainakin ao. kunnassa toimivat yritykset usein haluavat neuvotella juuri oman kuntansa kanssa tarpeistaan.

11 Vastauksia 6 kappaletta Yhteenveto tehdyistä valinnoista Keskustojen kehittäminen yhdessä. Raja-alueyhteistyön lisääminen. Seudun sijainnin hyödyntäminen valtakunnallisena solmupisteenä. Sisäisen saavutettavuuden parantaminen/ Ilmastonmuutoksen hillitseminen. Väylät ja kasvun suunnat. Yritystonttitarjonnan seudullinen suunnittelu. (ei haluta) 3 2 Tasapainoinen väestörakenne. Yrityskeskittymien vahvistaminen klustereiksi. 1