TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

PÄÄTÖS 1(25) Nro A 2017 Dnro KAS-2007-Y-1-111 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2009 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä Y-tunnus 0174817-6 LAITOS JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Vapo Oy:n Lappeenrannan kaupungin Joutsenon kaupunginosassa, (ennen 1.1.2009 tapahtunutta kuntaliitosta Joutsenon kaupungin) Kukkuroinmäen alueella sijaitsevaa kompostointilaitosta (os. Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo). Laitoksella käsitellään mm. kotitalouksien biojätettä, jätevedenpuhdistamolietteitä, teurastamoiden suolilantaa, eristevillojen hartsijätettä sekä teollisuuden biohajoavia jätteitä. Kompostointilaitos on otettu käyttöön vuonna 2001 ja sen omistus on siirtynyt 5.4.2006 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:ltä Vapo Oy:lle. Laitos tuhoutui tulipalossa 21.6.2008 ja se on tarkoitus jälleenrakentaa vuoden 2009 aikana. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 mukaan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä harjoittava laitos on ympäristölupavelvollinen. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 d perusteella lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 2.1.2007 ja sitä on täydennetty useampaan kertaan, mm. 29.12.2008 (kompostointilaitoksen rakentaminen uudelleen tulipalon jälkeen), 22.1.2009 (tarkkailuohjelma) ja 24.2.2009 (rakennettavan laitoksen toiminnan tiedot päivitettynä). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola www.ymparisto.fi/kas Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI-45101 Kouvola, Finland www.miljo.fi/kas Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n aluejätekeskuksen toiminnalle ympäristöluvan 28.12.2001, Nro A 118, Drno 0401Y0868-121. Myös kompostointilaitoksen toiminta kuuluu tähän ympäristölupaan. Laserkatu 6 53850 Lappeenranta www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI-53850 Villmanstrand, Finland www.miljo.fi/kas

23.9.2005 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt jälkikypsytyskentän laajentamisen Nro A 2027, Drno KAS-2005-Y-362-12. 2 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus teki 8.7.2008 päätöksen ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta (dnro KAS-2008-Y- 174). Ilmoitus koski Vapo Oy:n omistaman ja käyttämän kompostointilaitoksen merkittävää tuhoutumista tulipalossa 21.6.2008 ja kompostoinnin järjestämistä palon jälkeen. Toiminnanharjoittajalla on ympäristövahinkovakuutus vakuutusyhtiö Tapiolassa. Kaavoitus Kukkoroinmäen jätteenkäsittelyaluetta koskevan asemakaavan on Joutsenon kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.5.2008 (38 ). Kaavaselostuksessa todetaan mm., että suunnittelualue (kooltaan noin 140 ha) on osoitettu pääosin jätteenkäsittelyalueeksi, josta noin 26 ha on varattu ongelmajätteiden käsittelyyn ja varastointiin. Alueelle saadaan rakentaa jätteen käsittelyyn ja kierrätykseen ja energian tuotantoon liittyviä rakennuksia, rakenteita ja varastokenttiä. Jätteenkäsittelyaluetta ympäröi noin 50 m:n levyinen suojaviheralue. Kompostointilaitos sijaitsee jätteenkäsittelyn korttelialueella (kaavamerkintä EJ-1). Alueella saadaan käsitellä ja varastoida jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä. Alueelle saadaan rakentaa jätteen käsittelyyn ja kierrätykseen ja energian tuotantoon liittyviä rakennuksia, rakenteita ja varastokenttiä sekä tarvittavia yhdyskuntateknisiä rakenteita. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kukkuroinmäen jätekeskusalueen yleiskuvaus Kukkuroinmäki sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa, (ennen kuntaliitoksia Joutsenon kaupungissa) noin 12 km Lappeenrannan keskustasta itään. Maastollisesti alue muodostuu kahdesta kalliomäestä (Kukkuroinmäki ja Saunaharju) sekä Kuisaaren alueesta. Alueen ympäristö on osittain metsätalouskäytössä, idässä ja etelässä aluejätekeskusalue rajoittuu laajaan Vapo Oy:n Konnunsuon turvetuotantoalueeseen. Aluejätekeskuksen kokonaispinta-ala on noin 135 ha. Kukkuroinmäen jätekeskuksessa sijaitsee Vapo Oy:n kompostointilaitos ja Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n jätehuoltotoimintoja. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy toteuttaa alueella jätehuoltotoimintoja, kuten lajittelua, kierrätystä sekä hyötykäyttöön soveltumattomien jätejakeiden loppusijoittamista. Liikenne aluejätekeskukselle ohjataan valtatie 6:lta tielle nro 13, josta käännytään Lempiälän tielle ja Soskuan sulun kautta Kivisaarentielle ja siltä Konnunsuon kohdalla aluejätekeskukselle erkanevalle Hulkonmäen yksityiselle tielle. Koko jätekeskuksen alueelle suuntautuvan liikennemäärän on arvioitu olevan vuorokaudessa keskimäärin 200 ajoneuvoa (meno-paluu). Ajoneuvoista noin puolet on raskaita ajoneuvoja. Alueen pintavedet ja niiden laatu Pintavedet virtaavat alueelta kahta reittiä. Länsiosassa pintavedet virtaavat ojia pitkin Ihantjokeen, joka laskee Saimaan kanavaan. Kukkuroinmäen itäosan vedet virtaavat alueen reunaojaa pitkin suo-ojaan ja sieltä Saimaan kanavaan.

3 Maaperän tila Jätekeskus sijoittuu alueelle, joka on lähinnä moreeni- ja kallioaluetta. Maapeitteen kerrospaksuus vaihtelee 0 ja 16 metrin välillä. Kukkuroinmäen ja Saunaharjun väliin jäävässä painanteessa maakerros on noin 2-4 metriä paksu ja maalaji on kohtalaisen hyvin läpäisevää soraista hiekkamoreenia. Mäkien etelä- ja pohjoispuolella maaperä on pintaosaltaan hiekkaa ja silttiä vaihtuen syvemmällä silttiseksi hiekkamoreeniksi. Alueen länsiosassa esiintyy pienellä alueella savea. Kukkuroinmäki ja Saunaharju ovat paikoitellen jyrkkäpiirteisiä kalliomäkiä. Kukkuroinmäen lakikorkeus on noin 80 metriä merenpinnan yläpuolella (mpy). Sitä ympäröivän alueen maaston pinta on noin 55 mpy. Kallio esiintyy avokalliona tai ohuen moreenikerroksen peittämänä. Kivilaji alueella on tasarakeista rapakivigraniittia, jossa on jonkin verran rakoilua. Pohjaveden tila Kukkuroinmäki ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueelta ei ole havaittu olevan hydraulista yhteyttä lähimmälle pohjavesialueelle, joka sijaitsee noin 3 km jätteenkäsittelyalueesta pohjoiseen. YVA-selostuksen mukaan alueen tiiviin maaperän vuoksi muodostuvan pohjaveden määrä on pieni ja pohjaveden virtaus maaperässä hidas. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Joutsenon kompostointilaitos jälleenrakennetaan vuoden 2009 kuluessa. Kompostointilaitoksella kompostoidaan kotitalouksien biojätettä, jätevedenpuhdistamolietettä, teurastamoiden suolilantaa, eristevillojen hartsijätettä sekä teollisuudessa syntyviä biohajoavia jätteitä. Kompostointilaitos on toteutettu tunnelikompostointitekniikkaan perustuen. Kompostointitunneleita laitoksessa on 13. Kompostointitunneleiden lisäksi laitosrakennukseen kuuluvat seuraavat tilat: kompostoitavan jätteen vastaanottotilat (sisältää tuulikaapin jossa jäteautot tyhjentävät kuormansa jätesiiloihin), panosten sekoitustila, tunneleitten etutila, konehuone- ja sähkötila, paja, varastotilat, sosiaalitilat, valvomo, kolme prosessikaasujen happopesuria sekä kaksi 300 m 2 biosuodatinta. Kompostointilaitoksen prosessit ovat käynnissä jatkuvasti ja niitä voidaan tarvittaessa ohjata etäkäytöllä. Laitoksen henkilökunta (käyttöinsinööri) on töissä laitoksella arkipäivisin kahdeksan tuntia aikavälillä klo 8-18. Laitoksen konetöitä, tunnelin tyhjennyksiä, kääntöjä ja täyttöjä sekä erinäisiä materiaalien siirtoja ja kuormauksia, tehdään normaalisti arkipäivisin aikavälillä klo 7-22. Konetöitä voidaan tehdä tarpeen vaatiessa myös edellä mainitun aikavälin ulkopuolella. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Kompostointilaitoksen kapasiteetti on 34 500 t/a. Nykyisin kompostointilaitoksella käsitellään jätettä noin 25 000 t/a. Jätemäärästä syntyy noin 20 000 m 3 kompostia/vuosi. Kompostin käyttökohteita ovat pelto- ja puutarhakäyttö, viherrakentaminen, maisemointi ja eroosionesto, mullan valmistuksen raaka-aine tai polttoaine energiantuotannossa.

Prosessit 4 Jätteen vastaanotto Jätteen vastaanotto tapahtuu kippaamalla jäte vastaanottosiiloihin. Biojätteille ja puhdistamolietteille on molemmille omat vastaanottosiilonsa. Niiden tilavuus vastaa noin kahden vuorokauden saapuvaa jätemäärää. Jätettä otetaan vastaan arkipäivisin 7.00-20.00 välisenä aikana. Esikäsittely Esikäsittelyvaiheessa kompostoitava jäte, kuten liete tai biojäte, sekoitetaan tukiaineeseen. Sekoitus tapahtuu pyöräkuormaajan kauhalla. Lietteen ja biojätteen sekaan sekoitetaan tukiainetta prosessin vaatima määrä. Esikäsittelyn jälkeen seos siirretään pyöräkuormaajalla kompostointitunneliin. Eristevillat esikäsitellään, kompostoidaan sekä jatkokäsitellään erillään. Eristevillan kompostoitiin käytetään puhdistamolietettä kompostoinnin tehostamiseksi. Tunnelikompostointi Jätteet kompostoidaan suljetussa tunnelissa panosperiaatteella. Kompostointilaitos on mitoitettu niin, että kunkin kompostoituvan lietepanoksen viipymä tunnelissa on noin kaksi viikkoa ja biojätepanoksen viipymä noin kolme viikkoa. Lisäksi biojätteet ja lietteet voidaan kompostoida sekaisin, jolloin viipymä on vähintään kaksi viikkoa. Tunnelikompostointi tapahtuu suljetussa betonisessa tunnelissa. Tunneli ilmastetaan prosessin kulloisenkin vaiheen vaatimalla ilmamäärällä erityisen ilmastuslattian kautta. Tunneleiden täyttö tapahtuu siten, että tunnelin pohjalle levitetään tukiainekerros (100-200 mm). Tukiainekerroksen päälle tuodaan esikäsittelystä kompostiseos pyöräkuormaajalla. Tunneli suljetaan ja prosessinohjaus kytketään päälle. Täyttövaiheen aikana tunnelin ohjaus toimii siten, että puhallus on kytketty pois päältä, jotta käyttöhenkilökunnan työturvallisuus on varmistettu. Kompostointitunneleiden prosessin ohjaus ja seuranta tapahtuu automaattisesti laitoksen valvomosta käsin. Tunnelin täytön jälkeen alkaa kompostointiprosessissa lämpenemisvaihe. Tällöin tunneleihin puhalletaan hapentarpeen kannalta välttämätön ja riittävä ilmavirta. Lämpenemisvaihe kestää 1-4 vrk kompostoituvan jätteen laadusta (mm. kosteus/lämpötila) riippuen. Kun komposti on lämmennyt vaadittuun lämpötilaan (55 C) siirrytään hygienisointivaiheeseen. Hygienisointivaiheessa ilmastuksen määrää säätämällä pidetään kompostin lämpötila vaaditussa arvossa vaaditun ajan (esim. 2 vrk 55 C). Hygienisoitumisvaiheen jälkeen kompostoituminen jatkuu ja ilmamäärää ohjataan edelleen lämpötilojen ja happipitoisuuksien perusteella. Poistokaasut johdetaan happopesuriin, jossa niistä poistetaan ammoniakki biosuodattimen vaatimalle tasolle. Pesurin veden ph:ta säädetään lisäaineen syötöllä ammoniakin poiston vaatimalle tasolle. Happopesuriin on kytketty lämmöntalteenottopiiri, josta levylämmönsiirtimen avulla siirretään lämpöenergia tuloilman ja rakennuksen lämmittämiseen. Kesäaikaa varten laitoksessa on myös lauhduttimet, joiden avulla ylilämpö voidaan johtaa ulkoilmaan. Happopesurin poistoilma johdetaan biosuodattimeen, joka poistaa siitä hajut ja lopun ammoniakin ennen ilman johtamista ulkoilmaan. Biosuodattimen toiminta perustuu hajukaasujen biologiseen hajottamiseen biomassan mikrobien avulla. Biosuodattimena käytetään tukiaineellista kompostia. Tunnelikompostoinnin jälkeen komposti siirretään hakkeineen jälkikypsytyskentälle aumaan ja seulotaan jälkikypsytyskentällä riittävän jälkikypsytyksen jälkeen.

5 Kompostin lopputuotetta voidaan myös käyttää energiantuotannossa, tällöin kompostituote poltetaan suoraan tunnekompostoinnin jälkeen. Jos kompostituote poltetaan voivat ajoparametrit ja viipymät tunnelissa poiketa edellä esitetystä. Viipymän osalta biojätteellä voidaan käyttää lyhyempää viipymää kuin 21 vrk., koska komposti pyritään vain saamaan kuivaksi ja komposti lähtee nopeasti heti seulonnan jälkeen polttoon. Raaka-aineet Seulonta ja jälkikypsytys Tunnelikompostoinnin jälkeen jälkikypsytykseen siirretty hakkeellinen komposti seulotaan riittävän ajan kuluttua. Seulassa kompostista erottuu hake, joka käytetään uudestaan tukiaineena. Seulalta tullut alite eli komposti aumataan jälkikypsytyskentälle. Alitteen jälkikypsytys kestää noin 2-6 kuukautta. Jälkikypsytyskenttä on tiivis asfaltilla päällystetty, salaojitettu ja viemäröity kenttäalue. Sen pinta-ala on 1,5-2,0 ha. Jälkikypsytyksen parantamiseksi kompostiaumoja käännetään tarpeen mukaan. Jälkikypsytyksen aikana hajoavat kompostin sisältämät hitaasti hajoavat yhdisteet. Lämmön ja ammoniakin tuotto on jälkikypsytyksen aikana hidasta ja tästä syystä myös hajuhaitat vähäisiä. Kompostoitavia tuotteita ovat kotitalouksien biojäte, jätevedenpuhdistamolietteet, teurastamoiden suolilanta, eristevillojen hartsijäte sekä teollisuudessa syntyvät biohajoavat jätteet. Jätteiden sekaan lisätään seosaineita prosessin tehostamiseksi. Seosaineina voidaan käyttää turvetta, kierrätyskompostia, kuoriketta, puuhaketta ja palikkaa sekä puutarhajätettä. Käytettävä turvemäärä riippuu ensisijaisesti käsiteltävän lietteen määrästä ja kosteudesta. Biojätteeseen turvetta ei yleensä lisätä. Tunnelin pohjalle levitetään ensin noin 10 cm:n kerros haketta, jonka päälle ajetaan varsinainen kompostoitava panos. Hajukaasujen käsittelyssä ammoniakkia pestään pesureilla, jossa käytetään happoa tarvittaessa ammoniakin sitomiseen. Happosäiliöitä on laitoksella kaksi kappaletta, ne ovat 10 m 3 suuruisia ja sijaitsevat omissa huoneissaan. Säiliöt on varustettu asianmukaisin suojaaltain ja turvalaittein. Happoa ei varastoida muualla kuin edellä mainituissa säiliöissä. Pyöräkuormaajissa ja seulassa käytetään moottoripolttoöljyä. Moottoripolttoöljy varastoidaan jälkikypsytyskentällä olevassa urakoitsijan omistamassa kaksipohjaisessa polttoainesäiliössä. Vettä kompostointilaitoksella käytetään sosiaalisten tilojen lisäksi prosessissa, esim. hajukaasujen puhdistuksessa. Vesi otetaan kunnallisesta vesijohdosta. Tunnelien kasteluvetenä voidaan käyttää myös laitoksen ja aluejätekeskuksen jätevesiä. Vuosina 2006 ja 2007 kompostointilaitos kulutti keskimäärin: turvetta noin 8 000 m 3 /a haketta tai vastaavaa noin 5 000 m 3 /a rikkihappoa noin 100 t/a moottoripolttoainetta noin 50 000 l/a vettä noin 11 000 m 3 /a.

6 YMPÄRISTÖNKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet Jätevettä kompostointilaitoksella syntyi vuosina 2006 ja 2007 noin 6000 m 3 /a. Jälkikypsytyskentällä ja piha-alueilla vesiä muodostuu arviolta noin 12 000-15 000 m 3 /a. Jälkikypsytyskentällä ja piha-alueilla syntyneiden vesien määrää ei pystytä mittaamaan, vaan ne on arvioitu alueen muista vesimääristä. Kompostilaitokselta ja jälkikypsytyskentällä syntyvät jätevedet johdetaan yhdessä koko jätekeskuksen vesien kanssa Toikansuon jätevedenpuhdistamolle. Mullan valmistuskentältä muodostuvat jätevedet johdetaan lähimaastoon. Taulukko 1. Jäteveden haitta-ainepitoisuudet ja kuormitus: Haitta-aine pitoisuus kuormitus vaihteluväli BOD 7 5 040 mg/l 37 800 kg/a 2 000-7 000 mg/l COD(Cr) 9 620 mg/l 67 340 kg/a 1 600-29 000 mg/l Kokonaistyppi 3 440 mg/l 24 080 kg/a 1 200-3 700 mg/l Kokonaisfosfori 43 mg/l 300 kg/a 10-120 mg/l Kiintoaine 580 mg/l 4 060 kg/a 70-2 400 mg/l Päästöt ilmaan Kompostointilaitoksella syntyvät hajukaasut käsitellään ennen ilmaan johtamista ammoniakkipesureilla ja biosuodattimilla. Ammoniakkipesureita laitoksella on kolme kappaletta ja biosuodattimia kaksi. Ammoniakin suurin vuosipäästö on noin 1,75 t/a. Laitoksen hajupäästöt ovat enintään 5 000 OU(E)/m 3 tai hajunpoiston tehokkuus vähintään 90 %. Biosuodattimelta poistuvan ilman ammoniakkipitoisuus on korkeintaan 10 ppm. Kompostointilaitoksen haju- ja ammoniakkimittauksia vuosilta 2002 2007 on esitetty taulukossa 2. Kompostoinnin käännöstä ja lopputuotteen seulonnasta aiheutuu hieman pöly- ja hajupäästöjä. Nämä päästöt eivät hakemuksen mukaan ole merkittäviä alueen ulkopuolella. Hajuhaittojen esiintymistä tarkkaillaan laitoksella jatkuvasti. Jätekeskuksen ympäristön asukkaita on pyydetty ilmoittamaan hajuhaitoista henkilökunnalle. Haittoja pyritään ennaltaehkäisemään biosuodattimia ja pesureita huoltamalla sekä huolehtimalla yleisestä siisteydestä erityisesti jätteiden vastaanottotilojen edustalla ja sulkemalla kulkuovet välittömästi niiden käytön jälkeen.

Taulukko 2. Kompostointilaitoksen haju- ja ammoniakkimittauksia vuosina 2002-2007. 7 Hajupitoisuus laskennalliset Pvm tunnelit ennen suodattimen pesureita jälkeen (oue/m 3 ) (oue/m 3 ) reduktio (%) Ammoniakkipitoisuus laskennalliset ennen suodattimen pesureita jälkeen (ppm) (ppm) reduktio (%) 28.-29.11.2007 1-7 26 300 1 090 95,9 117 < 1 > 99,1 8-13 39 500 5 000 87,4 775 < 1 > 99,8 10.-11.5.2006 1-7 14 000 1 600 88,6 92 <1 >99,5 8-13 23 100 910 96,1 205 <1 >98,9 22.6.2006 1-7 55 500 750 98,6 50 <1 >98 29.6.2006 8-13 363 000 4 500 98,8 63 <1 >98 16.-17.2.2005 1-7 62 100 1 450 98 73 <1 >98 8-13 8 800 1 350 85 327 <1 >99 24.-25.11.2004 1-7 29 700 1 250 96 87 <1 >98 8-13 14 400 590 96 200 <1 >99 4.-5.11.2003 1-7 11 400 1 650 86 110 <0,7 >99 8-13 13 000 1 150 91 152 <0,7 >99 3.-4.7.2002 1-7 200 000 9 800 95 227 5,1 98 1-7 200 000 19 000 91 229 4,4 98 8-13 130 000 1 100 99 213 4,4 98 8-13 100 000 2 000 98 196 4,7 98 Jätteet Jäteöljyjä laitoksella muodostuu noin 2 000 l/a. Ne kerätään tynnyreihin ja toimitetaan Ekokem Oy:lle. Kompostointilaitoksella syntyvä sekajäte kerätään 6m 3 astiaan. Astia tyhjennetään neljä kertaa vuodessa, joten laitoksella syntyy sekajätettä noin 16 m 3 /a (arvio 5 t/a). Melu ja liikenne Vuorokauden aikana kompostointilaitokselle saapuu noin 10-20 jäte- ja tukiainekuormaa. Lisäksi kompostointilaitoksen jälkikypsytys- ja mullanvalmistuskentiltä kuljetetaan lopputuotetta noin 20 000 m 3 /a. Jos laitoksen lopputuotteena valmistetaan polttoainetta, lähtee sitä keskimäärin noin yksi rekka-autollinen vuorokaudessa. Happokuljetuksia laitokselle tulee noin 2 kuukauden välein. Kompostointilaitoksessa kaikki jätteen käsittely tehdään laitoksen sisällä. Laitos on rakennettu siten, että puhaltimet ja muut ääntä aiheuttavat koneet on sijoitettu joko konehuoneisiin tai muuten äänieristettyihin tiloihin. Melua aiheuttavat toiminnot (esim. kuljetusajoneuvoliikenne) tapahtuvat klo 7-22. Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueelle on tehty vuonna 2003 ympäristömelukartoitus. Mittauksilla on selvitetty jätekeskuksen alueen ympäristömelu päiväaikana klo 7-22. Yöaikaan klo 22-7 alueella ei ole meluavaa toimintaa. Mittausten perusteella melu alitti mit-

8 tauspisteissä A-painotetun ekvivalenttitason L Aeq 55 db (A). Melukartoitus uusitaan uuden laitoksen valmistuttua. Haittaeläimet ja niiden torjunta Jyrsijöiden torjunta on ulkopuolisen yhtiön hoidettavana, joka käy noin kahden kuukauden välein tarkastamassa ja lisäämässä syöttejä. Lintujen pääsy kompostointilaitoksen sisätiloihin estetään pitämällä ovet huolellisesti kiinni. Haittalintujen pesimisen estämiseksi on ulkopuoliset kattorakenteet suojattu verkolla. Haittaeläinten määrää tarkkaillaan jatkuvasti silmämääräisesti alueella liikuttaessa. Jyrsijöiden torjuntaa hoitava ulkopuolinen palveluntarjoaja raportoi torjunnan tuloksista kerran vuodessa Vapo Oy:lle. Haittaeläimille Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy hakee tarvittaessa riistanhoitopiiriltä hävityslupia. Vuosina 2007 ja 2008 on harmaalokki- ja variskantoja pyritty vähentämään ampumalla ja tätä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin. Terveyshaitat ja niiden ehkäisy Terveyshaittoja laitoksella saattavat aiheuttaa melu, pöly, bioaerosolit sekä tapaturmat. Melusta sekä koneiden työturvallisuudesta on tehty erillinen riskienarviointi. Terveyshaittoja ehkäistään käyttämällä suojaimia. Konehuoneissa työskennellessä käytetään kuulosuojaimia ja etutilassa hengityssuojaimia. Pyöräkoneessa käytetään kiinteää hiukkas- ja aktiivihiilisuodatinta. Lisäksi henkilökunta on rokotettu jäykkäkouristusta, poliota sekä a- ja b-hepatiittia vastaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Hakemuksen mukaan kompostointilaitokselta ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset eivät ole merkittäviä. Ilmaan saattaa satunnaisesti joutua lieviä hajupäästöjä sekä materiaalien käsittelyssä syntyvää pölyä. Lietteiden ja biojätteiden käsittely sisätiloissa vähentää oleellisesti hajupäästöjä. Laitoskäsittelyn jälkeen ulos siirrettävä komposti on hygieenistä ja lähes hajutonta. Sekä käsiteltäviä jätteitä että syntyvää kompostia ja siitä tehtäviä lopputuotteita tutkitaan säännöllisesti erilaisilla kokeilla ja laboratoriomenetelmillä. Maaperä ja pohjavedet Kompostointilaitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole havaittu olevan hydraulista yhteyttä lähimmälle pohjavesialueelle, joka sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä. Laitosrakennus ja jälkikypsytyskenttä on eristetty maapohjasta vesitiivein rakentein, jolloin laitos ei hakemuksen mukaan aiheuta päästöjä maaperään ja pohjavesiin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakemuksen mukaan Joutsenon tunnelikompostointilaitos on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vapo Oy:llä on 9 tunnelikompostointilaitosta ja yksi täyden mittakaavan koelaitos. Laitoksen rakenteita, tekniikkaa ja prosesseja on kehitetty jatkuvasti. Kompostointilaitokselta syntyvä lopputuote hyötykäytettään ensisijaisesti materiaalina ja tarvittaessa energiana.

9 Hakijalla on sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ISO 9001 ja ISO 14001. Tunnelikompostointilaitos saa lähes kaiken tarvitsemansa lämpöenergian kompostiprosessista. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kompostointilaitoksella on käytössä käyttö- ja hoitosuunnitelma (päivitetty 23.11.2006) sekä laadunvarmennussuunnitelma (päivitetty 30.11.2006). Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa käydään läpi hoitoa sekä varautumista ja toimista poikkeus- ja häiriötilanteissa. Kompostoitumisen seuranta Kompostoinnin laadunseurantaa tehdään ottamalla valmiista kompostista näytteitä n. 2000 m 3 :n eristä. Näytteet otetaan kokoomanäytteinä 10 litran ämpäreihin. Alitteesta otetaan myös kokoomanäyte pieneen minigrip-pussiin mikrobiologisia määrityksiä varten. Näytteistä määritetään tuhka, ph, johtoluku, kosteus, tilavuuspaino, CO 2 -tuotto, salmonella, E-coli, juurenpituusindeksi, pääravinteet (N, P, K), liukoinen P ja K, ammoniumtyppi, nitraattityppi ja raskasmetallit. Päästötarkkailu ja raportointi Pinta- ja pohjavesien tarkkailun hoitaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Pintavesien laatua tarkkaillaan kuudesta ojapisteestä neljä kertaa vuodessa sekä yhdestä rakennusjätteen varastokentällä olevasta pisteestä neljästi vuodessa. Pohjavesien tarkkailu varten alueella on viisi havaintopistettä, joista näytteitä otetaan kahdesti vuodessa. Lisäksi kompostointilaitoksen ympäristöön on asennettu neljä havaintoputkea. Havaintoputket asennettiin pohjan vuotavuuden tarkkailuun ja tilannetta on seurattu kuukausittain nyt sisältyvät normaaliin 2 krt/a tehdään 11 tarkkailuparametria. Yksi putkista kuuluu jälkikypsytyskentän tarkkailuun. Jätekeskusalueelta lähtevien jätevesien tarkkailuun alueella on yksi havaintopiste, josta otetaan kokoomanäyte vähintään kuudesti vuodessa. Vapo tarkkailee kompostointilaitokselta lähteviä jätevesiä yhdestä havaintopisteestä kerran kuukaudessa. Tarkkailuparametrit ovat ph, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, kiintoaine, CODcr, BOD, kokonaisfosfori sekä -typpi, NH3-N, NO3-N, SO4-S ja kloori. Lisäksi näytteistä määritetään kahdesti vuodessa fenolit, mikäli laitoksessa käsitellään vuorivillaa. Suotovesien tarkkailua varten alueella on kaksi pistettä, joista otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi alueella on kolme pistettä, jotka kuvaavat jätevesialtaiden tiiviyttä. Hajuntarkkailu tapahtuu alueella naapureille jaetun hajuhavaintolomakkeiden avulla. Täytetyt lomakkeet palautetaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle. Hajutarkkailun tulokset käydään läpi kaksi kertaa vuodessa Vapon ja Etelä-Karjalan Jätehuollon kesken palvelusopimuksen seurantapalavereissa. Tarkkailun raportointi tapahtuu siten, että Vapo raportoi vuosittain omaan toimintaansa liittyvät tulokset. Jätekeskuksen alueen pinta- ja pohjavesien sekä hajuntarkkailun tuloksista viranomaisille raportoinnin hoitaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy vuosiraportoinnin yhteydessä.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY 10 Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Joutsenon kaupungin ja Lappeenrannan kaupungin sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla 11.9. 14.10.2007. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Joutsenon kaupungin rakennusvalvontatoimistossa ja Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimessa. Kuulutus on julkaistu Joutseno nimisessä lehdessä 11.9.2007 ja Etelä-Saimaa nimisessä lehdessä 9.9.2007. Asianosaisille on tiedotettu hakemuksen vireillä olosta tiedoksiantokirjeellä. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Asiasta on neuvottelu useampia kertoja, viimeksi 23.1.2009. Hakemuksen johdosta on annettu seuraavat lausunnot: Joutsenon kaupunki, kaavoitus- ja ympäristölautakunta, 121, 23.10.2007 1. Hakijaa tulee velvoittaa aktiivisesti etsimään keinoja kompostointilaitoksen ja jälkikypsytyskentän jätevesien kuormituksen vähentämiseksi. 2. Mullan valmistuskentän pintavesien tarkkailua tulee täydentää vähintään ravinteiden osalta. 3. Hakijan tulee huolehtia, ettei laitoksen mitoituskapasiteetin ylityksiä ja tästä johtuvia häiriötilanteita pääse tapahtumaan. 4. Tunnelikompostoinnin jälkeen energiatuotantoon ohjattavan ns. raakakompostin varastoinnista ei saa aiheutua hajuhaittaa ympäristöön. 5. Aumakompostointia ei tule sallia. 6. Kompostointitoiminnan hajujen tarkkailu tulisi eriyttää muun jätelaitosalueen hajujen tarkkailusta. 7. Hakijan tulee huolehtia riittävästä tuhoeläintorjunnasta ja etsiä keinoja haittaeläinten aiheuttamien vahinkojen torjumiseksi ympäristöstä. 8. Lupaehdoissa tulee velvoittaa hakijaa ilmoittamaan poikkeavista tilanteista ja häiriöistä Joutsenon ympäristönsuojeluviranomaiselle ja lähialueen asukkaille. Lappeenrannan kaupunki, kaupunginhallitus, 470, 29.10.2007 Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoi, että Vapo Oy:n ympäristöluvassa tulee ottaa huomioon seuraavaa: 1. Kompostointilaitokselta ja jälkikypsytyskentältä tulevalla jätevesikuormituksella on merkittävä vaikutus koko jätekeskusalueelta lähtevään jätevesikuormitukseen. Hakija tulee velvoittaa aktiivisesti selvittämään kompostointitoiminnasta syntyvien jätevesien esikäsittelymahdollisuuksia.

2. Mullan valmistuskentän pintavesien tarkkailua tulee täydentää vähintään ravinteiden osalta. 3. Hakijan tulee huolehtia, ettei laitoksen mitoituskapasiteetin ylityksiä ja tästä johtuvia häiriötilanteita pääse tapahtumaan. 4. Tunnelikompostoinnin jälkeen energiatuotantoon ohjattavan ns. raakakompostin varastoinnista ei saa aiheutua hajuhaittaa ympäristöön. 5. Kompostointitoiminnan hajujen tarkkailu tulee eriyttää muun jätelaitosalueen hajujen tarkkailusta. Kaupunginhallitus saattoi edellä olevan lausunnon tiedoksi ja huomioon otettavaksi Kukkuroinmäen jätekeskuksen kompostointilaitoksen ympäristölupahakemuksen käsittelyssä ja ilmoitti, että kaupunginhallituksella ei ole asiaan muuta lausuttavaa. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, 29.10.2007 Ympäristölupahakemus koskee nykyistä tunnelikompostointilaitosta Etelä-Karjala Jätehuolto Oy:n vuokra-alueella Joutsenon kaupungin Karhulan kylän kiinteistö RN:o 2:48. Ympäristölupa kompostointilaitokselle on myönnetty Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle. EKJH on myynyt kompostointiliiketoiminnan Vapolle ja ostaa omistajakuntien tarvitsemat biohajoavien jätteiden kompostointipalvelut Vapolta. EKJH katsoo, että ympäristöluvan siirto on perusteltua siirtää vastuulliselle toimijalle. EKJH:n ympäristölupaa ei tässä vaiheessa ole tarpeen muuttaa. Toiminnan siirto koskee vain biohajoavien jätteiden laitosmaista kompostointia sekä siihen liittyviä prosesseja, siirto ei sisällä pilaantuneita maita. EKJH on päivittänyt tarkkailusuunnitelman 30.7.2007 liiketoimintojen myynnin jälkeen koskemaan vain sen vastuulla olevia toimintoja ja niiden ympäristövaikutuksia lukuun ottamatta kompostointilaitoksen pohjavesiputkia. EKJH:n vastuulla olevista toiminnoista ei aiheudu sellaista hajuhaittaa, joka edellyttäisi laajamittaista hajuseurantaa laitosalueen ulkopuolella. EKJH esittää, että molemmat yhtiöt vastaavat omien toimintojensa ympäristövaikutuksien seurannasta kustannuksellaan. Kompostointilaitos on Vapon suunnittelema ja toimittama EKJH:lle vuonna 2001. Hajujenhallinnan kannalta kriittisimmiksi prosessin vaiheiksi ovat osoittautuneet nykyisen toiminnan aikana jätteiden vastaanotto ja purkaminen vastaanottosiiloihin, seulonta, aumojen käännöt ajoittain, energiantuotantoon menevien panosten varastointi laitoksen päädyn kentällä erityisesti silloin kun polttoaine kastuu. Kompostointilaitoksen väkevistä jätevesistä on ajoittain aiheutunut hajuhaittoja viemälinjan alueella. Kompostointilaitoksen jätevedet poikkeavat merkittävästi jätekeskuksen muista puhdistukseen johdettavista jätevesistä. EKJH katsoo, että toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa kehittämään prosessejaan vesistökuormitusta pienentäväksi ja mittauksin selvittämään toiminnasta syntyvät jätevedet mukaan lukien jälkikypsytysalue sekä piha-alueet. Nykyisillä jätemäärillä (noin 30 000 tonnia vuodessa) vastaanottosiilot ovat osoittautuneet liian pieniksi ja niistä aiheutuu ajoittain pahoja haju- ja hygieniahaittoja, koska kuljetuskalustosta ei saada purettua jätteitä siiloon ja ne leviävät ajoluiskalle ja ovien sulkeminen estyy. Kapasiteetiltaan riittämättömät vastaanottosiilot aiheuttavat haittaeläinten kertymistä jätekeskukseen sekä merkittävää hygienia- ja viihtyisyyshaittaa pientuojaasemalla asioiville. 11

Toiminnanharjoittaja esittää poikkeustilanteiden hallintaan aumakompostointia, johon tulee suhtautua hyvin kriittisesti ja ainoastaan äärimmäisenä keinona. Aumakompostointia ei tule sallia kapasiteetin tasaukseen. Toiminnan vuosiraportointi yleiseltä osalta voidaan hoitaa yhteisenä koko aluetta koskevana raportointina. 12 Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Hakijan kuuleminen ja vastine Vapo Oy on lausuntojen johdosta toimittanut 16.1.2009 vastineen, jossa todetaan mm. seuraavaa: Vapo Oy:n omistama Joutsenon Kukkoroinmäen jäteaseman alueella sijaitseva tunnelikompostointilaitos tuhoutui tulipalossa 21.6.2008. Tunnelikompostointilaitoksen jälleenrakentamisen suunnittelu on käynnissä. Lappeenrannan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto: Vapo selvittelee parhaillaan jätevesiasiaa, mahdollisuutta hyödyntää kompostointilaitoksen jätevesien lisäksi muita alueen jätevesiä kompostointitunnelien kastelussa. Lisäksi selvitellään mahdollisia kompostointilaitoksen vesien esikäsittelymenetelmiä. Vapon pyrkimyksenä on uudessa laitoksessa saada sekä jäteveden määrää että kuormitusta vähemmäksi verrattuna aiempaan. Tällä hetkellä kompostia ei toimiteta energiantuotantoon, mutta jatkossa energiahyödyntämiseen toimitettavan kompostin varastointiin kompostointilaitoksella kiinnitetään erityinen huomio, ts. pyritään mahdollisimman lyhyeen varastointiin laitoksella. Hajujen tarkkailu jäteaseman alueella tai alueen ulkopuolella täytyy suorittaa koko aluetta koskevana hajujen leviämisen vuoksi. Tarkkailu tulee tehdä yhteistyössä EKJH:n kanssa. Joutsenon kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan lausunto: Aumakompostointia voidaan käyttää tunnelikompostointilaitoksen toimiessa ainoastaan poikkeustilanteissa eli tilanteissa jolloin tunnelikompostointilaitos ei pysty vastaanottamaan jätettä lainkaan. Tällaiset tilanteet ovat erittäin epätodennäköisiä. Vapon tunnelikompostointilaitoksissa eri puolilla Suomea ei tällaisia tilanteita ole ollut koskaan, lukuun ottamatta Joutsenon laitoksen tulipaloa. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n lausunto: Hajujen tarkkailu jäteaseman alueella tai alueen ulkopuolella täytyy suorittaa koko aluetta koskevana hajujen leviämisen vuoksi. Tarkkailu tulee tehdä yhteistyössä EKJH:n kanssa. Myös EKJH:n jätteidenkäsittelytoiminnasta voi aiheutua hajuhaittoja siinä kuin kompostointitoiminnastakin.

Jätteiden vastaanottosiilot eivät ole olleet liian pieniä, eikä kapasiteetiltään riittämättömiä, vaan lausunnossa kuvatut ongelmat ovat johtuneet muista tekijöistä. Siilot ovat saattaneet ajoittain olla hetkellisesti varsin täynnä esim. tunnelitäytön myöhästymisen vuoksi. Uudessa laitoksessa vastaanottosiilot ovat hieman erilaiset ja tätä kautta pyritään siihen, että siiloihin sekä mahtuu hetkellisesti enemmän jätettä että jätteen siirto siilosta jatkokäsittelyyn helpottuu. Lisäksi kompostointiseoksen uusi sekoitustila on tilavampi, eikä seosta enää tehdä vastaanottosiilossa. Lisäksi laitoksen toiminnassa pyritään siihen että jätteiden viipymä vastaanottosiilossa jää mahdollisimman lyhyeksi. Lausunnon lauseesta: mittauksin selvittämään toiminnasta syntyvät jätevedet mukaan lukien jälkikypsytysalue sekä piha-alueet ei käy selvästi ilmi, mitä tällä tarkoitetaan. Mikäli tällä tarkoitetaan ko. vesien määrän mittaamista, käytännössä toteuttaminen olisi lähes mahdotonta eikä vesimäärän tietämisellä saavuteta lisäarvoa. Aumakompostointia voidaan käyttää tunnelikompostointilaitoksen toimiessa ainoastaan poikkeustilanteissa eli tilanteissa jolloin tunnelikompostointilaitos ei pysty vastaanottamaan jätettä lainkaan. Tällaiset tilanteet ovat erittäin epätodennäköisiä. Vapon tunnelikompostointilaitoksissa eri puolilla Suomea ei tällaisia tilanteita ole ollut koskaan, lukuun ottamatta Joutsenon laitoksen tulipaloa. 13 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset Käsiteltävät jätteet (YSL 43, 45, JL 6, 15 ) 1. Kompostointilaitokselle saa ottaa hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi erilliskerättyä yhdyskuntien biojätettä, jätevedenpuhdistamolietettä, eristevillojen hartsijätettä sekä elintarviketeollisuudessa syntyviä biojätteitä tai muita vastaavantyyppisiä teollisuudessa muodostuvia biohajoavia jätteitä. Kompostointilaitokselle voidaan vastaanottaa hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi jätettä yhteensä enintään 34 500 t/a. 2. Laitokselle tuotavat jätteet, joiden vastaanottoa ei ole hyväksytty tässä ympäristölupapäätöksessä, on viipymättä palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. 3. Kompostointilaitokselle vastaanotettavan jätteen laadusta ja sopivuudesta prosessiin on oltava selvillä. Vastaanotettaessa toistuvasti saman toimittajan samanlaatuista jätettä riittää, että jätteen laatu on selvitetty ennen ensimmäisen jäte-erän vastaanottoa. Laitokselle vastaanotettavien jätevesilietteiden tai muiden jätteiden sekä seosaineina käytettyjen materiaalien raskasmetallipitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (VNp 282/1994) todettuja suurimpia sallittuja pitoisuuksia lieteseoksen raaka-aineeksi soveltuville lietteille. 4. Laitokselle ei saa ottaa vastaan jätettä, jonka vastaanottamiseen liittyy tartuntataudin leviämisriski eikä voida varmistua että taudinaiheuttajat tuhoutuvat käsittelyprosessin aikana.

Toiminta (YSL 43, 46, JL 6, 9, JäteA 8 ) 14 5. Melua ympäristöön aiheuttavia toimintoja saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 7.00 20.00. 6. Kompostointilaitos on pidettävä alipaineisena. Vastaanotettavat jätejakeet on purettava suoraan laitoksen suljettuihin sisätiloihin. Laitoksen tuulikaappien ovet on pidettävä suljettuina, kun vastaanotettavaa kompostoitavaa materiaalia puretaan. Tuulikaapit on varustettava autonpesumahdollisuudella. Kompostointilaitokselle vastaanotettava kompostoitava jäte tulee kompostoida aktiivivaiheessa varsinaisessa tunnelikompostointilaitoksessa. Kompostin käsittelyssä on huolehdittava, etteivät kompostoitavaksi tulevat, tunneli- ja jälkikompostoidut materiaalit pääse sekoittumaan seulonnan, siirtojen tai muiden käsittelyvaiheiden aikana. Tunnelikompostoinnissa muodostuvat jätevedet on johdettava jätevesien puhdistuslaitokselle. 7. Tunnelikompostoinnin jälkeen jäte tulee jälkikompostoida aumoissa kompostikentällä. Tukiaineiden seulonnan saa tehdä vasta riittävän pitkän jälkikompostointiajan jälkeen siten, että seulonnan hajuhaitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Jälkikompostointiajan on kuitenkin oltava vähintään 30 vuorokautta ennen seulontaa. Seulontaa tulee välttää inversio tms. tilanteissa, joissa mahdollisten hajupäästöjen laimeneminen on heikkoa. Tukiaineena käytettävää haketta tulee jatkuvasti pitää varastossa siten, että seulontaa ei jouduta tekemään tukiaineen puutteen vuoksi. Kuitenkin mikäli tunnelikompostoinnin jälkeen jäte on tarkoitus toimittaa hyötykäyttöön polttoon, tulee tukiaineen seulonta tehdä välittömästi tunnelista poiston jälkeen. Tällöin jäte on edelleen toimitettava poltettavaksi mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin viimeistään kahden vuorokauden kuluessa tunnelista otosta. 8. Jätteiden jälkikompostoinnin ja seulonnan, polttoon menevän kompostoidun jätteen välivarastoinnin sekä kompostista seulottujen uudelleen käytettävien seosaineiden varastoinnin tulee tapahtua nesteenpitävällä kentällä, kuten tiiviillä asfaltoidulla kentällä, jonka paksuus on vähintään 10 cm ja jonka tyhjä tila on korkeintaan 3 % (tässä ns. jälkikompostointikenttä). Uusittaessa jälkikompostointikentän pohjarakenteita tulee rakenteesta esittää ennen rakentamista selvitys ympäristökeskukselle. Jälkikompostointikentän hule- ja sadevedet on koottava yhteen ja johdettava näytteenottokaivon kautta jäteveden puhdistamolle johdettaviin vesiin. 9. Kierrättämättömien seosaineiden (hake yms.) varastointi, mullan valmistus ja valmiin tuotteen varastointi on tehtävä siten, että ympäristöön kulkeutuvan kiintoaineksen määrä minimoidaan ja siten, ettei aiheudu ravinnepäästöjä laitosalueen ulkopuoliseen pintaveteen. Em. toimintojen kenttäalueilta muodostuvat hule- ja sadevedet on kerättävä siten, että vesien laatua voidaan tarkkailla näytteenotoin ja että näiden vesien määrä on arvioitavissa mittauksin tai laskennallisesti. Laitoksen alueelta pintavesiojaan johdettavien vesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet eivät saa aiheuttaa alueen pintavesien luontaisesta laatutasosta olennaisesta poikkeavaa ympäristökuormitusta. Tarvittaessa vedet on puhdistettava paikan päällä tai johdettava laitoksen jätevesien keräilyjärjestelmiin.

15 Hule- ja sadevesien johtamisesta ojaan ei saa aiheutua veden purkualueen liettymistä eikä vettymistä eikä muuta haittaa. Kompostointi (YSL 43, JL 6, JA 8 ) 10. Kompostointiolosuhteet, kuten ilmastus, lämpötila ja muut tekijät, on pidettävä tunneleissa mahdollisimman optimaalisina materiaalin hygienisoitumisen ja kompostoitumisen varmistamiseksi. Kompostoitavan materiaalin laitoskäsittelyajan on oltava vähintään 14 vuorokautta. Kompostointiaika on mitoitettava ja kompostointiprosessi on järjestettävä siten, että kompostista valmistettu tuote soveltuu hyödynnettäväksi terveys- ja ympäristöhaittoja, kuten hajuhaittoja sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisriskiä, aiheuttamatta. Mikäli laitoksella aloitetaan erilliskerättyjen yhdyskuntien biojätteiden ja jätevesilietteiden yhteiskompostointi, tulee kompostoitumista tunneleissa seurata kuuden kuukauden ajan tarkennetusti. Lisäksi tulee seurata jälkikompostoitumista. 11. Kompostia voidaan toimittaa hyödynnettäväksi polttamalla laitokselle, jolla on ko. jätteen polttoon asianmukainen lupa. Valmista kompostia voidaan toimittaa hyödynnettäväksi maisemoinnissa kaatopaikoilla tai muuhun vastaavaan ympäristöluvan omaavaan paikkaan. Jos kompostituotetta on tarkoitus käyttää lannoitevalmisteena tai niiden raakaaineena, on toiminnalle haettava Elintarviketurvallisuusvirastolta (Evira) laitoshyväksyntä ja tehtävä Eviralle lannoitevalmistelain (539/2006) mukainen ilmoitus. Lannoitevalmisteeksi ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tuote-erät on toimitettava käsiteltäväksi laitokselle, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelylle. Eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyvaatimuksissa on noudatettava Eviran antamia tarkempia ohjeita ja määräyksiä. Kemikaalit ja niiden varastointi (YSL 43, 45, JL 6, JäteA 8 ) 12. Rikki- ja typpihappo tms. kemikaalit sekä polttonesteet on varastoitava kullekin kemikaali- tai nestetyypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä säiliössä tai astiassa laitoksen sisällä. Nestesäiliöt ja astiat on varastoitava tilassa, joka on varustettu kynnyksellä, suoja-altaalla tai joka muutoin on rakennettu siten, ettei varastoastioista mahdollisesti vuotava neste pääse muihin tiloihin tai maaperään. Tilan lattian on oltava pinnoitettu ko. nesteen kestävällä pinnoitteella. Tila on mitoitettava vähintään suurimman tilassa varastoitavan irtosäiliön tilavuutta vastaavalle nestemäärälle. Jätehuolto (YSL 43, 45, JL 6, JäteA 8 ) 13. Kompostointilaitoksen toiminnasta muodostuvat hyödyntämiskelpoiset jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Yhdyskuntajätteet ja hyödyntämiskelvottomat jätteet on toimitettava laitokselle, jolla on lupa niiden vastaanottoon. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katetussa ja valumahallitussa tilassa. Toiminnassa syntyvät jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäris-

16 töluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on tehtävä siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteestä. Viemäriin johdettavat jätevedet (YSL 43, YSA 30, JL 6 ) 14. Viemäriin johdettavien jätevesien ravinteiden, hapenkulutuksen, kiintoaineiden ja muiden ns. tavanomaisten parametrien raja-arvoista päätetään myöhemmin ja mahdollisesti samaan aikaan, kun alueella toimivien muiden yritysten lupamääräyksiä ja jätevesimääräyksiä tarkistetaan. Tätä varten on laitoksen haettava lupamääräysten tarkistamista viimeistään 31.12.2011. Tässä yhteydessä tulee myös esittää selvitys viemäriin johdettavan jäteveden määrän ja laadun, erityisesti typpipitoisuuden vähentämisestä. 15. Mikäli viemäriin johdettavia jätevesiä aiotaan esikäsitellä, on siitä toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen rakentamista. Esitys käsitellään tarvittaessa kuten ympäristölupahakemuksen muutos. Muut toimet ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi (YSL 43, YSA 30, JL 6 ) 16. Kompostointilaitoksella tulee olla käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmassa tulee esittää ainakin kuvaus käytetystä kompostointitekniikasta, ja jossa on otettu erikseen huomioon kaikki kompostoitavat jätejakeet ja niiden ympäristö- ja terveysvaikutukset, varautuminen toimintahäiriöihin, onnettomuuksiin, tulipaloihin ja muihin poikkeuksellisiin tilanteisiin sekä laitoksen yleinen hoito ja kunnossapito. Suunnitelma on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla ja se tulee esittää Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle ja toimittaa tiedoksi Lappeenrannan kaupungille ja alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnan harjoittajan on osallistuttava omalta osaltaan alueen muiden toimijoiden kanssa yhdessä mahdollisesti tehtäviin alueen paloturvallisuutta ja palontorjuntaa edistäviin toimenpiteisiin. Kompostointilaitoksen haju- tms. haittaa mahdollisesti aiheuttavista toimista kuten biosuodattimien massanvaihdoista on tiedotettava yleisöä ennakkoon. 17. Laitoksella on torjuttava tehokkaasti haittaeläinten (mm. rotat, linnut) esiintymistä minimoimalla eläinten ravinnonsaanti ja tarvittaessa hävittämällä eläimiä (lähinnä rotat, joiltakin osin myös linnut). Toiminnan harjoittajan on omalta osaltaan osallistuttava ehkäisemään alueella oleskelevista linnuista aiheutuvia haittoja, jotka kohdistuvat alueen välittömässä läheisyydessä harjoitettaville elinkeinoille kuten maanviljelykselle. 18. Pinnoitetut alueet on pestävä säännöllisesti tai pölyäminen on estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä. Laitoksen tunneli-, kenttä-, vesien johtamisjärjestelmien, tarkkailujärjestelmien yms. rakenteiden ja laitteiden kuntoa tulee seurata säännöllisesti ja rakenteissa ilmenevät viat tulee korjata pikaisesti.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30, JL 6 ) 17 19. Jos laitoksen poistoilman puhdistuslaitteistoon tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai laitokselta ympäristöön kohdistuvaa melua, on laitteet saatettava viipymättä normaaliin käyttökuntoon. Poikkeavia päästöjä aiheuttavista ja yli 24 tuntia kestävistä muista häiriötilanteista on viivytyksettä ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Päästöt ilmaan (YSL 4, 5, 43, JL 6, JäteA 8 ) 20. Kompostointilaitoksen prosessikaasut tulee käsitellä ammoniakkipesurilla ja biologisella hajunpoistosuodattimella tai muulla vastaavan tehoisella laitteistolla ennen kaasujen johtamista ulkoilmaan. Ulkoilmaan johdettavien kaasujen hajupitoisuus saa enintään olla 3 000 oue/m 3. Ulkoilmaan johdettavien kaasujen ammoniakkipitoisuus saa enintään olla 5 ppm. Puhdistustaso on saavutettu, kun kerran vuodessa tehdyllä tarkkailulla biosuotimista poistuvasta kaasusta otettujen neljän näytteen keskiarvo täyttää edellä asetetun vaatimuksen. Melu (YSL 43, 46, JL 6, JA 8 ) 21. Toiminnasta ja alueella tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melutaso ei saa asuintalojen pihassa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7.00-22.00) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22.00-7.00) 45 db. Puhaltimet ja muut laitteet, jotka aiheuttavat kompostointirakennuksen ulkopuolelle leviävää melua, on tarkastettava säännöllisesti. Vialliset ja ylimääräistä melua aiheuttavat laitteet on korjattava ja uusittava säännöllisesti. Toiminnasta ja alueella tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melutaso asuintalojen pihassa tulee tarvittaessa mitata tunnelilaitoksen uudelleen käynnistämisen jälkeen. Vastaava hoitaja (YSL 43, YSA 20, JL 51, JäteA 10 ) 22. Vapo Oy:n on nimettävä henkilö, joka vastaa laitoksen asianmukaisesta hoidosta ja käytöstä sekä siihen liittyvästä toiminnan tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Kun vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot viipymättä ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JäteA 8, 9 ) 23. Toiminnan hallitusta lopettamista on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevat toimet sekä tarvittaessa lopettamisen jälkeinen ympäristön tilan tarkkailu. Suunnitelma on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista.

Tarkkailu (YSL 46, 108, JL 51 ) 18 24. Kompostointilaitoksella tulee olla päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma. Tarkkailut voidaan suorittaa tämän päätöksen liitteenä olevaan tarkkailuohjelmanmukaisesti ottaen lisäksi huomioon seuraavat seikat: käyttötarkkailu: vastaanotettava jäte, jätteen käsittely ja puhdistimien toiminta sekä kompostituotteet (kompostin laadun tarkkailun osalta ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungille on toimitettava Eviran omavalvontasuunnitelma), päästöjen tarkkailusta viemäriin johdettavien jätevesien määrän ja laadun tarkkailu (kiintoaine, ph, johtokyky, COD cr, BOD 7, NH 4 -N, NO 3 -N, Kok-N, Kok-P, SO 4 -S, Cl -, alkaliteetti ja rauta sekä lisäksi fenoliset yhdisteet tai muut käsiteltävän jätteen mahdollisesti sisältämät tai prosessissa syntyvät haitta-aineet ottaen huomioon E-PRTR-aineiden raportoinnista annetut säädökset), pinta- ja pohjavesien laadun ja pohjavesien pinnan tarkkailu, laitoksesta poistuvien kaasujen laadun ja määrän tarkkailu (laitoksen poistokaasujen ammoniakki-, voihappo-, rikkivety-, metyylimerkaptaani-, dimetyylisulfidi- ja dimetyylidisulfidi- sekä hajupitoisuudet on mitattava kerran tunnelilaitoksen käynnistämisen jälkeen sekä jatkossa vuosittain laitoksen poistokaasujen ammoniakki- ja hajupitoisuudet), ympäristön ilmanlaadun (hajut, pöly) tarkkailu, haittaeläinten kuten rottien ja lintujen määrän tarkkailu, (lintujen määrää alueella tulee seurata säännöllisesti laskennoin, seurannasta tulee esittää suunnitelma hyvissä ajoin ennen seuraavaa lintujen kevätmuuttokautta), laitoksesta aiheutuvan melun mittaukset tarvittaessa. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mikäli laitoksella aloitetaan yhdyskuntien erilliskerätyn biojätteen ja jätevesilietteen yhteiskompostointi (määräys 10), tulee ennen yhteiskäsittelyn aloittamista toimittaa ympäristökeskukselle suunnitelma tehostetusta kompostoinnin seurannasta. Seurannan tulokset on raportoitava ympäristökeskukselle tulosten valmistuttua kolmen kuukauden kuluessa sekä liitettävä seuraavaan vuosiraporttiin. Tarkkailut (jätevesipäästöt, pinta- ja pohjavesien laadun ja määrän seuranta yms.) voidaan soveltavin osain tehdä yhdessä muiden alueella toimivien laitosten kanssa. Lisäksi laitoksen tulee osallistua laitoksen vaikutusalueella eri toimijoiden kanssa yhdessä tehtäviin melu- ja hajuselvityksiin sekä lintujen määrän säännölliseen seurantaan ja lintujen esiintymistä ja kulkeutumista alueella koskeviin laajempiin selvityksiin. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa tarkkailutulosten tai muiden syiden perusteella ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kirjanpito ja raportointi (YSL 43, 46, JL 51 ) 25. Luvan saajan on kirjattava muun muassa seuraavat asiat: vastaanotetut jätteet, niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusajankohta kompostituotteen määrät, laatu, vientiajankohta ja kohde, pohja- ja pintaveden tarkkailutiedot, laitoksen jäteveden määrää ja laatua koskevat tiedot, käyttötarkkailun tiedot,

19 hajutarkkailun tulokset, tehdyt rakennus-, korjaus- ja muut toimenpiteet kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen sekä muiden laitteiden kunnon tarkkailu sekä tehdyt huolto- ja korjaustoimet poikkeukselliset tilanteet ja poikkeamiset suunnitelmien mukaisesta toiminnasta. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 26. Luvan saajan on tehtävä vuosittain yhteenveto laitoksen toiminnasta. Vuosiraportissa on esitettävä muun muassa tiedot vastaanotettujen ja käsiteltyjen jätteiden määristä jätejakeittain, käytettyjen seosaineiden ja valmistuneen sekä pois toimitettujen tuotteiden määristä tuotteittain, arvio jälkikompostissa sekä varastossa olevasta tuotteesta vuoden vaihteessa, selvitys laitoksen ympäristökuormituksesta ympäristötarkkailuista sekä poikkeuksellisista tapahtumista. Ympäristökuormituksesta ja -vaikutuksista raporteissa on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: pinta- ja pohjaveden laatutiedot ja kuvaus toiminnan vaikutuksesta vesien laatuun, jätevesien tarkkailutiedot, päästöt ilmaan, muut ympäristötarkkailun tulokset, käytetyt mittausmenetelmät ja niiden epävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta, arvio tarkkailun tulosten muutoksista ja suunnasta (vähintään kolmen vuoden välein). Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta kompostointilaitos täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tutkinut ympäristölupahakemuksen käsittelyn aikana annetut lausunnot. Lausunnoissa esitetyt ympäristölupa-asiaan liittyvät seikat on huomioitu tämän päätöksen lupamääräyksissä. Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnasta ei aiheudu asetetut lupamääräykset huomioon otettuna yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisen luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.

Määräyksiä annettaessa Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tutkinut toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen ja alueen kaavoitustilanteen. Päätöksen määräyksissä on otettu huomioon ympäristöhaittojen estäminen. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Päätöksessä on annettu määräykset toiminnan haittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat päästöjä maahan, pinta- ja pohjavesiin ja ilmaan sekä jätteitä, melua ja niiden tarkkailuja. Määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettava huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteiden käsittelyä ja hyödyntämistä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn ja hyödyntämiseen sekä asettaa etusijalle tietyltä alueelta peräisin olevien jätteiden käsittely. Saman pykälän mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka, kuten kaatopaikka, kompostointi- ja lajittelulaitos ja ongelmajätteiden vastaanottopaikka, on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle tai asutukselle. Käyttö ei saa aiheuttaa maaperän saastumista tai ympäristön roskaantumista ja tarvittaessa suoto- ja valumavedet on otettava talteen ja puhdistettava. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätelain 19 :ssä kielletään roskaaminen ja maaperän saastuttaminen siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyvyyden melkoista vähenemistä tai maaperän laadun huonontumista tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. 20

21 Kun toimitaan tämän ympäristöluvan mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Laitoksella käsiteltävät jätejakeet ja niiden määrä on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisina. (Määräys 1.) Jätteen vastaanottoa koskevilla määräyksillä ehkäistään toiminnoista aiheutuvia ympäristö- ja muita haittoja. (Määräykset 2. 4.) Laitoksen melua aiheuttavia toimintoja on rajoitettu ajallisesti ja päätöksessä on annettu määräykset laitoksen ilma- ja vesipäästöjen ehkäisemiseksi, toiminnasta aiheutuvien melutasojen rajoittamiseksi sekä kompostoinnin toteutukselle, jotta laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveys-, ympäristö- eikä viihtyvyyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (Määräys 5. - 9., 20, 21) Laitoksen pitäminen alipaineistettuna, jätteiden vastaanotto laitoksen sisätiloihin ja laitoksen tuulikaappien ovien pitäminen suljettuina jätteiden vastaanoton aikana, sekä kuljetusajoneuvojen puhdistamismahdollisuus estävät laitokselta ympäristöön aiheutuvia hajuhaittoja. Myös tukiaineen seulonnasta aiheutuvia hajuhaittoja on pyrittävä ehkäisemään varmistamalla riittävä jälkikompostointiaika ennen seulontaa. Polttoon toimitettavan kompostin osalta tulee seulonta ja välivarastointi tehdä mahdollisimman pikaisesti, sillä tunnelivaihe toimii tämän jakeen osalta enimmäkseen kuivatusvaiheena ja tuote alkaa helposti haista. (Määräykset 6. - 7.) Laitoksella muodostuvat jätevedet tunnelikompostoinnista sekä ns. jälkikypsytyskentältä (seulonta, jälkikompostointi, polttoon menevän jätteen varastointi, kierrätetyn tukiaineen varastointi) muodostuvat sade- ja hulevedet on edellytetty likaisimpina ja runsaimmin happea kuluttavina ja ravinteita sisältävinä vesinä johdettavan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. (Määräykset 6., 8.) Seosaineiden varastoinnin, mullan valmistuksen ja valmiin tuotteen varastoinnin alueilla muodostuvia sade- ja hulevesiä tulee voida tarkkailla mittauksin ja/tai laskennallisesti ja tarvittaessa johtaa vedet jätevesien käsittelyjärjestelmään tai muutoin käsitellä ennen ojaan johtamista. Ojaan johdettavan hulevesien laatutavoitteena tarkoitetaan tasoa, joka näytteenottohetken kuormituslaskelmilla ei keskeisimpien pintavesiä kuormittavien ominaisuuksien osalta poikkea merkittävästi laitosalueen ympäristön luontaisen pintaveden laatutasosta. (Määräys 9.) Kompostoinnille annetuilla määräyksillä varmistetaan jätteiden asianmukainen käsittely kompostituotteeksi. Biojätteen ja jätevesilietteen yhteiskäsittelystä ja sen ympäristövaikutuksista ei tällä laitoksella ole aiemmin kokemusta, joten alkuvaiheessa yhteiskäsittelyä on seurattava tehostetusti. (Määräykset 10. 11.) Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen lannoitevalmisteista 12/2007 mukaan asetus ei koske kaatopaikkojen tai muiden suljettujen alueiden maisemoinnissa käytettäviä lannoitevalmisteita. Kaatopaikoille hyödynnettäväksi toimitettavalla kompostilla tarkoitetaan kompostia, joka on valmistettu kompostituotteeksi. Jos kaatopaikkojen maisemoinnissa hyödynnetään kompostia, joka ei täytä Eviran vaatimuksia tai kompostia käytetään hyödyksi polttamalla, on osoitettava, ettei hyödynnettävästä kompostista aiheudu terveys- eikä ympäristöhaittaa. (Määräys 11.) Lannoitevalmistelaissa (539/2006) säädetään laitoshyväksynnästä. Lain mukaan vain hyväksytyn laitoksen orgaanisten lannoitevalmisteiden (lannoitteet ja maanparannusaineet)

22 tuote on saatettavissa markkinoille. Laitoshyväksynnän myöntää Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta (13/2007) mukaan lannoitevalmisteita ja soveltuvin osin niiden raaka-aineita valmistavan, teknisesti käsittelevän, markkinoille saattavan ja maahantuovan toiminnanharjoittajan on tehtävä elintarviketurvallisuusviranomaiselle kirjallinen ilmoitus toiminnan aloittamisesta. (Määräys 11.) Kemikaalien ja mahdollisen polttonesteen ja varastointia koskeva määräys on tarpeellinen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (Määräys 12.) VNp:ssä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 13.) Viemäriin johdettavan jäteveden laadusta on tarkoituksenmukaisinta päättää samaan aikaan alueella olevien muiden toimijoiden jätevedenkäsittelystä päätettäessä. Vielä ei myöskään ole ratkaisua Lappeenrannan kaupungin jätevesien käsittelystä jatkossa. Koska kunnallisen jätevedenpuhdistamon kapasiteetti varsinkin typen suhteen on nykyisellään rajallinen, on lupamääräyksen tarkistamisen yhteydessä edellytetty selvitettävän erityisesti viemäriin johdettavien typpipäästöjen vähentämistä. Lupahakemuksen yhteydessä ei ole esitetty jäteveden esikäsittelyvaihtoehtoja, joten mahdollisesta esikäsittelystä tulee esittää tarkat suunnitelmat, jotka käsitellään tarvittaessa ympäristölupahakemuksen muutoksena riippuen mm. käsittelyjärjestelmän ympäristövaikutuksista. (Määräykset 14. 15.) Käyttö- ja hoitosuunnitelma on tarpeen onnettomuuksien ja häiriöiden ennalta ehkäisemiseksi ja näiden tilanteiden ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamisen kannalta. (Määräykset 16., 19.) Päätöksessä on aiempaan päätökseen verrattuna korostettu painokkaammin haittaeläinten määrän pitämistä kurissa kuten myös jätteenkäsittelyalueella oleskelevien lintujen määrän seurantaa. Lintujen määrän vähentämiseksi ei ole yksinkertaista keinoa, koska linnut liikkuvat varsin laajalla alueella ja osa linnuista on rauhoitettuja. Linnuista aiheutuvia haittoja läheisillä pelloilla tehtäville rehuvarastoille voidaan vähentää esimerkiksi hankkimalla niin tukevia peitteitä, etteivät linnut saa niitä hakattua rikki. Eri lintulajien liikkumisesta ja toimista ei kuitenkaan ole täyin selkeää käsitystä, joten asiaa tulisikin selvittää tarkemmin. Hakija velvoitettu osallistumaan näihin toimiin yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa on. (Määräykset 17., 24.) Laitteiden ja rakenteiden siisteydellä ja kunnon säännöllisellä seurannalla ja vikojen pikaisella korjaamisella voidaan jo ennakolta ehkäistä tai vähentää haitallisten aineiden pääsyä ympäristöön. (Määräys 18.) Prosessikaasujen käsittelystä ja päästötasosta on annettu määräys haju- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (Määräys 20.) Melutasoa koskeva määräys on annettu ottamalla huomioon valtioneuvoston päätös No 993/1992 melutason ohjearvoista. Päätöksen mukaan melutaso mm. asumiseen käytettävillä alueilla, ei saa ylittää ulkona A-painotetun ekvivalenttimelutason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 45 db. Alueen toiminnasta ei oleteta tulevan meluhaittoja asutukselle tai muille herkille toiminnoille, joten melumittauksia ei tässä yhteydessä ole toistaiseksi edellytetty. (Määräys 21.)

Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikalle on määrättävä vastaava hoitaja. Hoitaja valvoo toimintaa ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. (Määräys 22.) Ennallistamismääräyksellä varmistetaan toiminnan hallittu lopettaminen. (Määräys 23.) Laitokselle vastaanotettavan lietteen ja kompostituotteen laadunvalvonta sekä suunnitelmallinen kompostoinnin käyttötarkkailu ovat tarpeen, jotta jätteenkäsittelystä ja kompostituotteen hyötykäytöstä ei aiheudu terveys- eikä ympäristöhaittaa. Laitoksen jäte- ja hulevesien, prosessikaasujen ja niiden keräys- ja käsittelyjärjestelmien, kenttien ja liikennealueiden sekä pohja- ja pintavesien tarkkailulla varmistetaan laitoksen asianmukainen toiminta ja ettei toiminnasta aiheudu terveys- eikä ympäristöhaittaa. (Määräykset 24., 25.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada muun muassa toiminnan tarkkailutiedot ja muut valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvittavat tarpeelliset tiedot. Tarkkailutulosten perusteella viranomainen valvoo laitoksen ympäristövaikutuksia. Kirjanpitomääräyksillä ja vuosiraportoinnilla varmistetaan, että toiminnan tarkkailu tulee asianmukaisesti kirjatuksi. (Määräykset 25., 26.) Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Luotettavuuden osoittamiseen ei välttämättä riitä mittaajan tai arvioijan pätevyys, vaan kyse on koko mittaus- ja tutkimustoiminnan laadunvarmistuksesta ja sen tasosta. (Määräys 26.) 23 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Sen lisäksi, mitä todetaan lupamääräyksessä 14, tulee hakemus muiden lupamääräysten tarkistamiseksi toimittaa viimeistään 31.9.2018. Hakemukseen on liitettävä muun muassa selvitys toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehityksestä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella säädetään ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säädöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki ja -asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

24 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 2 190. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Kompostointilaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 t vuodessa, lupamaksu on 4 380. Luvanmukaisen toiminnan jatkamisesta peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSEN TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä Jäljennös päätöksestä Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Saimaa ja Joutseno-lehti -nimisissä sanomalehdissä. Päätös tulee nähtäville myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen www-sivuille. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

25 toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiasta yleistä etua valvovalla viranomaisella. Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Ylitarkastaja Erja Monto LIITEET Tarkkailusuunnitelma Valitusosoitus

Liite Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätökseen 3.7.2009, dnro KAS-2007-Y-1-111 Joutsenon kompostointilaitoksen tarkkailuohjelma Laatija: Janne Salmi Päivämäärä:16.10.2008 Numero Versionumero