Helsinki No YS 646

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y No YS 646 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vapo Oy:n Nurmijärven biojätteen kompostointilaitoksen toimintaa ja toiminnan olennaista muutosta. LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL Jyväskylä puh fax LAITOS JA SEN SIJAINTI Nurmijärven kompostointilaitos Metsä Tuomelan jäteasema Iivarin metsätie, Nurmijärvi RN:o Kiinteistön omistaja: Nurmijärven kunta Toimialatunnus: Liike ja yhteisötunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA MAKSU A AT2165 Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 d Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (31) ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Myönnetyt luvat ja muut viranomaisratkaisut Kaavoitus Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 387/ , joka koski tunnelikompostointilaitoksen toimintaa. Korkeimman hallinto oikeuden päätös taltionumero 3841, jolla hylättiin päätöstä No YS 387/ koskeva valitus. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1148/ , joka koski tunnelikompostointilaitoksen hajutarkkailua. Metsä Tuomelan jäteasema alue on merkitty Nurmijärven kunnan yleiskaavassa, hyväksytty , kaatopaikka alueeksi (EK). Kaatopaikkaa ympäröivät alueet ovat maa ja metsätalousvaltaisia alueita (M1 ja M2). Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) jäteasema alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Alueen koillispuolelle on merkitty ulkoilureitti. Maankuntakaavalla kumottiin Helsingin seudun seutukaava (vahvistettu ). Maakuntakaavasta on valitettu eikä kaava ole lainvoimainen. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Vapo Oy:n tunnelikompostointilaitos sijaitsee Nurmijärvellä Metsä Tuomelan jäteasemakiinteistöllä. Kompostointilaitos sijaitsee jäteaseman lounaiskulmassa. Jäteasemalla toimii kaatopaikka, hyöty ja ongelmajätteen vastaanottopiste ja jäteveden puhdistuslaitos. Lisäksi asemalla harjoitetaan puujätteen ja louheen murskausta ja puhdistamolietteen aumakompostointia. Alueelle on myös myönnetty lupa rakentaa hyötykäyttökentän pohjarakenteet kiinteytettävästä pilaantuneesta maa aineksesta. Jäteaseman pohjoispuolella on maankaatopaikka. Jäteasema alue sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä Nurmijärven kirkonkylästä länteen. Jäteasema aluetta ympäröivät länsi, pohjois ja kaakkoispuoleiset alueet ovat pääosin metsää. Etelä ja itäpuolella on kapea metsäkaistale jäteaseman ja peltoaukean välissä.

3 3 (31) Lähin asutus ja muut häiriintyvät kohteet Ympäristön tila ja laatu Lähimmät asuintalot sijaitsevat kompostointialueen eteläpuolella noin 550 metrin etäisyydellä. Pintaveden tila Ilmanlaatu Kompostointilaitoksen salaoja, katto ja piha alueen hulevedet johdetaan avo ojaan jäteaseman eteläpuolelle. Alueelle purkautuvat myös jäteasema alueen niskaojien vesi ja jäteaseman jäteveden puhdistuslaitoksella käsitelty kaatopaikkavesi. Purkuojan vedet laskevat peltoalueiden poikki noin 2,3 kilometrin päässä jäteasema alueesta virtaavaan Kyläjokeen. Kyläojasta vedet virtaavat Luhtajoen, Kuhajoen, ja Luhtaanmäenjoen kautta Vantaanjokeen. Jäteasema alueella ei ole tehty ilmanlaatuun liittyviä selvityksiä. Alueen ilmanlaatua heikentäviä tekijöitä ovat kaatopaikkatoiminnasta aiheutuva pölyäminen, hajuhaitat ja kaatopaikkakaasu. Maaperän tila Jäteasema alue sijaitsee savi silttipeitteisessä maastopainanteessa, joka länsi, pohjois ja itäpuolilta rajoittuu moreenipeitteisiin kalliomäkiin. Kallion päärakosuuntia ovat luode kaakko ja koillinen lounas. Myös vaakarakoilua esiintyy. Pintatopografian mukaan alueen läpi ulottuu luode kaakkoissuuntainen kapeneva kallioperän heikkousvyöhyke. Kompostointilaitosalueen maanpinta on tasolla Laitoksen pohjois ja itäpuolisilla Metsä Tuomelan jäteaseman alueilla maanpinta on tasolla Laitoksen länsi ja eteläpuolisilla kallioalueilla maanpinta on tasolla Pohjaveden tila Jäteasema alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat noin neljä kilometriä jäteasema alueesta kaakkoon (Heikkilä I luokka), luoteeseen (Kiljava I luokka), lounaaseen (Perttula II luokka) ja pohjoiseen (Peräkorpi III luokka). Lisäksi itäpuolella noin 4,8 kilometrin etäisyydellä jäteasema alueesta sijaitsee Valkojan I luokan pohjavesialue. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 30 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta jäteasema alueelta on kaakkoon. Pohjavesi voi virrata myös itäsuuntaan. Vapo Oy:n hallinnoimalla kiinteistöllä ei ole pohjavesiputkia eikä laitosalueelta ole käytettävissä pohjavedenlaatutietoja.

4 4 (31) Liikenne Liikennöinti tapahtuu Metsä Tuomelan jäteaseman kautta kirkonkylältä Perttulaan johtavalta tieltä nro Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä tiellä on noin Raskaan liikenteen osuus on noin 170 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jäte, seosaine ja kompostikuljetuksia tulee tai lähtee noin 6 8 kpl/d. Vapo Oy:n toiminnasta aiheutuvan raskaan liikenteen määrä on arviolta 150 autoa kuukaudessa. Kevyen liikenteen määrän arvioidaan olevan 60 ajoneuvoa kuukaudessa. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Käsiteltävät jätteet Laitoskuvaus Nurmijärven tunnelikompostointilaitos aloitti toimintansa vuonna Laitoksella käsitellään jätevesilietteitä ja biojätettä. Kaikki jätteen käsittelyvaiheet vastaanotosta kompostointiin tehdään sisätiloissa. Materiaalien siirtoa varten laitoksella on pyöräkuormaaja. Laitoksen puhtaanapitotoimenpiteet sisältävät hallin kuiva ja märkäharjauksen pyöräkoneella. Siivoustoimenpiteitä tehdään jatkuvasti laitoksen toiminnan ohessa ja arvioidun tarpeen mukaisesti. Laitoksella on ennaltaehkäisevä kunnossapito ohjelma. Laitokselle otetaan vastaan jätettä arkipäivisin klo Laitoksella tehdään konetöitä ja kuormauksia pääsääntöisesti arkipäivisin klo Lupaa haetaan käsitellä laitoksella t/a kuntien ja teollisuuden puhdistamolietteitä sekä asutuksen, kaupan, palvelujen ja teollisuuden erilliskerättyä biojätettä. Laitoksen aiempi käsittelykapasiteetti oli t/a. Vuonna 2007 laitoksella käsiteltiin puhdistamolietettä t ja 954 t Nurmijärven kunnan erilliskerättyä biojätettä. Käsiteltävä jäte tuodaan Espoon Veden Suomenojan jätevedenpuhdistamolta, Nurmijärven kunnan alueelta ja mahdollisesti muualta lähialueelta. Lietteen kuiva ainepitoisuus on %. Laitosrakennuksessa on biojätteen ja lietteen vastaanotto ja varastotilat, tunnelin etutila, kompostointitunnelit, konehuone ja sähkötila, valvomo ja sosiaalitilat sekä poistokaasujen ammoniakkipesuri ja biosuodatin. Laitos on jatkuvatoiminen.

5 5 (31) Jätteiden vastaanotto Kompostointiprosessi Laitos saa lähes kaiken tarvitsemansa lämpöenergian kompostointiprosessista. Sähköä kuluu noin MWh/a. Laitoksella käytetään vettä m 3 /a. Vettä tarvitaan kompostiprosessissa, hajukaasujen puhdistuksessa ja sosiaalitiloissa. Laitoksen alapuolelle on rakennettu seuraava eristysrakenne ylhäältä alaspäin lueteltuna: kuivatuskerros, sepeli # 2 16 mm, salaojasora # 1 20 mm, vähintään 300 mm geotekstiili HDPE kalvo, 2 mm bentoniittimatto tasaus/suojahiekka, # 0 20 mm, 100 mm. Tuleva jäte punnitaan Metsä Tuomelan jäteaseman vaa'alla. Jätteen määrätiedot rekisteröidään laitosraportointiohjelmaan. Jätekuormat otetaan vastaan laitoksen sisätiloissa. Lietettä sisältävät kuormat ajetaan ennen kuorman purkamista ns. tuulikaappiin, jonka ovet suljetaan. Tuulikaapista kuorma puretaan laitoksen jätevarastoon. Tuulikaapin ilma johdetaan laitoksen puhdistusjärjestelmään. Erilliskerätty biojäte tyhjennetään suoraan laitoksen jätevarastoon. Esikäsittely Jätteen käsittely aloitetaan mahdollisimman nopeasti jäte erän saavuttua laitokseen. Jätteen varastointiaika ennen tunneliin sijoittamista on noin 1 2 päivää. Esikäsittelyvaiheessa jätteisiin sekoitetaan prosessin vaatima määrä tukija seosaineita. Yleisin seossuhde on 1 m 3 lietettä, 1,5 m 3 haketta ja 0,6 0,8 m 3 turvetta. Seosaineina käytetään turvetta, kuoriketta, puuhaketta ja palikkaa sekä puutarhajätettä ja kompostin seulonnasta saatavaa kierrätyshaketta. Turvetta ei yleensä lisätä biojätteeseen. Sekoitus tehdään pyöräkuormaajan kauhalla tai kiinteällä sekoitusyksiköllä. Seoksen kuiva ainepitoisuus säädetään sopivaksi turpeella. Lisäksi turve sitoo hajua. Haketta, sahauspalikkaa tai kuoriketta käytetään seoksen ilmastamiseksi. Hakemuksen mukaisella kapasiteetilla turvetta käytetään noin m 3 /a ja uutta haketta tai vastaavaa noin m 3 /a.

6 6 (31) Kompostointi Jätteet kompostoidaan suljetuissa betonisissa tunneleissa panosperiaatteella. Tunneleita on yhdeksän. Tunneleita täytetään ja tyhjennetään normaalisti kolme kertaa viikossa. Tunneliin mahtuu noin m 3 kompostiseosta. Kompostoitumisprosessi kestää noin vuorokautta. Jokaisella tunnelilla on oma tuloilmapuhallin. Puhallin puhaltaa ilmaa tunneliin ilmastuslattian kautta. Tuloilmana käytetään raitista ulkoilmaa, kiertoilmaa tunnelista tai näiden seosta. Lisäksi tunneleissa on ilman poisto. Poistoilmapuhaltimia on kaksi, tunneliryhmille 1 5 ja 6 9. Poistettava ilma johdetaan käsiteltäväksi laitoksen ilmanpuhdistusjärjestelmään. Tunnelin täyttövaiheessa vain ilman poisto on käytössä. Kompostointiprosessin ohjaus ja seuranta tapahtuu automaatiojärjestelmällä laitoksen valvomosta. Järjestelmä ohjaa ja säätää erikseen jokaisen tunnelin olosuhteita. Järjestelmää on mahdollista ohjata myös etäkäytöllä. Kompostointiprosessin optimaaliset olosuhteet, muun muassa happi, kosteus ja lämpötila, saadaan aikaan puhallettavan kokonaisilmamäärän ja ilman seossuhteen avulla. Tunnelin pohjalle levitetään ensin noin 0,1 0,2 metrin kerros tukiainetta. Kerroksen päälle tuodaan pyöräkuormaajalla esikäsitelty kompostiseos. Kompostiseos levitetään 2,5 3 metrin korkuiseksi patjaksi. Täytetyn tunnelin ovi suljetaan ja prosessiohjaus kytketään päälle. Täytön jälkeen kompostoitumisprosessissa alkaa lämpenemisvaihe. Vaiheen aikana riittävä hapentarve on välttämätön. Vaihe kestää 1 4 vuorokautta. Kesto riippuu jätteen laadusta, muun muassa kosteudesta ja lämpötilasta. Panos käännetään noin viikon välein eli kahdesti tunnelivaiheen aikana. Jokaisen viikon kestävän vaiheen aikana lämpötila nostetaan hygienisointilämpötilaan, + 55 C, kahdeksi vuorokaudeksi. Hygienisointivaiheen aikana kompostin lämpötila pidetään vaaditussa arvossa vaaditun ajan ilmastuksen määrää säätämällä. Hygienisoinnin jälkeen prosessi siirtyy automaattisesti ylläpitovaiheeseen. Ylläpidossa lämpötila pidetään C:ssa. Ilmamäärää ohjataan edelleen lämpötilojen ja happipitoisuuden perusteella. Komposti seulotaan välittömästi tunnelin tyhjennyksen jälkeen. Seulonnassa käytetään 15 mm seulaverkolla varustettua rumpuseulaa. Seulontaalite menee kuljettimella laitosrakennuksen ulkopuoliseen katettuun varastoaumaan. Ylite, joka on lähinnä haketta, kierrätetään takaisin prosessiin uuden jäte erän tukiaineeksi.

7 7 (31) Kompostituote Prosessi ilman käsittely Seulottua kompostituotetta syntyy noin m 3 /a ( t/a). Kompostierä kuljetetaan pois laitokselta viimeistään kolmen päivän kuluessa seulonnasta. Viikoittain laitokselta toimitetaan pois noin kuormaa. Kompostista osa kuljetetaan alueelta ilman jälkikypsytystä esimerkiksi Ämmässuon kaatopaikan pintamateriaaliksi. Tarvittaessa komposti jälkikypsytetään Metsä Tuomelan jäteaseman ulkopuolella olevalla alueella. Kompostista voidaan valmistaa erilaisia tuotteita esimerkiksi käytettäväksi maanparannukseen, mullanvalmistukseen ja sadevesieroosion estoon teiden luiskissa tai soranottopaikoilla. Lisäksi tunnelikompostoitua massaa voidaan käyttää energiantuotannossa polttamalla. Tällöin kompostointiparametrit ja viipymät tunnelissa voivat poiketa lupahakemuksessa esitetyistä. Tällä hetkellä laitoksen tuotteita ovat YTV komposti ja tuorekomposti. Jos lannoitevalmistelain vaatimukset eivät tuorekompostin osalta täyty, ei kompostia voida toimittaa muualle kuin YTV:lle ennen kuin uusintanäytteillä on osoitettu, että havaitut puutteet on saatu korjattua. Laitoksen prosessi ilman puhdistusjärjestelmä koostuu pesuribiosuodatin yksiköstä. Prosessi ilman poistoyksikköjä on kaksi kappaletta. Poistoilma johdetaan ensin puhdistus ja lämmöntalteenottolaitokseen. Laitoksen toiminta on kaksivaiheinen. Ensimmäiseksi pesurilla poistetaan ilmasta ammoniakkia happamalla (ph 2,5 3,5) pesuliuoksella. Kaasun puhdistukseen käytetään rikkihappoa ja puhdistuksessa muodostuu ammoniumsulfaattia. Toisessa vaiheessa kaasu jäähdytetään biosuodatukselle optimaaliseen lämpötilaan ja kaasun sisältämä lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimella. Talteenotettavaa lämpöenergiaa voidaan käyttää tuloilman ja rakennuksen lämmittämiseen. Kesäaikana ylilämpöä voidaan johtaa ulkoilmaan lauhduttimilla. Suodattimeen johdettavan ilman lämpötila on enintään +40 C. Suodatinmateriaalina käytetään haketta ja kompostia. Materiaalissa elävät mikrobit hapettavat haisevia kaasuja. Hapettaminen vaatii kaasu ja pitoisuuskohtaisen aikaviiveen sekä sopivan kosteuden ja huokoisuuden. Materiaali vaihdetaan tai pöyhitään, jos materiaali kanavoituu, tiivistyy liikaa tai muuten menettää puhdistustehokkuutensa. Suodatinmateriaali uusitaan tarvittaessa, arviolta 2 3 vuoden välein. Laitoksen hajupäästöjen raja arvoksi esitetään enintään oue/m 3 tai hajunpoiston tehokkuudeksi vähintään 90 %.

8 8 (31) Kemikaalit Polttonesteet Laitoksen kaasunpesurilla käytetään rikkihappoa ammoniakin sitomiseen. Rikkihapposäiliön tilavuus on 10 m 3. Säiliö on varustettu suojaaltaalla ja turvalaitteilla. Rikkihappoa käytetään noin t/a. Pyöräkuormaajan polttoaine varastoidaan maanpäällisessä kaksiseinäisessä säiliössä. Säiliön tilavuus on 2,98 m 3. Laitoksella syntyvät jätteet Jätevesien käsittely Kompostoinnissa syntyy seulontajätettä noin 1 t/a. Jäte koostuu lähinnä biojätteen mukana tulevista epäpuhtauksista, kuten muovista ja metallista. Jäte toimitetaan kaatopaikalle. Jäteöljyä kertyy pyöräkuormaajan huollosta noin 200 l/a. Öljy kuljetetaan Oy Ekokem Ab:lle. Laitoksella muodostuu sekajätettä m 3 /a. Jäte viedään kaatopaikalle. Käytetty biosuodatinmateriaali hyödynnetään osana kompostituotetta. Yleistä Vesienkäsittelyosiossa niskaojalla tarkoitetaan kompostointilaitoksen länsipuolella sijaitsevaa itä länsisuuntaista ojaa, joka purkaa vedet edelleen etelään virtaavaan ojaan. Niskaojaan on asennettu V pato Vapo Oy:n laitosalueen vesien purkupisteiden alapuolelle. Niskaojaan johdetaan Vapo Oy:n V padon alapuolelta myös Metsä Tuomelan jäteaseman ympärysojan ja kaatopaikkaveden puhdistuslaitoksen käsitellyt vedet. Jätevedet Laitoksella muodostuu väkeviä ja laimeita jätevesiä. Väkevien jätevesien määrä on m 3 /a ja laimeiden noin m 3 /a. Väkeviä jätevesiä syntyy happopesurin toiminnasta. Jätevedet johdetaan keruusäiliöön. Säiliön tilavuus on 12 m 3. Säiliöstä vedet sumutetaan seulotun kompostituotteen sekaan. Laimeita jätevesiä muodostuu kompostointitunneleista ja biosuodattimesta. Tällä hetkellä vedet johdetaan 8 m 3 :n keruusäiliön ylivuotona pumppukaivoon ja edelleen varastoaltaaseen.

9 9 (31) Varastoallas Laimeiden vesien varastoaltaana käytetään vuonna 2004 kunnostettua Metsä Tuomelan jäteaseman jätevedenpuhdistamon vanhaa selkeytysallasta. Altaan rakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: EPDM geomembraani, 1 mm teräsbetonilaatta Bentofix B matto lämpöeriste styrox R75 tasaushiekka. Pohjamaana on kairaustietojen perusteella lihava savi. Savikerroksen paksuus on 7 10 metriä. Kirjallisuustietojen perusteella lihavan saven vedenläpäisevyysarvo k on Altaan käyttötilavuus on noin 115 m 3. Altaan reunojen kaltevuus on 1:2. Altaan vedet viedään säiliöautolla Espoon Veden Koskelon jätevedenpumppaamolle. Vettä kuljetetaan 2 4 krt/vko. Kerrallaan kuljetettavan veden määrä on 15 m 3. Hulevedet Laitoksen piha alueen pinta ala on noin m 2. Hulevesiä arvioidaan muodostuvan m 3 /a. Pihan hulevedet johdetaan kivivilla suodattimeen kiintoaineksen määrän vähentämiseksi. Suodattimessa vedet kulkeutuvat ensin kahden välpän läpi. Välpät erottavat suuret kiintoainepartikkelit vedestä. Välppien jälkeen vesi johdetaan kiintoaineksen erottavalle suodattimelle. Suodattimesta vedet johdetaan niskaojaan. Rakennuksen kattovedet Laitoksen katon pinta ala on noin 800 m 2. Vesiä arvioidaan muodostuvan noin 600 m 3 /a. Tällä hetkellä kattovedet johdetaan suoraan laitoksen piha alueelle ja edelleen kivivilla suodattimen läpi niskaojaan. Kattovedet on tarkoitus johtaa jatkossa suoraan ojaan. Rakennuksen salaojavedet Kiinteistöllä muodostuu salaojavesiä rakennuksen alla olevan tiivistyskerroksen ala ja yläpuolelta. Vedet kerätään ja johdetaan erillisillä rakenteilla. Tiivistyskerroksen yläpuoliset vedet kerätään rakennuksen alta kolmella salaojalinjalla ja johdetaan rakennuksen ulkopuolella sijaitseviin kolmeen kaivoon. Kaivoista vedet lasketaan varastoaltaaseen.

10 10 (31) Tiivistyskerroksen alapuolisten vesien keräämiseksi on rakennettu salaojat kompostointilaitoksen ja biosuodatin rakenteen ympärille. Lisäksi laitoksen alapuolella on kolme salaojalinjaa. Salaojavedet johdetaan biosuodattimen kulmalla sijaitsevan kaivon kautta niskaojaan. Hetkittäin salaojavesiä voi muodostua runsaasti, noin 90 m 3 /d. Salaojavesien laatua selvitetään. Selvityksen perusteella arvioidaan vesien käsittelytarve. Saniteettitilojen jätevedet Saniteettitilojen jätevedet kerätään 5 m 3 :n umpikaivoon. Jätevesi kuljetetaan tankkiautolla jätevedenpuhdistamolle. Jätevesiä muodostuu noin 15 m 3 /a. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Tunnelikompostointi on laadukas ja tehokas orgaanisten jätteiden käsittelymenetelmä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Laimeat jätevedet Vuosina jätevesien laatu oli seuraava: Suure Vaihteluväli ph 6,7 7,8 Sähkönjohtavuus (ms/m) Ammoniumtyppipitoisuus (mg/l) Kokonaistyppipitoisuus (mg/l) COD Cr pitoisuus (mg/l) BOD ATU pitoisuus (mg/l) 7 58 Kiintoainepitoisuus (mg/l) Väkevät jätevedet Vuosina jätevesien laatu oli seuraava: Suure Vaihteluväli ph 6,2 7,7 Sähkönjohtavuus (ms/m) Ammoniumtyppipitoisuus (mg/l) Sulfaattipitoisuus (mg/l)

11 11 (31) Pihan hulevedet ja laitoksen salaojavedet Vuonna 2007 maastoon johdetun veden laatu oli seuraava: Suure Vaihteluväli ph 6,9 7,3 Sähkönjohtavuus (ms/m) Ammoniumtyppipitoisuus (mg/l) Kokonaistyppipitoisuus (mg/l) Fosforipitoisuus (mg/l) 0,05 0,31 COD Cr pitoisuus (mg/l) < BOD ATU pitoisuus (mg/l) < 3 64 Kiintoainepitoisuus (mg/l) < 3 41 Avo ojaan johdettavan veden laatu ja määrä määritetään niskaojan V padolta. Padon kautta johdetaan laitoksen piha alueen ja laitosrakennuksen salaojavedet. Vuonna 2007 tehtiin kuusi kok N ja kok P analyysiä sekä viisi kiintoainemääritystä ja virtausmittausta. Edellä mainittujen näytemäärien perusteella laskettuna avo ojaan johdetun veden kokonaiskuormitus oli vuonna 2007 seuraava: kok. N 695 kg/a kok. P 3 kg/a kiintoaine 184 kg/a. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Haju Laitos ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjavesiin. Vuosina laitoksen poistoilman hajupitoisuudet ennen pesuria olivat oue/m 3. Biosuodattimen jälkeiset hajupitoisuudet olivat oue/m 3. Reduktio oli 88 % 98 %. Ammoniakin laskennalliset pitoisuudet ennen pesuria olivat ppm. Biosuodattimen jälkeiset pitoisuudet olivat < 1 ppm. Reduktio oli > 95 >99 %. Laitokselta saattaa aiheutua satunnaisia hajupäästöjä. Vaikutukset eivät ole merkittäviä. Hajuhaittoja pyritään ennaltaehkäisemään huoltamalla biosuodatinta ja pesuria. Lisäksi huolehditaan yleisestä siisteydestä erityisesti jätteiden vastaanottotilojen edustalla. Pölypäästöt Pölypäästöjä aiheuttavat kompostin ja lopputuotteen seulonta. Vaikutukset eivät ole merkittäviä.

12 12 (31) Pölyhaittoja ehkäistään imuroimalla ja pesemällä laitoksen kriittisiä kohtia. Puhdistus kohdennetaan paikkoihin, joista voi aiheutua palovaaraa ja toimintahäiriöitä. Lisäksi herkästi pölyäviä massoja siirrellään mahdollisimman vähän. Muut ilmapäästöt Laitoksen ammoniakkipäästö on noin 1,6 t/a. Melu Toiminta tapahtuu pääosin sisätiloissa, eikä siitä synny juurikaan melua. Roskaantuminen ja haittaeläimet Roskaantumista torjutaan asfaltoidun piha alueen ja laitoksen sisätilojen harjauksella. Kompostointilaitoksella jyrsijöiden torjuntaan käytetään myrkytystä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Laitoksen vaikutukset ilmaan eivät ole merkittäviä. Pintavesivaikutus on vähäinen. Oleellisia muutoksia luonnonarvoihin ei tule, sillä kyseessä on toiminnassa oleva laitos. RISKIT, POIKKEAVAT TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Laitevioista voi aiheutua häiriötilanteita. Ulkoinen tai sisäinen toimintahäiriö voi estää kompostoinnin tunneleissa, jos häiriötä ei saada poistettua kahden vuorokauden kuluessa. Jos häiriötilanne estää jätteen kompostoitumisen tunneleissa, selvitetään lietteen tilapäistä varastointikapasiteettia Espoon Suomenojan vedenpuhdistamolta. Tämän jälkeen otetaan selvää, onko Ämmässuon jäteasemalla mahdollisuutta ottaa vastaan vajavaisesti käsiteltyä kompostia. Alle 24 tunnin sähkökatkoksen vaikutuksena on mahdollinen lyhytkestoinen hajuhaitta, kun laitos käynnistetään uudelleen. Pidemmät katkokset vaikeuttavat laitoksen toimintaa merkittävästi ja aiheuttavat poikkeusjärjestelyjä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Prosessin ohjausautomaation vikaantuessa prosesseja voidaan ylläpitää käsiajolla. Jos käsin ohjaus ei ole mahdollista, prosessi keskeytetään korjauksen ajaksi. Yli kahden vuorokauden katkos saattaa aiheuttaa hetkellisesti kohonneita ammoniakkipitoisuuksia ja hajupäästöjä. Tuloilmapuhaltimien vikaantuessa tunnelin prosessi pysähtyy. Tuloilmapuhaltimen vikaantuessa tunnelissa oleva massa siirretään toiseen tunneliin.

13 13 (31) Poistoilmapuhaltimen rikkoontuessa kaikkien puhallinryhmän tunneleiden prosessit pysähtyvät. Alle kahden vuorokauden katkokset voidaan korvata pidentämällä prosessin kokonaisaikaa. Pidemmissä katkoksissa massa siirretään toisiin tunneleihin tai tehdään aiemmin kuvatut muut pitkän katkoksen toimenpiteet. Yli kahden vuorokauden prosessikatkoksista saattaa aiheutua vähäisiä hajuhaittoja. Pesurin toimintahäiriöt ja prosessin ohjausautomaation vikaantuminen yli kahden vuorokauden ajaksi aiheuttavat kohonneita ammoniakki ja hajupäästöjä. Poikkeustilanteita pyritään ehkäisemään laitteiden säännöllisillä huolloilla ja tarkastuksilla. Laiteviat pyritään korjaamaan mahdollisimman pikaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Väkevien vesien keruusäiliön veden pinnan tasoa tarkkaillaan pinnankorkeusmittarilla. Pihan hulevesien käsittelylaitteistosta tarkkaillaan lähinnä välppien ja suodattimien tukkeutumista. Tarkkailu tehdään määrävälein silmämääräisesti. Suodattimet vaihdetaan tarvittaessa. Laitoksen viemäreiden kuntoa tarkkaillaan, kun hallitiloissa liikutaan. Ulkotilojen viemäreiden kuntoa seurataan pumppujen tarkastusten ja huoltojen sekä näytteenoton yhteydessä. Putkistojen ja pumppujen mahdollisia vuotoja seurataan visuaalisesti. Jätevesipumpun kunto tarkastetaan kahdesti vuodessa. Kompostointilaitoksen hajunpoistoyksikön toimivuutta seurataan päivittäin valvomosta. Laitteiston toimintahäiriöt kirjataan. Puhaltimien kuntoa tarkkaillaan viikoittain. Tunneleiden lattiarakenteiden kuntoa seurataan silmämääräisesti tyhjennysten yhteydessä. Tarvittaessa pohjalaatan reiät puhdistetaan. Tunneleiden ovien kuntoa seurataan aina kun niitä käytetään. Tunneleiden ilmakanavat tarkastetaan viikoittain. Laitoksen lopputuotteesta YTV komposti otetaan kokoomanäytteet neljä kertaa vuodessa. Näytteistä tutkitaan ph, johtokyky, kosteus, tilavuuspaino, tuhka, kok. N, P, K, CO 2 tuotto, Rottegrad ja salmonella. Lisäksi arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, lyijy, nikkeli ja sinkki analysoidaan kerran vuodessa. Laitoksen lopputuotteesta tuorekomposti otetaan kokoomanäyte kahdesti vuodessa. Lisäksi jokaisesta erästä otetaan mikrobinäyte. Näytteistä tutkitaan ph, johtokyky, kosteus, tilavuuspaino, tuhka, NO 3, NH 4, vesiliukoinen P, kok. N, P, K, CO 2 tuotto, Rottegrad, juurenpituusindeksi,

14 14 (31) Päästötarkkailu E.Coli ja salmonella. Lisäksi arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, lyijy, nikkeli ja sinkki analysoidaan kerran vuodessa. Yleistä Laitoksella tarkkaillaan poistokaasujen laatua. Näytteet otetaan molemmista ilman poistokanavista ennen happopesuria ja biosuodattimelta poistuvasta kaasusta. Näytteenotto pyritään tekemään mahdollisimman samanaikaisesti molemmista pisteistä. Biosuodattimelta otetaan neljä näytettä vähintään 1 m 2 :n kokoisella huuvalla. Laitoksen poistokaasujen haju ja ammoniakkipitoisuus tutkitaan mittauksilla kerran vuodessa. Mittausten yhteydessä selvitetään poistokaasun virtaus (m 3 /s) ja lämpötila molempien tunneliryhmien poistokanavista. Haju Vaikutustarkkailu Hajunpoistolaitoksen tehokkuutta ja toimintaa seurataan aistinvaraisesti viikoittain. Hajunpoistolaitoksella seurataan jatkuvatoimisilla mittauksilla: käsiteltävää ilmamäärää käsiteltävän ilman lämpötilaa ennen pesuria ja ennen biosuodatinta pesurin vedenpinnan korkeutta; alarajahälytys pesurin ph:ta ilmasuodattimen paine eroa. Hajupitoisuuden määrityksessä otetaan kaasupussinäytteitä. Hajunäyte toimitetaan analysoitavaksi siten, ettei näytteenoton ja analysoinnin välinen aika ylitä 30 tuntia. Pusseista hajupitoisuus määritetään olfaktometrisesti (SFS EN 13725). Ammoniakki Ammoniakkipitoisuus määritetään ensisijaisesti kaasuilmaisinputkitekniikalla tai tarvittaessa standardoidulla menetelmällä (VDI). Rikkiyhdisteet Rikkiyhdisteiden pitoisuudet, kuten rikkivety, tutkitaan vähintään joka kolmannella näytteenottokerralla. Pitoisuudet määritetään paikanpäällä kannettavalla kaasukromatografilla. Pintavesi Niskaojassa molempien päästökohteiden, salaojavesien ja hulevesien purkukohtien, alapuolella on V pato veden virtausmäärän mittaamiseksi. Hetkellinen virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä.

15 15 (31) V padon purkupuolelta otetaan vesinäytteet kuusi kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan BOD 7, COD Cr, NH 4, NO 3, kok. N, kok. P., ph ja sähkönjohtavuus. Ympäristöpaneeli Metsä Tuomelan jäteaseman toiminnasta aiheutuvien haju ja muiden ympäristövaikutusten seurannan ympäristöpaneeli aloitettiin yhdessä Nurmijärven kunnan kanssa vuonna Paneeliin osallistuu 11 lähiympäristön asukasta. Panelistit seuraavat lähiympäristössään esiintyvää hajua, melua, roskaantumista, pölyhaittaa sekä muita jäteaseman toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Paneelin käytännön järjestelyistä ja raportoinnista vastaa ympäristökonsultti. Paneelitutkimusten tulokset raportoidaan kerran kuukaudessa. Kuukausiraporteista kootaan vuoden lopussa yhteenvetoraportti. Raportit ovat nähtävillä Nurmijärven kunnan virastotalolla, Metsä Tuomelan jäteasemalla, kunnan yhteispalvelupisteessä Klaukkalassa ja Nurmijärven kunnan internetsivuilla. Näytteenotto ja analyysimenetelmät Vesinäytteet analysoidaan pääsääntöisesti ENAS Oy:n laboratoriossa. Kirjanpito ja tarkkailun raportointi Kirjanpito Hajunpoistolaitoksen seurantatiedot ja tarkkailutulokset kirjataan esimerkiksi laitoksen käyttöpäiväkirjaan. Kompostointipanokset numeroidaan. Kunkin panoksen täyttö, kääntöja tyhjennyspäivä kirjataan. Tarkkailutulokset Hajunpoistolaitteiston näytteenottotulokset toimitetaan tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille kuukauden kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. Tuloksissa esitetään hajunpoistolaitteiston puhdistusteho (%) ja laitoksen ammoniakkipäästöt (mg tai g tai kg/päivä ja kuukausi ja vuosi). Vuosiraportti Hajutarkkailusta tehdään vuosittain yhteenvetoraportti. Hajuraportti ja vesinäytetulokset toimitetaan maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille vuosiraportoinnin yhteydessä.

16 16 (31) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta täydennettiin , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Nurmijärven kunnan ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Nurmijärven Uutiset nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus tehtiin ja lupahakemuksesta neuvoteltiin Neuvottelusta on kirjoitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen muistio No YS 1172/ Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Nurmijärven kunnanhallitukselta, Nurmijärven kunnan ympäristölautakunnalta ja Nurmijärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta korostaa päivätyssä lausunnossaan, että lupamääräyksissä tulisi kiinnittää huomiota päästöjen rajoittamiseen ja hallintaan. Hajupäästöjen vähentämiseksi olisi lupamääräyksissä huomioitava, että kompostoituvan lietteen ja muiden materiaalien lastaamisessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon sääolosuhteet, tuulen suunta ja ilmankosteusolosuhteet. Hajuhaitat korostuvat kostealla säällä. Myös kompostin sekoittaminen ja tuotteen purku on tehtävä siten, että käytöstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Biosuodattimen biomassa tulee vaihtaa riittävän usein biosuodattimen toimintakyvyn varmistamiseksi. Piha alueen valumavesien haitta ainepitoisuuksien hallintaan tulee lupamääräyksissä kiinnittää huomiota. Piha alueella sijaitsevan kentän sadevesien kiintoainesuodattimen osalta lupamääräyksissä tulee edellyttää, että suodattimen toimintakunto on varmistettu. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta ei jätetty kirjallisia muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 707/ Vapo Oy:lle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetusta lausunnosta ja muusta lupamenettelyssä kertyneestä aineistosta.

17 17 (31) Vapo Oy ei esittänyt vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Vapo Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan biohajoavien jätteiden kompostointilaitoksen toiminnalle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnossa esitetyt ympäristölupa asiaan liittyvät seikat on huomioitu tämän päätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Käsiteltävät jätejakeet (YSL 43, 45, JL 6,15,) 1. Laitoksella saa vastaanottaa ja käsitellä kuntien ja teollisuuden puhdistamolietteitä (190805, ) asutuksen, kaupan, palvelujen ja teollisuuden erilliskerättyä biojätettä (200108). Käsiteltävä jätemäärä saa olla yhteensä enintään t/a. 2. Laitokselle tuotavat jätteet, joiden vastaanottoa ei ole hyväksytty tässä ympäristölupapäätöksessä, on viipymättä palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Toiminta (YSL 43, JL 6, 9, JA 8, NaapL 17 ) 3. Melua ympäristöön aiheuttavia toimintoja saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo Vastaanotettavat jätejakeet on purettava suoraan laitoksen sisätiloihin. Laitoksen ovet on pidettävä suljettuina, kun vastaanotettavaa kompostoitavaa materiaalia puretaan ja kun laitoksella sekoitetaan, seulotaan tai muutoin käsitellään kompostoitavaa ja kompostoitua materiaalia. 5. Sadeveden mukana helposti huuhtoutuvat ja pölyhaittaa aiheuttavat kompostin seosaineet sekä kompostista seulotut uudelleen käytettävät seosaineet on varastoitava katetussa tilassa tai muutoin siten, että ympäristöön kulkeutuvan kiintoaineksen määrä minimoidaan ja siten, ettei käytetty seosaine aiheuta ravinnepäästöjä laitosalueen ulkopuoliseen pintaveteen.

18 18 (31) Melu (YSL 43, JL 6, JA 8, NaapL 17 ) 6. Kompostointilaitoksen toiminnoista aiheutuva melu liikenne huomioituna ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ). Puhaltimet ja muut laitteet, jotka aiheuttavat kompostointirakennuksen ulkopuolelle leviävää melua, on tarkastettava säännöllisesti. Vialliset ja ylimääräistä melua aiheuttavat laitteet on korjattava ja uusittava säännöllisesti. Päästöt ilmaan (YSL 43, JL 6, JA 8, NaapL 17 ) 7. Laitoksen poistokaasut on käsiteltävä ennen ilmaan johtamista hakemuksessa esitetyllä pesurilla ja biosuodattimella tai muulla vähintään vastaavantasoisella menetelmällä. Laitoksen hajupäästö ei saa ylittää hajuyksikkötasoa oue/m 3. Puhdistustaso on saavutettu, kun kerran vuodessa tehdyllä tarkkailulla biosuotimesta poistuvasta kaasusta otettujen neljän näytteen keskiarvo täyttää edellä asetetun vaatimuksen. Päästöt vesiin (YSL 43, JL 6, JA 8 ) 8. Laitoksen piha alueen hulevedet on koottava hallitusti ja vedet saa johtaa tehokkaan kiintoaineksen erotuslaitteiston kautta pintavesiojaan. Ojassa on oltava mittapato tai vastaava vesien määrän mittaamiseksi. Laitosrakennuksen kattovedet on kerättävä ja johdettava hallitusti laitoksen viereiseen pintavesiojaan. Vesien purkupiste on sijoitettava siten, että kattovedet purkautuvat piha alueen vesien mittapadon ohitse. Vesien johtamisesta ojaan ei saa aiheutua veden purkualueen liettymistä eikä vettymistä eikä muuta haittaa. 9. Laitokselta pintavesiojaan johdettavien vesien ravinne ja kiintoainepitoisuudet eivät saa aiheuttaa alueen pintavesien luontaisesta laatutasosta olennaisesta poikkeavaa ympäristökuormitusta. Tarvittaessa vedet on puhdistettava paikan päällä tai johdettava laitoksen likaisten vesien keräilyjärjestelmiin. 10. Kompostituotteen ja uudelleen käytettävän tukiaineen varastoalueiden hulevedet on kerättävä ja johdettava laitoksen likaisten vesien varastoaltaaseen. Laitoksella syntyvät muut jätevedet on kerättävä hallitusti tarkoitukseen soveltuvilla teknisillä ratkaisuilla ja johdettava laitoksen likaisten vesien varastoaltaaseen ja keräyskaivoihin. Vesien keräys ja käsittelyjärjestelmät sekä altaat ja kaivot on mitoitettava ja niiden on oltava materiaaleiltaan ja rakenteeltaan sel

19 19 (31) laisia, että laitosalueelta ei joudu häiriö tai poikkeustilanteissakaan jätevesiä ympäristöön. 11. Luvan saajan on selvitettävä mahdollisuudet: käsitellä toiminnassa muodostuvat jätevedet laitosalueella johtaa jätevedet vesihuoltolaitoksen viemäriin. Eri vaihtoehdoista on selvitettävä teknistaloudellinen kelpoisuus, ympäristönsuojelun kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön vaatimusten toteutuminen sekä käytettävyys Nurmijärven kompostointilaitoksella. Selvitykseen on liitettävä esitys menetelmästä, joka soveltuu parhaiten käytettäväksi Nurmijärven kompostointilaitoksella. Selvitys on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Kemikaalien varastointi (YSL 43, 45, JL 6, JA 8 ) 12. Polttonestesäiliön on oltava kaksoisvaipallinen tai varustettu vähintään 100 % suoja altaalla. Polttonesteen jakelulaitteen täyttöpistoolin on oltava lukittu, kun laitoksella ei työskennellä. Polttonestesäiliön täyttöpaikka on oltava pinnoitettu ja sen ympärillä on oltava rakenne, joka rajoittaa ylivuototilanteessa polttonesteen kulkeutumista ympäristöön ja mahdollistaa vuotaneen polttonesteen hallitun keräämisen ja toimittamisen asianmukaiseen käsittelyyn. Polttonesteiden tankkauspaikalla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia. 13. Rikkihappo ja mahdolliset muut kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä säiliössä tai astiassa laitoksen sisällä. Varastotilan lattian on oltava pinnoitettu varastoitavaa kemikaalia kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien säiliöt ja astiat on varastoitava tilassa, joka on varustettu kynnyksellä, suoja altaalla tai joka muutoin on rakennettu siten, ettei varastoastioista mahdollisesti vuotava neste pääse muihin tiloihin tai maaperään. Tila on mitoitettava vähintään suurimman tilassa varastoitavan irtosäiliön tilavuutta vastaavalle nestemäärälle. Jätehuolto (YSL 43, 45, JL 6, JA 8 ) 14. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katetussa ja valumahallitussa tilassa. Toiminnassa syntyvät jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden käsittely.

20 20 (31) Ongelmajätettä luovutettaessa on tehtävä siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteestä. Muut toimet ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi (YSL 43, JL 6, JA 8 ) 15. Laitoksella on torjuttava tehokkaasti haittaeläinten esiintymistä minimoimalla haittaeläinten ravinnonsaanti ja muilla asianmukaisilla menetelmillä. 16. Pinnoitetut alueet on pestävä säännöllisesti tai pölyäminen on estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30, JL 6 ) 17. Jos laitoksen poistoilman puhdistuslaitteistoon tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai laitokselta ympäristöön kohdistuvaa melua, on laitteet saatettava viipymättä normaaliin käyttökuntoon. Poikkeavia päästöjä aiheuttavista ja yli 24 tuntia kestävistä muista häiriötilanteista on viivytyksettä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristön ja terveydensuojeluviranomaisille. 18. Luvan saajan on pidettävä ajantasalla toimintasuunnitelma onnettomuus ja vaaratilanteiden sekä muiden poikkeustilanteiden varalle. Suunnitelmaan on sisällytettävä ohjeet hyötykäyttöön kelpaamattoman kompostituotteen jätehuollon järjestämisestä. Päivitetyt suunnitelmat on toimitettava tiedoksi palo ja pelastusviranomaiselle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille mennessä. Kompostointi (YSL 43, JL 6, JA 8 ) 19. Kompostointiolosuhteet, kuten ilmastus, lämpötila ja muut tekijät, on pidettävä tunneleissa mahdollisimman optimaalisina materiaalin hygienisoitumisen ja kompostoitumisen varmistamiseksi. Kompostoitavan materiaalin laitoskäsittelyajan on oltava vähintään 14 vuorokautta. Kompostointiaika on mitoitettava ja kompostointiprosessi on järjestettävä siten, että kompostista valmistettu tuote soveltuu hyödynnettäväksi terveys ja ympäristöhaittoja, kuten hajuhaittoja sekä pinta ja pohjaveden pilaantumisriskiä, aiheuttamatta. Eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyvaatimuksista antaa tarkemmat ohjeet ja määräykset Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). 20. Valmis komposti on seulottava tuotteen hyödynnettävyyden parantamiseksi. Kompostin käsittelyssä on huolehdittava, ettei kompostoitavaksi tuleva ja kompostoitu materiaali pääse sekoittumaan seulonnan, siirtojen tai muun käsittelyvaiheen aikana.

21 21 (31) 21. Valmista kompostia saa toimittaa hyödynnettäväksi kaatopaikkojen maisemoinnissa. Jos kompostituotetta on tarkoitus käyttää lannoitevalmisteena tai niiden raaka aineena, on toiminnalle haettava Eviralta laitoshyväksyntä ja tehtävä Eviralle lannoitevalmistelain (539/2006) mukainen ilmoitus. Lannoitevalmisteeksi ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tuote erät on toimitettava käsiteltäväksi laitokselle, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelylle. Vastaava hoitaja (YSL 43, YSA 20, JL 51, JA 10 ) 22. Vapo Oy:n on nimettävä henkilö, joka vastaa laitoksen asianmukaisesta hoidosta ja käytöstä sekä siihen liittyvästä toiminnan tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven ympäristön ja terveydensuojeluviranomaisille. Kun vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot viipymättä ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JA 8, 9 ) 23. Toiminnan hallitusta lopettamista on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevat toimet sekä tarvittaessa lopettamisen jälkeinen ympäristön tilan tarkkailu. Suunnitelma on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista. Tarkkailu Käyttötarkkailu (YSL 46, 108, JL 51 ) 24. Vastaanotettavasta lietteestä on oltava kompostoitumisprosessin kannalta olennaiset tiedot, kuten ph, ravinteet, metallit ja raskasmetallit, bakteerit ja kuiva aine. Kompostituotteen laatu on tutkittava vähintään tämän ympäristölupapäätöksen sivulla 13. esitetyn mukaisesti. Kompostoitumisen aikana on seurattava säännöllisesti vähintään kompostoitavan materiaalin lämpötilaa ja kosteutta. Lannoitevalmisteiden laatuvaatimuksista antaa tarkemmat ohjeet ja määräykset Evira. Kompostoinnin käyttötarkkailusta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä muun muassa vastaanotettavan jätteen ja valmiin kompostin laadun tarkkailu sekä kompostierien hoitotoimenpiteet aikatauluineen. Suunnitelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökes

22 22 (31) kukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. 25. Kenttien ja niiden kaivojen, ojien, vesien johtamis ja käsittelyjärjestelmien sekä liikennealueiden kuntoa, kuten halkeamia ja painumia, on tarkkailtava vähintään kuukausittain tehtävillä tarkastuksilla. Havaitut viat on korjattava viipymättä. 26. Tarkkailuohjelmaan kuuluvan pohjaputken toimivuus ja pintavesitarkkailupisteen kunto on tarkastettava vuosittain. Viallinen putki ja tarkkailupiste on kunnostettava tai uusittava viipymättä. Päästötarkkailu (YSL 46, 108, JL 51 ) 27. Laitoksen puhdistetun poistokaasun hajua on arvioitava aistinvaraisesti biosuodattimen poistoilmasta ja laitosalueen ulkopuolelta vallitsevan tuulensuunnan alapuolelta. Arviointi on tehtävä vähintään viikoittain. Laitoksen hajunpoistoyksikön puhdistustehokkuus on selvitettävä vähintään kerran vuodessa. Hajunäytteet on otettava ja mittaukset on tehtävä tunneliryhmien 1 5 ja 6 9 poistoilmakanavista ennen pesuria ja biosuodattimesta poistuvasta kaasusta. Molempien tunneliryhmien poistokanavista ennen pesuria on otettava vähintään kahdet rinnakkaiset näytteet. Biosuodattimesta poistuvasta kaasusta on otettava vähintään neljät näytteet edustavasti eri puolilta suodatinta. Näytteistä on määritettävä hajupitoisuus oue/m 3. Ammoniakkipitoisuus (mg/m 3 ) on mitattava molemmista poistoilmakanavista ja biosuodattimelta poistuvasta kaasusta. Mittaukset on tehtävä vähintään kerran vuodessa. 28. Laitoksella on seurattava muodostuvien laimeiden ja väkevien jätevesien määrää (m 3 /kuukausi ja m 3 /a) ja laatua. Vesinäytteet on otettava vähintään neljännesvuosittain. Näytteistä on tutkittava vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, BOD ATU, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, sulfaatti ja sinkki. Vaikutustarkkailu (YSL 46, 108, JL 51 ) 29. Laitosrakennuksen alla olevan tiivistyskalvon alapuolisen salaojaveden ja tiivistyskalvon yläpuolisen veden laatua on seurattava vähintään kahdesta rakennuksen salaoja ja tiivistyskerroksen yläpuolisen veden keräilykaivoista. Näytteet on otettava vähintään kahdesti vuodessa kolmen vuoden ajan. Jatkotarkkailutarve on esitettävä viimeisimmän tarkkailun vuosiraporttiin liitettävässä erillisessä selvityksessä.

23 23 (31) Näytteistä on tutkittava vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, BOD ATU, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja sulfaatti. 30. Pohjaveden laatua on seurattava laitosalueen kaakkoispuolella sijaitsevasta pohjavesiputkesta HP8 otettavilla vesinäytteillä. Näytteenoton yhteydessä on mitattava veden pinnan taso. Mittaukset ja näytteenotto on tehtävä vähintään puolivuosittain. Näytteistä on tutkittava vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja sulfaatti. 31. Pintaveden laatua on seurattava laitosalueen itä kaakkoispuolen pintavesiojassa sijaitsevasta tarkkailupisteestä (PV) otettavilla vesinäytteillä. Näytteenoton yhteydessä on mitattava veden virtaama. Mittaukset ja näytteenotto on tehtävä vähintään kolme kertaa vuodessa. Jos vesinäytettä ei voida ottaa kuivuuden takia ohjelmaan merkittynä ajankohtana, on näyte otettava runsasvetisempänä aikana. Näytteistä on tutkittava vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, BOD ATU, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, sulfaatti ja sinkki. Tarkkailuohjelma (YSL 46, 108, JL 51 ) 32. Vesinäytteenottotulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille kuukauden kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. Pinta, pohja ja salaojavesien laadussa tapahtuneista muutoksista on tehtävä selvitys vähintään kolmen vuoden välein. Selvitys on esitettävä vuosiyhteenvetoraportin erillisenä liitteenä. 33. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 34. Laitoksen tarkkailuohjelma on päivitettävä tämän päätöksen määräysten mukaisesti. Ohjelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua tarkkailutulosten tai muiden syiden perusteella.

24 24 (31) Kirjanpito ja raportointi (YSL 43, 46, JL 51 ) 35. Luvan saajan on kirjattava muun muassa seuraavat asiat: vastaanotetut jätteet, niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusajankohta kompostituotteen määrät, laatu, vientiajankohta ja kohde pohja ja pintaveden sekä salaojaveden tarkkailutiedot laitoksen jäteveden määrää ja laatua koskevat tiedot käyttötarkkailun tiedot hajutarkkailun tulokset tehdyt rakennus, korjaus ja muut toimenpiteet kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen sekä muiden laitteiden kunnon tarkkailu sekä tehdyt huolto ja korjaustoimet poikkeukselliset tilanteet ja poikkeamiset suunnitelmien mukaisesta toiminnasta. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 36. Luvan saajan on tehtävä vuosittain yhteenveto laitoksen toiminnasta. Vuosiraportissa on esitettävä muun muassa tiedot vastaanotettujen ja käsiteltyjen jätteiden, käytettyjen seosaineiden ja valmiin tuotteen määristä, yhteenveto tarkkailuista selvitys laitoksen ympäristökuormituksesta ja poikkeuksellisista tapahtumista. Ympäristökuormituksesta raporteissa on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: pinta ja pohjaveden sekä salaojaveden laatutiedot ja kuvaus toiminnan vaikutuksesta vesien laatuun jätevesien tarkkailutiedot laitoksen hajupäästöt. Raportissa on esitettävä analyysitulosten lisäksi näytteenottoajankohtina laitosalueelta avo ojaan johdettu vesimäärä (m 3 /d) ja kuormitustiedot (kg/d), vähintään BOD ATU, COD Cr, NH 4, kok. N, kok. P ja kiintoaine. Näytteenoton ja mittauksen perusteella on esitettävä hajunpoistolaitoksen puhdistusteho (%) ja laitoksen ammoniakkipäästöt. Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristön ja terveydensuojeluviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta kompostointilaitos täyttää ympäristönsuojelu ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

25 25 (31) Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut ympäristölupahakemuksen käsittelyn aikana annetun lausunnon. Lausunnossa esitetyt ympäristölupaasiaan liittyvät seikat on huomioitu tämän päätöksen lupamääräyksissä. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioituna ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisen luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen ja alueen kaavoitustilanteen. Päätöksen määräyksissä on huomioitu ympäristöhaittojen estäminen. Yleiset perustelut Päätöksessä on annettu määräykset toiminnan haittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat päästöjä maahan, pinta ja pohjavesiin ja ilmaan sekä jätteitä, melua ja niiden tarkkailuja. Määräykset ovat tarpeen ympäristö ja terveyshaittojen estämiseksi. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettava huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteiden käsittelyä ja hyödyntämistä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn ja hyödyntämiseen sekä asettaa etusijalle tietyltä alueelta peräisin olevien jätteiden käsittely. Saman pykälän mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta.