3/2015. Hyvässä hoidossa. Aidosti paikallinen. Reseptimme hyvään hoitoon ovat ammattitaito ja ystävällisyys

3/2015 Hyvässä hoidossa Aidosti paikallinen Reseptimme hyvään hoitoon ovat ammattitaito ja ystävällisyys Yhteistyö s. 3 Yrittäjyys s. 4 Biomonitorointi s. 6

Meillä mietittyä Hyvinvoiva henkilöstö, hyvinvoiva yritys Yrityksen tai organisaation toiminta sisältää moniulotteisia ja monivaiheisia prosesseja, joiden lopputuloksena on yrityksen toiminnan päämäärä, tuote tai palvelu. Tämän hyödykkeen tuottaminen ja myynti sisältää useita sellaisia osa-alueita, joihin yrityksen ja sen työterveyshuollon palveluntuottajan yhteistyöllä on mahdollista vaikuttaa. Hyvinvoiva henkilöstö ja yritys auttavat tämän prosessin onnistumista ja yrityksen kannattavuutta. Työterveyshuolto onkin siitä poikkeuksellinen lääketieteen erikoisala, että sillä on osaamista ja näkemystä myös paljon muusta yrityksen prosessiin liittyvästä kuin pelkästään yksittäisten työntekijöiden terveydellisistä tekijöistä. Henkilöstön hyvinvointia voidaan arvioida ja edistää jo työpaikalla. Työpaikkaselvityksissä huomioidaan työhön liittyvät terveydelle mahdollisesti haitalliset tekijät ja tapaturmavaarat. Työterveyshuolto laatii näistä riskitekijöistä yritykselle raportin toimenpidesuosituksineen. Yrityksen ja työterveyshuollon yhteisenä tavoitteena onkin minimoida nämä työn riskitekijät. Työterveyshuolto voi antaa yrityksen henkilöstölle myös suoraa informaatiota esimerkiksi luentojen tai tietoiskujen kautta sellaisista terveyttä edistävistä tekijöistä, jotka yritys yhdessä työterveyshuollon kanssa katsoo ajankohtaisiksi. Aihe voi olla suoraan työhön liittyvä tai esimerkiksi kansanterveydellinen ja sitä kautta työkykyä ylläpitävä ja edistävä. Myös yrityksen uusiessa tuotantotilojaan tai -prosessejaan työterveyshuollon osaamista voidaan hyödyntää. Työergonominen suunnittelu ja neuvonta sekä esimerkiksi kemiallisten altisteiden huomiointi varhaisessa vaiheessa ehkäiseekin ongelmia jatkossa. On hyvä muistaa, että yhteistyön lähtökohdan ei tarvitse olla negatiivinen - on ongelma tai riski, joka tulee välttää tai ainakin minimoida - vaan yhdessä voidaan myös suunnitella työtä terveyttä edistäväksi. Työterveyshuolto voikin asiantuntijana osallistua myös yrityksen tai organisaation työhyvinvointitoimintaan. Esimerkkinä toimii ohjaus ja neuvonta silloin, kun yritys suunnittelee henkilöstölleen työkykyä edistävää toimintaa. Työterveyshuollon vaikuttavuudesta on keskusteltu paljon ja vaikuttavuuden määrittämiseen onkin laadittu erilaisia mittareita. Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta on ehkä eniten huomiota saanut mittari, mutta sekään ei kerro kuin osatotuuden ja on altis monille sisäisille ja ulkoisille virhelähteille (esim. yhteiskunnan taloudellinen tilanne, lainsäädäntö, yrityksen henkilöstön määrä ja ikärakenne jne). Yksi merkittävä vaikuttavuuden mittari onkin se, miten yritys toteuttaa työterveyshuollon antamia ehdotuksia työympäristön parantamiseksi terveyttä edistävään suuntaan ja miten tehdyt toimenpiteet vaikuttavat. Taloudellista vaikutusta on ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden minimoiminen, esimerkiksi ohjaamalla osatyökykyinen työntekijä oikea-aikaisesti kuntoutukseen tai suunnittelemalla hänelle terveyttä vastaava työnkuva yhdessä yrityksen kanssa. Myös työn vaaroista tiedottaminen yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa on työolosuhteisiin ja -kykyynkin vaikuttavaa toimintaa. Vaikuttavuutta voidaan seurata myös asiakastyytyväisyyskyselyillä sekä työterveyshuollon kustannuskehitystä seuraamalla. Työterveyshuollon lähtökohtana on aina ennaltaehkäisevä työ. Ylläpidämme ja edistämme työhyvinvointia yhdessä yrityksen tai organisaation kanssa. Yhteisenä tavoitteena on, ettei kenenkään terveydentila yrityksessä heikkenisi työstä johtuvista tekijöistä ja että yritys menestyisi. JANNE VEHANEN työterveyshuollon erikoislääkäri Porin Lääkäritalon yleisötilaisuudet Juhlavuotemme kunniaksi haluamme tarjota paikallista terveystietoutta: ke 30.9. Tekonivelleikkauksella kohennus elämänlaatuun Nopeasti tekonivelleikkaukseen sairaalassamme to 1.10. Näkökyky takaisin kaihileikkauksella Kaihin eteneminen ja kaihileikkaukset ke 7.10. Plastiikka- ja esteettistä kirurgiaa kotikaupungissasi Turvallista ja ammattitaitosta osaamista lähelläsi to 8.10. Matkustamassa maailmalle? Ennakoi matkustamiseen liittyvät terveysasiat jo kotimaassa Uusi palvelumme matkailijaklinikka esittäytyy Tilaisuudet alkavat klo 17 ja kestävät noin tunnin. Jokaisella luennolla paikalla alan erikoislääkärit sekä sairaalan edustajat. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset viimeistään 2 päivää ennen tilaisuutta: noora.aaltonen@porinlaakaritalo.fi tai p. (02) 6226562 Itsenäisyydenkatu 33, Pori p. 622 622 porinlaakaritalo.fi Plastiikkakirurgiaa kotikaupungissasi turvallisesti ja ammattitaidolla Syyskampanja rintojen suurennusleikkaus alk. 3776 Esitarkastus 102 (vähennetään leikkauksen hinnasta). Jälkihoito ja -tarkastukset sekä tukiliivit kuuluvat hintaan. Implantit laskutetaan erikseen. Hinnat voimassa 31.12.2015 asti. Porin Lääkäritalon sairaalassa plastiikka- ja esteettisen kirurgian leikkausarvioinnit tekee aina plastiikkakirurgian erikoislääkäri. Itsenäisyydenkatu 33, Pori Kysy lisää: sairaala p. 622 6270 Kaikki palvelut saman katon alta, Porin Lääkäritalosta Nopeasti vastaanotolle. Laboratorio- ja röntgentutkimukset lääkärikäynnin yhteydessä. Itsenäisyydenkatu 33 28100 Pori Ajanvaraus puhelimitse numerosta 622 622 ja netissä 24/7 www.porinlaakaritalo.fi 2 3/2015 Porin Lääkäritalo

Työterveyshuolto näkyy myös työpaikoilla. Linja-autossa onpi tunnelmaa! Luottamus luo yhteistyötä Satakunnan Liikenne on tuttu nimi katukuvassa ohi vilisevien linja-autojen kyljissä. Satakunnan Liikenne on tuttu myös Porin Lääkäritalon työterveyshuollossa, sillä jo yli 30 vuotta kestänyt työterveyshuollon kumppanuus näkyy luottamuksellisena ja tavoitteellisena yhteistyönä Satakunnan Liikenteen henkilöstön työkyvyn ja -hyvinvoinnin edistämiseksi. Satakunnan Liikenne toimii nimensä mukaisesti linja-autoliikenteessä, sekä aikataulunmukaisessa linjaliikenteessä että tilausajoissa. Suuri osa henkilöstöstä on linjaauton kuljettajia, joiden työhön kuuluu itse linja-auton ajamisen lisäksi myös esimerkiksi rahdin lastaamista ja purkua, mikä tekeekin työstä haasteellista työergonomian kannalta. Työergonomiassa ja erityisesti oikeissa työ- ja nostoasennoissa on tapahtunut huimia parannuksia, ja lisääntyneen tietouden myötä niihin on osattu kiinnittää riittävästi huomiota. Parempi työergonomia on varmasti vähentänyt useita tapaturmia, ja tätä myötä myös sairauslomia, kertoo liikennepäällikkö Petteri Hurskainen. - Automme ovat fyysisesti keveitä ajaa, mutta tietysti on huomioitava myös työn henkinen puoli, Petteri Hurskainen muistuttaa. Huomio jaksamiseen Säännöllisessä, aikataulunmukaisessa linjaliikenteessä jokainen vuoro on ajettava. Jos joku kuljettajista sairastuu, jonkun toisen on siis lähdettävä matkaan. Sairauspäivän hinta on alalla kallis, koska jonkun on työ aina tehtävä ja ajovuoro ajettava. Sairastuneen poissaolon lisäksi lisäkuluja tuleekin sijaiskuljettajan hankkimisesta. Aikatauluissa pysyminen ja pitkät ajomatkat ovat muutenkin haasteellisia työssä jaksamisen kannalta, ja siksi Satakunnan Liikenteellä onkin erilaisin toimenpitein panostettu henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Myös henkilöstö on ollut sitoutunut toimenpiteisiin oman työnsä ja työssä jaksamisensa parantamiseksi. Meille on erittäin tärkeää, että työntekijämme pysyvät töissä ja voivat hyvin. Kaikki kuljettajamme ja muukin henkilöstö on erittäin ammattitaitoista, ja haluamme pitää heistä kiinni, Petteri Hurskainen kertoo. Alalle tulee kyllä uusia kuljettajia, mutta kestää erittäin pitkään ennen kuin koulusta valmistunut kuljettaja on oikeasti valmis liikennöimään, Petteri Hurskainen muistuttaa. Olemme yrityksenä olleet erittäin tyytyväisiä työterveyshuoltoon, ja myös henkilöstöltä saatu palaute kertoo tyytyväisyydestä. Työterveyshuolto tukena Meillä on tehty paljon toimenpiteitä työyhteisönä työilmapiirin parantamiseksi niin sanotusti ihan omalla tontillakin. Työterveyshuolto on kuitenkin ollut monessa mukana ja tukena, Petteri Hurskainen toteaa. Satakunnan Liikenteessä on tehty paljon muun muassa henkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Työterveyshuollon kanssa on toteutettu esimerkiksi Työporukalla kuntoon -projekteja, joissa kiinnitetään huomiota liikuntaan, ravintoon sekä yleiseen hyvinvointiin. Erityisen matalalla kynnyksellä on pidetty myös kolmikantaneuvotteluja, jotka sekä työnantaja- että työntekijäpuoli on kokenut erittäin hyviksi. Myös korvaavan työn mahdollisuus on otettu erittäin hyvin vastaan henkilöstön keskuudessa. Pitkä asiakassuhde onkin tehnyt Satakunnan Liikenteestä ja Porin Lääkäritalon työterveyshuollosta enemmänkin yhteistyökumppaneita kuin vain perinteisen asiakas-palveluntuottaja -suhteen. Tämän on mahdollistanut molemminpuolinen luottamus, kaksisuuntainen vuorovaikutus ja keskusteluyhteys sekä toisen yrityksen toiminnan syvällinen tunteminen. Myös samanlaiset toiminta-arvot ovat vahvistaneet suhdetta. Olemme yrityksenä olleet erittäin tyytyväisiä työterveyshuoltoon, ja myös henkilöstöltä saatu palaute kertoo tyytyväisyydestä. Erittäin tärkeää meille on, että asioita mietitään työterveyshuollon kanssa yhdessä. Vastuulääkäri- ja vastuuhoitaja -mallia me pidämme erityisen toimivana. Se on tuonut edun siihen, että lääkäri ja hoitaja tuntevat sekä yrityksemme että henkilöiden historian ja osaavat näin viedä asioita eteenpäin tavoitteellisesti ja vastuullisesti, Petteri Hurskainen kiittää. NOORA AALTONEN Lisätietoja: työterveyshuolto p. 622 622 Satakunnan Liikenne Osa Koiviston Auto -konsernia Toimipaikat: Pori, Rauma ja Huittinen Henkilöstön lukumäärä 236 Linja-autoja 144 kpl Vuonna 2014 liikevaihto 21,7 milj Hyvässä hoidossa

Yrittäjän monet roolit pitääkö kaikkeen taipua? Yrittäjälle työ - oma yritys - on usein yksi elämän tärkeimpiä asioita. Siitä on kiinni oma, perheen ja ehkä osan suvunkin elantoa. Lisäksi mukana tulee vielä vastuu työntekijöidenkin elämästä. Yrittäjällä on myös monia muita rooleja yrittäjyyden sisällä. Mikä määrä rooleja on sopivasti? Kuuntele itseäsi ja läheisiäsi! Yrityksen kannattavuus perustuu yrittäjän tuotteeseen ja ideaan. Yrittäjän oma tietotaito ja osaaminen ovatkin vahvassa roolissa yrityksen toiminnassa. On osaaminen sitten sitä, että yrittäjä on itse sorvin ääressä tai osannut palkata osaavat työntekijät. Yritys - sen tuote, maine ja ilmapiiri on usein jo sisään astuessa yrittäjänsä näköinen ja hajuinen: johdetaanko yritystä reilusti ja joskus kiittäenkin, vai johdetaanko epäilyllä ja pelolla. Rooleja joka lähtöön Usein yrittäjällä on monta eri roolia kuten esimerkiksi omistaja, myyjä, varastomies, tavarankuljettaja, asiakaspalvelija, kirjanpitäjä, laskujen maksaja, tuotekehittelijä. Mitä pienempi yritys, sitä enemmän eri työrooleja hänellä yleensä on. Yrittäjällä on myös perheroolit, kuten puolison ja vanhemman rooli, ja nämä usein antavat voimia ja pitävät yrittäjän elämän tasapainossa. Lisäksi yrittäjällä voi olla rooli harrastuspiireissä tai yhdistystoiminnassa, joissa hän parhaimmillaan saa kipeästi kaipaamaansa vertaistukea. Vertaistuen Monen yrittäjän on vaikea taipua loman pitoon, mutta lomien pitäminen ja ajan ottaminen itselle on parasta ongelmien ennaltaehkäisyä. avulla hän voi jakaa ajatuksensa ja ehkä jopa huolensakin toiselle yrittäjälle, jolla on sama ymmärrys siitä, mistä on kyse. Lisäksi yrittäjän roolissa vaaditaan päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaitoja, työntekijöiden kannustamista, yhteistyötä viranomaisten kanssa. Yrittäjän täytyisi osata katsoa nykyisyyttä viisaasti, mutta myös ennustaa tulevaa ja ottaa opiksi menneestä eli kaiken kaikkiaan saa olla aikamoinen taikuri, että yksi ihminen kaiken tämän pystyy hallitsemaan. Jotkut roolit vahvistavat yrittäjän jaksamista. Onnistuminen vaikkapa myyjän roolissa, eli tehdyt kaupat, saavat hymyn huuleen. Jos myyminen tuleekin kuin luonnostaan, niin kyseinen rooli on sopivasti kehittynyt. Puolestaan talouslukujen laskemisesta nauttivalla yrittäjällä myyjän rooli voi olla alikehittynyt, eli hän joutuu joka kerta pusertamaan sen vähän väkisin itsestään, jolloin stressitaso on korkeampi. Jos taas ensimmäisenä mainittu yrittäjä myy tuotettaan sukupäivällisillä ja kaupan kassallakin, niin silloin rooli on ylikehittynyt eli liika on liikaa. Tilannetaju ja omat rajat on tärkeä tunnistaa. Milloin liika on liikaa? Yrittäjä taipuu moneen ja moneksi ja monesti, mutta missä kulkee yrittäjän jaksamisen rajat. Raja on täysin henkilökohtainen, ja sen vuoksi jokaisen yrittäjän on löydettävä se itse. Usein tämä tapahtuu ehkä vieläpä kantapään kautta eli jonkinasteisen burnoutin, eli loppuun palamisen, tai jonkin kriisin, kuten avioeron tai sairauden, kautta. Liiallinen stressi on niin kova kokemus, että se pakottaa kovimmankin luun pysähtymään jossain vaiheessa. Jos pysähdys tulee liian myöhään, ovat oireet usein jo niin pahoja, että niiden korjaaminen vie enemmän aikaa. Pahimmillaan yrittäjä ei toivu lainkaan ja joutuu työkyvyttömäksi. Monen yrittäjän on vaikea taipua loman pitoon, mutta lomien pitäminen ja ajan ottaminen itselle on parasta ongelmien ennaltaehkäisyä. Terveysongelmat pakottavat yrittäjän loppuviimeksi lomailuun valitettavasti yleensä korkojen kera. Yrittäjän hyvinvointi Yrittäjän henkinen hyvinvointi ja jaksaminen ovat tärkeä osa koko elämää. Fyysisen kunnon ja ruokavalion lisäksi on ensiarvoisen tärkeää hoitaa mieltään, sieluaan ja arvojaan. Henkinen hyvinvointi on sitä, että on tyytyväinen itseensä ja elämäänsä, innostut ja kiinnostut asioista, on hyvällä mielellä ja nauttii läheistensä seurasta. Kuten Sigmund Freud jo aikoinaan sanoi, mieleltään terve pystyy tekemään töitä ja rakastamaan. Henkinen valmennus on jo tullut osaksi huippu-urheiluakin - yhtä tärkeää se olisi yrittäjällekin, joka tekee päivittäin jonkinasteisen urheilusuorituksen. Roolien vuoksi yrittäjä itse ja muut ihmiset hänen elämässään odottavat häneltä asioita. Puoliso odottanee yhteistä aikaa ja mökille ehtimistä kesällä, lapset odottavat peli- tai leikkiseuraa, yhteistyökumppanit odottavat ehkä osallistumista yhteisiin illallisiin. Ristivetoa roolien painotuksesta saattaa tulla, jolloin yrittäjän stressitaso nousee. Pitääkö siis kaikkeen taipua? Katso peiliin ja kysy tätä itseltäsi. Mikä tärkeintä, vastaa itsellesi rehellisesti. MIA KOIVU työterveyspsykologi Lisätietoja: työterveyshuolto p. 622 622 4 3/2015 Porin Lääkäritalo

Jaksamisen valot Mikäli yrittäjänä huomaat - tai joku läheisesi huomauttaa sinulle että jaksamisesi alkaa olla äärirajoilla, ota yhteys työterveyspsykologiin. Työterveyspsykologi on ulkopuolinen asiantuntija, joka kuuntelee, kannustaa ja neuvoo myös yrittäjiä. Vihreät valot: Yrittäjä viihtyy rooleissaan ja stressitaso on sopiva. Hän nukkuu hyvin ja työ ja koko elämä tuntuu mielekkäältä ja tulevaisuus valoisalta tai ainakin hän uskoo, että selviytyy seuraavastakin vastamäestä. Yrittäjä tunnistaa levon tarpeen, sekä hänellä on käytössään toimivia stressinpurkukeinoja, kuten liikunta tai harrastukset. Yrittäjä on itsekin muistanut käydä työterveyshuollossa tarkastuksissa ja keskustelemassa. Keltaiset valot: Yrittäjä kyllä viihtyy rooleissaan, mutta hän on jo huomannut, että esimerkiksi iän myötä palautuminen vie enemmän aikaa, jokin työtehtävä ei sujukaan enää entiseen malliin tai pitkään jatkuneen vaikean taloustilanteen vuoksi alkoholinkäyttö on lisääntynyt sekä on tullut nukahtamisongelmia. Lisäksi jatkuvan päänsäryn vuoksi on huomattu verenpaineen kohonneen, ärtyneisyys on lisääntynyt ja pinna on kireällä useammin. Stressitaso on ollut liian pitkään liian koholla ja yrittäjälle on alkanut tulla 1) fysiologisia eli ruumiin oireita (esim. vatsavaivat) 2) tunnereaktiot (esim. alavireisyys) 3) havaintojen ja toiminnan muutokset (esim. muistiongelmat) ja 4) sosiaaliset eli oireet ihmissuhteissa (esim. vetäytyminen tai riitaisuus). Usein ainakin yrittäjän läheiset tietävät, että kaikki ei ole hyvin. Tässä tilanteessa yrittäjä saattaa itse vaan yrittää vielä enemmän, koska pelkää pysähtymistä miettimään, mikä on pielessä. Yrittäjä siis taipuu jo usein liikaa, ja tilanne alkaa natista liitoksissaan. Yrittäjä on unohtanut huolehtia itsestään, kun aika on mennyt muista huolehtiessa. Ihanteellisessa tilanteessa joku yrityksessä tai perheessä uskaltaa ottaa tilanteen puheeksi. Yhteisöllisyys ja muilta saatu huolenpito ovat kullanarvoisia pienyrittäjälle. Punaiset valot: Yrittäjä on taipunut jo liikaa. Perhe, asiakkaat ja työntekijät tietävät, että yrittäjän tilanne on huono. Yrittäjän jaksaminen on äärirajoilla. Hänellä on runsaasti erilaisia oireita ja ongelmia, esim. tuotannon ongelmat voivat kasaantua, koska yrittäjän päätöksentekokyky laskenut, asiakasreklamaatiot lisääntyneet, koska virheet lisääntyneet. Lisäksi saattaa olla vaikeita uni-, verenpaine-, vatsahaava-, rinnanpuristus- ja muita ahdistusoireita. Jaksamisen ongelmat saattavat näkyä jo yrittäjän ulkoasusta ja olemuksesta vieraammillekin ihmisille. Laskut voivat olla hoitamatta, yrityksen toimitilat siivoamatta jne. Yrittäjän terveys ja ihmissuhteet ovat vaarassa. Liikaa taipunut yrittäjä voi jaksamisen ongelmien vuoksi kärsiä myös masennuksesta: mikään ei tunnu miltään, mikään ei kiinnosta, alakuloisuus, kuolemanajatukset, valtava häpeä. Voi olla ahdistuneisuutta (hikoiluttaa, rintaa puristaa, oksettaa, epämääräinen paha olo) tai uniongelmia (vaikeuksia nukahtaa, pysyä unessa tai ei nuku oikein ollenkaan). Usein terveysongelmat pakottavat yrittäjän pysähtymään, lepäämään, tekemään rankan tilannearvion. Usein liika taipuminen laittaa elämän arvot uusiksi. Tämä on klisee, mutta sen kokeneille totisinta totta. Jos yrittäjä ei itse ymmärrä, missä mennään, läheisten on oltava rohkeita ja ottaa tilanne puheeksi hänen kanssaan. Tällaisessa tilanteessa on välittömästi hakeuduttava työterveyslääkärin vastaanotolle. Yrittäjä huolehdi terveydestäsi Yrittäjä on yrityksen tärkeä voimavara. Yrittäjän hyvä terveys tukee yrittämistä ja yrityksen menestymistä. Työterveyshuolto on yrittäjän kumppani, joka tukee ja auttaa yrittäjää ylläpitämään ja edistämään terveyttään, jaksamistaan ja työhyvinvointiaan. Satakunnan Yrittäjien jäsenenä säästät ensimmäisen vuoden vuosimaksun 90. Kysy lisää yksinyrittäjän työterveyshuollosta myynti@porinlaakaritalo.fi Itsenäisyydenkatu 33, Pori p. 622 622 porinlaakaritalo.fi Matkailija huolehdi terveydestäsi jo kotimaassa Porin Lääkäritalon matkailijaklinikka on apunasi, kun matkaan liittyvät terveysasiat mietityttävät. Matkailijaklinikan palveluihin kuuluvat mm. matkailijan terveysneuvonta ja -tarkastukset rokotukset matkustamiseen liittyvät todistukset lentokelpoisuuden arviointi. Hoitajan käynti 30 Sisältää matkailijan terveysneuvonnan, rokotussuunnitelman ja rokottamisen. Rokotteet laskutetaan erikseen. Itsenäisyydenkatu 33, Pori Tiedustelut ja ajanvaraus p. 622 622 Tutustu työterveyshuoltomme palveluihin sekä tekijöihin kotisivuillamme www.porinlaakaritalo.fi Hyvässä hoidossa

Työpaikkaselvitykset kuntoon Työnantajille korvataan jatkossa työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia vain, jos työterveyshuollon perusselvitys eli työpaikkaselvitys on tehty. Hyväksyttävän työpaikkaselvityksen tekevät työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Jotta työnantajalle korvataan vuoden 2016 lopussa päättyvältä tilikaudelta työter- Tilaajavastuulakiin on tehty muutoksia velvoitteistaan huolehtivien yritysten kilpailuedellytyksien parantamiseksi. Tilaajan selvitysvelvollisuus onkin 1.9.2015 alkaen laajentunut koskemaan myös työterveyshuoltoa. veyshuollon kustannuksia, on sen huolehdittava, että työpaikkaselvitys tehdään viimeistään vuoden 2016 aikana. KELA hylkää työterveyshuollon kustannusten korvaushakemuksen siihen asti, kunnes työpaikkaselvitys on tehty. Työterveyshuollon toiminta perustuu työpaikkaselvitykseen, jonka perusteella yritykselle tehdään toimintasuunnitelma. Työpaikkaselvi- Työterveyshuolto tilaajavastuulakiin Lakisääteinen työterveyshuolto on jatkossa tilaajavastuulain edellyttämänä tilaajan pakollinen selvitettävä tieto. Selvitys työterveyshuollon järjestämisestä on tehtävä kirjallisesti. Selvityksestä tulee ilmetä, missä työntekijöiden työterveyshuolto tyksessä työterveyshuollon ammattihenkilöt arvioivat työtä ja työympäristöä sekä mahdollisia uhkatekijöitä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Työnantaja on vastuussa työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työpaikkaselvityksestä laaditaan työterveyshuollossa raportti, joka sisältää toimenpide-ehdotuksia työolosuhteiden kehittämiseksi. Huomio työnantajat! Magneettitutkimukseen nopeasti Tarkistimme kaikkien magneettitutkimusten hintoja! Uudet hinnat voimassa loppuvuoden 2015. Esimerkkejä uusista hinnoista: kaula-, rinta-, lannerangan tai aivojen perusmagneettikuvaus 245,- * *Hinta ennen Kela-korvausta 390. Sisältää magneettikuvauksen ja radiologian erikoislääkärin lausunnon. Edellyttää erikoislääkärin lähetteen. Hinta voimassa 31.12.2015 saakka. Itsenäisyydenkatu 33, Pori Ajanvaraus p. 622 6530 Onko työterveyshuoltonne hyvässä hoidossa? Yhteyspäälliköt Tiina Äijälä, Jussi Konttinen ja Anne-Mari Lehto. on järjestetty. Porin Lääkäritalon työterveyshuollon asiakkaat voivat pyytää tilaajavastuulain edellyttämän todistuksen työterveyshuollon järjestämisestä työterveyshuollosta. Paikallisena työterveyshuollon kumppanina olemme mukana asiakasyritysten arjessa ja tuemme niiden hyvinvointia. Meiltä löydät kaikki palvelut saman katon alta, joten arvokasta työaikaa säästyy. Paikallisuus ja toiminnan sujuvuus näkyvät heti työterveyshuoltosopimuksen teosta alkaen. Yhteyspäällikkömme räätälöivät sopimussisällön aina yrityskohtaisesti ja sopimuksessa otetaan huomioon niin yrityksen tarpeet kuin mahdolliset yrityksen ottamat vakuutuksetkin. Yrityksen toimiessa muillakin paikkakunnilla järjestämme yhteneväiset työterveyspalvelut kattavan verkostomme kautta. Työterveyshuoltoa lähelläsi Kutsumme Porin seudun yrityksiä aamupalatilaisuuteen kuulemaan työterveyshuollon roolista yritysten ja yrittäjien arjen kumppanina. keskiviikkona 7.10. klo 8.00 9.30 Porin Lääkäritalo 6. krs Aamun aiheina: Vaikuttava työterveyshuolto hyvinvoiva henkilöstö, hyvinvoiva yritys Yrittäjän monet roolit mihin kaikkeen yhden ihmisen pitää taipua vai pitääkö? Mukana tilaisuudessa myös Satakunnan Yrittäjät. Ilmoittaudu 29.9. mennessä myynti@porinlaakaritalo.fi Itsenäisyydenkatu 33, Pori p. 622 622 porinlaakaritalo.fi 6 3/2015 Porin Lääkäritalo

Biomonitorointi renki vai isäntä? Markkinoille on viime vuosina tullut paljon erilaista päälle puettavaa tekniikkaa, joka mittaa henkilön suorituskykyä ja monia muita toimintoja jopa unen aikana. Uusia laitteita sekä erilaisia sovelluksia kehitellään jatkuvasti lisää. Työterveyshuolto seuraa alan kehitystä mielenkiinnolla, mutta muistuttaa, että erilaisten mittareiden tuottama data vaatii aina tulkintaa eikä pelkästään sellaisenaan kerro kokonaiskuvaa henkilön terveydentilasta. Suomi on ollut puettavan teknologian innovoinnissa ja synnyssä vahvasti mukana jo 1970-luvulla, jolloin Polar toi ensimmäisenä markkinoille sykemittareita. Yksinkertaisella sykeanalyysilla, jota hyödynnettiin sekä huippu-urheilussa että tavallisillakin kuntoilijoilla, mentiinkin pitkään eteenpäin. Seuraava vaihe oli erilaiset laitteet, jotka mittasivat sykevälinvaihteluita ja joilla pystyttiin mittaamaan henkilön kuormittumista, stressiä ja palautumista sekä yöunen laatua. Sykevälinvaihtelun mittaamista käytettiinkin erityisesti osana kuntouttavaa toimintaa. Sittemmin ala onkin kasvanut räjähdysmäisesti ja erityisesti älypuhelinten tulo markkinoille on tuonut paljon uusia sovelluksia ja mittareita mittaamaan erilaisia henkilön kuormitustilasta kertovia asioita, kertoo työterveyslääkäri Timo Walli. Monenmoista mittaria Erilaisilla laitteilla pystytään jo mittaamaan sykkeen ja kuormittumisen sekä unen laadun lisäksi muun muassa lihasaktivaatiota ja -tasapainoa, sekä esimerkiksi tietynlaisilla sukilla jalkojen asentoa ja kuormitusta. Älyhousuilla lihasaktivaatiota pystytään mittaamaan reaaliaikaisesti. Liikunnassa ja urheilussa teknologiaa ulotetaan jo myös pelivälineisiin, joiden sisällä on anturit mittareina, kuten älykoripallo ja älykiekko. Lisäksi huippu-urheilussa tehdään jo paljon joukkuekohtaista analyysia mittareilla, jotka mahdollistavat yksilöllisen harjoittelun ja suorittamisen joukkueen sisällä. Arkikäytössä on alettu suosia erityisesti aktiivisuus- ja hyvinvointirannekkeita, jotka olivatkin viime vuoden suosituin joululahja. Ihmiset ovat enenevissä määrin kiinnostuneita omasta kunnostaan ja aktiivisuudestaan. Myös vanhempi väestö on innostunut mittareista, koska fyysistä kuntoa halutaan ylläpitää ja myös kehittää arjessa jaksamiseksi. Rannekkeita näkyykin jo jonkin verran myös työterveyshuollon vastaanotolla. Aktiivisuusrannekkeet ovat tosi hyvä juttu. Monet asiakkaista, jotka ovat rannekkeita käyttäneet, ovat saaneet niiden avulla uutta potkua ja haastetta omaan kuntoiluun. On kuitenkin hyvä muistaa, että rannekkeiden tuottama data ei kerro koko totuutta henkilön terveydentilasta, muistuttaa Timo Walli. Lääkärin työssä potilaan haastattelu ja tutkiminen ovat edelleen ja tulevat olemaan jatkossakin tärkeintä terveydentilan kokonaiskuvan saamiseksi. Erilaiset mittarit ovat kuitenkin tuoneet lääkärin työhön hyvää keskustelua potilaan kuormittumisesta ja näin ne voivat parhaimmillaan toimia tukena vastaanottotyössä. Mitä mittarit mahdollistavat? Mittarit voivat tuoda tulevaisuudessa lisähyötyä myös työterveyshuollolle. Erilaisten mittarien avulla voidaan esimerkiksi asiakasyritysten työpaikoilla mitata ja vertailla eri työtehtävien kuormitusta ja näin vaikuttaa mm. työn suunnitteluun. Vaikka erilaiset mittalaitteet tuovat paljon hyvää tietoa, haluan muistuttaa ihmisiä siitä etteivät he saisi ulkoistaa oman kehonsa kuuntelua. Timo Walli työterveyslääkäri Mittarit voivat esimerkiksi tulevaisuudessa mahdollistaa isojen ihmismassojen läpikäyntiä ja esimerkiksi yritysten koko henkilöstön suorituskykyä ja kuormitusta voidaan arvioida kokonaiskuvan saamiseksi, Walli toteaa. Tavalliselle työntekijälle aktiivisuusmittarit tuovatkin tärkeimpänä tietoa fyysisestä suorituskyvystä, ja työpäivästä palautumisesta. Mikäli työpäivän jälkeen ei enää jaksa harrastaa ja olla aktiivisia vapaa-ajalla, fyysistä suorituskykyä täytyy parantaa. Vaikka erilaiset mittalaitteet tuovat paljon hyvää tietoa, haluan muistuttaa ihmisiä siitä, etteivät he saisi ulkoistaa oman kehonsa kuuntelua. Ihmisen pitäisi itse tunnistaa oman kehonsa muutokset, ilman että jokin laite rintataskussa piippaa, Timo Walli sanoo lopuksi. NOORA AALTONEN Hyvässä hoidossa

Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat Leikkaa talteen! Lääkärit Allergologia Anu Virolainen Anestesiahammashoito Ismo Raitakari Anestesiologia Maarit Lahti Timo Virtanen Nikolai Zaitsev Endokrinologia Paavo Pääkkönen Fysiatria Jarkko Levola Geriatria Kalle Honkanen Maritta Salonoja Gynekologia Johanna Haikonen Merja Huttunen Merja Kosunen Minna Maunola Inge Nömm Sinikka Oksa Outi Pakarinen Satu Pietarinen Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen Gynekologiset leikkaukset Reijo Raitala Ihotaudit Jukka Juhela Pertti Viljanen Anu Virolainen Tuula Vuorio Keuhkosairaudet Elina Aalto Matti Pietiläinen Kirurgia Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Juha Korhonen Harri Mäkelä Tapio Nieminen Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Matti Sävelä Heli Virtanen Kliininen fysiologia Pekka Varjo Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Kirsi Ylitalo Käsikirurgia Ilkka Antti-Poika Jorma Panula Lastenkirurgia Juha Korhonen Sari Malmi Lastentaudit Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo Magneettitutkimukset Timo Raudaskoski Simo Savijoki Muistitutkimukset Maritta Salonoja Neurofysiologia Esa Rauhala Jan Siren Neurologia Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder Ortopedia Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Juha Kalliokoski Anti Kukkela Harri Mäkelä Roman Sofer Seppo Suominen Matti Sävelä Heikki Österman UUSI Plastiikkakirurgia Tapio Nieminen Ira Saarinen Psykiatria Matti Joukamaa Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Leena Vahero Psykoterapia Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Leena Vahero Radiologia Elina Heikkilä Timo Lehtonen Reumasairaudet Tapio Ahola Ruuansulatuselinten kirurgia Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Ruuansulatuselinten sairaudet Jukka Korpela Matti Kukola Silmäkirurgia Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen Hanna Saarela Sisätaudit Tapio Ahola Kalle Honkanen Jukka Korpela Hannu Koskivirta Matti Kukola Paavo Pääkkönen Jouko Remes Maritta Salonoja Esa Soppi Kirsi Sävelä Margarita Tynni Seppo Vanhatalo Sotilaslääketiede Timo Lahin Suu- ja leukakirurgia Ossi Lehmijoki Sydäntaudit Jouko Remes Terveydenhuolto Anu Toivanen Työterveyshuolto Anna Routama-Paana Janne Vehanen Työterveyslääkärit Marja-Riitta Neumann Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Janne Vehanen Timo Walli Kaija Westergård Jonne Willman Hilkka Ylisassi-Pietiläinen Urheilulääkärit Jussi Kosola Jyrki Levola Timo Nykänen Jonne Willman Urologia Teemu Joutsi Heikki Korhonen Pekka Salminen Verisuonikirurgia Pertti Aarnio Jorma Hannukainen Veritaudit Seppo Vanhatalo Yleislääketiede Esko Karra Pauli Korkeamäki Jyrki Levola Anu Toivanen Yleislääkärit Teija Kauti Jussi Kosola Viljami Laine Marja-Riitta Neumann Timo Nykänen Antton Palomäki Jaana Porri Pauli Riikonen Antti Saivo Naana Salo Timo Toivanen Juha Varjo Jonne Willman Muut asiantuntijat Akupunktio Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo Alaraajafysioterapia Tiina Stenman Fysioterapia Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Outi Luoma Elina Salin Tiina Stenman Tapio Uusitalo Kristiina Ylistalo Kiropraktiikka Matti Kuuri-Riutta Kuntohoitaja Jorma Pohjonen Lymfaterapia Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen Muistitutkimukset Leena Hannula Ulla Paassilta UUSI OMT-fysioterapia Mika Kerokoski Paripsykoterapia Heikki Kruus Psykologia Paula Simonen Psykoterapia Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Anja Järvinen Heikki Kruus Anja Lehtilä Ravitsemusterapia Roope Mäkelä Seksuaali- ja pariterapia Leena Hannula Seksuaaliterapia Solja Salminen Senioriklinikka Terhi Saari-Hannibal Syömishäiriöklinikka Toimintaterapia Venla Nordström Työterveyspsykologia Helena Säynäjäkangas Mia Koivu UUSI Urheiluklinikka Äitiysneuvola Kristiina Kuusisto Outi Porri-Aulapalo Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi Osallistu ja voita sarastuslamppu! Ota osaa kilpailuun ja rastita oikea vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona sarastuslamppu. Brita-Helena Railola Porista. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Hyvässä hoidossa 3/2015 Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy Postita lomake 15.10.2015 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme www.porinlaakaritalo.fi. Nimi Toimitus: Minna Kalliomäki ja Noora Aaltonen Kerro meille, mistä aiheista toivoisit yleisöluentoja: Osoite Taitto: Jabadabaduu Puhelin Kannen pääkuva: Jabadabaduu