KOKKOLA LIIKKUVAN KUNTALAISEN KAUPUNKI: KOKKOLAN LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKKOLA LIIKKUVAN KUNTALAISEN KAUPUNKI: KOKKOLAN LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA SISÄLLYS KOKKOLA LIIKKUVAN KUNTALAISEN KAUPUNKI:... 1 KOKKOLAN LIIKUNTAPOLIITTINEN OHJELMA... 1 SISÄLLYS... 1 ESIPUHE... 2 LIIKUNTASUUNNITELMAN OHJAUSRYHMÄ... 3 JOHDANTO... 4 LIIKUNTA, TERVEYS JA HYVINVOINTI... 6 KOKKOLAN LIIKUNTAPOLIITTISEN OHJELMAN TAVOITTEET JA TARKOITUS... 9 HALLINTO... 10 LIIKUNTATOIMEN HALLINNOLLINEN ASEMA... 10 LIIKUNTATOIMEN ERIYTYNYT VIESTINTÄSUUNNITELMA... 11 LIIKUNTATOIMEN KANSAINVÄLISYYS... 12 TALOUS... 13 LIIKUNTATOIMEN TALOUDEN KEHITTÄMINEN... 13 LUONTO- JA LIIKUNTAMATKAILU... 13 HYVINVOINTITEKNOLOGIA... 14 LIIKUNTAPAIKKAMAKSUT ENNEN, NYT JA VISIO... 15 SEURA-AVUSTUKSET... 16 SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ... 18 VAPAAN KANSALAISTOIMINNAN TUKEMINEN... 18 OMAEHTOISEN LIIKUNNAN TUKEMINEN... 20 YHTEYDET KOULU- JA OPPILAITOSLIIKUNTAAN SEKÄ PÄIVÄKOTEIHIN... 21 TOIMINNALLINEN YMPÄRISTÖ... 21 TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA KOHDERYHMITTÄIN... 21 ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN... 23 IKÄÄNTYVIEN JA IKÄÄNTYNEIDEN LIIKUNNAN KEHITTÄMINEN... 24 FYYSINEN YMPÄRISTÖ... 25 KAAVOITUS... 25 LIIKUNTAPAIKAT KUNTALAISTEN LIIKUNTAA PALVELEMAAN... 26 LÄHILIIKUNTAPAIKAT... 29 KESKUSPUISTON LIIKUNTA- JA VIRKISTYSEDELLYTYKSET... 30 KEVYENLIIKENTEENVÄYLÄT... 30 RAKENNETTU, MUOKATTU JA LUONTOYMPÄRISTÖ... 31 LIIKUNTAPOLIITTISEN OHJELMAN ARVIOINTI... 33 LIITTEET... 34 TOIMENPIDEOHJELMA / HALLINTO... 34 TOIMENPIDEOHJELMA / TALOUS... 36 TOIMENPIDEOHJELMA / SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ... 37 TOIMENPIDEOHJELMA / TOIMINNALLINEN YMPÄRISTÖ... 39 TOIMENPIDEOHJELMA / FYYSINEN YMPÄRISTÖ... 39 VISIO LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESTA VUOSINA 2002-2010... 43 KARTAT SISÄ- JA ULKOLIIKUNTAPAIKOISTA... 43 KIRJALLISUUTTA... 49

2 ESIPUHE Kokkolan vuosille 2002-2005 hyväksytyn strategian mukaan ihmisen kokoisessa merellisessä Kokkolassa kohtaavat asukkaiden hyvinvointi sekä kaksikielinen kulttuuri viihtyisässä ympäristössä ja turvallisessa asuinpaikassa. Strategiassa määritellyt painopistealueet ovat osaaminen, elinkeinot, hyvinvointi ja vetovoima. Osaamisen päämäärinä mainitaan koulutustason nostaminen sekö tutkimuksen, koulutuksen ja osaamisen hyödyntäminen sekä vahvistaminen. Elinkeinotoiminnan päämäärinä mainitaan seudullisen yhteistyön kehittäminen, osaavan työvoiman riittävyys sekä keskusta-alueen vetovoimaisuus. Hyvinvoinnin kehittämisen päämäärinä mainitaan riittävät ja oikein kohdennetut palvelut omalla asuinalueella, syrjäytymisen ehkäisy sekä tehokas kaupunkiorganisaatio. Vetovoimatekijöinä mainitaan korkeatasoinen elinympäristö, matkailun vetovoiman lisääminen merta, saaristoa, kulttuuri ja historiaa hyödyntäen sekä laadukkaat ja monipuoliset kulttuurin ja vapaa-ajan edellytykset. Kokkolan liikuntapoliittisen ohjelman 2003-2013 lähtöajatukset ovat yhtä pitävät kaupungin strategian 2002-2005 kanssa. Kuntalaisten liikunta- ja virkistysedellytysten ylläpitämisen kautta kaupungin on oltava houkutteleva asuinpaikka eri elämäntilanteissa oleville ja eri-ikäisille asukkaille. Kokkola on koettava mahdollisuuksien ja menestyksellisen tulevaisuuden paikkana, mikä on mahdollista vain kansalais- ja koulutustoiminnan olosuhteet turvaamalla. Luonto- ja liikuntamatkailun edellytyksiä parantamalla kehitetään osaltaan elinkeinotoimintaa, mutta samalla luodaan kuntalaisille parempia harrastuksen edellytyksiä. Luonto- ja liikuntamatkailun laajentaminen ja monipuolistaminen, kestävä kehitys huomioon ottaen, on yksi suurimmista mahdollisuuksista liikunnallisen elinkeinotoiminnan kehittämisessä ja samalla asukkaille suunnattujen edellytysten kehittämisessä. Osana luonto- ja liikuntamatkailun kehittämistä luodaan Kokkolaan kansallinen kaupunkipuisto: Kokkokiviltä Kokkokiville eli Kirkonmäeltä Keskuspuiston kautta meren rantaan. Kunnallisten palvelujen laatu ja ketjuttaminen ovat tärkeitä tekijöitä, samoin asukkaiden ja asiakkaiden mahdollisuudet vaikuttaa niiden kehittämiseen. Näihin kaikkiin haasteisiin on liikunnan avulla mahdollista vastata, kunhan resurssit ovat kunnossa. Niinpä liikunnan yhteiskunnallinen merkitys tulee ottaa huomioon kaikilla päätöksentekotasoilla Kokkolassa. Kokkolan vuosille 2003-2013 suunnatun liikuntapoliittisen ohjelma on liikuntahallinnon apuväline ja suuntaa ohjelmakaudella tapahtuvaa toimintaa. Liikuntapoliittisessa ohjelmassa esitellään liikuntapalvelujen tausta ja nykytila, kehittämistavoitteet sekä toimenpiteitä Kokkolan liikuntatoimintojen kehittämiseksi ja arvioimiseksi. Liikuntapoliittinen ohjelma on puiteohjelma, joka tarkentuu vuosittain kaupungin taloussuunnitelmien ja arvioiden, eri hallintokuntien strategioiden ja sektorikohtaisten toimenpideohjelmien sekä kansalaistoiminnan kautta. Ohjelman tausta-aineistoksi on toteutettu väestö- (N=428) ja seurakyselyt (N=37) sekä liikuntatoimenjohtaja on toteuttanut arvion Kokkolan liikuntahallinnon nykytilasta. Väestökyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että Kokkolan väki on muuta maata aktiivisempaa liikkumaan, mutta liikunnasta saatavien terveyshyötyjen kasvattamiseksi tulisi liikunnan intensiteettiä (tehoa, vauhtia tms.) kasvattaa nykyisestä. Liikunnalla on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys Kokkolan väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelman päätavoitteena ovat Kokkolan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla sekä kaupungin elinkeinotoiminnan kehittäminen liikuntakulttuurisin keinoin. Kuntalain mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikuntalain mukaan vastuu liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta on paikallistasolla kunnilla. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt ja -seurat. Liikuntalain tarkoituksena on muun muassa edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan

3 alueella. Liikuntalain arvopohjassa on keskeistä yhteiskunnan hyvinvointipolitiikan tukeminen liikunnan avulla. Lisäksi liikunnan avulla on mahdollista edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Liikuntalain perusteluissa todetaan, että oikeus liikuntaan on nähtävä osana kansalaisten peruspalveluja. Lääninhallituslain (22/1997) pohjalta liikunnan peruspalveluilla tarkoitetaan pääasiassa suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Liikuntatoiminnan edistämisen rinnalle on nyt uudessa liikuntalaissa nostettu liikunnan yhteiskunnalliset vaikutukset. Siten väestön työ- ja toimintakyvyn parantaminen sekä terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ovat kuntien liikuntatoimen keskeisiä tehtäviä. Tavoitteena on selkeästi liikuntaharrastuksen laajentaminen myös uusiin ja liikunnallisesti passiivisiin väestöryhmiin. Kokkolan liikuntapaikkasuunnitelma vuodelta 1987 on toinen Kokkolassa tehty kartoitus kaupungin liikuntapaikoista, mutta ensimmäinen jossa tehtiin rakentamisohjelma. Rakentamisohjelman aikataulu on kuitenkin aika lyhyt, koska kaikki hankkeet ajoittuvat ajanjaksolle 1987-1992. Aikoinaan kun ohjelma julkistettiin, niin ohjelmaa kritisoitiin juuri em. syystä eli rakentamisohjelman aikataulu on liian lyhyt sekä lisäksi kritiikkiä annettiin siitä, että rakentamisohjelma oli niin runsas ja yleinen mielipide oli, että eihän kaikkea rakentamisohjelmassa mainittuja hankkeita voida rakentaa varsinkaan noin lyhyessä ajassa. Ohjelma on kuitenkin palvellut tulevaisuutta sekä ohjannut myös vuosittaista talousarvion sekä kuntasuunnitelman laatimista. Lisäksi se on ollut erittäin hyvänä perusmateriaalina tehtäessä seuraavia selvityksiä. Aikanaan kun liikuntapaikkasuunnitelma on tehty, se on tehty silloisten määräysten ja olosuhteiden mukaan sekä kuvannut vallinneita olosuhteita ja palvellut hyvin aikansa. Kuluneen ajanjakson aikana Kokkolassa on toteutettu monia erilaisia toimenpiteitä, kuten Santahaan uusi jalkapallohalli, Kirkonmäen urheilukentän peruskorjaus ja Köykärinmäen urheilualueen kehittäminen LIIKUNTASUUNNITELMAN OHJAUSRYHMÄ Kokkolan liikuntapoliittisen ohjelman valmistelu aloitettiin vuonna 1999, mutta täyteen vauhtiin työ pääsi kesällä 2002. Ohjelma on tehty Jyväskylän yliopiston Liikunnan kehittämiskeskuksen, Kokkolan liikuntalautakunnasta kootun ohjausryhmän ja Kokkolan liikuntatoimen yhteistyönä. Kimmo Suomi puheenjohtaja Jyväskylän yliopisto, liikuntasuunnittelun professori Jouni Airola sihteeri Kokkolan vs. liikuntatoimenjohtaja Timo Virolainen jäsen Kokkolan liikuntalautakunta Ann-Christine Mannström jäsen Kokkolan liikuntalautakunta Kati Myllymäki jäsen Kokkolan liikuntalautakunta Maria-Liisa Tuomisto jäsen Kokkolan liikuntalautakunta Kim Huuhka jäsen Kokkolan liikuntalautakunta Kokkolan liikuntatoimen nykytilasta on kirjoittanut arvionsa liikuntatoimenjohtaja Marja Matturi-Slotte sekä puisto- ja liikunta-alueiden työpäällikkö Terho Lindberg on arvioinut tarvittavista liikuntapaikkojen korjauksista, joita hyödynnetään ohjelmassa tausta-aineistona. Lisäksi lausunnon liikuntapoliittisen ohjelman luonnoksesta ovat antaneet seuraavat tahot: - KD:n valtuustoryhmä - Keskustan valtuustoryhmä - RKP:n valtuustoryhmä - SDP:n valtuustoryhmä - Vihreä valtuustoryhmä - Vasemmistoliiton valtuustoryhmä - Kokkolan koulutuslautakunta - Kokkolan kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta

4 - Kokkolan perusturvalautakunta - Kokkolan tekninen lautakunta - Kokkolan Matkailu Oy - Kokkolan vanhusneuvosto - Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - Kokkolanseudun terveyskeskuksen kuntayhtymä - Ykspihlajan Reima ry. - Keski-Pohjanmaan Liikunta ry. - Kokkolanseudun näkövammaiset ry. - Kokkolan Kehitysvammaisten tuki ry. - Keski-Pohjanmaan liitto Parhaat kiitokset kaikille valmisteluun osallistuneille! JOHDANTO Kaupungistuminen, kansainvälistyminen ja viestintäteknologian kehitys laajentavat ja monipuolistavat liikuntakulttuuria yhä nopeammin. Kansalaisyhteiskunta kohtaa uusia haasteita: avoimuus, läpinäkyvyys, palvelualttius, joustavuus ja kuntalaisten uusien vaikutuskanavien löytäminen. Liikuntakulttuuri pirstaloituu: uusia lajeja syntyy ja kuolee sekä lajien harrastajamäärät kokevat suuriakin muutoksia. Vanhenevien ikäluokkien suhteellisen osuuden kasvu ja nuorempien ikäluokkien pieneneminen luovat uusia haasteita myös kansalaistoiminnalle. Kokkola joutuu maakuntakeskuksena vastaamaan palvelujen suureen määrälliseen ja laadulliseen kysyntään, josta suuri osa kanavoituu yksityisen sektorin alueelle. Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen on yhä enemmän kiinni vanhempien varallisuudesta, joten liikuntaharrastuksen hintaa tulee kaikin mahdollisin keinoin alentaa. Luonnon ja kotia lähellä tapahtuvan liikunnan arvostus kasvaa. Ihmisten kiire kasvaa ja sitä kautta liikunnan kansalaistoiminnan jatkuvuus vaikeutuu vapaaehtoistyöhön sitoutuvien henkilöiden vähetessä. Liikuntatoimi yrittää hallita muutosta yhteistyössä eri liikuntatoimintoja järjestävien tahojen kanssa, mikä merkitsee verkostoitumista ja vuorovaikutuksen kehittämistä. Kunnallisen liikuntatoimen jo vuosia jatkunut rahoitusvaje merkitsee kasvavia haasteita palvelutuotannossa ja jakelussa. Vuonna 2 000 Kokkolassa asui 4 948 yli 65-vuotiasta. Eläkeikäistä väestöä on vuonna 2010 noin 1/3 nykyistä enemmän ja vuonna 2030 eläkeikäisen väestön määrä on jo kaksinkertainen vuosituhannen vaihteen tilanteeseen verrattuna. Vanhemmissa ikäryhmissä ruotsinkielisten osuus (1/3) on merkittävästi suurempi kuin Kokkolan väestössä keskimäärin (18 %), joten palveluiden turvaaminen kahdella kielellä on otettava suunnittelussa huomioon. Väestön ikääntymisellä on lähivuosina huomattava vaikutus mm. työvoiman tarjontaan, yhteiskunnan ja kuntien palvelurakenteisiin sekä julkisiin menoihin. Toisaalta kaiken ikäisten ihmisten terveyden edistäminen on elämälaadun ja kaupungin kokonaistalouden kannalta järkevämpää kuin huomattavasti kalliimpi sairauden hoito. Väestön ikääntymisellä on lähivuosina huomattava vaikutus mm. työvoiman tarjontaan, yhteiskunnan ja kuntien palvelurakenteisiin sekä julkisiin menoihin. Kokkolan seutukunnan aluekeskusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi muuttoliikkeen saaminen tasapainoon, koska seutukunnan ja koko maakunnan asukasluku on ollut laskeva. Taulukon 1 mukaan Kokkolan väestön ikärakenne muuttuu huomattavasti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja samalla työvoiman keski-ikä nousee suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Vaikka Kokkolan muuttotase on ollut useana viime vuotena negatiivinen, väestömäärä on kuitenkin jonkin verran kasvanut - viimeisten kymmenen vuoden aikana noin 1 000 hengellä. Verrattaessa vuoden 2000 asukaslukuja vuoden 2030 väestöennusteisiin, huomataan Kokkolan asukkaista kaikkien alle 65-vuotiaiden ikäluokkien pienevän ja kasvua tapahtuvan vain eläkeikäisessä väestössä. Väestön ikärakenteen muutos lisää painetta vanhenevan väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen

5 kasvattamiseen, mutta liikunnalla voidaan tutkimusten mukaan parantaa kaiken ikäisten ihmisten toimintakykyä ja sitä kautta merkittävästi ennalta ehkäistä terveydenhuollon kuluja. Lisäksi kansainvälistyminen luo lisämausteensa palvelujen kehittämiseen, asuuhan Kokkolassa tällä hetkellä noin 400 maahanmuuttajaa, jotka edustavat 47 eri kansallisuutta. Trendilaskelman mukaan eri ikäryhmien koon kehitys Kokkolassa v.2000 v.2005 v.2010 v.2015 v.2020 v.2025 0-6 v. 3 087 2 896 2 861 2 722 2 609 2 496 7-15 v. 4 083 4 022 3 792 3 675 3 529 3 384 16-19 v. 2 107 1 881 1 882 1 732 1 619 1 507 20-64 v. 21 314 21 249 20 677 20 443 20 125 19 806 65-74 v. 2 856 2 955 3 455 3 688 3 987 4 287 75-84 v. 1 651 1 953 2 076 2 318 2 531 2 743 85+ v. 441 508 661 756,67 866,67 976,67 TAULUKKO 1. Kokkolan väestöennuste vuoteen 2025. Kuntalaisten terveyden ja muun hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ovat selkeästi kunnan peruspalveluja. Liikunta on laaja-alainen kunnan peruspalvelu, koska liikunnan yhteiskunnalliset merkitykset korostuvat väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa, lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemisessa, liikuntaan liittyvässä kansalaistoiminnassa sekä kulttuurien moninaisuuden ja ympäristön kestävän kehityksen edistämisessä (Liikuntalaki 1054/1998). Liikunnan harrastaminen on kansainterveydellisesti merkittävää, koska säännöllinen liikunnan harrastaminen ehkäisee monia suomalaisia kansantauteja ja -sairauksia. Liikunnalla on myös selkeä yhteys toimintakykyyn, ja sitä kautta esimerkiksi vanhusten mahdollisuuteen asua kotona mahdollisimman pitkään. Liikunta on sosiaalisista harrastuksista suosituin, koska liikunta tukee tasapainoista ja turvallista kasvua ja kehitystä sekä tarjoaa mahdollisuuden yhdessäoloon ja yhteisölliseen vaikuttamiseen. Liikunnan avulla esimerkiksi Kokkolan lukuisten maahanmuuttajien on helpompaa saada uusia ystäviä kuin monella muulla tavalla. Kokkolassa on yhteensä 154 liikuntapaikkaa, joista ulkokenttiä on 62, sisäliikuntatiloja 26, vesiliikuntaja virkistyspaikkoja 7, maastoliikuntapaikkoja 45, erityisurheilualueita 10 ja eläinurheilualueita 4 kappaletta (LIPAS-tietojärjestelmä 30.5.2003). Lisäksi kevyen liikenteen väylät, erilaiset luonto alueet ja meri mahdollistavat asukkaiden liikunnallisia harrastuksia. Kokkolassa on yhteensä 75 toimivaa urheiluseuraa, joissa harrastetaan yli 40 liikuntalajia. Lisäksi liikunnallista toimintaa järjestävät mm. erilaiset veteraani-, eläkeläis-, vamma-, sairaus- ja kansanterveysjärjestöt, seurakunnat sekä asukas- ja vanhempainyhdistykset. Alati lisääntyvä lajikirjo luo koko ajan uusia mahdollisuuksia järjestetyn ja omaehtoisen liikunnan harrastukseen, mutta luo samalla painetta kaupungin liikuntatoimen päätehtävälle eli liikuntaedellytysten ylläpitämiselle. Mutta lähtökohtana tulee olla, että mitä enemmän liikuntakulttuuri monipuolistuu, sitä useampi harrastaja löytää vaihtoehdoista omansa. Omaehtoista liikuntaharrastusta on tutkittu väestökyselyn avulla ja sen mukaan yli puolet Kokkolan asukkaista harrastaa kevyttä ulkoilutyyppistä liikuntaa, noin neljännes harrastaa liikuntaa pääasiassa kuntoilutarkoituksessa, 2 prosenttia asukkaista on kilpaurheilijoita ja loput liikkuvat satunnaisesti tai eivät ollenkaan.

6 LIIKUNTA, TERVEYS JA HYVINVOINTI Kuvion 1 mukaisesti kunnilla on itsehallintonsa ja laajan toimivaltansa vuoksi muihin toimijoihin verrattuna hyvät mahdollisuudet edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Väestön terveyteen vaikuttavat ennen kaikkea terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten ihmisten elämäntavat ja ympäristö. Ihmiset itse vaikuttavat päätöksillään ja toiminnallaan terveyteen, mutta myös arkielämän ympäristöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, asuma-alueilla ja liikenteessä voidaan edistää tai vahingoittaa terveyttä. Keskeistä liikuntapoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa on alueellinen ja paikallinen yhteistyö yli hallintosektoreiden niin julkisten, yksityisten kuin kansalaistoimijoiden parissa. Tarkoituksena on vahvistaa edellytyksiä terveyden edistymiselle kansalaisten elämänkulun kaikissa vaiheissa vastasyntyneistä ikäihmisiin sekä kehittää palveluja kohtaamaan yhä paremmin kuntalaisten erilaiset tarpeet. KUVIO 1. Väestön terveyteen vaikuttavat tekijät - Lalonden postulaatin modifikaatio. (http://www.terveys2015.fi/julkaisut_arviointiseminaari10.html) Suomalaisväestön puutteellisen terveyden hinnaksi arvioidaan noin 18.5 miljardia euroa vuodessa Suomalaisten sairaalapalvelujen käyttö on 25-35 prosenttia vähäisempää fyysisesti aktiivisemmalla kolmanneksella verrattuna vähän liikkuvaan kolmannekseen. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijät alkavat kasautua samoille vähemmän aktiivisille ihmisille jo varhaislapsuudessa. Huolestuttavaa on kansalaisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja kunnon polarisoituminen hyvä- ja huonokuntoisiin. Suomalaisen aikuisväestön harrastusliikunta on lisääntynyt viimeisen 25 vuoden aikana, mutta samalla jokapäiväinen työmatka- ja muu arkiliikunta on vähentynyt. Esimerkiksi liikunnan puutteen taloudellisesta merkityksestä voidaan ottaa diabetes eli sokeritauti, joka on yhä selvemmin kaksi eri sairautta: nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetes on insuliininpuutostauti ja aikuistyypin eli tyypin 2 diabetes on valtimotauti. Yhteistä diabeteksen eri muodoille on se, että kyseessä on aineenvaihdunnan häiriö, jonka johdosta veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Ilman asianmukaista hoitoa diabetes johtaa vakaviin lisäsairauksiin ja tätä myötä elämänlaadun huonontumiseen sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn laskuun ja myös yhteiskunnalle kalliisiin sairaanhoitokuluihin. Diabeetikoiden terveydenhoitopalvelujen käytöstä aiheutuneet suorat kokonaiskustannukset olivat LT

7 Tero Kankaan selvityksen mukaan vuonna 1997 yhteensä 875 miljoonaa euroa, mikä oli 11,4 prosenttia maan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Diabeetikoista suurin osa sairastaa aikuistyypin diabetesta, mikä on sekä Suomessa että ympäri maailmaa yleistyvä kansansairaus. Aikuistyypin diabetes ilmenee yhä nuoremmilla ikäluokilla, kun se aiemmin oli etupäässä iäkkäämpien ihmisten sairaus. Noin 25 prosenttia suomalaisista sairastuu aikuistyypin diabetekseen 75 ikävuoteen mennessä, ja tämän lisäksi 10-20 prosentilla on todettavissa heikentynyt sokerinsieto. Liikunnan puutteen osuudeksi arvioidaan vähintään 25 % uusien tapausten ilmenemisestä. Aikuistyypin diabeetikoiden määrän on arvioitu lisääntyvän noin 70 prosentilla vuoteen 2010 mennessä, mikäli kehitys jatkuu nykyisensuuntaisena. Sairauden taustalla on vahva perinnöllinen alttius, mutta nopeasti kasvavia ilmaantuvuuslukuja selittävät ennen muuta lihavuuden yleistyminen ja liikunnan väheneminen sekä väestön ikääntyminen. Elämäntapojen merkitys on huomattava erityisesti aikuistyypin diabeteksen ehkäisyssä ja sairauden ehkäisyn yhtenä keskeisenä tavoitteena on säännöllisen terveys- ja kuntoliikunnan edistäminen koko väestössä. (http://www.diabetes.fi, Liikunnan edistäminen edullinen sijoitus kunnan kehittämiseen.) Yhdysvalloissa on arvioitu, että fyysinen inaktiivisuus aiheuttaa 23 prosenttia kaikista ehkäistävissä olevista kuolemista. Vastaavasti tupakointi aiheuttaa 38 prosenttia, alkoholi 10 prosenttia, mikrobit kahdeksan prosenttia sekä aids ja moottoriliikenneonnettomuudet kummatkin kaksi prosenttia ehkäistävissä olevista kuolemista. On arvioitu, että passiivisilla henkilöillä sairauksien vaara suhteessa kohtuullisesti liikkuviin on: sepelvaltimotaudissa, aivohalvauksessa ja lihavuuden kehittymisessä noin kaksinkertainen, aikuisiän sokeritaudissa 20-60 prosenttia, verenpainetaudissa 30 prosenttia, paksusuolen syövässä 40-50 prosenttia ja osteoporoottisissa luunmurtumissa 30-50 prosenttia suurempi. Liikkumattomuudella on merkittävä toimintakykyä heikentävä vaikutus, joka ilmenee esimerkiksi 50 prosenttia nopeampana sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon alenemisena ja noin 15 vuotta varhaisempana omatoimisen itsenäisyyden menetyksenä kohtuullisesti liikkuviin verrattuna. Suomalaisessa alueellisessa tutkimuksessa on osoitettu, että suomalaisten sairaalapalvelujen käyttö on 25-35 prosenttia vähäisempää fyysisesti aktiivisimalla kolmanneksella verrattuna passiivisimpaan kolmannekseen. Fyysinen rasitus vaikuttaa elimistön hormonaaliseen tasapainoon ja sitä kautta vaikutuksia on psyykkiseen tilanteeseen. Liikunta vaikuttaa myönteisesti mielialaan, masennukseen, ahdistukseen, itseluottamukseen, vireyteen, stressin sietoon ja älylliseen suorituskykyyn. Tutkimusten mukaan runsaasti fyysistä liikuntaa harrastavat alensivat masennustilariskiään lähes 30 % ja keskinkertaisesti/runsaasti liikuntaa harrastavat 20 % verrattuna vähän liikuntaa harrastaviin. (Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö; Ojanen 2001.) Nykyinen terveysliikuntasuositus on sellainen, että terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi jokaisen aikuisen tulisi harrastaa useampina päivinä viikossa tai mieluiten päivittäin kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa tai muuta fyysistä aktiivisuutta vähintään 30 minuutin ajan yhtenä tai useampana jaksona. Yhteensä 30 minuutin fyysinen aktiivisuus voi koostua erilaisista toiminnoista, kuten työmatkan tai sen osan kulkemisesta jalan, polkupyörällä, rullaluistellen tai rullalautaillen, tanssista, portaiden noususta, puutarhan hoidosta, haravoinnista tai lumen luonnista normaalikuntoisella aikuisella runsaan kolmen kilometrin reipasvauhtinen kävelylenkki täyttää terveysliikunnan perustarpeen. Jokaisen lapsen ja nuoren tulee liikkua terveyden kannalta yli tunti joka päivä mielellään useita tunteja. Ihmisen hyvinvoinnille ovat erityisen merkityksellisiä lihasvoiman ja kestävyyden ylläpito, hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto ja terveys sekä hermo-lihaskoordinaatio. Liikuntaa tulisi harrastaa monipuolisesti eli kestävyyttä ylläpitäviä toimintoja (esimerkiksi kävely, uinti, pyöräily, hiihto), lihaksistoa ja nivelten liikkuvuutta ylläpitäviä toimintoja (jumppa ja voimistelu) sekä lihasvarmuutta ja tasapainoa ylläpitäviä toimintoja (tanssi, pallopelit). Eniten ja suurimpia terveydelle edullisia vaikutuksia aiheuttaa liikunta, joka kuormittaa noin 70-85 prosenttia maksimaalisesta anaerobisesta tehosta (Vuori 1996). Terveysliikunta, kuten tavoitteellinen kuntoliikunta, voi kohdistua tietyn sairauden tai vamman ennalta ehkäisyyn, hoitoon tai kuntoutukseen. Liikunnassa tulee luonnollisesti ottaa huomioon sairauden tai vamman aiheuttamat toimintakyvyn

8 rajoitukset ja riskit sekä muut erityistekijät kuten lääkitys ja ravitsemustila. Laajassa näkökulmassa terveyttä edistävä liikunta on sellaista fyysistä aktiivisuutta, joka tuottaa terveyttä hyvällä hyötysuhteella ja vähäisin vaaroin. Kuviosta 2 käy ilmi, että tiettyyn rajaan asti liikunnasta on terveydelle hyötyä. Sairaudet eivät ole este liikunnan harrastamiselle. Mutta vaikea-asteiset tai epätasapainossa olevat sydänja verenkiertoelimistön sairaudet (verenpainetauti, rasitusrintakipu jne.) ja muut sairaudet, kuten diabetes, voivat estää tai rajoittaa intensiivistä kestävyysharjoittelua ja kestävyystestien suorittamista. Aikuisväestön suosimissa perinteisissä kestävyysliikunnan muodoissa tapaturmariski on varsin pieni. Sen sijaan kilpailusuuntautuneessa urheiluharrastuksessa tapaturmien ja rasitusvammojen riski on suurempi. Liikunnan harrastaminen sairauden aikana voi olla terveydelle vaarallista, mutta esimerkiksi sydämen vakavien toimintahäiriöiden vaara koskee lähinnä jo ennestään sydänsairaita henkilöitä (Vuori 1995). KUVIO 2 Liikunnan määrän ja kuormittavuuden suhde verrattuna sen tuottamiin terveyshyötyihin ja -haittoihin. (Mukaeltu Vuori 1996, 14) Käytettävissä olevan tutkimustiedon kriittisen arvioinnin perusteella Yhdysvaltojen terveysministeriön raportissa liikunnasta ja terveydestä (Physical Activity and Health 1996) esitettiin yhteenvetona seuraavaa: lapsena ja nuorena liikunta tukee kasvua ja kehitystä, aikuisena liikunta ehkäisee erilaisia sairauksia, ikääntyvillä liikunta auttaa säilyttämään toimintakykyä ja vanhuksilla liikunta voi turvata itsenäistä selviytymistä. Liikunnan motiivit ovat nykyään ensisijaisesti kunnon ja terveyden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä toisaalta elämyksellisyyteen ja tunnevaltaisuuteen liittyviä tekijöitä, joten suosittelemme sellaista liikuntaa, joka itsestä tuntuu hyvälle ja haluat tehdä sitä toistekin.

9 KOKKOLAN LIIKUNTAPOLIITTISEN OHJELMAN TAVOITTEET JA TARKOITUS Kokkolan liikuntapoliittisen ohjelman tavoitteena on selkiyttää päätöksentekoa, luoda suuntaviivoja kunnan liikunnalliselle kehittämistyölle ja pyrkiä näin parantamaan jokaisen liikkujan mahdollisuuksia erityisesti terveyttä edistävässä liikunnassa. Kokkolan liikuntatoimen päävisio on seuraava: Yleis- ja asemakaavaratkaisuilla varataan riittävät mahdollisuudet kehittää liikuntaan ja ulkoiluun liittyviä palveluksia ja alueita. Kokkolan kaupunki huolehtii liikuntatoiminnan edellytysten luomisesta siten, että perusliikuntapaikat ovat kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa ja että yleis- ja erityisliikuntapaikkoja on käytettävissä tarpeen mukaan. Erityinen paino asetetaan ulko- ja virkistysliikunnan edellytysten kehittämiseen. Kuntoilutarkoituksessa liikkuvien osuus on Kokkolassa maan keskiarvoa pienempi, joten tavoitteena on kuntoilijoiden osuuden nostaminen ohjelmakauden aikana yli maan keskiarvon ja lähentelemään aina 40 %:ia. Jokaisella kaupunkilaisella on mahdollisuus harrastaa ohjattua liikuntatoimintaa säännöllisesti joko seuratoiminnan, muun yhteisön tai kaupungin järjestämän toiminnan puitteissa tarpeidensa mukaisesti. Liikuntatoimiston harjoittamaa yhteistyötä liikuntajärjestöjen, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa kehitetään järjestelmällisesti. Kokkolan liikuntatoimen paikallinen tavoite ja tarkoitus on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liikunnan avulla ja liikuntakulttuurisin keinoin elinkeinopolitiikan avulla. Pääteemoina ovat kaupunki luonnossa, lähiliikunta ja asuinalueiden liikunta, terveyttä edistävä liikunta ikäryhmittäin, kaksikielinen kulttuuri ja monikulttuurisuus, jonka osana ulkopaikkakunnilta ja ulkomailta saapuvien kotouttaminen Kokkolaan luomalla liikunnan avulla sosiaalisia suhteita ja verkostoja paikallisiin ihmisiin sekä laajat maaseutualueet. Kokkola on liikunnallinen maakuntakeskus, jossa on poikkeuksellisen laajaa kansalaistoimintaa. Tulevaisuuden haasteena on kaupungin liikuntapalveluiden ja kansalaistoiminnan laadun kehittäminen vastaamaan yhä paremmin asukkaiden liikunnallisia tarpeita. Väestökyselyn mukaan kuntalaiset haluavat harrastaa pääosin kevyttä ja ohjattua terveysliikuntaa. Liikuntatoimen organisaatiota tulee kehittää itsenäisenä hallinnollisena päätöksentekojärjestelmänä, jolloin talouden raamit tulee saattaa nykyistä paremman liikkumavaran antavaan tilaan. Liikuntatoimen ongelmana ovat liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja hoidosta maksettavat suuret sisäiset vuokrat, jotka taksoihin suhteutettuna vaikeuttavat seurojen kehittämistoimintaa ja yleensäkin liikuntaedellytysten luontia. Liikuntalaki velvoittaa kunnat tukeman seuratoimintaa avustusten kautta, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana liikuntalautakunnan myöntämät seura-avustukset ovat pienentyneet noin 200 000 eurosta noin 50 000 euroon, eivätkä näin ollen vastaa liikuntalain henkeä. Talouden niukkuudesta johtuen suurimmat liikuntapaikkahankkeet jäävät toteutumatta aikataulussa, mutta onneksi kevyen liikenteen väylät toimivat osaltaan lähiliikuntapaikkoina ja olemassa olevat liikuntapaikkamme ovat sijainniltaan lähellä kuntalaisia sekä muita palveluita. Liikuntapoliittisessa ohjelmassa esitellään liikuntapalvelujen tausta ja nykytila, kehittämistavoitteet suunnitelmakauden eri vuosille sekä toimenpiteitä Kokkolan liikuntatoimintojen kehittämiseksi ja arvioimiseksi. Tässä tiivistelmässä esitellään tilanpuutteen takia asioita vain otsikkotasolla ja muutamien toimenpide-ehdotusten avulla. Ohjelman päätavoitteena ovat Kokkolan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla sekä kaupungin elinkeinotoiminnan kehittäminen liikuntakulttuurisin keinoin. Ohjelmassa on viisi erillistä kokonaisuutta, joita vuosittain tullaan arvioimaan. Kokonaisuudet ovat 1) hallinto 2) talous 3) sosiaalinen ympäristö (mm. urheiluseurat, koulut, päiväkodit sekä työyhteisöliikunta) 4) toiminnallinen ympäristö (mm. urheilulajit, tapahtumat ja kilpailut sekä kuntoilu) 5) fyysinen ympäristö (mm. liikuntapaikat, kaavat, reitit, viheralueet sekä meri, saaret ja rantautuminen).

10 Liikuntapoliittisen ohjelman liitteinä esitetään toimenpiteitä kullekin ohjelman viidelle eri kokonaisuudelle. Lisäksi liitteistä löytyvät kartat sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen sijainnista sekä kirjallisuusviitteitä. HALLINTO LIIKUNTATOIMEN HALLINNOLLINEN ASEMA TAUSTA (AIHEPIIRIN KUVAUS) Suomalainen vapaa-aikapolitiikka on perinteisesti rakentunut eri sektoreiden toimintapolitiikoille, koska lainsäädäntökin on sirpaloitunut pieniin osiin. 1990-luvun alussa liikunta-asioita käsitteleviä erillislautakunta oli lähes jokaisessa kunnassa, mutta vapaakuntakokeilu ja kunnallistalouden ongelmat muuttivat tilannetta lyhyellä aikavälillä. Vuonna 2000 vain 4.6 prosentissa Suomen kunnista oli jäljellä erillinen liikuntalautakunta käsittelemässä liikunnan asioita. (http://www.kuntaliitto.fi/opetus/nuoriso/kuntaeri.html). Kokkolassa on ollut erillinen liikunta-asioista päättävä liikuntalautakunta vuodesta 1930 lähtien. Ei siis ihme, että Kokkolassa urheiluseurat kokevat liikuntalautakunnan toimivaksi ratkaisuksi. Seurakyselyssä Kokkolan seuroilta pyydettiin arviot kaupungin liikuntalautakunnan ja liikuntatoimiston toiminnasta ja tulokset olivat positiiviset, koska lautakunnan arvosanaksi tuli melko hyvä-kohtalainen (keskiarvo 3.47) ja liikuntatoimistolle melko hyvä-kohtalainen (keskiarvo 3.49). Henkilöstö on Kokkolan liikuntatoimen keskeinen voimavara. Keskeistä liikuntatoimen palveluiden kehittämisessä on kehittää palveluprosessia, jossa vuorovaikutuksessa ovat työntekijät ja palveluiden käyttäjät. Palveluprosessi vaatii resurssointia, jotta palveluja tuottaa riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta. Tämän edellytyksenä on elinikäinen oppiminen: jatkuva kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen. Työntekijöiden jaksamisongelmat korostuvat ikääntymisen myötä, eikä vanhempi väki välttämättä suostu tai pysty omaksumaan uusia työtapoja, ellei siihen kiinnitetä erityistä huomiota. Viime vuosina liikuntatoimen henkilöstö on työtilanteiden muutosten takia joutunut opettelemaan uusia asioita ja suurin osa henkilökunnasta onkin suhtautunut erittäin myönteisesti, kun työnkuvaa on muutettu ja monen kohdalla myös monipuolistettu (esim. uinninvalvojat uimahallilla). Tämän päivän työelämässä kuvaavaa on se, että ainoa varma asia on jatkuva muutos! liikuntapoliittinen tai laajempi TAVOITE Keskeisenä tavoitteena ohjelmakaudella on nykyisen palvelutason turvaaminen ja ohjelmassa esitettyjen kehittämishankkeiden toteutuminen kasvavin voimavaroin. Kokkolan liikuntatoimen toiminta-ajatuksena on tarjota liikuntamahdollisuuksia elinikäisen liikunnan harrastamiseen sekä turvata kilpaurheilun olosuhteet. Lähtökohtaisesti kustannukset pidetään riittävän alhaisina käyttäjille, jotta liikuntapalveluiden käyttö ei vähene taksatason kasvun myötä. Liikuntatoimen henkilöstöpolitiikkaa kehitetään Kokkolan henkilöstöstrategian 2002-2005 esittämien ajatusten pohjalta. Edellä esitetyt tavoitteet ovat mahdollisia vain liikuntalautakunnan vuotuisen tulo- ja menoarvion kasvattamisella ja vahvistamalla liikunnan ennalta ehkäisevää roolia päätöksenteossa. Jos kasvua ei budjetissa saada, joudutaan kehittämistoimet toteuttamaan asiakkailta kerättävin palvelumaksuin tai toimintojen supistamisena. ARVIOINTI Väestö- ja urheiluseurakyselyn avulla mitataan vuosina 2008 ja 2013 arvosanat liikuntatoimen ja liikuntalautakunnan toiminnasta.

11 Liikuntatoimen henkilöstön työtyytyväisyyttä arvioidaan vuosittain itsearviointina henkilökohtaisissa ja työntekijäryhmittäisissä kehittämiskeskusteluissa sekä työilmapiirikyselyin. Toiminnasta tehtyä arvioita verrataan muihin kaupunkikonsernin hallintokuntien vastaaviin arviointeihin. LIIKUNTATOIMEN ERIYTYNYT VIESTINTÄSUUNNITELMA TAUSTA (AIHEPIIRIN KUVAUS) Viestintä on keskeinen osa julkista hallintoa ja palvelujen kehittämistä. Viestinnän avulla liikunnasta kiinnostuneille, erityisesti liikuntaa terveytensä kannalta riittämättömästi harrastaville, on mahdollista kertoa liikunnan ja urheilun merkityksistä hyvinvoinnille, erilaista liikunnan mahdollisuuksista kunkin kuntalaisen omalla asuinalueella sekä monipuolisesta kansalaistoiminnasta, minkä avulla ihmisiä motivoidaan harrastamaan itsekin liikuntaa. Kokkolan kaupungin viestintästrategia toimii suuntaviivoina viestittäessä sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille kaupungin palveluista, strategiasta, painopistealueista ja kehittämisen päämääristä. Kaupungin viestinnän tarkoituksena on lisätä kaupunkilaisten tietoutta kaupungin palveluista, hallinnosta, kehittämisestä ja taloudesta sekä sitä kautta lisätä kaupunkilaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Kaupunki pyrkii ulospäin suuntautuvassa viestinnässään kaksikielisyyteen, tasapuolisesti suomen- ja ruotsinkielisten tarpeet huomioon ottaen. Kaupungin viestinnän kehittämisessä keskeiset painoalueet ovat sisäinen viestintä, ulkoinen viestintä sekä markkinointiviestintä. Kaupungin viestintästrategian linjauksia ovat avoimuus ja rehellisyys, vuorovaikutteisuus ja oikea-aikaisuus, tavoitettavuus ja täsmällisyys. (Kokkolan kaupungin viestintästrategia.) Väestökyselyn mukaan kokkolalaisten mielestä Kokkola on liikuntakaupunki-imagoltaan kohtalaisen hyvä. Erittäin huonona tai erittäin hyvänä liikuntaimagoa piti vain muutama prosentti väestöstä. Tulosta ei voi kuitenkaan pitää kansallisessa vertailussa hyvänä, koska vastaavissa kyselyissä Suomen kaupungeissa hyvänä tai erittäin hyvänä liikuntakaupunkina (esim. Espoo, Vaasa, Rovaniemi, Jyväskylä, Ulvila) omaa asuinkaupunkiaan on pitänyt 75-90 % väestöstä. Näin positiivisissa tuloksissa kyseessä on jonkin verran sosiologista tuttua onnellisuusmuuria, sillä kukapa sitä haluaisi asua imagoltaan heikossa kaupungissa. Väestökyselyn mukaan kokkolalaisista ¾ penkkiurheilua harrastavista käy seuraamassa erilaisia pallopelejä. Kokkolalaisten penkkiurheilijoiden odotukset kohdistuvat voimakkaasti palloilumenetykseen. Muista penkkiurheilulajeista merkittävimmät ovat hiihto, moottoriurheilu ja yleisurheilu. liikuntapoliittinen tai laajempi TAVOITE Liikunta tukemaan kaupungin imagoa. Tehokkaan ja yhdenmukaisen viestinnän avulla luodaan kuntalaisille kuva Kokkolasta terveyttä edistävän liikunnan mallikaupunkina, kilpa- ja huippu-urheilua unohtamatta. Liikuntatoimen edustama vuorovaikutteinen toimintakulttuuri tukee läpinäkyvyyttä ja aktiivisuutta, kaupungin viestintästrategian tavoitteiden lisäksi. Viestinnässä painotetaan vuorovaikutteisuutta sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinässä ja markkinointiviestinnässä. Kaupungin viestintästrategian pohjalta liikuntatoimi laatii oman viestinnän kehittämissuunnitelmansa tukemaan kaupungin strategiaa ja kehittämistyötä omalla viestinnällään. Tiedottaminen erilaisista liikuntamahdollisuuksista tehostaa liikunnan harrastamista ja samalla aktiivikäyttäjiltä saadaan parasta tietoa liikuntapaikkojen puutteista ja kehittämisideoista. Tiedotuksen kohdentamista parannetaan

12 eriyttämällä tiedottamista, koska aktiiviliikkuja ja liikuntaharrastusta vasta aloitteleva ihminen tarvitsevat erilaista tietoa asioista ja palveluista. Tehokkaan tiedotuksen avulla laajasta tarjonnasta saa jokainen palvelujen tarvitsija valittua itselleen mieluisen kohtuuhintaisen toiminnon. ARVIOINTI Ulkoisen viestinnän tuloksellisuutta mitataan asiakaspalautteen avulla sekä kirjaamalla ylös kaikki Kokkolan liikuntapalveluista kirjoitetut asiat eri tiedotusvälineissä. Sisäisen viestinnän onnistuneisuutta mitataan henkilöstön ilmapiirimittausten, palautekyselyiden ja henkilökohtaisten kehittämiskeskusteluiden avulla. LIIKUNTATOIMEN KANSAINVÄLISYYS TAUSTA (AIHEPIIRIN KUVAUS) Kansainvälisen kaupungin tulee olla linkittynyt muuhun maailmaan ja olla avoin erilaisille virtauksille. Kansainvälisyyden mittareina voidaan käyttää myös merkittävien yritysten, pankkien ja vakuutuslaitosten määrää sekä kulttuuri- ja urheilutapahtumien määrää alueella. Kaupungin esille tuominen, markkinointi, positiivisen imagon luominen ja investointien saavuttaminen ovat tärkeitä alueelle, joka haluaa kansainvälistyä. Kaupungin tarjoama ensivaikutelma ja ilmapiiri voivat osaltaan luoda kansainvälistä tunnelmaa. (Haila 1994.) Perinteisellä ystävyyskaupunkitoiminnalla tarkoitetaan säännöllistä ja jatkuvaa yhteistyötä ulkomailla sijaitsevan kunnan kanssa. Ystävyyskaupunkien valintaan vaikuttavat yleensäkin niiden samankaltaisuus oman alueen kanssa, koska samanlaisten etujen ja ongelmien vallitessa yhteistyö on helpompaa. (Berghäll 1998.) liikuntapoliittinen tai laajempi TAVOITE Hyödynnetään nykyistä monipuolisemmin ystävyyskaupunkitoiminnan ja muun kansainvälistymisen vaihtoehtoja, koska perinteinen ystävyyskaupunkitoiminta ei yksin palvele Kokkolan liikuntatoimen palvelujen kansainvälistymistä. Kehitetään erilaisten tapahtumien ja henkilövaihtojärjestelmien avulla Kokkolan liikuntatoimen tarjoamien palveluiden kansainvälisyyttä. ARVIOINTI Liikuntaan liittyvää kansainvälistä toimintaa mitataan vuosittain syntyvien määräaikaisten ja pysyvien kontaktien määrällä. Erikseen arvioidaan julkisen, yksityisen ja kansalaissektorin kontaktien määrä. Kansainvälisistä tapahtumista arvioidaan erikseen urheilutapahtumat, koulutustapahtumat ja erilaiset projektit.

13 TALOUS LIIKUNTATOIMEN TALOUDEN KEHITTÄMINEN TAUSTA (AIHEPIIRIN KUVAUS) Kokkolan liikuntalautakunnan taloudellinen tilanne on ollut erittäin tiukka viimeisen viiden vuoden aikana. Liikuntalautakunta on nettoyksikkö, jota tulot ja menot sitovat. Liikuntalautakunnan pitää saada tuloja nykyisellä taksapolitiikalla noin 650 000 euroa / vuosi, mikä on vaatinut mm. menojen tiukkaa tarkkailua ja liikuntapaikoille ns. vakiokäyttökausia, jotta voidaan taata tietyt tulot ko. liikuntapaikalta. Terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseen käytettyjen investointien rahallisia tuottoja on vaikea osoittaa täsmällisesti. Ne ovat suuressa määrin syntymättömiä kuluja pienemmän sairastavuuden johdosta sekä osittain tästä ja paremmasta toimintakyvystä johtuvan paremman työkyvyn aiheuttamia tuottoja. Nämä taloudelliset hyödyt muodostuvat pitkän ajan kuluessa. Sairauksien hoidosta ja työstä poissaoloista johtuvat kustannukset on useissa tutkimuksissa osoitettu liikuntaa harrastavilla merkittävästi pienemmiksi kuin harrastamattomilla. (Liikunnan edistäminen edullinen sijoitus kunnan kehittämiseen.) liikuntapoliittinen tai laajempi TAVOITE Liikuntakulttuuri elinkeinopolitiikan osaksi ja tueksi. Liikuntatoimen talouden kehittäminen. Työllisyyden tehostaminen liikunta- ja hyvinvointialalle. ARVIOINTI Taloudellista kehitystä arvioidaan kuukausittain liikuntalautakunnan kokouksissa ja laajemmin seuraavan vuoden talousarvion laatimistyön yhteydessä. LUONTO- JA LIIKUNTAMATKAILU TAUSTA (AIHEPIIRIN KUVAUS) LVVI-tutkimuksen (Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi) mukaan luontomatkoja tekee noin 40 % suomalaisista ja ne kestävät keskimäärin 4-5 päivää. Ulkoilureittien suunnittelussa on otettava huomioon sekä kuntalaisten lähiulkoilu että matkailijoiden käyttö. Lähireitit voivat olla osa laajempia reitistöjä ja kevyen liikenteen väylät tulisi linkittää ulkoiluverkostoihin. Erityisen tärkeää reitistöjen kehittämisessä on saavutettavuus, palveluiden linkittäminen ja jatkuvuus. Luontomatkailun välittömät vaikutukset olivat pienemmät kuin muun matkailun, mutta kerrannaisvaikutukset puolestaan suuremmat. Aluetalous pystyykin sitomaan luontomatkailijoiden rahankäytöstä suuren osan, sillä luontomatkailuyritykset ovat usein paikallisten omistamia ja hoitamia, ja paikallisten tuotteiden osuus on suuri. Vähittäiskauppa sai suurimmat bruttotulot luontomatkailusta. Luontomatkailun bruttotulo kohdistuu kuitenkin paljon myös työvoimavaltaisille majoituksen, ravitsemuksen ja virkistyspalveluiden aloille, minkä vuoksi se työllistää ja tuottaa palkka- ja verotuloja

14 keskimääräistä paremmin. Luontomatkailuyrityksistä arviolta noin puolet käyttää julkisia ulkoilureittejä toiminnassaan. Luontokohdetta voidaan pitää vetovoimaisena vasta sitten, kun sieltä löytyy riittävästi ulkoilukäyttöön tarkoitettuja rakenteita, retkeilyreittejä ja muita palveluja - vaikeakulkuinen erämaa ei ole yhtä tärkeä vetovoimatekijä. Päivärepun kanssa kulkevat patikoijat käyttävät huomattavasti erävaeltajia enemmän reitistöjä ja luontomatkailupalveluja ja heidän määrän ennustetaan kasvavan. Ulkomaalaiset luontomatkailijat ovat sen sijaan jo tottuneet palveluihin ja yleensä vaativatkin majoitus- ja ravitsemuspalveluja retkeillessään. Kokkolassa kävi selvityksen mukaan 1.1 miljoonaa matkailijaa. Heistä 90 % oli kotimaasta ja heistä 67 % olivat päiväkävijöitä. Ulkomaisista matkailijoista oli suurin ryhmä ruotsalaisia. liikuntapoliittinen tai laajempi TAVOITE Arvioidaan luonto- ja liikuntamatkailun nykytila ja tehdään sen perusteella kehittämisehdotukset. Tarvittaessa hankkeistetaan ja tuotteistetaan luonto- ja liikuntamatkailun palveluja. Luodaan liikuntaan liittyvien tapahtumien ja kilpailujen avulla Kokkolan seudulle positiivista näkyvyyttä ja sitä kautta lisätään turismia seudulle. ARVIOINTI Luonto- ja liikuntamatkailun kehittymistä arvioidaan vuosittain syntyvien työpaikkojen määrällä sekä liiketoiminnan volyymin kasvulla. HYVINVOINTITEKNOLOGIA TAUSTA (AIHEPIIRIN KUVAUS) Hyvinvointiteollisuuden markkinat kasvavat voimakkaasti väestön ikääntyessä ja ihmisten kiinnostuessa yhä enemmän omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan monitieteistä kokonaisuutta, jossa yhdistetään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, sosiaalinen ja inhimillinen pääoma sekä itsenäistä selviytymistä tukeva yksityinen liiketoiminta ja teknologia. Hyvinvointiteknologian avulla voidaan kehittää esimerkiksi yksilön kotona, vapaa-aikana, työssä tai matkalla tarvitsemia ja käyttämiä terveyden ja hyvinvoinnin teknologia- ja palvelutuotteita. Hyvinvointiteknologian kehityssuunnista mainittakoon jonkin sairauden tai ongelman helpottaminen, mutta myös erilaisten mukavuushyödykkeiden tuottaminen. (http://www.tekes.fi) liikuntapoliittinen tai laajempi TAVOITE Toimitaan innovaattorina hyvinvointiteknologian saamiseksi elinkeinopolitiikan osaksi. Hyvinvointiteknologian kehittämistavoitteina ovat alan yritystoiminnan ja verkostoitumisen, soveltavan tutkimuksen ja teknologiakehityksen, kansalaistoiminnan sekä koulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen. Hyvinvointiteknologian kehittymisen avulla Kokkolan seudulle luodaan uusia työpaikkoja, lisätään vientiä, laajennetaan teollista pohjaa ja kasvatetaan yleistä hyvinvointia. Tarkoituksena on kehittää korkealaatuisia yksityisen liiketoiminnan palveluita ihmisten hyvinvointiin, liikuntaan ja terveyteen liittyvinä, joissa otetaan huomioon vanhenevien ikäluokkien tarpeet ja erityisliikunta.

15 ARVIOINTI Hyvinvointiteknologian kehittymistä arvioidaan vuosittain syntyvien työpaikkojen määrällä sekä liiketoiminnan volyymin kasvulla. LIIKUNTAPAIKKAMAKSUT ENNEN, NYT JA VISIO TAUSTA (AIHEPIIRIN KUVAUS) Suomalaisen liikunnan rahoittajat suuruusjärjestyksessä ovat liikunnanharrastajat, kunnat, liikunta- ja urheiluseurat, lajiliitot, valtio ja sponsorit. Liikunnan harrastajat rahoittavat siis suurimman osan liikuntamenoista. Yhteensä kotitalouksien liikuntaan käyttämäksi rahamääräksi on arvioitu vuosittain noin 1-1.2 miljardia euroa, josta liikuntatavaroiden osuus oli noin 400-580 miljoonaa euroa ja liikuntapalveluiden osuus 600-620 miljoonaa euroa. Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat hankkivat omalla työllään yli 90 prosenttia varoistaan. Seurojen tulorakenteessa vapaaehtois- ja talkootyön arvo on tärkein, sitten tulevat kilpailutoiminnan tuotto, kunta-avustukset ja jäsenmaksutulot. Subventoidut tai maksuttomat liikuntatilat ovat siten yhteiskunnan elintärkeä tuki seuroille. (Liikunnan talous: SLU:n toimintakertomus 2001.) Liikunnan kokonaiskustannukset harrastajalle muodostuvat välittömistä ja välillisistä kustannuksista. Välittömiä kustannuksia ovat erilaiset maksut (esimerkiksi jäsenmaksut, lisenssit ja vakuutukset), ohjausja kilpailutoiminnan kulut (liikuntapaikkojen vuorot, leirit ja turnaukset) sekä välttämättömät välineet ja tekstiilit. Välillisiä kustannuksia ovat matkakulut, virkistystoiminta (penkkiurheilu, alan lehdet) sekä muut välilliset kustannukset (lääkitys ja hieronta). (Puronaho 1999.) Kokkolan kaikki liikuntapaikat, kuntoratoja, uimarantoja sekä koulujen ja kortteleiden pienkenttiä lukuun ottamatta, tulivat maksullisiksi 31.3. 1998. Kokkolan liikuntapaikkojen käyttäjiltä perittävät maksut ovat huomattavasti kalliimmat kuin Länsi-Suomen läänissä keskimäärin. Vuonna 2000 Kokkolan liikuntapaikoilta kerättiin käyttäjämaksuja keskimäärin 17.83 euroa per asukas, kun Länsi-Suomen läänin vastaava keskiarvo oli vain 8.75 euroa per asukas. Kokkolan liikuntatoimi maksaa kaupungin Tilapalvelulle sisäistä vuokraa liikuntapaikkojen hoidosta, kunnossapidosta, huollosta ja siivouksesta. Sisäisen vuokrauksen järjestelmän yhtenä keskeisenä tavoitteena on osoittaa kiinteän omaisuuden kustannusosuus palvelujen tuottamisessa. Vastaavalla tavalla myös muiden hallintokuntien kustannusrakenteeseen sisältyy kiinteän omaisuuden osuus todellisena ja näkyvänä menoeränä, kuten esim. henkilöstökulut. Yhtenä sisäisen vuokrauksen pyrkimyksenä on myös ohjata hallintokuntia hallinnassaan olevien tilojen ja alueiden aktiiviseen ja täysipainoiseen käyttöön. Tulevaisuudessa valtion liikuntapaikka-avustuksia ei myönnetä kohteille, joilla on keskiarvosta huomattavasti poikkeava sisäinen vuokra. Länsi-Suomen läänissä liikuntapaikkojen sisäiset vuokrat ovat keskimäärin 23 % liikuntaa käsittelevän lautakunnan taloudesta, mutta Kokkolan liikuntalautakunnan taloudenhoidon yhtenä ongelmana ovat juuri korkeat sisäiset vuokrat, jotka nielevät talousarviosta jopa 55 %. Sisäisten vuokrien vertailua eri kuntien välillä vaikeuttavat laskentatapojen vivahde-erot. Kokkolan seurakyselyssä (37 vastausta) kysyttiin mielipidettä liikuntapaikkojen maksuista ja yleisin johtopäätös on, että maksut halutaan säilyttää korkeintaan nykyisellä tasolla. Maksuja kysyttiin siten, että vastaajille annettiin tietoa kunkin liikuntapaikan hinnoista. Maksuttomiksi toivottiin erityisesti kuntoratoja (29 vastaajaa) ja hiihtolatuja (27), mutta myös hiekkakenttiä (19), koulujen liikuntasaleja (13), nurmikenttiä (12) ja ulkotenniskenttiä (12). Taksoiltaan halvemmiksi toivottiin erityisesti Urheilutaloa (20), mutta myös jäähallia (12), uimahallia (10), jalkapallohallia (9), kuntosaleja (9) ja

16 koulujen liikuntasaleja (8). Nykyisin taksat ovat seuraväen mielestä kohdallaan varsinkin kuntosaleilla (20), uimahallissa (18), jalkapallohallissa (17), jäähallissa (14) ja ulkotenniskentillä (14 vastaajaa). liikuntapoliittinen tai laajempi TAVOITE Turvataan kaikille Kokkolan liikuntapaikkojen käyttäjille ja käyttäjäryhmille kohtuuhintaiset mahdollisuudet harrastaa omaa lajiaan. Turvataan lapsille ja nuorille sekä tietyille erityisryhmille edulliset ja/tai maksuttomat liikuntamahdollisuudet. Nuorten ja lasten vuoroissa tulee maksujen olla kohtuullisia verrattuna aikuisten hintoihin. Yrityksiltä tulee periä kalliimpi maksu kuin urheiluseuroilta. Pienennetään liikuntatoimen liikuntapaikoista maksamia sisäisiä vuokria ja sitä kautta alennetaan liikuntapaikkojen yleistä vuokratasoa, joka puolestaan alentaa liikuntapaikkojen käyttäjien kustannuksia ja tukee osaltaan kansalaistoiminnan edellytysten kehittämistä. Luodaan malleja harrastetilojen tehokkaan käytön kehittämiseksi, kuten vuokra-avustusmäärärahan jakaminen kansalaistoimijoille. Yleishyödyllinen seuratoiminta otetaan huomioon kuntien liikuntapaikkojen taksapolitiikassa ja liikuntakäyttöön liittyvissä ehdoissa. Kuntien ja yksityisten tarjoamien liikuntapalvelujen käyttömaksupolitiikkaa tulee edelleen kehittää intressiristiriitojen välttämiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi. ARVIOINTI Liikuntapaikkojen taksoituksen onnistumista seurataan säännöllisesti asiakaspalautteen, kävijämäärätilastoinnin ja toteutumaraporttien avulla sekä laajemmin seuraavan vuoden talousarvion laatimistyön yhteydessä. Liikuntatilojen kustannusvaikuttuvuuden arvioinnissa hyödynnetään laskentamalleina käyttötunteja ja taksoja yksittäistä käyttäjää kohden. SEURA-AVUSTUKSET TAUSTA (AIHEPIIRIN KUVAUS) Suomalainen liikuntakulttuurin perusta on urheiluseuroissa tehtävä vapaa kansalaistoiminta. Kunnan jakamat urheiluseura-avustukset ovat keskeinen osa liikuntalain edellyttämää tukipolitiikkaa, jossa urheiluseuroille jaetaan toimintaedellytyksiä. Valtakunnallisessa tulosohjauksessa lasten ja nuorten liikunta saa kertoimen 50 %, kilpa- ja huippu-urheilu 25 % sekä kunto- ja terveysliikunta 25 %. Päätöksentekoa ohjaavina periaatteina ovat lisäksi toiminnan määrä, laatu, laajuus, yhteiskunnallinen merkitys ja avustuksen tarve. Liikuntalaki ja asetus määrittelevät liikuntakulttuurin tavoitteiksi terveysliikunnan, lasten ja nuorten liikunnan, erityisryhmien liikunnan, tasa-arvoisuuden, kestävän kehityksen, kilpa- ja huippu-urheilun, monikulttuurisuuden ja rasisminvastaisuuden.

17 Liikuntalautakunnan avustusmenojen kehitys vuosina 1991-2002 Tilinpäätöstiedot (euroa) 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Vuosi TAULUKKO 2. Kokkolan seura-avustusten kehitys vuosina 1991-2002. Taulukon 2 mukaisesti Kokkolan kaupungin liikuntalautakunnan jakamat seura-avustukset ovat laskeneet huomattavasti 1990-luvun tasosta nykypäivään. Kokkolan liikuntalautakunta jakoi vuonna 2002 urheiluseuroille (ohjaustoiminta-)avustuksia yhteensä 60 490.50 euroa eli 1.70 euroa per asukas, kun Länsi-Suomen läänin kuntien vuonna 2000 jakamat seura-avustukset olivat keskimäärin 4.62 euroa per asukas. Kokkolan urheiluseuroille tehdyn kyselyn (n=37) mukaan ohjaus- ja valmennustoiminnan kuluja ei ole lainkaan 40 prosentilla tietonsa ilmoittaneista seuroista, joten seuroja tulisi kannustaa työntekijöidensä ja vapaaehtoistensa koulutukseen. Osa seuroista kustantaa kaikki koulutuskulut, osa seuroista maksaa jotain ja jotkut seurat lähettävät edustajansa koulutuksiin heidän omalla kustannuksellaan. Yleisemmin käytettiin joko piirin tai lajiliiton koulutuksia, mutta myös Keski-Pohjanmaan Liikunta ja urheiluopistot ovat aktiivisia koulutustoiminnan tarjoajia. Lisäksi kouluttajina mainittiin yksittäistapauksina kokeneemmat lajiniilot tai kunkin koulutukseen haluavan omaehtoinen kouluttajan etsiminen. Monella Kokkolan urheiluseuralla olisi tarpeen kouluttaa lisää ohjaajia ja valmentajiaan, koska korkeimman eli A- tason valmentajia ja ohjaajia on 26 kappaletta sekä B-tasolla 60 kappaletta, yhteensä 365 ohjaajasta. Kokkolan väestökyselyn (n=428) mukaan itse liikuntaan käytetään huomattavasti enemmän rahaa kuin liikuntavarusteisiin. Noin 1/3 ei käytä liikuntaan rahaa laisinkaan ja varusteisiinkaan rahaa ei käytä vajaa 1/5 kokkolalaisista. Tulos eroaa tässä mielessä valtakunnallisista taloustutkimuksista siten, että yleisesti varusteiden osuus on ½ ja itse liikunnan kustannukset n. ½. Kokonaisuudessaan Liikuntatoimen kannalta tarkoituksenmukaista on tarkastella liikuntaan sijoitettavaa rahaa, joka tutkimuksessa on n. 150 euroa/kotitalous vuodessa. Valtakunnallisissa tutkimuksissa kotitalouksien kokonaispanostus liikuntaan on n. 500 euroa/kotitalous vuodessa, joten Kokkolassa kotitaloudet panostavat liikuntaan 90 % siitä, mitä valtakunnassa keskimäärin. Eri tutkimuksista tiedetään, että seuroihin kiinnitytään jäsenenä voimakkaimmin ja pitkäkestoisimmin juuri urheiluseuran tarjoaman omakohtaisen liikuntaharrastusmahdollisuuden vuoksi. Muutoin seuraura voi jäädä vain oman kilpailu-uran tai omien lasten harrastuskauden mittaiseksi muutaman vuoden

18 harrastukseksi. Kokkolan seurakyselyn (37 vastaajaa) mukaan seurojen vuosittaiset jäsenmaksut eri ikäryhmille olivat keskiarvoina 0-7 vuotiailla 32 euroa, 8-14 vuotiailla 49 euroa ja 15-20 vuotiailla 84 euroa. Yleisesti ottaen jäsenmaksu siis nousee juniorin iän lisääntyessä. Pääsääntöisesti junioreilta kerättävät jäsenmaksut ja muut maksut antavat oikeuden harjoitusvuoroihin ja ohjaukseen/valmennukseen, mutta osalla seuroista myös kilpailumatkoihin, leireihin ja esiintymisasuihin. liikuntapoliittinen tai laajempi TAVOITE Monipuolistetaan ja lisätään kaupungin liikuntahallinnon jakamia avustuksia liikuntatoiminnan järjestäjille. Ohjelmakauden tavoitteena on kasvattaa erilaisten urheiluseura-avustusten kokonaissumma 200 000 euroon per vuosi. Ohjelmakaudella selvitetään nykyistä tarkemmin Kokkolan eri liikuntalajien harrastajamäärien jakautuminen iän, sukupuolen ja asuinpaikan osalta sekä kaupungin liikuntahallinnon määrärahojen kohdentuminen välillisen ja välittömän tuen osalta. Kokkolan liikuntahallinnon tulee vahvistaa esim. informaatio- ja resurssiohjauksella seurojen toimenpiteitä, joilla urheiluseurat ottaisivat toimintaohjelmiinsa laajasti sellaista liikuntaa, joka kiinnostaa yhä suurempaa osaa väestöstä. Periaatteellinen tavoite on, että liiketoimintamaisesti hoidettu urheiluseuratoiminta saa tukea kaupungin elinkeinopoliittisesta ja imagollisesta rahoituksesta. Vapaaseen kansalaistoimintaan nojaavat urheiluseurat saavat tukea kaupungin liikuntahallinnolta. ARVIOINTI Avustusten kehittymistä seurataan saadun palautteen ja tulosten pohjalta vuosittain seuraavan vuoden talousarvion laatimistyön yhteydessä. SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ VAPAAN KANSALAISTOIMINNAN TUKEMINEN TAUSTA (AIHEPIIRIN KUVAUS) Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan tavallisesti yhteisössä vallitsevia arvoja ja normeja, niiden varaan rakentuvia verkostoja sekä yhteisten arvojen ja verkostojen kautta muodostuvaa yhteiskunnallista luottamusta. Toisaalta sosiaalisella pääomalla on myös viitattu yksilöiden sosiaaliseen ja kulttuuriseen toimintakykyyn. (www.aka.fi) YK:n vapaaehtoistoiminnan vuoden 2001 juhlavuoden toimikunnan tutkimuksen mukaan suomalaisten selvästi suosituin vapaaehtoistoiminnan muoto oli liikunta ja urheilu. Opetusministeriön nuorten järjestökiinnittyneisyys-tutkimuksen mukaan kaikista nuorista - myös niistä, jotka eivät osallistu järjestötoimintaan 69 prosenttia on kiinnostunut urheiluseuroista. Nuorista 60 prosenttia ilmoitti, että he harkitsisivat vakavasti jonkin järjestön toimintaan mukaan menemistä, jos useimmat ystävät ja kaveritkin menisivät. Eli vanhat kiinnityspinnat ovat muuttumassa, mutta yhteisöllisyyden kaipuu säilyy. Suomessa on yli 7 800 urheiluseuraa, joissa on yhteensä 1.1 miljoonaa jäsentä. Näistä seuroista yli 97 prosenttia on pelkästään aatteellisia ja yleishyödyllisiä eli vain 3 prosenttia seuroista on kilpa- ja huippuurheiluun keskittyviä. Liikunta- ja urheiluseurakentässä muutos monilajisista yleisseuroista yhteen lajiin keskittyneisiin pienempiin seuroihin on ollut merkittävä. Yhteisöllisestä kokonaisvaltaisesta

19 urheiluseurojen toiminnasta on tullut enemmän markkinahenkistä toimintaa, missä tarjontaa suunnataan kysynnän mukaan. Urheiluseurojen toiminnan pääasialliset sisällöt ovat kilpailujärjestelmän ja siihen liittyvän harjoitustoiminnan ylläpitäminen nuorelle aikuisväestölle sekä lapsille ja nuorille. Nykyisin sitoutuminen kansalaistoimintaan tulee usein oman lapsen harrastuksen kautta ja samalla elinikäinen liikuntaseuratyö on väistymässä määrämittaisen kansalaisaktiivisuuden tieltä. Seuratoiminnassa toiminta on muuttunut huomattavasti tärkeämmäksi osallistumismotiiviksi kuin järjestöön kuuluminen sinänsä. Lähivuosien keskeisenä haasteena onkin moni-ilmeisen liikunnan kansalaistoiminnan johtaminen (http://www.slu.fi) Vain yhdeksässä (9) Kokkolan 75 urheiluseurasta on edes osan vuotta palkattua työvoimaa. Urheiluseurojen ja järjestöjen parissa on viimeisen 10 vuoden aikana kehitetty monia kunto- ja terveyssekä erityisryhmien liikuntaan sopivia tuotteita ja lajisovellutuksia sekä rakennettu uutta ohjaajien koulutusjärjestelmää. Tähän mennessä seurat ovat keskittyneet paljolti lajitaitoihin ja niiden opettamiseen. Kokkolan ja rannikkoseudun liikuntapalveluiden kehittämisessä tulee ottaa huomioon, että ruotsinkielisellä väestöllä on tutkimusten mukaan suomenkielisiä korkeampi sosiaalinen yhteisöllisyys, mikä on osaltaan vaikuttamassa myöskin ruotsinkielisten suomenkielisiä parempaan koettuun terveyteen. Rekisteröityjä urheiluseuroja on tällä hetkellä Kokkolassa 75 kpl, joista 7 on ruotsinkielistä ja loput suomenkielisiä. Urheiluseurojen toiminta kattaa 26 % Kokkolan aikuisväestöstä (Suomessa keskimäärin 20 %), joista 2/3 (Suomessa keskimäärin 50 %) on itse urheiluseurassa liikuntaa harrastavia. Lasten liikunnan oleellinen osa on kuuluminen urheiluseuraan, sillä n. 60 % Kokkolan lapsista kuuluu urheiluseuraan jäsenenä. Väestökyselyn mukaan urheiluseuroissa liikkuu noin 26 % kokkolalaisista, mutta Länsi-Suomen kaupungeissa vain jonkin verran yli 20 %. Lajeista harrastetuin on jalkapallo, jota harrastaa peräti 11 seuraa Kokkolassa. Hiihto/ampumahiihto on lajina 10 seuralla. Yleisurheilu, voimistelu eri muodoissaan tai uinti/uimahypyt on lajivalikoimassa 6 seuralla. Pyöräilyä eri muodoissaan harrastetaan 5 seurassa, lentopalloa 4 seurassa. Erilaista luonnossa tapahtuvaa liikuntaa harrastetaan 13 seurassa, puhdasta kuntoliikuntaa 6 seurassa. Yleisseuroja on 5 kpl. Väestökyselyn (n=428) mukaan jalkapallo on selvästi harrastajamääriltään suosituin kilpaurheilulaji Kokkolassa. Sen jälkeen tulevat suunnistus, yleisurheilu, salibandy sekä tennis ja moottoriurheilu. Urheiluseurojen toiminta on huomattavasti vaikeutunut Kokkolassa viime vuosikymmenen aikana, johtuen pääasiassa taloudellisten rasitteiden vuoksi, joita jo kaupunki on urheiluseuroille asettanut puhumattakaan muusta yhteiskunnasta. Kokkolassa liikuntalain paikallinen ja alueellinen yhteistyövelvoite täyttyy hienosti, koska seuratoimijoilla on laajat kontaktiverkostot ja aktiivista toimintaa saadaan aikaiseksi suhteellisen pienellä taloudellisella panostuksella. Seurakyselyssä useammat Kokkolan seurat nimesivät yhteistyötahokseen seurakunnan ja/tai kouluviraston kuin liikuntatoimen. Liikuntatoimi voi ohjata seuroja usealla tavalla: 1) resurssiohjauksella (esim. rahat ja tilat), 2) normiohjauksella (esim. liikuntatoimen antamat säännöt, ohjeet, määräykset, avustuskriteerit), 3) tulosohjauksella (sopimuksin sovitut/saavutetut/ylitetyt/alitetut tulokset), 4) informaatio-ohjauksella (tiedon kerääminen, muokkaaminen, jakaminen sekä tiedon vastaanotto interaktiivisesti) ja 5) päätöksenteko-ohjauksella (poliittiset päätökset demokraattisesti valituissa elimissä, poliittiset sopimukset eri puolueiden ja muiden päätöksentekoon vaikuttavien ryhmien kesken). liikuntapoliittinen tai laajempi TAVOITE Sosiaalinen pääoma liikunnan voimavaraksi. Vapaan kansalaistoiminnan tukeminen ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on Kokkolan liikuntapoliittisen ohjelman yksi tärkeimmistä asioista. Lasten ja nuorten liikunnan tukeminen sekä pätevien ohjaajien ja seuratoimijoiden hankkiminen on kansalaistoiminnan jatkuvuuden tae. Kannustetaan urheiluseuroja tulemaan entistä lähemmäksi kuntalaisia monipuolistamalla ja laajentamalla terveyttä edistävään liikuntaan liittyviä palveluita kilpa- ja huippu-urheilutoimintojen rinnalla. Urheiluseurojen toimintaan toivotaan mukaan uusia liikkujia eli on

20 luotava lisää sellaista toimintaa, jota kuntalaiset haluavat seuroissa harrastaa. Uusien jäsenten kautta urheiluseurat saavat uusia kansalaistoimijoita ja lisää tuloja mm. jäsenmaksujen muodossa. Saatetaan terveyttä edistävän liikunnan ohjaajakoulutusjärjestelmä laajasti liikuntajärjestöjen ja muiden yhteisöjen käyttöön. Yhteistyössä eri tahojen kanssa rakennetaan kansalaisjärjestöjen tarpeita tyydyttävä uusia ohjaajia tuottava paikallinen terveysliikunnan ohjaajakoulutusjärjestelmä. Turvataan seurojen resurssit ohjaaja- ja valmentajakoulutukseen toimijoiden yhteistyöllä ja koulutuksella. Erityisesti nuorten liikuntaharrastuksessa korostetaan entisestään kasvatuksellisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä terveiden elämäntapojen omaksumista Tuetaan kilpa- ja huippu-urheilun toimintaedellytyksiä ja huippu-urheilijoiden valmentautumista parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi terveillä ja eettisesti kestävillä tavoilla. ARVIOINTI Kerätään sidosryhmiltä kokemuksia erilaisten ohjauskeinojen toimivuudesta ja kehitetään ohjaustoimintoja hyväksi havaittuun suuntaan. Vapaan kansalaistoiminnan kehitystä seurataan urheiluseurojen jäsenmäärien muutosten sekä seurahenkilöiden kouluttautumisaktiivisuuden avulla. OMAEHTOISEN LIIKUNNAN TUKEMINEN TAUSTA (AIHEPIIRIN KUVAUS) Liikuntaa voidaan viimeisen vuosikymmenen kehityksen myötä entistä enemmän selittää yksilöllisten mieltymysten, muotivirtausten ja kokeilunhalun kautta. Omaehtoisen liikunnan etuja ovat mm. harrastaminen oman aikataulun ja mieltymysten mukaan, omaehtoisen liikunnan järjestettyä liikuntaa alhaisempi hinta sekä vuodenaikojen vaihtelun hyödyntäminen luonnossa. Valitettavasti omaehtoinen liikunta ei usein ole riittävän intensiivistä kunnon ja liikkeiden hallinnan kehittymisen kannalta. Kysyttäessä väestökyselyssä (n=428) kuntalaisilta, olisivatko he valmiita osallistumaan muiden kuin urheiluseurojen järjestämään liikuntatoimintaan, vastaukseksi saadaan, että vajaat 40 % olisi valmis osallistumaan tällaiseen ei-seuratoimintaan. Tulos on hieman alhaisempi kuin Suomen kaupungeissa keskimäärin (hieman yli 2/5). Väestöstä 40 % muodostaa kuitenkin vakavan haasteen urheiluseuroille, mikä puolestaan avaa mahdollisuuden liikuntamarkkinoilla sekä yksityisille palvelujen tarjoajille että myös julkiselle sektorille. liikuntapoliittinen tai laajempi TAVOITE Turvataan omaehtoisen liikunnan edellytykset mm. lähiliikuntapaikkojen, vapaavuorojen ja taksoituksen sekä tarvittaessa liikunnallisten apuvälineiden avulla. Kannustetaan kaikkia kuntalaisia omaehtoisen liikunnan harrastajiksi seuroissa tapahtuvan liikunnan lisäksi. ARVIOINTI Omaehtoisen liikunnan kehittymistä seurataan mahdollisuuksien mukaan kehittämällä kevyen liikenteen väylien ja lähiliikuntapaikkojen käyttäjämäärien tilastointia.