BILAGA 1. Program för deltagande och bedömning Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON YVA- MENETTELY

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SANDBACKAN TUULIVOIMAPUISTON YVA- MENETTELY

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

SANDBACKAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Sahantien asemakaavan muutos

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

P Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä) ja likimääräinen rajaus (punainen katkoviiva).

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

Asikkalan kunta KANAVATIEN ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kattiharjun tuulivoimapuiston osayleiskaava

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE

STORBACKENIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Sandsundin teollisuusalueen asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

P Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä) ja likimääräinen rajaus (punainen katkoviiva).

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Löytynlammen ranta-asemakaavamuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli ja siihen liittyvä suojaviheralue

Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Hatsolan asemakaavan kumoaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli)

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUPALAN KOULUALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Suunnittelualue. Nykytilanne. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Muronkulman ranta-asemakaavan muutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , tark

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio:

BILAGA 1 Program för deltagande och bedömning Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VÖYRIN KUNTA STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 25489-P19943P001

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka 20.8.2014 Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelutehtävän tausta... 2 4 Suunnittelun tavoitteet... 4 5 Suunnittelun lähtökohdat ja aluetta koskevat suunnitelmat... 5 6 Laaditut ja laadittavat selvitykset... 11 7 Vaikutusten arviointi... 12 8 Kaavoituksen yhteensovittaminen YVA-menettelyn kanssa... 13 9 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 13 9.1 Tiedottaminen... 13 9.2 Osalliset... 14 9.3 Suunnitteluvaiheet ja aikataulu... 14 10 Yhteystiedot... 16 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (16) Storbötetin tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville kaavatyön aloitusvaiheessa. Osalliset voivat lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan mitä on suunnitteilla ja missä, ketkä ovat kaavatyön osalliset, milloin ja miten alueen suunnitteluun voi vaikuttaa, arvioitu aikataulu, suunnittelutyön lähtökohdat, tavoitteet ja työn aikana tehtävät selvitykset sekä vaikutusten arvioinnit. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 63 ) todetaan: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumisja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) tarkennetaan tarvittaessa kaavatyön edetessä. Tarvittaessa sen riittävyydestä voidaan järjestää myös neuvottelu (MRL 64). StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (16) 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Pohjanmaalla Vöyrin kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin rajalla, maantien 7320 (Jepuantie-Pensalantie) kaakkoispuolella ja valtatien 19 (Jalasjärvi-Ytterjeppo, Uusikaarlepyy) lounaispuolella. Suunnittelualue on kooltaan noin 1900 ha, josta noin 30 % sijaitsee Vöyrin kunnassa ja 70 % Uudenkaarlepyyn kaupungin alueella. Vöyrin kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavaehdotuksen aluettaan koskevalta osalta ja Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavaehdotuksen aluettaan koskevalta osalta. Kyse ei ole kuntien yhteisestä osayleiskaavasta. 3 Suunnittelutehtävä Kuva 1. Storbötet tuulivoimapuiston sijainti (Lähde YVA-ohjelma FCG 14.6.2013) Prokon Wind Energy Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista alueelle. Rakentaminen edellyttää oikeusvaikutteisen kaavan laatimista. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen tuulivoimaosayleiskaava, jonka perusteella rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää. Prokon Wind Energy Finland Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Vöyrin kunnalle ja Uudenkaarlepyyn kaupungille. Vöyrin kunnanhallitus on tehnyt kaavoituksen käynnistämisestä päätöksen 17.9.2012 255. (Uusikaarlepyy kaupunkihallitus SFM 20.9.2012) Tuulivoimapuistoalueen tekninen suunnittelu etenee kaavoituksen rinnalla. Prokon Wind Energy Finland Oy suunnittelee noin 31 tuulivoimalaitoksen rakentamista Vöyrin ja Uu- StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 (16) denkaarlepyyn alueelle. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW, jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan noin 93 MW. Tuulivoimalat sijoitetaan yksityisten maanomistajien omistamalle alueelle, jonka pintaala on 1900 ha. Prokon Wind Energy Finland Oy huolehtii vuokraesisopimusten tekemisestä maanomistajien kanssa. Tuulivoimapuiston alueella voimalat yhdistetään toisiinsa 20-34 kv maakaapelilla ja hankealueelle rakennetaan muuntoasema. Alustavan suunnitelman mukaan liittyminen Tuovila-Kojola 110 kv:n johtoon tapahtuu tuulivoimapuiston ulkopuolella. Se edellyttää sähkönsiirron rakentamista myös tuulivoimapuiston ulkopuolella. Suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset tulee selvittää YVAmenettelyssä. Valtioneuvosto on lisännyt 14.4.2011 YVA-asetuksen 6 :n hankeluetteloon jotka edellyttävät YVA-menettelyä, tuulivoima-puistot, joissa voimalaitosten määrä on vähintään 10 tai niiden yhteen laskettu kokonaisteho on vähintään 30 MW. Yleiskaavan laadinnassa tullaan tukeutumaan YVA-menettelyn aineistoon. Selvityksiä ja hankkeen vaikutuksia täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Kuva 2. Storbötet tuulivoimapuisto alustava suunnitelma, (Lähde YVA-ohjelma FCG 14.6.2013) StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 (16) 4 Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitteilla olevan tuulipuiston rakentaminen. Tuulipuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, jonne sähköenergia siirretään maakaapelein ja josta sähköenergia siirretään 110 kv:n ilmajohdolla sähköverkkoon. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulipuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja asumisviihtyvyys huomioon ottaen. Tuulipuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy oman alueensa osalta Vöyrin kunnanvaltuusto. MRL 77a :ssä todetaan: Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. MRL 77b :ssä on todettu tuulivoimarakentamista koskevista erityisistä sisältövaatimuksista seuraavaa: Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 (16) 5 Suunnittelun lähtökohdat ja aluetta koskevat suunnitelmat Suunnittelualueen nykytila Alue on pääosin normaalissa maa- ja metsätalouskäytössä. Kuva 3. Corine-aineisto suunnittelualueen maankäytöstä. Suunnittelualueella ei sijaitse vakituisia tai loma-asuntoja. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan kahden kilometrin säteellä on 13 omakotitaloa ja yksi lomarakennus. Lähin asutus sijaitsee pohjoisessa Pensalan alueella. StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 (16) Kuva 4. Suunnittelualueen sijainti suhteessa rakennuskantaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksesta on tullut voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään yleis- ja erityistavoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tuulivoimapuiston osayleiskaavassa huomioitavaksi tulevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalanyksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 (16) Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on laadittu koko maakunnan ja sen yhteiskunnalliset toiminnot kattavana kokonaismaakuntakaavana. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi 29.9.2008 Pohjanmaan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 21.12.2010. Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu määräyksiä. Kuva 5. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti, Vöyrin kunnassa oleva alue punaisella. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu maakuntakaavassa aluevarauksia. Suunnittelualueen lounaispuolelle sijoittuu Natura-alue, jolla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Natura 2000 - verkostoon, merkittävästi heikennetä. Natura-alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 (16) SL2-merkinnällä. Lisäksi suunnittelualueesta lounais- ja länsipuolella on tärkeää pohjavesialuetta (pv) ja vedenottamo (et-v). Vaihemaakuntakaava 1 "Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla" hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa 14.5.2012 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013. Vaihemaakuntakaavassa 1. ei ole osoitettu toimintoja Sandbacka suunnittelualueelle. Vaihemaakuntakaavassa 2 Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Pohjanmaan maakuntakaavan vaihemaakuntakaava 2 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 12.5.2014 ja saatettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi 26.5.2014. Vaihemaakuntakaavassa 2 tarkastellaan energiahuoltoa koko maakunnan alueella. Uusiutuvia energiavaroja ja niiden sijoittumista käsittelevä selvitys valmistui syksyllä 2012. Selvityksessä painotetaan tuulivoimatuotantoa. Vaihemaakuntakaava 2 pohjautuu selvitykseen jonka tavoitevuosi on 2030. Natura-arviointi valmistui 27.7.2013. Pohjanmaalla tuotetaan vuonna 2030 arviolta 9 TWh energiaa. Visiona on, että maakunta on energiatuotannon osalta omavarainen ja että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiavaroilla. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytykset tämän vision saavuttamiseksi. Koska yli puolet energiasta voidaan tuottaa tuulivoimalla, vaihemaakuntakaavassa keskitytään seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen soveltuvien maaalueiden tunnistamiseen. Seudullisesti merkittävän tuulivoimapuiston alaraja on 10 tuulivoimalaa. Kuva 6. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta, vaihemaakuntakaava 2 (Saatettu ympäristöministeriölle vahvistettavaksi 25.5.2014). StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 (16) Kuva 7. Ote vaihemaakuntakaavan 2 teemakartasta Vaihemaakuntakaava 2:n ehdotuksessa alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv-1). Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on kiinnitettävä huomiota asumiseen ja virkistykseen, kulttuurimaisemiin, lintuihin, liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin, lentoesterajoituksiin, sähkönsiirtoon, luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen sekä alkutuotannon ja maa-ainesten oton edellytysten turvaamiseen. Yleismääräyksessä on todettu: seudullisesti merkittävän tuulivoimapuiston alaraja on 10 tuulivoimalaa. Muut kaavalla näkyvät merkinnät ovat pohjakartan merkintöjä. Yleis- ja asemakaavat Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteisia yleis- tai asemakaavoja. Lähin osayleiskaava, Osayleiskaava merenläheisille kylille, sijaitsee noin seitsemän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lännessä. Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 19.6.2008 ja Vöyrin kunnanvaltuusto 18.6.2008. Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsee Alahärmän Kuukanmäen osayleiskaava (hyväksytty 28.6.2004). StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10 (16) Kuva 8. Suunnittelualueen sijainnin suhde yleiskaavoitettuihin alueisiin. Suojelukohteet ja muut arvokkaat alueet Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan suunnittelualueella sijaitsee viisi tunnettua muinaisjäännöstä. Kuva 9. Muinaisjäännökset suunnittelualueella. StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11 (16) Alueen muinaisjäännökset ovat: Munsala Lillbötet 2 (496010002), pronssikautinen hautaröykkiö Jätteberget 1 (559010006), pronssikautinen hautaröykkiö Jätteberget 2 (55901007), pronssikautinen hautaröykkiö Björnstensberget 1 (559010008), pronssikautinen hautaröykkiö Björnstensberget 2 (559010019), pronssikautinen kiinteä muinaisjäännös Suunnittelualueen lounaispuolelle sijoittuu Paljakanneva-Åkantmossenin Natura-alue (1218 ha) sekä soidensuojeluohjelman alue. Suurin osa Natura-alueesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Sandvågorna on ollut merkittynä seutukaavaan suojelualuevarauksena. Kuva 10. Suunnittelualueen sijainnin suhde suojelualueisiin. 6 Laaditut ja laadittavat selvitykset Tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksia selvitetään kaavaprosessista erikseen, erillisessä YVA-menetelmässä. ks kohta 8. Aineistoa hyödynnetään osayleiskaavan laadinnassa vaikutusten arvioinnin osalta. Selvitysten keskeiset tulokset esitetään osana kaava-aineistoa. Selvitysten riittävyys arvioidaan yhteistyössä viranomaisten kanssa. StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12 (16) Prokon Wind Energy Finland Oy on saanut Puolustusvoimien Pääesikunnan operatiivisen osaston lausunnon (29.1.2013), jossa todetaan, ettei hankkeesta ole tarpeen tehdä tarkempaa tutkavaikutusselvitystä. 7 Vaikutusten arviointi Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen mukaisesti. Arvioidaan osayleiskaavan suhde maankäyttö- ja rakennuslaissa oleviin tuulivoimarakentamista koskeviin säädöksiin (MRL Luku 10 a, Tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset, 77 a-c). Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä ja välkettä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin ja tehtäviin selvityksiin. Kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan tuulivoimaloiden rakennuskohteiden läheisyyteen, osa vaikutuksista ulottuu laajemmalle alueelle, kuten maisemavaikutukset. Arvioinnissa hyödynnetään ympäristöministeriön laatimaa ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista. Arvioittavat vaikutukset: Vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinympäristöön ja viihtyisyyteen Vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Meluvaikutuksia Varjostus- ja vilkkumisvaikutuksia Vaikutuksia liikenteeseen ja yhteyksiin Vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöihin Vaikutuksia kiinteisiin muinaisjäännöksiin Vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Vaikutuksia ilmalatuun ja ilmastoon Vaikutuksia kasvillisuuteen Vaikutuksia linnustoon Vaikutuksia muun eläimistöön Vaikutuksia Natura 2000 alueisiin ja muihin suojelualueisiin Vaikutuksia puiston lakkauttamisen jälkeen Yhteisvaikukset StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13 (16) 8 Kaavoituksen yhteensovittaminen YVA-menettelyn kanssa YVA-lain 5 :n mukaan "yhteisviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi". Ympäristövaikutusten arviointimenettely on tärkeä osa osayleiskaavan laadintaa. Ympäristövaikutusten arviointia varten tehdyissä selvityksissä on huomioitu osayleiskaavoituksessa tarvittavat selvitystarpeet, jolloin osayleiskaava voidaan laatia YVA menettelyn selvitysaineiston pohjalta. Tuulivoimapuiston mahdollisia ympäristövaikutuksia ja vaikutusten arviointimetodia on kuvattu laaditussa YVA-ohjelmassa (FCG 14.6.2013). Hankkeen YVA-ohjelma on nähtävillä ympäristöhallinnon Internet- sivuilla www.ymparisto.fi Ympäristövaikutuksen arviointi selostetaan YVA-selostuksessa, joka valmistuu syksyllä 2014. Kuva 11. YVA-menettelyn suhdemaankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaprosessiin. 9 Osallistuminen ja vuorovaikutus 9.1 Tiedottaminen Storbötetin tuulivoimapuiston osayleiskaavan vireille tulosta ilmoitetaan kuulutuksella paikallislehdessä ja Vöyrin kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan verkkosivuilla. Kaavoituksen eri vaiheissa pyydetään tarvittaessa lausuntoja eri viranomaisilta ja yhteisöiltä sekä käydään tarvittaessa työneuvotteluja. Osallisille järjestetään tarvittaessa tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan paikallislehdissä ja Vöyrin kunnan kotisivuilla (www.voyri.fi). Asiakirjat ovat nähtävänä myös kunnan keskuskanslia, Vöyrintie 18, sekä kunnan verkkosivuilla (www.voyri.fi) hakupolkuna > Asuminen ja ympäristö > Kaavoitus > Ajankohtaiset kaavat). StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14 (16) 9.2 Osalliset Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kyläyhdistykset tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Fingrid Oyj, Oy Herrfors Ab Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Vöyrin hallintokunnat Naapurikunnat, Uudenkaarlepyyn kaupunki Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Aluehallintovirasto AVI Pohjanmaan liitto Pohjanmaan pelastuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Museovirasto Pohjanmaan museo Puolustusvoimat Viestintävirasto Finavia Liikennevirasto Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. 9.3 Suunnitteluvaiheet ja alustava aikataulu Kaavoituksen aloitusvaihe ja vireilletulo (huhtikuu - syyskuu 2013) Osayleiskaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella paikallislehdessä ja Vöyrin kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. Osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuoro- StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15 (16) vaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Vöyrin kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin tuulivoimakaavoituksesta on pidetty työneuvottelu 18.4.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY:ssä. Vireilletulokuulutus on julkaistu ja OAS asetettu nähtäville 11.9.2013. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä OAS-suunnitelmasta 30 päivän ajan. Osayleiskaavan luonnosvaihe (syyskuu 2014 - maaliskuu 2015) Osayleiskaavasta järjestetään valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu 1.9.2014 Etelä- Pohjanmaan ELY:ssä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetään. Osayleiskaavan luonnosaineisto asetetaan julkisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Kunnat päättävät luonnoksen asettamisesta nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan kuulutuksella ja nähtävillä olon yhteydessä järjestetään tarvittaessa tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä nähtävilläoloaikana kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnos on tavoiteaikataulun mukaan nähtävillä tammikuussa 2014. Luonnoksesta pyydetään myös lausunnot viranomaisilta. Saadusta palautteesta tehdään yhteenveto. Osayleiskaavan ehdotusvaihe (kesällä 2015) Vöyrin kunta päättää ehdotuksen asettamisesta nähtäville 30 päivän ajaksi. Osayleiskaavan nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella. Ehdotusvaiheessa kaava-alueen maanomistajille, jotka eivät asu paikkakunnalla, tiedotetaan kirjeitse kunnassa tiedossa olevien osoitteiden mukaisesti. Osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisena Vöyrin kunnalle ennen nähtävillä olon päättymistä. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Osayleiskaavasta järjestetään ehdotusvaiheessa tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Osayleiskaavan hyväksymisvaihe (syksyllä 2015) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Vöyrin kunnanvaltuusto ja Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuusto hyväksyvät osayleiskaavan omaa aluettaan koskevalta osalta. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti. StoB_oas_Vöyri.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16 (16) 10 Yhteystiedot Vöyrin kunta, Vöyrintie 18, 66600 Vöyri Markku Niskala hallintojohtaja Puh. +358 6 382 1240 markku.niskala@vora.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Tuomo Järvinen suunnittelupäällikkö Puh. +358 40 753 1524 tuomo.jarvinen@fcg.fi Hankevastaava: Prokon Wind Energy Finland Oy Yrittäjänkatu 13 65320 Vaasa Michael Sandberg projektipäällikkö puh. +358 400 469 049 m.sandberg@prokon.net StoB_oas_Vöyri.docx

PROKON WIND ENERGY FINLAND OY STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON YVA- MENETTELY YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA TIIVISTELMÄ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.6.2013 P20973

PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy YVA-OHJELMA, TIIVISTELMÄ YHTEENVETO Hankkeen tausta ja kuvaus Tuulivoimapuistohankkeen taustalla ovat ne ilmastopoliittiset tavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin ja EU:n jäsenvaltiona. Monipuolinen energiantuotanto on nostettu esiin keskeisenä tavoitteena myös Pohjanmaan maakuntaohjelmassa vuosille 2011-2014. Lisäksi Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa on visiona, että Pohjanmaa tulee vuoteen 2040 mennessä tunnetuksi uusiutuvan energiantuotannon edelläkävijänä ja suurista tuulivoimapuistoistaan. Hankkeesta vastaava Tuulivoimapuiston alue on pääosin yksityisessä omistuksessa, ja PROKON Wind Energy Finland Oy on tehnyt vuokrasopimukset alueen maanomistajien kanssa. Tuulivoimapuistosta on suunniteltu useampia vaihtoehtoja, joista suurin käsittää enintään 32 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden yksikköteho tulee todennäköisesti olemaan noin 3 MW, jolloin yhteenlaskettu kapasiteetti olisi enintään noin 100 MW. Vuosittainen nettotuotanto olisi näin ollen arviolta 340 GWh, joka vastaa noin 70 000 asunnon vuosittaista sähkönkulutusta ilman sähkölämmitystä. Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta sähkönjakeluverkkoon toteutettaisiin 110 kv:n voimalinjalla. Storbötetin tuulivoimapuistohankkeessa hankkeesta vastaava on PROKON Wind Energy Finland Oy, joka on PROKON-konsernin suomalainen tytäryhtiö. PROKON on johtava saksalainen tuulivoimaa suunnitteleva, rakentava, rahoittava ja käyttävä yhtiö. Se on vuodesta 1995 lähtien suunnitellut, rahoittanut ja toteuttanut 49 tuulivoimapuistoa, joissa on kaikkiaan 296 tuulivoimalaa. Rakennettujen voimaloiden nimellisteho on noin 490 MW. PRO- KONin tuulivoimapuistojen sähköntuotanto oli noin 190 000 MWH vuonna 2011. PROKON on käynnistänyt Suomessa useita tuulivoimapuistohankkeita viime vuoden aikana. Aikataulu Ennen varsinaisen YVA-menettelyn aloittamista on hankkeesta vastaava tehnyt talven 2012 13 aikana teknisen sijoitussuunnitelman. YVA-ohjelman laatiminen käynnistettiin helmikuussa 2013 sähkösuunnittelun ohessa. Yhteysviranomainen asettaa YVA-ohjelman julkisesti nähtäville kesällä 2013. Varsinainen arviointityö aloitetaan tämän jälkeen, ja YVA-ohjelmassa esitettyjä selvityksiä täydennetään tarvittaessa yhteysviranomaisen YVAohjelmasta antaman lausunnon mukaan. Arviointityön tulokset sisältävä ympäristövaikutusten arviointiselostus asetetaan julkisesti nähtäville kahden kuukauden ajaksi vuoden 2014 alussa. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon keväällä 2014. Hankkeen alustavan aikataulun mukaan valmisteleva suunnittelu, YVAmenettely ja hankealueen kaavoitus toteutetaan pääasiassa vuoden 2013 aikana ja viimeistellään vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon aikana. Rakentamista varten tarvittavat lupamenettelyt on tarkoitus saada päätökseen vuonna 2015.

PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy YVA-OHJELMA, TIIVISTELMÄ 2013 2014 UPPGIFT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 PRELIMINÄR TEKNISK PLANERING Placering av vindkraftsturbiner Elplanering Sä Vägplanering MKB-PROGRAMSKEDE Utarbetande av MKB-program Påseende Kontaktmyndighetens utlåtande MKB-BESKRIVNINGSSKEDE Fältundersökningar (höstflytt 9-10/2012) Utarbetande av MKB-beskrivning Påseende Kontaktmyndighetens utlåtande DELGENERALPLAN Utarbetande av PDB Påseende Utarbetande av planutkast Påseende Myndigheternas utlåtande Utarbetande av planförslag Påseende Myndigheternas utlåtande Godkännande av plan DELTAGANDE Uppföljningsgrupp Möten för allmänheten Kuva 1. Teknisen suunnittelun, YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen alustava aikataulu. YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen toteutusta varten tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa, joissa tuulivoimaloiden lukumäärä, tuulivoimapuiston sijainti ja voimalinjojen sijainti vaihtelevat. Sähkönsiirrolle tarkastellaan kolmea eri linjavaihtoehtoa (vaihtoehdot A, B ja C). Toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia verrataan toisiinsa ympäristövaikutusten arvioinnissa. Lisäksi vaihtoehtojen vaikutuksia verrataan niin sanottuun nollavaihtoehtoon eli hankkeen toteuttamatta jättämiseen. Hankkeessa tarkastellaan voimaloita, jotka koostuvat noin 142 metriä korkeasta lieriömäisestä tornista, konehuoneesta ja kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on 117 metriä. Vaihtoehto 1: Tuulivoimapuisto Uudenkaarlepyyn alueella Vaihtoehdossa 1 tuulivoimapuisto sijoitetaan kokonaan Uudenkaarlepyyn kaupungin alueelle. Hankealueen pinta-ala on noin 1460 hehtaaria. Storbötetin tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan noin 25 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on noin 75 MW. Sähkönsiirto toteutetaan vaihtoehdon A tai C mukaan. Vaihtoehto 2: Tuulivoimapuisto Vöyrin alueella Vaihtoehdossa 2 tuulivoimapuisto sijoitetaan kokonaan Vöyrin kunnan alueelle. Hankealueen pinta-ala on noin 440 hehtaaria. Storbötetin tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan noin 7 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on noin 21 MW. Sähkönsiirto toteutetaan vaihtoehdon B mukaan.

PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy YVA-OHJELMA, TIIVISTELMÄ Vaihtoehto 3: Tuulivoimapuisto Uudenkaarlepyyn ja Vöyrin alueella Vaihtoehdossa 3 tuulivoimapuisto käsittää sekä Uudenkaarlepyyn että Vöyrin tuulivoimapuistoalueet. Vaihtoehdossa 3 tuulivoimapuiston pinta-ala on noin 1900 hehtaaria. Alueelle sijoitetaan yhteensä 32 tuulivoimalaa, joiden sijoittelu vastaa vaihtoehtoja 1 ja 2 yhdessä. Tuulivoimaloista 25 sijoittuu Uudenkaarlepyyn kaupungin puolelle ja 7 Vöyrin kunnan puolelle. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti on noin 100 MW. Sähkönsiirto toteutetaan vaihtoehdon A tai C mukaan. Sähkönsiirtovaihtoehdot A, B ja C Sähkönsiirtovaihtoehdot A ja C mahdollistavat tuulivoimapuiston vaihtoehdoissa 1 ja 3 tuotettavan sähkön siirtämisen sähkönjakeluverkkoon. Sähkönsiirtovaihtoehto B on suunniteltu tuulivoimapuistovaihtoehtoa 2 varten. Kaikissa sähkönsiirtovaihtoehdoissa puisto liitetään olemassa olevaan 110 kilovoltin (kv) voimalinjaan (Tuovila Kojola), joka kulkee koillislounaissuunnassa noin 4,6 kilometrin etäisyydellä hankealueen länsipuolella. Tuulivoimapuistosta olemassa olevaan voimalinjaan rakennettavan uuden 110 kilovoltin (kv) ilmajohdon reitti poikkeaa toisistaan eri sähkönsiirtovaihtoehdoissa. 0-vaihtoehto: Hanketta ei toteuteta Niin sanotussa nollavaihtoehdossa hanketta ei toteuteta, ja vastaava määrä sähköä tuotetaan jollakin muulla tavalla. Kuva 2. Vaihtoehtoiset sähkönsiirtoreitit A, B och C tuulivoimapuistosta Oy Herrfors Ab:n olemassa olevalle 100 kilovoltin voimalinjalle (Tuovila- Kojola).

PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy YVA-OHJELMA, TIIVISTELMÄ Kuva 3. Laajimmassa toteutusvaihtoehdossa (VE3) Storbötetin tuulivoimapuisto käsittää yhteensä 32 voimalaa Pyhärannan kunnan ja Laitilan kaupungin alueilla. Ympäristön nykytila hankealueella Sijainti Tuulivoimapuistoalue sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Oravaisista itään Vöyrin kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin rajalla. Etäisyys Uuteenkaarlepyyhyn on noin 22 kilometriä. Muita tuulivoimapuiston lähellä olevia taajamia tai asutuskeskittymiä ovat muun muassa Alahärmä kaakossa ja Jepua pohjoisessa. Pohjanlahden rannikko on hankealueen länsipuolella, lähimmillään kahdeksan kilometrin etäisyydellä.

PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy YVA-OHJELMA, TIIVISTELMÄ Kuva 4. Hankealue sijaitsee Vöyrin kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin rajalla Pohjanmaalla. Nykyinen maankäyttö Storbötetin tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee pääasiassa metsäalueella. Metsätalous on tärkein alueella harjoitettavista elinkeinoista. Hankealue on rakentamatonta, ja sen virkistysarvo on melko vähäinen. Aluetta käytetään pääasiassa metsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen. Hankealueen keskellä Sommarvägsbackenilla on metsästysmaja. Hankealueella ei ole ulkoilureittejä eikä vaellusreittejä. Hankealueen lähellä on joitakin turkistarhoja, joista lähin sijaitsee noin 600 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Kaavoitus Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole hankealutta koskevia merkintöjä. Hankealueen eteläkulma rajautuu Natura 2000 -alueeseen ja soiden suojeluohjelmaan kuuluvaan alueeseen. Vaiheen II maakuntakaavaehdotuksessa Storbötetin tuulivoimapuisto sijaitsee lähes kokonaan seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen soveltuvalla alueella. Hankealueelle ei ole suunnitteilla yleis- eikä asemakaavoja. Asutus Hankealueella ei ole vakituisia eikä vapaa-ajanasuntoja. Kahden kilometrin säteellä hankealueesta on yhteensä 13 vakituista asuintaloa ja yksi vapaaajanasunto. Lähin taajama on Pensalan kylä hankealueelta pohjoiseen. Etäisyys tuulivoimalan ja asuintalon välillä on lyhimmillään noin 770 1100 metriä toteutusvaihtoehdosta riippuen. Pensalan lisäksi lähimmät taajamat ovat Oravainen hankealueelta länteen, Jepua hankealueelta pohjoiseen ja Alahärmä hankealueelta kaakkoon.

PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy YVA-OHJELMA, TIIVISTELMÄ Kuva 5. Vakituiset asuinrakennukset ja vapaa-ajan asunnot kahden kilometrin säteellä hankealueesta. Liikenne Valtatie 8 kulkee lounas-koillissuunnassa lähimmillään noin seitsemän kilometrin etäisyydellä hankealueen länsipuolella. Kulku suunnitellulle hankealueelle tapahtuu valtatien 8 ja hankealueen pohjoispuolisen Jepuantien (yhdystie 7320) kautta. Suunnitellun tuulivoimapuiston poikki kulkee useita metsäteitä, joita on tarkoitus parantaa ja hyödyntää hankkeessa. Maisema ja kulttuuriympäristö Hankealue sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Etelä-Pohjanmaan rannikkoalueen ja Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien rajalla. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Vöyrinjokilaakso, joka sijaitsee Vöyrissä noin 13 kilometrin päässä hankealueesta. Hankealueen lähellä ei ole valtakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähinnä tuulivoimapuistoa sijaitseva arvokas maisema-alue on Vakkurin kylä ja kulttuurimaisemia, joka sijaitsee hieman yli kolmen kilometrin päässä hankealueesta Kauhavalla. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan hankealueella on viisi tunnettua muinaisjäännöstä. Ne eivät kuitenkaan sijaitse paikoissa, joihin tuulivoimapuiston rakenteita rakennetaan.

PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy YVA-OHJELMA, TIIVISTELMÄ Maaperä ja kallioperä Hankealue sijaitsee 25 55 metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella. Matalimmat alueet ovat hankealueen länsiosissa. Alueen korkein kohta on hankealueen eteläosassa oleva Larvbacken. Kallioperä on hankealueen keskiosassa tasarakeista graniittia, itäosassa porfyyristä granodioriittia ja länsiosassa tasarakeista granodioriittia. Maaperä koostuu hankealueella pääasiassa erikokoisten kivien muodostamista sekalaisista maalajitteista. Hankealueella on myös avokalliota ja turvetta. Pintavesi Hankealue sijaitsee lähes kokonaan Munsalanjoen valuma-alueella ja osittain Jepuanjoen valuma-alueella, Uudenkaarlepyyn alueella sekä Ekoluoman valuma-alueella. Nykytiedon mukaan hankealueella ei ole luonnonsuojelullisesti, vesilain perusteella tai kalatalouden kannalta arvokkaita vesistöjä. Hankealueella on kolme lampea, muttei yhtään järveä. Hankealueen läpi pohjoiseen virtaa Kronodiket-puro. Pohjavesi Storbötetin hankealueella ei ole pohjavesialueita, vedenottamoita eikä pohjaveden havaintoputkia. Lännessä hankealue rajoittuu Pensalkangan vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltuun pohjavesialueeseen. Itse tuulivoimapuisto sijaitsee kokonaan rakentamattomalla alueella, joten on epätodennäköistä, että tuulivoimapuiston alueella olisi talousvesikaivoja. Ilmasto ja tuuliolot Storbötetin hankealue sijaitsee eteläboreaalisen ja keskiboreaalisen ilmastovyöhykkeen rajalla Pohjanmaan rannikolla. Alustavien tietojen perusteella voidaan todeta, että alueen tuuliolot ovat tuulivoimatuotannon kannalta suotuisat ja että vallitseva tuulen suunta on eteläinen ja lounainen. Vuotuinen keskituulennopeus Storbötetin tuulivoimapuiston alueella on noin 6,6 m/s 100 metrin korkeudella ja 8,0 m/s 200 metrin korkeudella. Kasvillisuus Storbötetin hankealue sijaitsee Pohjanmaan keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Hankealueen puusto on pääasiassa mäntyä, koivua ja kuusta. Metsät ovat pääasiassa nuoria harvennusmetsiä ja istutusmetsiä. Eri puolilla hankealuetta on hajanaisia alueita, joilla on kuusivaltaista kangasmetsää. Korkeammilla alueilla kasvaa enimmäkseen kohtalaisen kuivaa mäntykangasmetsää. Karuilla kallioalueilla puusto koostuu kitukasvuisista männyistä, ja metsän pohjakerros koostuu jäkälästä (kalliometsä). Valtion ympäristöhallinnon lajitietokannan mukaan hankealueella ei ole havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Linnusto Hankealueella pesivät lintulajit ovat pääasiassa metsätalousalueilla yleisiä lajeja. Suomen kolmannen lintuatlaksen mukaan hankealueen atlasruuduilla pesiviä petolintuja ovat tuulihaukka, hiirihaukka, sinisuohaukka, varpushaukka ja kanahaukka. Todennäköisesti alueella pesiviä petolintuja ovat piekana, ampuhaukka ja nuolihaukka. Muita mainitsemisen arvoisia lajeja, jotka pesivät tai todennäköisesti pesivät atlasruuduissa, ovat esimerkiksi metso, teeri, peltopyy ja kuukkeli. Lintuatlaksen ja rengastustoimiston lintutietojen mukaan hankealueella tai sen lähellä ei pesi kalasääskiä eikä merikotkia.

PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy YVA-OHJELMA, TIIVISTELMÄ Arvioitavat ympäristövaikutukset Lintujen syysmuuttoa seurattiin hankealueella ja sen läheisyydessä syksyllä 2012 ja lintujen kevätmuuttoa maalis toukokuussa 2013. Hankealuetta lähinnä sijaitsevat linnustolle tärkeät alueet ovat noin 8,5 kilometriä hankealueelta länteen Oravaistenlahden FINIBA-alueella ja Paljakannevan Åkantmossenin Natura 2000 -alueella aivan hankealueen eteläpuolella. Muu eläimistö Hankealueella esiintyy liito-oravaa, joka mainitaan luontodirektiivin liitteessä IV (a). Liito-oravia on havaittu hankealueen eteläosassa vuosina 2004 ja 2013. Muita luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja nisäkkäitä, matelijoita tai muita lajeja ei hankealueella tiettävästi esiinny. Suojelualueet Hankealue rajoittuu Paljakannevan Åkantmossenin Natura-alueeseen. Suurin osa Natura-alueesta kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Muita Natura 2000 -alueita ei ole kymmenen kilometrin säteellä hankealueesta. Noin 20 kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta sijaitsee kaksi valtakunnallisesti tärkeää lintualuetta, Oravaistenlahden ja Monässundetin FINIBAalueet. Noin 25 kilometrin päässä ovat Uusikaarlepyyn ja Merenkurkun saariston FINIBA-alueet, jotka on määritelty myös kansainvälisesti tärkeiksi lintualueiksi (IBA). Ympäristövaikutukset, joita hanke voi aiheuttaa, on määritelty YVAohjelmavaiheessa analysoimalla tuulivoimapuistoon ja sen käyttöön liittyvät suunnitellut toiminnot. Tavallisesti tuulivoimahankkeen keskeisimpiä vaikutuksia ovat maisemaan, ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset sekä voimaloiden aiheuttama melu ja varjostus. Hankkeessa arvioitavat ympäristövaikutukset ovat: maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset vaikutukset kasvillisuuteen ja luontoarvoihin vaikutukset linnustoon vaikutukset riistakantaan ja metsästykseen vaikutukset Natura-alueisiin ja muihin suojelualueisiin liikennevaikutukset meluvaikutukset välkkeen ja varjostuksen aiheuttamat vaikutukset vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon vaikutukset elinkeinoihin ihmisiin kohdistuvat vaikutukset turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Vaikutusten merkitys arvioidaan asiantuntija-arvioina, ja arvioinneissa otetaan huomioon muun muassa vaikutuksen tyyppi, luonne, palautuvuus, laajuus ja kesto sekä vaikutuksen kohteen arvo ja herkkyys. On syytä ottaa huomioon, että vaikutuksen merkityksen määrittely on aina osittain subjektiivista. Arvioinnissa otetaan huomioon YVA-menettelyyn osallistuvien kansalaisten ja sidosryhmien mielipiteet, ja niiden merkitys arvioinnin tulokseen on tärkeä.

PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy YVA-OHJELMA, TIIVISTELMÄ Kuva 6. YVA-menettelyn aikana laajimmalle toteutusvaihtoehdolle (VE3, 32 voimalaa) laaditun alustavan melumallinnuksen tulokset. Kuva 7. YVA-menettelyn aikana laajimmalle toteutusvaihtoehdolle (VE3, 32 voimalaa) laaditun alustavan varjostusmallinnuksen tulokset.

PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy YVA-OHJELMA, TIIVISTELMÄ Kuva 8. YVA-menettelyn aikana laajimmalle toteutusvaihtoehdolle (VE3, 32 voimalaa) laaditun alustavan näkymäanalyysin tulokset. Osallistumis- ja tiedotussuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne, joiden elinolosuhteisiin tai etuihin, kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen tai vapaa-ajan viettoon, hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjelman nähtävilläoloaikana kansalaiset voivat esittää mielipiteitä ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja siitä, ovatko YVA-ohjelmassa esitetyt suunnitelmat riittäviä. Vastaavasti kansalaiset voivat myöhemmässä YVA-menettelyn vaiheessa esittää mielipiteitään siitä, ovatko tehdyt selvitykset ja arvioinnit riittävän kattavia. YVA-raporttien nähtävilläoloaikana yleisölle järjestetään kaikille avoimia yleisötilaisuuksia. Näissä tilaisuuksissa esitetään tietoja hankkeesta, YVAmenettelystä ja kaavoituksesta. Tilaisuuksista tiedotetaan erikseen esimerkiksi paikallisissa sanomalehdissä ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla. Lisäksi tehdään kirjekyselytutkimus osana ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Hankkeen YVA-menettelyn laadun valvomiseksi ja arviointityön tukemiseksi on perustettu niin kutsuttu seurantaryhmä, johon on kutsuttu sidosryhmien, kuten paikallisten yhdistysten ja toimijoiden edustajia.

BILAGA 3 LIITE 3 Mötesprotokoll I. myndighetssamråd Muistio I. viranomaisneuvottelu

PM 1 (13) Persson Puurula Eva 6.10.2014 Vörå kommun, Nykarleby stad Delgeneralplan för Storbötet vindkraftspark MYNDIGHETSSAMRÅD Tid 1.9.2014 kl. 10-12:40 Plats Näringslivs-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten (NTMcentralen), Korsholmsesplanaden 44, Vasa Närvarande Markku Niskala Vörå kommun, förvaltningsdirektör Åke Helsing Vörå kommun Tom Johansson Nykarleby stad Tomas Knuts Nykarleby stad Mathias Backman Nykarleby stad Albert Vestlin Nykarleby stad Tommy Isaksson Nykarleby stad Matti Rantala NTM-centralen i Södra Österbotten John Öst NTM-centralen, markanvändning Seppo Hakala NTM-centralen i Södra Österbotten Eeva Kopposela NTM-centralen i Södra Ö-botten Trafik Hanna Kauppila NTM-centralen i Södra Ö-botten Trafik Matti Kyröläinen NTM-centralen, natur Melinda Lyttbacka Österbottens förbund Pentti Risla Österbottens museum Per Ole Häggman Österbottens räddningsverk (Vörå) Jens Hannus Västkustens miljöenhet (Vörå) Uno Holmström Västkustens miljöenhet (Vörå) Susanne Jankens Miljöhälsovården i Jakobsstad (Ny-by) Marit Björkstrand Miljöhälsovården i Jakobsstad (Ny-by) Jakob Kjellman FCG Eva Persson Puurula FCG Hans Vadbäck FCG 1 Mötesordning Matti Rantala öppnade mötet, önskade alla välkomna och valdes till mötets ordförande. Konsult Eva Persson Puurula valdes till sekreterare. Alla närvarande presenterade sig kort. På myndighetssamrådet behandlades delgeneralplaner för fyra vindkraftsparker, Lålax, Storbacken, Storbötet och Sandbacka. Föredragningslista godkändes med den ändringen att de vindkraftsparker som delvis befinner sig på Nykarleby stads område gås igenom först dvs. Sandbacka och Storbötet. Konsulten presenterar först de saker som är gemensamma för alla fyra delgeneralplaner och därefter varje planområde för sig. Kommunens, stadens och myndigheternas åsikter hördes efter varje del. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Aittatie 3, 96100 Rovaniemi Puh. 010 4090, fax 010 409 5801, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY PM 2 (13) Vindkraftsplanering i Vörå 6.10.2014 och Nykarleby kommuner PM har skickats till alla närvarande för kontroll/kommentarer och PM har justerats enligt inkomna kommentarer. Slutligt PM skrivs som fyra separata PM, ett för vardera delgeneralplan och skickas till alla kallade för kännedom. Uppdaterade program för deltagande och planering (PDB) har skickats till de inbjudna som mötesunderlag. I inbjudan hänvisas även till de pågående MKB-förfarandena och de handlingar som är framlagda på miljöförvaltningens www-sidor. Inbjudan skickades med e-post 18.8.2014. 2 Presentation av planläggningsprojekten 2.1 Gemensamt för alla fyra delgeneralplaner På mötet gavs en översikt av situationen för de fyra delgeneralplanerna och skisser till planutkast presenterades kort. Även de senast gjorda utredningarna presenterades kort. Tre parallella processer pågår samtidigt: 1. Strategisk vindkraftsutredning vars mål är att ge underlag för avsättning av potentiella områden för vindkraftsutveckling i Vörå kommun. Utredningen har varit riktgivande för den politiska processen gällande vilka vindkraftområden man vill utveckla. Av de ursprungliga 8 potentiella områdena har fyra bedömts kräva delgeneralplan och två MKB-förfarande. Ett mindre område i Vörå kommun, Lotlax omfattande tre vindkraftsverk, har beviljats bygglov. 2. Miljökonsekvensförfaranden (MKB) tillämpas för de två största vindkraftsparkerna, Storbötet och Sandbacka som delvis befinner sig på Nykarleby kommuns område. Sambandsmyndighet för MKB-förfarandet är NTM-centralen i Södra Österbotten. 3. Delgeneralplaner för fyra områden. Planarbetet har initierats genom framtagande av program för deltagande och bedömning (PDB) vilka har behandlats på ett arbetsmöte på NTM-centralen för ett drygt år sen 18.4.2013. Därefter har respektive kommun/stad tagit beslut om att kungöra att planläggning påbörjas. Programmen för deltagande och bedömning har lagts fram offentligt på www-sidor och anslagstavlor under 2013. Delgeneralplanerna upprättas så att de är möjliga att använda som grund för beviljandet av bygglov för vindkraftsparkerna enligt markanvändnings- och bygglagen (MarkByggL 77a ). Delgeneralplanerna (plankarta och beskrivning) görs på både svenska och finska. De planerade vindkraftsparkerna ligger samlade i två kluster; den ena i södra delen av Vörå kommun (Lålax och Lotlax) och den andra i norra delen av Vörå kommun (Storbacken, Storbötet och Sandbacka). Storbötet och Sandbacka ligger till mer än hälften på Nykarleby stads område.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY PM 3 (13) Vindkraftsplanering i Vörå 6.10.2014 och Nykarleby kommuner Modellering med WindPro-programmet har gjorts för samtliga vindkraftsparker för buller, lågfrekvensbuller (20-200 Hz), skuggning, synlighetsanalys och fotomontage. Även sammodelleringar har gjorts. Man uppdateret modelleringarna och då utgått från navhöjder på 137, 144 och 145 meter samt totala höjder på 200 och 210 meter i enlighet med nuläget för planeringen. Vindkraftsparkernas sammantagna konsekvenser kommer att bedömas så att inte den totala miljöbelastningen blir för stor. Naturutredningarnas uppgifter har uppdaterats. Skyddszon för fasta bosättningar och fritidsbostäder baseras på bullernivåer, max 40 db för fasta bostäder och 35 db för samlad fritidsbebyggelse som finns i tex strandområden. Område inom 35 db gränsen är inte lämpligt för utveckling av fritidsboende. Följande gemensamma utredningar för alla vindkraftsprojekten har färdigställts 2014: - Flyttfågelutredning baserad på bl a observationer hösten 2012 och våren 2013 sammanställdes 2014. Vindkraftsparkerna ligger delvis på internationellt viktiga flyttleder som följer kustlinjen. Huvudleden har dock observerats ligga vid sidan om. Vindkraftsparkerna bildar som mest ett 10 km brett hinder. Troligen undviker fåglarna hindren. Konsekvenser kan förmildras genom tillfälliga stopp. - Sociala konsekvenser bedöms bl a på basis av den invånarenkät skickades ut våren 2014 till 1200 hushåll inom 5 km omkrets, 22 svar kom in vilket är 19 % av utskicket. - Fladdermusutredningar har sammanställts till en gemensam rapport 2014. Planområdenas skogsbruksområden ger inte det dagskydd som fladdermusen behöver eller den artrikedom av insekter som ger dem näring och är således inte viktiga för fladdermössen. Baserat på uppföljning med Song Meter passiv karteringsapparat drogs slutsatsen att planområdena inte är viktiga för flyttande fladdermöss.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 PM Vindkraftsplane ering i Vörå och Nykarleby kommuner 4 (13) Fig.1 Kartöversikt över aktuella vindkraftsparker. Fig 2. Sammodellering för Storbacken Storbötet och Sandbacka för buller.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 PM Vindkraftsplane ering i Vörå och Nykarleby kommuner 5 (13) Fig 2. Sammodellering för Lålax och Lotlaxx för buller Tre vindkraftsb bolag, Prokon, Saba vindkraftsparker. och Svevind, planerar fyra Jakob Kjellman berättade att de senaste månaderna har hänt det attt en av aktörernaa utsatts för konkurshot, utvecklar inte längre sin egen turbin, utgår nu i sin planering från standardturbinen Vestass V126.. Försvarsmakten har ställt sig positiva till projekten. Ny miljöskyddsl ag är under utarbetande. Det är dock osäkert om regelverk för buller och lågfrekvent buller kommer att ändras som en följd av detta och när i så fall. 2.2 Sandbacka Vindkraftsbolag Svevind, 19 vindturbiner varav 4 i Vörå och 15 i Nykarleby. á 3 MW. Ligger norr om Storbacken. Sandbacka MKBB bedömningsbeskrivning är gjord och harr framlagts till påseende 15.7 12.9.2014 på miljöförvaltningens www-sidor. Kontaktmyndighetens utlåtande förväntas komma i höst. Ett för allaa öppett evenemang för allmänheten hålls 3.9..2014 i UF Svanens utrymmen i Monå. WindPro-sammodellering har gjorts Storbacken. för Storbötet, Sandbacka och Vindkraftsverkenn kommer att anslutas med jordkabel till el-station som byggs på vindkraftsparkens område och därifrån med luftledning till det allmänna elnätet. I skissen till delgeneralplanför Sandbacka betecknas hela området som Jord- och skogsbruksdominerat område. I planskissen har märkts ut områden för vindkraftsverk (tv-1), ett för varje turbin, vindkraftsverkets totala höjd får vara högst 215 meter (torn + rotorblad), servicevägar, jordkabel, kraftledningk g och område för el-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY PM 6 (13) Vindkraftsplanering i Vörå 6.10.2014 och Nykarleby kommuner 2.3 Storbötet 2.4 Storbacken (Keppo) station. Kända fornlämningsobjekt (sm/ två nya) och särskilt viktiga områden med tanke på naturens mångfald (luo/ Kvarnträsket, Nörrträsket) kommer att märkas ut. I planen har också märkts ut ett specialområde för pälsnäring längst i söder. Sandbacka motsvarar område för vindkraft (tv-1, Gunilack) i Österbottens landskapsplan, etapplandskapsplan 2. Särskilt beaktas kulturmiljö Oravais fabriksområde RKY. Vindkraftsbolag Prokon, 31 vindturbiner á 3 MW varav 7 i Vörå och 25 i Nykarleby. Storbötets MKB-program ställdes ut och godkändes i slutet av 2013. MKB-beskrivningen är under utarbetande. Blir snart färdigt hösten 2014. Vindkraftsverken kommer att anslutas med jordkabel till el-station som byggs på vindkraftsparkens område och därifrån västerut med luftledning till det allmänna elnätet. I skissen till delgeneralplanför Storbötet betecknas hela området som Jord- och skogsbruksdominerat område. I planskissen har märkts ut områden för vindkraftsverk (tv-1), ett för varje turbin, vindkraftsverkets totala höjd får vara högst 215 meter (torn + rotorblad), servicevägar, jordkabel, område för el-station och kraftledning därifrån västerut. Kända fornlämningsobjekt (sm) och särskilt viktiga områden med tanke på naturens mångfald (luo) kommer att märkas ut. WindPro-sammodellering har gjorts för Storbötet, Sandbacka och Storbacken. I skissen till planutkast har märkts ut turbinområden, servicevägar, jordkabel, kraftledning och område för el-station. Fornminnen och ev. naturskyddsobjekt kommer att märkas ut. Srorbötet ligger på område för vindkraft (tv-1, 6. Björkbacken) i Österbottens landskapsplan, etapplandskapsplan 2. Särskilt beaktas Naturaområde strax söder om vindkraftsparken. Vindkraftsbolag Saba, 9 vindturbiner á 3 MW i Vörå kommun. Vindkraftsparken kommer att anslutas med jordkabel västerut till det allmänna elnätet till el-station byggs i anslutning till kraftledningen. Storbacken (Keppo) vindkraftspark är befriad från MKB-förfarande genom beslut. En vindkraftsutredning har gjorts för Storbacken som underlag för MKB-beslutet. Layoutändringar: Aktören Saba Wind respekterar ProFurs rekommendationer om skyddsavstånd och layout har förändrats.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY PM 7 (13) Vindkraftsplanering i Vörå 6.10.2014 och Nykarleby kommuner 2.5 Lålax 3 Kommunens /stadens inlägg Dessutom har det vindraftsverk som ligger längst i söder (WTG 1) flyttats bort från fornminne. WindPro-sammodellering har gjorts för Storbötet, Sandbacka och Storbacken. I skissen till delgeneralplanför Storbacken betecknas hela området som Jord- och skogsbruksdominerat område. I planskissen har märkts ut områden för vindkraftsverk (tv-1), ett för varje turbin, servicevägar, jordkabel, två kända fornlämningsobjekt (sm) samt två särskilt viktiga områden med tanke på naturens mångfald (luo/ två våtmarker). Turbin 1 kommer att flyttas bort från fornlämningsobjekt och servicevägar justeras. Storbacken ligger inte på område för vindkraft (tv-1) i Österbottens landskapsplan, etapplandskapsplan 2. Särskilt beaktas kulturmiljö Kimo bruk, Oravais fabriksområde RKYobjekt nordväst om området samt befintlig pälsfarm väster om vindkraftsparken. Vindkraftsbolag Prokon, 5 vindturbiner á ca 3 MW i Vörå kommun. Lålax vindkraftspark är befriad från MKB-förfarande genom beslut. En vindkraftsutredning har gjorts för Lålax som underlag för MKBbeslutet. Lålax ligger mellan två bebodda ådalar i ett skogsbruksområde. Vindkraftsparken kommer att anslutas med jordkabel västerut till det allmänna elnätet via samma el-station som Lotlax. Den är redan byggd i anslutning till kraftledningen. WindPro-sammodellering har gjorts för Lålax-Lotlax. I skissen till delgeneralplanför Lålax betecknas hela området som Jord- och skogsbruksdominerat område. I planskissen har märkts ut områden för vindkraftsverk (tv-1), ett för varje turbin, servicevägar, jordkabel, ett känt fornlämningsobjekt (sm) samt två särskilt viktiga områden med tanke på naturens mångfald (luo/flygekorreområde). Turbin 1 kommer att flyttas bort från fornlämningsobjekt och servicevägar justeras. Lålax ligger inte på område för vindkraft (tv-1) i Österbottens landskapsplan, etapplandskapsplan 2. Särskilt beaktas Vörådalens kulturlandskap av riksintresse i öster som finns utmärkt i landskapsplanen. Nykarleby stad - Konstaterar att 70% av Storbötet och Sandbacka ligger på Nykarlebys sida.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY PM 8 (13) Vindkraftsplanering i Vörå 6.10.2014 och Nykarleby kommuner - Sandbacka och Storbötet ligger bra till i förhållande till infrastrukturen. - Bosättningen ligger bakom i förhållande till majoritetsvind. - Innofficiellt samråd har skett redan i tidigt skede. - Områdena överensstämmer med etapplanskapsplanen. - MKB-förfarandet pågår och stadens utlåtande om MKBbeskrivningarna kommer snart. Staden tittar på planhandlingarna därefter. - Angående Sandbacka vindkraftspark: Rekommenderad skyddsson till fastbosättning på 2 km kan underskridas om tillräcklig undersökning görs men varför inte använda oss av rekommendationer som finns och framfördes av Björkstrand alltså 10 gånger x navhöjden. I dagsläget är de på under en kilometers avstånd till närmaste bosättning i Gunilack och Harjux. Anser att man i planeringsskede bör minimera risker och inte med att bygga skyddsväggar intill befintlig fast bosättning. - Skyddsavstånd till närmaste landsväg bör vara 500 m men det är endast 350 m till den livligt trafikerade riksåttan även detta avstånd bör eventuellt kontrolleras. Vörå kommun 4 Myndigheternas inlägg 4.1 Österbottens förbund - Projekten har initierats av Vörå kommun, strategisk vidkraftsutredning har gjorts först, MKB-förfarande och delgeneralplanering sen. - Kommunen står för planeringskostnaderna, aktörerna för utredningskostnaderna. - MKB-förfarandet med de utredningar som har krävts har tagit mer tid än beräknat. De vindkraftsparker som inte kräver MKB kan fortskrida något snabbare, dock kräver även dessa motsvarande utredningar. - Strategisk utvärdering skall göras av nu aktuella projekt och hur man ska gå vidare i fortsättningen med tanke på de områden man vill fortsätta med och samlade effekter för alla. Man vill också säkerställa att både stora och små aktörer behandlas lika. - Enligt invånarenkätens resultat möter inget av Vörås vindkraftsparker mer motstånd än motsvarande andra projekt. Lålax är kanske det område som ligger närmast bebyggelse och därmed påverkar de boende mest men det stack inte ut i enkäten som extremt dåligt. - Delgeneralplanernas förhållanden till Österbottens landskapsplan, etapplandskapsplanen 2 är korrekt beskrivet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY PM 9 (13) Vindkraftsplanering i Vörå 6.10.2014 och Nykarleby kommuner - I den plan som godkänts och skickats till miljöministeriet för fastställelse så har dock områdesgränsen ändrats för vindkraftsområdet (tv-1) 6. Björkbacken så att det passar med Storbötets vindkraftsparks område. Kartutdraget från landskapsplanen i delgeneralplanernas program för deltagande och bedömning bör uppdateras. - I delgeneralplan för Storbacken skall landskapsplanens mkområde beaktas och i planbeskrivningen redovisas hur beteckning och bestämmelse förverkligas i planen. - I delgeneralplan för Lålax skall landskapsplanens mk-område beaktas. Beteckningen innebär inget hinder i princip men det ska redovisas planbeskrivningen hur beteckning och bestämmelse förverkligas i planen. - MKB-uttalandet bör inväntas innan planutkastet ställs ut. - Österbottens förbund anmäler att man vill uttala sig om planutkasten för Storbacken och Lålax i samband med att de framläggs offentligt. - Fråga till Vörå kommun: varför väljer ni att utveckla vindkraft utanför tv-områdena? Svar: Det handlar om små enheter som understiger gränsen för regional betydelse. Flyghöjden är en begränsande faktor i vissa områden som annars skulle kunna användas. Även privata intressen spelar in. 4.2 Österbottens museum, Landskapsmuseet - Fornminnesinventeringar har gjorts för tre av de fyra vindkraftsparkerna. De är väl gjorda. Rekommenderar att det även görs för Lålax-området. - I planbestämmelse kan man hänvisa till lagar men det är inte bra att i planebestämmelserna använda lagtext som Det är med stöd av fornminneslagen förbjudet att utgräva, överhölja, ändra och på annat sätt rubba området. Ifall lagen ändras kan skyddsbestämmelserna bli motstridiga och även ogiltiga! - Planebestämmelserna blir tydligare om man anger vilken lag bestämmelserna grundar sig på och med vem man ska ta kontakt. Vid behov kan planebeskrivningen- eller bestämmelserna kompletteras med handlingsanvisningar, såsom utredningsskyldighet vid förändring av markanvändningen T.ex. Fornminnesobjekt (eller Fornminnesområde). (Område på vilket finns en fast ) En fast fornlämning som är fredad genom lagen om fornminnen. Vid åtgärder och planer på fornlämningen (på området) bör förfaras enligt vad som stipuleras i lagen om fornminnen (295/63). För åtgärder och planer på fornlämningen och ifall rådande markanvändning i näromgivningen förändras ska på förhand i god tid Museiverket eller landskapsmuseet kontaktas. - Bra att Storbötets planområdet inte går längre österut.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY PM 10 (13) Vindkraftsplanering i Vörå 6.10.2014 och Nykarleby kommuner 4.3 Räddningverket - Lite justeringar av placeringen av vindkraftsverken kan eventuellt behövas ännu i Storbötet. (Jättberget 3, turbin 1, Svindalsberget, turbin 4 och Suckholmshällan 1 och 2, turbin 18). - Lite justeringar av placeringen av vindkraftsverken kan eventuellt behövas ännu i Storbacken (Björnkärret, turbin 1). - Två kommenterade fornminnesinventeringar överlämnades till konsulten. - Räddningsverket är en relativt ny myndighet. - En landsomfattande arbetsgrupp har behandlat vindkraftsutbyggandet i allmänhet och kommit fram till följande saker. Det föreligger risker vid brand eller åska. Det är nästan omöjligt att släcka en brand i maskinrummet pga. svårtillgängligheten. - Det föreligger ett allmänt önskemål om minst 600 m till närmaste byggnad. 4.4 Miljöhälsovården i Jakobstad (Nykarleby) 4.5 Miljövården i Nykarleby stad - Konstaterar att riktvärdena nog är under kontroll. - I Sandbacka MKB står det alldeles riktigt att ProFurs rekommenderade minimi avstånd är 700-800 meter. Det står däremot fel på ett ställe att det finns en farm på 500 m:s avstånd och att detta fyller ProFurs rekommendation (området för pälsnäring i södra delen av delgeneralplanenen). - Rekomenderad skyddszon 10 x navhöjd: Konsultens kommentar: soc&hälso Jari Keino har dementerat sin kommentar om skyddszon, det är ok att bygga inom 2 km radien OM bara tillräckliga utredningar görs. - Ställde fråga om den nämnda åtgärden för förmildrande av konsekvenser för flyttfåglar genom att vindkraftsturbinerna tidvis kan stannas är realistisk och vilka ev. kostnader det innebär? - Konsulten svarade att metoden är teoretiskt bra men i praktiken hart när omöjlig. Vindkraftverken är fjärrstyrda och kan snabbt stannas utan annan kostnad än produktionsbortfall. Konstant övervakning för att se när fåglar flyger i området är dock mycket personalkrävande och därmed alltför kostsamt. 4.6 Västkustens miljöenhet (Vörå) - Konstaterar att bullermodellering är gjord och gränser överskrids inte, så även skuggmodellering och ProFurs rekommenderade minimiavstånd hålls.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY PM 11 (13) Vindkraftsplanering i Vörå 6.10.2014 och Nykarleby kommuner 4.7 NTM-centralen, miljö 4.8 NTM-centralen, natur 4.9 NTM-centralen, trafik - MKB (för Sandbacka) kommer att behandlas i miljö- och byggnadsnämnden i september - Västkustens miljöenheten anmäler att man vill uttala sig om planutkasten för Storbacken och Lålax i samband med att de framläggs offentligt. - NTM-centralens utlåtande om Sandbacka MKB-beskrivning skrivs av Esa Ojutkangas och kommer att ges i början av november 2014. - Esa Ojutkangas kommer att skriva utlåtandet om Storbötet MKBbeskrivning i januari-februari 2015. - NMT-centralen kommer att ta ställning i sina utlåtanden om MKBbeskrivningarna. - Storbötet ligger nära Natura-område, södra hörnet ingår? - Skyddsavstånd kring landsvägar skall beaktas. - Anslutningar till nätverket av landsvägar skall beaktas. - Bosättning ligger ofta som ett band längs vägarna. Mängden transporter under byggtiden kan vara betydande och påverka boende längs vägarna. Detta måste framföras i planbeskrivningarna. - Problematiska platser för transporter skall beaktas. Mindre allmänna vägar är inte klassade som vägar för specialtransporter och kan vara både smala och krokiga. Det kan finnas behov av förbättringar. Transport-utredning för Storbacken. - NTM-centralen deltar inte i kostnaderna för eventuella förbättringar av vägar och väganslutningar. - Man kan ta kontakt med ELY om det finns några frågor om ovan nämnda saker. 4.10 NTM-centralen, markanvändning - NTM-centralen har uttalat sig om programmen för deltagande och bedömning (PDB) 8.10.2013. - NTM-centralen är MKB-kontaktmyndighet och kommer att ta ställning i sina utlåtanden om MKB-beskrivningarna för Storbötet och Sandbacka. - Flygekorre, åkergroda, skogsfåglars spelplatser, våtmarker skall beaktas, även vid nya kraftlinjer.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY PM 12 (13) Vindkraftsplanering i Vörå 6.10.2014 och Nykarleby kommuner 5 Fortsättningsåtgärder 5.1 Sandbacka 5.2 Storbötet 5.3 Storbacken - Påverkan på Naturaområde skall beaktas. - Konstaterar att fåglarnas höst- o vårflyttningar har utretts. - Viktigt att bedöma samkonsekvenser även för samhällsstrukturen och markanvändning. Buller innebär vissa restriktioner för byggande. Buller-normer skall följas. I planbeskrivningen bör beskrivas om det finns behov av att utvidga bosättning i områdena som ev. hindras av vindkraftsparken. - Värdefulla områden enligt landskapsplanen skall beaktas. - NTM-centralen uppdaterar inventeringar av nationellt värdefulla kulturmiljöer. Kimo bruk området avgränsning blir tex större. I slutet av året hörs kommunerna och i början av 2015 fastställs den nya listan. Information har skickats till FCG Tuomo Järvinen. så att det kan tas upp i planbeskrivningarna. Sandbacka MKB-beskrivning är framlagd NTM-centralens utlåtande skrivs av Esa Ojutkangas och kommer att ges i början av november 2014. Planutkast till delgeneralplanen tas fram snarast, dock så att NTMcentralen utlåtande om MKB-beskrivningen kan beaktas. Planutkast november 2014. Särskilt beaktas samlade konsekvenser för Sandbacka, Storbötet och Storbacken. Sandbacka MKB-program är framlagt. MKB-beskrivning kommer snart. NTM-centralens utlåtande skrivs av Esa Ojutkangas och kommer att ges i början av 2015. Planutkast till delgeneralplanen tas fram snarast, dock så att NTMcentralen utlåtande om MKB-beskrivningen kan beaktas. Planutkast kan förväntas i jan-feb 2015. Särskilt beaktas samlade konsekvenser för Sandbacka, Storbötet och Storbacken. Planutkast till delgeneralplanen tas fram snarast Särskilt beaktas samlade konsekvenser för Sandbacka, Storbötet och Storbacken. Myndigheternas utlåtande begärs om planutkastet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY PM 13 (13) Vindkraftsplanering i Vörå 6.10.2014 och Nykarleby kommuner 5.4 Lålax Planutkast till delgeneralplanen tas fram snarast Särskilt beaktas samlade konsekvenser för Lålax och Lotlax. Det övervägs att göra arkeologisk inventering även i Lålaxområdet. Myndigheternas utlåtande begärs om planutkastet. 6 Avslutande av mötet Ordförande avslutade motet och tackade deltagarna. Författat av Skickas till För kännedom FCG Suunnittelu ja tekniikka OY Eva Persson Puurula alla närvarande för kommentarer alla kallade

BILAGA 4 LIITE 4 Kontaktmyndighetens utlåtande över MKB-beskrivningen Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta