Seinäjoen Voimistelijat ry Seura-aapinen 1
SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto 2. Seuran esittely 3. Seuran visio, arvot ja tavoitteet 4. Seinäjoen voimistelijoiden strategia vuosille 2017-2022 4.1 Seinäjoen voimistelijoiden toimenpiteet strategian toteuttamiseen 5. Seuran organisaatio 6. Johtokunta 6.1 Johtokunnan tehtävät 6.2 Puheenjohtajan tehtävät 6.3 Varapuheenjohtajan tehtävät 6.4 Sihteerin tehtävät 6.5 Toimistotyöntekijän tehtävät 6.6 Nuorisovalmennuspäällikkö 7. Tiimit 7.1 Taloustiimin tehtävät 7.2 Markkinointi-ja tiedotustiimin tehtävät 7.3 Harrastetiimin tehtävät 7.4 Valmennustiimin tehtävät 7.5 Tapahtumatiimin tehtävät 7.6 Kiltatiimin tehtävät 8. Talous 8.1 Jäsenedut 9. Tiedotus ja markkinointi 10. Harrastetoiminta 10.1 Aikuisten harrasteliikunta 10.2 Lasten harrasteliikunta 2
11. Valmennustoiminta 11.1 Kummijoukkuetoiminta 11.2 Voimistelijan polku ( laitetaan sitten kun se valmistuu) 11.3 Joukkuevoimistelu 11.4 Kilpa-aerobic 11.5 Tanssillinen voimistelu 11.6 Valmennusmaksut 11.7 Leirimaksukäytäntö 11.8 Kilpailumatkat 11.9 Poissaolot 11.10 Vanhempien ja valmentajien yhteistyö 12. Koulutussääntö 12.1 Koulutustuki 12.2 Koulutussitoumus 13. Tapahtumat 14. Uskollisuuden kilta 15. Pelisäännöt 15.1 Seuratoimijoiden pelisäännöt 15.2 Ohjaajien pelisäännöt 15.3 Valmentajien pelisäännöt 15.4 Voimistelijoiden pelisäännöt 15.5 Harrastajien pelisäännöt 15.6 Vanhempien pelisäännöt 15.7 Joukkueenjohtajien pelisäännöt 15.8 Rahastonhoitajien pelisäännöt 15.9 Tiedotusvastaavien pelisäännöt 16. Jäsenrekisteri 17. Turvallisuus ja lisenssit 3
17.1 Harrastajien vakuuttaminen 17.2 Työntekijöiden vakuuttaminen 17.3 Kilpailijoiden vakuuttaminen 17.4 Valmentajien ja tuomarien vakuuttaminen 17.5 Ensiapu 17.6 Kuljetusturvallisuus 18. Ravinto 19. Salivuorot 19.1 Varustevastaava 19.2 Saliperuutukset 20. Seuravaatteet 20.1 Seura-asu 20.2 Vaatteiden painatuskulut 20.3 Seuratuotteet 21. Tiedotusohje 22. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa 4
1.Johdanto Toimintakäsikirjassa kuvataan seuran toimintaa, päätöksentekoa ja toimijoiden toimenkuvia. Käsikirjan tavoitteena on tuoda seuran toimintatavat jäsenten tietoon ja yhtenäistää seuramme toimintatapoja, lisätä avoimuutta, helpottaa uusien harrastajien ja toimihenkilöiden seuratoimintaan tutustumista sekä tehdä siitä helposti lähestyttävää. Toimintakäsikirja on laadittu Menestyvä seura hankkeen aikana 2016 ja seuran johtokunta on hyväksynyt sisällön. Johtokunnan päivittää käsikirjan vuosittain. Toimintakäsikirja on luettavissa seurankotisivuilla www.svo.fi 2. Seuran esittely Seinäjoen Voimistelijat ry, SVO on vuonna 1927 perustettu voimisteluseura. Seura toimii yhteistyössä Voimisteluliiton ja PLU:n (Pohjanmaan Liikunta ja Urheilun), Seinäjoen kaupungin ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Seuran tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja aikuisten liikuntaharrastusta tuoden terveysliikunta näkyvämmäksi. Seura järjestää monipuolista, kaiken ikäisten harrasteliikuntaa. SVO tarjoaa valmennus- ja kilpailutoimintaa aerobicin, joukkuevoimistelun, tanssillisen voimistelun, telinevoimistelun ja akrobatiavoimistelun ryhmille. Seurassa toimii aktiivisesti myös uskollisuuden kilta. 5
3. Seinäjoen Voimistelijoiden arvot, tavoitteet vuosille 2017-20122 ja visio. 6
7
4. SVO:n strategia vuosille 2017-2022 8
4.1 Seinäjoen voimistelijoiden toimenpiteet strategian saavuttamiseksi Johtokunta laatii lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmat o Eri tiimien laatimat vuosikellot o Tiimien vetäjät tekevät toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen Harjoitusolosuhteiden parantaminen o Oman KA- tilan etsimien/kartoittaminen kiinteistövälityksen kautta syksyn 2017/kevät 2018 aikana. Kartoitetaan myös mahdollinen/mahdolliset yhteistyökumppanit. o Taitosali 2025 Seinäjokisille urheiluseuroille. Tila jossa telineet, matot ja parketti voisivat olla koko ajan esillä o Telinevoimistelukulttuurin kehittäminen seurassa. Osallistuminen useampaan isoon voimistelutapahtumaan o Suurtapahtumaan osallistuminen vuonna 2018 o Gymnaestrada 2019 Seuran laadukkaan toiminnan varmistaminen o Sinettiseurahanke, auditointi syksyllä 2017 o SM-tason JV-joukkue keväälle 2019 o Jäsenmäärän kasvattaminen o Voimistelijan polun turvaaminen Olemme ajassa kiinni o Johtokunta etsii johtokunnan vapaalle 10:lle paikalle noin 16-20-vuoitasta nuorta nk. Hang around jäseneksi. o Pyrimme löytämään uuden vaihteen tiedottamiseen SOME- kanavien kautta 9
5. Seinäjoen voimistelijat ry:n organisaatio Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudesta sekä omaisuudesta vastaa seuran johtokunta. Johtokunnan valitsee seuran kevätkokous. Johtokuntaa kuuluvat kolmeksi vuodeksi valitut 10 jäsentä. Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Johtokunta kokoontuu kerran kuukaudessa. 10
KEVÄT- JA SYYSKOKOUS JÄSENET JOHTOKUNTA JA JOHTOKUNNAN VARAJÄSENET KILPAILU- JA VALMENNUSRYHMÄT HARRASTERYHMÄT USKOLLISUUDEN KILTA AEROBIC LASTEN- JA NUORTEN RYHMÄT JOUKKUEVOIMISTELU AIKUISTEN RYHMÄT TANSSILLINEN VOIMISTELU TELINEVOIMISTELU JA AKROBATIAVOIMISTELU TELINEVOIMISTELU JA AKROBATIAVOIMISTELU 6. Johtokunta 2017-2018 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Johanna Keski-Jyrä Sirkku Tuomi 11
Sihteeri Tapahtumavastaava Talousvastaava Tiedotus-ja markkinointivastaava Lasten ja nuorten toiminnan vastaava Aikuisten harrastetoiminnan vastaava Koulutusvastaava Valmennusvastaava Uskollisuuden killan vastuuhenkilö Riina Heinämäki (Heidi Sivunen) Marika Ojala (Virpi Tuomi) Johanna Keski-Jyrä (Carita Haapasalmi) Heidi Sivunen (Emilia Kangas, Ulla Yli-Kohtamäki) Elina Hakala ja Hanna Pihlajaniemi (Emilia Kangas) Pirkko Vettenranta (Sirpa Skoglund) Kirsi Usvaranta (Sirpa Skoglund) Sirkku Tuomi Pirkko Vettenranta (Paula Kamila) Johtokunnan kokouksia on kerran kuussa. Seuran sääntömääräinen kevätvuosikokous järjestetään huhtikuussa ja syysvuosikokous marraskuussa. Syysvuosikokouksen asioita ovat: Esitetään yhdistyksen vuosikertomus Esitetään edellisen toimintavuoden tilit ja tilintarkastajan niistä antama lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille Käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat, käsitellään asiat, jotka yhdistyksen jäsen on jättänyt viimeistään 30 päivää ennen kokousta johtokunnalle syyskokouksessa käsiteltäväksi, mikäli asiaa ei ole kokouskutsussa mainittava Kevätvuosikokouksen asioita ovat: Vahvistetaan tulevan toimintavuoden toimintasuunnitelma talousarvioineen Valitaan johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle Valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja Päätetään jäsenmaksujen suuruus 12
Käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat Käsitellään asiat, jotka yhdistyksen jäsen on jättänyt viimeistään 30 päivää ennen kokousta johtokunnalle kevätkokouksessa käsiteltäväksi, mikäli asiaa ei ole kokouskutsussa mainittava 6.1 Johtokunnan tehtävät Johtaa seuran kehittämistä. Seuraa toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista. Toteuttaa seuran kokouksen päätökset Valita tarvittavat toimikunnat ja tiimit sekä valita niihin sopivat henkilöt Vastata seuran taloudesta Tehdä seuran tilinpäätös ja vuosikertomus Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten Hoitaa seuran tiedotustoimintaa Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii Luovuttaa tilit tilintarkastajalle tai toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen kevätkokousta. Vastaa tulevan toiminnan suunnittelusta. Kehittää uusia toimintatapoja. Vastaa seuran jäsenrekisterin ylläpidosta yhdessä toimistotyöntekijän kanssa. Tuntee yhdistyksen lähihistorian mutta rohkenee uudistaa. Huolehtii, että seurassa on avoin ilmapiiri ja mahdollisuus antaa palautetta hyvässä yhteishengessä. Innostaa seuran jäseniä ja talkoolaisia toimimaan! 6.2 Puheenjohtajan tehtävät Kutsuu johtokunnan kokoukset koolle ja valmistelee esityslistat yhteistyössä sihteerin kanssa. Johtaa puhetta hallituksen kokouksissa. Valvoo päätösten toimeenpanoa. 13
Pitää huolen, että pöytäkirjat kirjoitetaan ja allekirjoitetaan. Seuran nimenkirjoitusoikeus. Valmistelee toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen yhteistyössä sihteerin kanssa. Tietää, mitä kukin johtokunnan jäsen omalla vastuualueellaan tekee. Katsoo tulevaisuuteen ja ennakoi, mihin pitäisi valmistautua. Vastaa johtokunnan toiminnasta ja yhteishengen kehittämisestä Seuraa, onko johtokunnan työnjako toimiva ja tasapuolinen. Huolehtii, että johtokunnassa on avoin ilmapiiri ja mahdollisuus antaa palautetta hyvässä yhteishengessä. Innostaa johtokunnan jäseniä toimimaan! 6.3 Varapuheenjohtajan tehtävät Toimii puheenjohtajan sijaisena silloin kun puheenjohtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Toimii puheenjohtajan tukena ja avustaa puheenjohtajaa eri tehtäväalueilla. Toimii taloustiimin jäsenenä. Seuran nimenkirjoitusoikeus. 6.4 Sihteerin tehtävät Valmistelee esityslistan ja muut mahdolliset liitteet ja materiaalit yhteistyössä puheenjohtajan kanssa. Lähettää esityslistan vähintään viisi päivää ennen kokousta. Valmistelee toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen yhteistyössä puheenjohtajan kanssa. Toimii johtokunnan kokouksissa kirjaajana. Varaa kokouspaikan. Laatii pöytäkirjan ja lähettää sen johtokunnan jäsenille tarkistettavaksi. Ylläpitää yhteystietoja. Seuran nimenkirjoitusoikeus.(tulevaisuudessa) 6.5 Toimistosihteerin tehtävät Asiakaspalvelu sähköpostitse ja puhelimitse. Laskujen maksu, laskutus ja maksuseurannat (tili- ja viitesiirrot). Jäsenrekisterin/ilmoittautumispalvelun ylläpito sekä jäsenkorttien teko jäsenille 14
Palkkojen maksut ja siihen liittyvät tehtävät, valmennuksen palkkaseuranta. Tiliöinti. Tapahtumien, kisojen ja kokousten valmisteluihin liittyvät tehtävät. Markkinointi ja tiedotus, kotisivujen ylläpito, seuran sisäinen tiedotus. Toimittaa mainosaineiston lehteen Painotuotteiden tilaus Sidosryhmiin yhteydenpito (NiceRun jne.) 6.6 Nuorisovalmennuspäällikön työnkuva SEURAN KEHITTÄMINEN Voimistelijanpolun- ja valmentajanpolun työstämisen aloittaminen ja niiden julkaiseminen. Ohjaajien ja valmentajien perehdyttäminen voimistelijanpolkuun. Seuran sisäisen mentorointiohjelman suunnittelun käynnistäminen. Mentorointiohjelmassa on tarkoitus luoda matalan kynnyksen käytänteitä ideoiden, tuen ja ajatustenvaihtoon. Mentorointi voisi olla esim. säännöllisesti, kuukausittain tiettynä päivänä- ja kellonaikana tapahtuvaa toimintaa. Ohjaajille ja valmentajille varataan aika ja tila jossa he voivat ajatuksiaan ja ideoitaan käytännössä tai ajatusten tasolla jakaa. Mentorointitapaamiset ohjaajien ja valmentajien kanssa sekä yhteenveto vuodesta kauden päätyttyä touko-kesäkuussa. Seuran sisäisten valmentajakoulutusten järjestäminen. Materiaalien valmistaminen koulutuksia varten. Osallistujatietojen kerääminen sekä tila-ja aikatauluvaraukset kyseisille ajankohdille. Työhyvinvointiin liittyvien asioiden huomioonottaminen valmentajakoulutuksia järjestettäessä. Samalla on hyvä huomioida ohjaajien ja valmentajien ikä koulutuksia suunniteltaessa. Seuran yhteisen vanhempainillan pitäminen. Siihen liittyvien suunnittelutöiden ja tilavarausten tekeminen. Vanhempainilta voi liittyä esimerkiksi ravintoasioihin tai muihin harrastamiseen liittyviin ajankohtaisiin asioihin. Passipäivät marras-joulukuussa ja huhti-toukokuussa; Avoimet ovet jonne alle 12- vuotiaat harraste-ja valmennusryhmäläiset saavat tulla suorittamaan voimistelupassin liikkeitä, joita ovat syksyn mittaan tunneilla harjoitelleet. Isommat valmennusryhmäläiset ohjaajat ja valmentajat ovat mukana kannustamassa, näyttämässä oikeita liikkeitä ja auttamassa. Tapahtuma on suunnattu koko perheelle. Passipäivään liittyvät valmistelut; tilavaraukset, diplomit, ohjaajien, valmentajien ja isompien voimistelijoiden rekrytoiminen passipäivään ja päivän yleinen organisointi. Valmentaja/ohjaajaverkoston perustaminen lähialueen seurojen kanssa ja nk. valmentajakahviloiden järjestäminen. Menneen kauden yhteenveto tulevan kauden suunnittelua varten. 15
Sinettisaura-asiat Johtokunnan kokouksiin osallistuminen. Mikäli nuorisovalmennuspäällikkö on estynyt tulee hänen toimittaa kirjallisesti ne asiat kaksi päivää ennen kokousta, jotka koskevat hänen työnkuvaansa. Tiivis yhteistyö seuran johtokunnan ja toimistosihteerin kanssa. MARKKINOINTI Uusien voimistelukouluryhmien ja jumppakouluryhmien markkinointi sekä valmentajien rekrytoiminen joukkueiden valmentajiksi. Yhteydenotot päiväkoteihin ja kouluille koulukiertueen organisointia varten. Alustavan aikataulun laatiminen ja koulukiertueen toteutus. VALMENNUS JA HARRASTERYHMÄT Syys- ja kevätkauden valmennussuunnitelmien rakentaminen. Syys-ja kevätkauden kilpailuohjelmien koreografioiden laatiminen. Valmennusryhmien valmentaminen ja harrasteryhmien ohjaaminen Valmennusryhmien kauden käynnistämien elokuussa ja tammikuussa sekä ohjaaja-ja valmentajapalaverien pitäminen. Kausisuunnitelmien tekemisessä ohjaaminen ja opastaminen, sekä tavoitteiden asettaminen syyskaudelle yhdessä valmentajien kanssa. Seuran oman leirin suunnittelu, organisoiminen ja toteutus. Leiriin liittyvien aikataulujen ja lukujärjestysten laatiminen sekä valmentajien ja vetäjien etsiminen leirille. Leirikirjeiden kirjoittaminen ja leirin käytännön asioista tiedottaminen voimistelijoille ja valmentajille. Kilpailukauden alkuun liittyvät valmistelut; ilmoittautumiset, ruokavaraukset, yhteydenpito vanhempiin ja joukkueenjohtajiin. Aikataulujen laatiminen kisareissuille. Seuran joulunäytökseen osallistunen harraste-ja valmennusryhmien kanssa. Seuran sisäisen koulutuksen järjestäminen. Vuosittaisen valmennusryhmien palkitsemistilaisuuden valmistelut; tilavaraukset, tarjoilut, ohjelma, palkinnot, palkittavat. Palkitsemistilaisuuden käytännön järjestelyt ja toteutus. Seuraavan kauden kilpailukauden alkuun liittyvät valmistelut; ilmoittautumiset, ruokavaraukset, yhteydenpito vanhempiin ja joukkueenjohtajiin. Aikataulujen laatiminen kisareissuille. Uudet kauden valmistelut: salivuorojen jakaminen harraste-ja valmennusryhmien kesken, syksyn valmennussuunnitelmien laatiminen, syksyn koreografioiden laatiminen, valmentajien sijoittaminen joukkueisiin. 16
MUUT TYÖT Salivuorojen anominen kaupungilta yhdessä harrastetiimin aikuisten-ja lasten vastuuhenkilöiden kanssa. Muut työnantajan osoittamat tehtävät 7.0 Tiimit Taloustiimi Johanna Keski-Jyrä, kokoonkutsuja Sirkku Tuomi Toimistotyöntekijä 17
Markkinointi- ja tiedotustiimi Heidi Sivunen, kokoonkutsuja Varahenkilöt Ulla Yli-Kohtamäki ja Emilia Kangas Miia-Lenkkeri-Tamminen Tarja Heikkilä Heidi Heimonen Heidi Männistö Tuulia Keltto Julia Sinisalo Krista Kuusisaari Marja-Riitta Vuorela Minna Luomakortes-Klutas Sirpa Stark Henni Takala Tiia Vähä-Karvia Toimistotyöntekijä Aikuisten yhteyshenkilö, työhyvinvointiasiat; Pirkko Vettenranta, kokoonkutsuja (Sirpa Skoglund) Lastenpuolen yhteyshenkilö; Hanna Pihlajaniemi (Elina Hakala, Emilia Kangas) Valmennustiimi Sirkku Tuomi, kokoonkutsuja Valmennuksen yhdyshenkilö; Mia-Marja Kuusela Hanna Pihlajaniemi Henni Takala Koulutusvastaava; Kirsi Usvaranta Tapahtumatiimi Marika Ojala, kokoonkutsuja (Virpi Tuomi) Kiltatiimi Pirkko Vettenranta, kokoonkutsuja (Paula Kamila) Killan emännistö Harrastetiimi 7.1 Taloustiimin tehtävät Valmistelee toimintasuunnitelmaa ja toimintakertomusta varten oman tiiminsä osuuden ja toimittaa sen sihteerille sovittuun päivään mennessä. Laatii suunnitelman seuran taloudenhoidosta ja varainhankinnasta johtokunnalle hyväksyttäväksi. 18
Ohjeistavat joukkueenjohtajat taloudenpidon ja varainhankinnan osalta. Valmistelevat valmennusmaksut muun johtokunnan hyväksyttäväksi. Huolehtii kirjanpidon ja palkanmaksun sujumisesta ja laatii kaavat palkanmaksuun ja valmennusmaksuihin. Seuraa kassavirtaa kuukausittain yhdessä muun johtokunnan kanssa ja puuttuu mahdollisiin muutoksiin. 7.2 Markkinointi ja tiedotustiimin tehtävät Valmistelee toimintasuunnitelmaa ja toimintakertomusta varten oman tiiminsä osuuden ja toimittaa sen sihteerille sovittuun päivään mennessä. Laatii seuralle markkinointisuunnitelman kauden alussa. Suunnittelee ja hankkii markkinointimateriaalin(esim. Roll up). Suunnittelee markkinointiin liittyvien tehtävien organisoinnin ja toteutuksen. Vastaa seuran ulkoisesta tiedotuksesta.( Sosiaalinen media, nettisivut, lehdet). Laatii seuran jäsentiedotteet ja kerää siihen tarvittavan materiaalin. Laatii tiedotussuunnitelman kauden alussa. Ohjeistaa tiedotusvastaavat tekemään lehdistötiedotteen 7.3 Harrastetiimin tehtävät Organisoida lasten, nuorten ja aikuisten harrasteliikuntaa. Kartoittaa millaisia ryhmiä jäsenistö toimii ja huolehtia harrastetarjonnan monipuolisuudesta. Seurata voimisteluliiton harraste-ja koulutustarjontaa ja poimia sieltä kiinnostavat uutuudet seuran harrastetarjontaan. Salivuorojen hakeminen ja jakaminen yhdessä valmennuspuolen kanssa. Lasten liikunta: Pyrkii tarjoamaan ryhmiä eri-ikäisille lapsille perusvoimistelutaitojen kehittämiseen leikinomaisesti lapsen ikä- ja taitotaso huomioiden. Liikuntaryhmissä on tarjolla myös erikseen pojille ja tytöille suunnattua toimintaa. Lisäksi kokoontuu ryhmiä, joihin tervetulleita ovat sekä tytöt että pojat. Lisäksi seura tarjoaa perheliikuntaryhmiä 0-3 vuotiaille joissa vanhemmat liikkuvat yhdessä lapsien kanssa. Erityisryhmien liikunta: Isojen lasten ryhmä on tarkoitettu liikuntarajoitteisille 6-13 -vuotiaille lapsille, joilla on cp-vamma, Down-oireyhtymä tai jokin muu motorisen kehityksen viivästymä. Ryhmään voivat osallistua lapset, jotka kykenevät liikkumaan itsenäisesti sekä pystyvät vastaanottamaan yksinkertaisia ohjeita. Ryhmän tavoitteena on lapsen 19
kokonaiskehityksen tukeminen. Ryhmässä harjoitellaan perusliikuntataitoja, voimisteluliikkeitä ja muita sosiaaliseen kanssakäymiseen tarvittavia taitoja. Pienten lasten ryhmä on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille 3-6v., jotka tarvitsevat tukea ja kannustusta motorisessa kehityksessä. Tunnilla liikutaan yhdessä oman aikuisen kanssa. Tavoitteena on tukea ja harjoitella karkeamotorisia perustaitoja yhteistoiminnan ja liikunnan kautta. Positiivisia ja iloisia liikuntakokemuksia unohtamatta. Kommunikaation tukena käytetään sekä tukiviittomia että kuvia. Nuorten liikunta: Tavoitteena on antaa nuorille harrastusmahdollisuuksia riippumatta siitä onko heillä aikaisempaa tanssi- tai voimistelutaustaa. Ryhmiä perustettaessa otetaan huomioon ajan trendit ja nuorten kiinnostuksen kohteet. Tavoitteena on myös, että kaikki ryhmät esiintyvät seuran järjestämissä kevät- ja joulunäytöksissä. Nuorten harrasteryhmät voivat käydä esiintymässä myös erilaisissa tapahtumissa seuran ulkopuolella. Aikuisten liikunta: Aikuisille seura tarjoaa erilaisia kunto- ja terveysliikuntaryhmiä. Johtokunta vastaa tarjonnan suunnittelusta ja kehittämisestä. Tuntitarjonta tullaan rakentamaan niin, että kukin voi valita oman kuntonsa, ikänsä ja kiinnostuksensa mukaisen tunnin. Tavoitteena on saada useampia aikuisia mukaan seuran harrastetoimintaan tarjoamalla erilaisia tunteja kuin mm. kuntosalit paikkakunnalla tarjoavat. Mahdollisuuksien mukaan laajennetaan IKI-liike ja KKI-toimintaa. Terveysliikunta. 7.4 Valmennustiimin tehtävät Joukkuevoimistelun ja Kilpa-aerobick:n kehittäminen. Seinäjoen voimistelijoiden valmentajille tarkoitetun sisäisen koulutuksen suunnittelu, organisoiminen ja toteutus. Seinäjoen voimistelijoiden omien leirien suunnittelu ja organisointi. Valmennusryhmien palkitsemistilaisuuden suunnittelu ja organisointi. Erilaisten valmennukseen liittyvien ohjeistusten ja tiedotteiden laatiminen. Kummijoukkuetoiminnan suunnittelu ja organisointi. Salivuorojen anominen ja jakaminen yhdessä harrastetiimin kanssa. 7.5 Tapahtumatiimin tehtävät 20
Valmistelee toimintasuunnitelmaa ja toimintakertomusta varten oman tiiminsä osuuden ja toimittaa sen sihteerille sovittuun päivään mennessä. Hakee yhdessä muun johtokunnan kanssa sovittuja kilpailuja ja tapahtumia Voimisteluliitolta. Laativat kutsukirjeet ja infokirjeet tapahtumaa varten. Toimii kilpailujen johtajana, joka delegoi vastuualueita tarvittaessa vielä "asiantuntija" vanhemmille (kilpailukutsu ja -info, ruokailu, äänentoisto, talkooväki, palkinnot yms.). Ottavat vastaan ilmoittautumiset. Vastaa tapahtumaan liittyviin sähköposteihin ja puheluihin. Kerää talkooporukan, pitää palavereita ja jakaa tehtävät. Informoi myös niitä jotka eivät ole paikalla palavereissa. Vastaa laskutuksesta tapahtumien yhteydessä (osallistujat, peruutukset, aikataulu, talkooväki tulospalveluun kisoissa). Huolehtii tuomareista ja/tai delegoi tuomariston sihteerin tehtävät. On itse tietoinen kokonaisuudesta ja on paikalla ensimmäisenä ja lähtee viimeisenä! Järjestää Nice Run tapahtumaa yhdessä muun johtokunnan kanssa. ( merkkaa reitin, hakee tarvittavat tavarat ennakkoon, pakka tarvittavat tavarat, tilaa roskikset, hankkii paikanpäälle kylmäauton, jakaa työtehtävät, pussittaa tuotepaketit). Huolehtii tapahtumien markkinoinnista yhdessä markkinointitiimin kanssa (mainokset, käsiohjelma, lehtijutut yms.). 7.6 Kiltatiimin tehtävät Toimii linkkinä killan ja seuran välillä. Huomioi kaikenikäiset voimistelijat nuorimmasta vanhimpaan. Killan kiertopalkinnon ojentaminen seuran kevätnäytöksissä. Perinteiden vaaliminen. Kiltatiimiin kuuluu koko killan enemmistö. 8. Talous Seuran johtokunta tekee vuosittain puheenjohtajan johdolla toimintasuunnitelman sekä seuran talousarvion, jossa määritellään tulevan kauden painopistealueet sekä tavoitteet. 21
Seuralla on yhteinen talous, jota hoitaa seuran toimistotyöntekijä ja siitä vastaa seuran johtokunta. Seuran tilikausi on 1.7 30.6. Seurassa toimivien joukkueiden tulee tehdä oma talousarvio, jotta joukkue voi varautua kaikkiin menoihinsa. Joukkueen taloutta hoitaa nimetty rahastonhoitaja ja siitä on vastuussa myös joukkueenjohtaja. Seuran yhteisiä tilejä ovat: seuran päätili ja valmennustili. Joukkueilla on omat seuran nimissä avatut pankkitilit. Näiden kautta kulkee joukkueen kaikki rahaliikenne. Joukkueiden tilien rahastonhoitajat hyväksyy johtokunta. Joukkueiden rahat ovat seuran omaisuutta ja niiden käytöstä viime kädessä päättää seuran johtokunta. Jos seuran sisällä on tarvetta avata uusia tilejä, hyväksynnän tulee hakea johtokunnalta. Tilin avaamista varten tarvitaan johtokunnan pöytäkirjasta ote ja tili avataan samassa pankissa, missä seuran tilit ovat. Mikäli joukkueen toiminnan loppuessa pankkitilille jää rahaa, rahojen käytöstä päättää seuran johtokunta. Seurassa toimivalla killalla on oma tili. Killan raha-asioita hoitaa kirstun vartija. Killan tulee toimittaa seuran vuosikokoukseen oma talousarvio ja toimintasuunnitelma. Seuran kirjanpito ostetaan PLUn kautta. PLU hoitaa myös seuran palkanmaksun. Seuran tilintarkastaja ja vara tilintarkastaja valitaan vuosittain seuran vuosikokouksessa. Johtokunnan tulee seurata seuran taloutta kuukausittain ja tehdä tarvittavat korjaavat toimenpiteet välittömästi. 8.1 Jäsenmaksu Seinäjoen voimistelijoiden jäsenmaksu on 20e ja se maksetaan kerran vuodessa ( syksyllä). Jäseneduista tiedotetaan seuran kotisvuilla osoitteessa www.svo.fi Voimisteluliitto tarjoaa omien jäsenseurojensa jäsenille omia jäsenetuja. Ne löytyvät osoitteesta www.voimistelu.fi 9. Tiedotus-ja markkinointi Seuran viestinnän tavoitteena on tehostaa jäsenviestintää sekä jäsenhankintaa ja varmistaa tiedon siirtäminen jäsenistölle. Seura viestii toiminnastaan pääasiallisesti jäsenille seuran nettisivujen (www.svo.fi) ja Facebookissa sekä Eparin seuratoimintapalstalla. Valmentajille 22
ja ohjaajille tiedotetaan yhdyshenkilöiden kautta mm. sähköpostitse ja ohjaajatapaamisissa, sidosryhmille seuran nettisivujen, yhdyshenkilöiden, toimistosihteerin tai tiedotus- ja markkinointiryhmän kautta. Ig: @seinajoenvoimistelijat_svo Snapchat: svo_voimistelu Facebook: Seinäjoen Voimistelijat Sähköposti: toimisto@svo.fi 10. Harrastetoiminta 10.1. Aikuisten harrasteliikunta Aikuisten harrasteliikunnan lähtökohta on terveyden edistäminen ja ylläpito sekä liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn lisääminen. Harrasteliikuntamotivaatioon olennaisena osana kuuluu liikunnan lisääminen hauskalla yhdessäololla. Haluamme liikunnan avulla tarjota iloa, innostusta ja hyvinvointia niin miesten kuin naistenkin arkeen. Tuntitarjonta pyritään pitämään mahdollisimman monipuolisena huomioiden taloudelliset resurssit. Tuntitarjonta koostuu mm. erilaisista tanssillisista kehonhuoltotunneista sekä kunto- ja vesijumpista. Seura järjestää myös erilaisia lyhytkursseja eri lajeista. 10.2 Lasten harrasteliikunta Seinäjoen Voimistelijat tarjoavat monipuolista liikuntatarjontaa lapsille ja nuorille. Seurassa voi lapsena harrastaa yhdessä koko perheen kanssa perheliikunnassa tai harrasteryhmässä. Voimistelun kautta lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus oppia liikunnallinen ja terveellinen elämäntapa. Harrasteryhmistä on mahdollisuus siirtyä kilparyhmiin ja toisinpäin. Seinäjoen voimistelijat käyttää Voimisteluliiton uusia voimistelupasseja. Passit jaetaan syksyisin ja keväisin jokaiselle uudelle aloittavalle harrastajalle ja valmennusryhmäläiselle. Marras-joulukuussa ja huhti-toukokuussa järjestetään seuran yhteinen passipäivä uimahalliurheilutalolla. Passipäivänä on mahdollisuus suorittaa voimistelupassin liikkeitä ohjaajien, valmentajien ja valmennusryhmän voimistelijoiden ohjaamana. 11. Valmennustoiminta Toiminta-ajatuksena on tarjota laadukasta valmennus- ja kilpailutoimintaa joukkuevoimistelusta, tanssillisesta voimistelusta ja kilpa-aerobicista kiinnostuneille. Seura noudattaa kilpailu- ja valmennustoiminnassaan Voimisteluliiton sääntöjä. 23
Tavoitteena on, että jokaisessa ikäsarjassa seuralla olisi ainakin yksi joukkue tai yksilö. Voimistelijan siirtyminen joukkueesta toiseen on mahdollista taitotason, motivaation sekä voimistelijan, huoltajien ja valmentajien yhteispäätöksellä mukaan. Seurassamme voi voimistella monipuolisesti eri sarjatasoilla. Sarjan valinnan tekevät voimistelijat ja valmentajat yhdessä tavoitteidensa mukaisesti. Ikäsarjoille seura on tehnyt suositus harjoitus- ja tuntimäärät, jotka löytyvät lajien valmennusjärjestelmästä. Kiinnitämme entistä enemmän huomiota lasten tasoon ja motivaatioon joukkuejakoja tehdessä. Valmennuspuolella pyritään lisäämään lajien harrastajamääriä, mahdollistamalla harrastaminen eri ikäluokissa ja eri taitotasoilla. Tavoitteena on, että joka ikäluokasta saadaan edustajia eri tasoisiin valmennusrinkeihin ja sitä kautta pysytään mukana lajien huipulla. Mahdollisuuksien mukaan yritetään saada mukaan uusia valmentajia. Tavoitteena on myös valmennus- ja kilpailutoiminnan harjoitteluolosuhteiden parantaminen. Valmennuksen kilpajoukkueet, -ryhmät ja -yksilöt osallistuvat kauden aikana omien lajiensa kilpailuihin. Seura tukee kilpailutoimintaa huomioiden kulloinkin seuran taloudellisen tilanteen. Valmentajien yhteiskokoontumisia pyritään järjestämään vähintään kaksi toimintavuoden aikana. 11.1 Kummijoukkuetoiminta Seurassa on kummijoukkuetoimintaa. Kummijoukkueina toimivat vanhempien kilpaaerobickin tai joukkuevoimistelun joukkueet nuoremmille joukkueille. Kummitreenejä pidetään muutamia kauden aikana. Valmennustiimi organisoi kummijoukkuetoimintaa ja tiedottaa joukkueita asiasta. 11.2 Voimistelijanpolku ( lisätään kun valmistuu) 11.3 Joukkuevoimistelu Joukkuevoimistelun kilpailuohjelma on musiikkiin sommiteltu taiteellinen ja urheilullinen kokonaisuus. Pakollisten vaikeusosien lisäksi kokonaisuuden sitovat yhteen jatkuva, virtaava liike sekä ohjelman tunnelma tai teema, jota liikekieli, musiikki, puvut ja ohjelman taiteelliset liike-elementit ilmentävät. Joukkuevoimistelun ydin ovat vaadittaviin vaikeusosiin kuuluvat virtaavat vartalon liikkeet. Kokonaisuuden kruunaavat eläytyminen ja ilmaisu. Joukkuevoimistelun sydän on suomalaisessa naisvoimistelussa. Lajin juuret löytyvät Suomesta, mutta oksat ovat levittäytyneet ympäri maailmaa naisvoimistelusta on kasvanut vaativaa ja elämyksellistä kansainvälistä huippu-urheilua. Myös Suomessa lajin suosio on 24
kokenut hurjan kasvun, ja joukkuevoimistelu on kivunnut harrastajamäärältään Voimisteluliiton kilpailulajeista suurimmaksi. Lajia harrastetaan monella taitotasolla aina harrastevoimistelusta huippu-urheiluun. Joukkuevoimistelu kehittää voimaa, nopeutta, vartalonhallintaa, liikkuvuutta ja koordinaatiota. Parhaimmillaan ohjelma tarjoaa katsojalleen elämyksen. Joukkuevoimistelun säännöt löytyvät: www.voimistelu.fi joukkuevoimistelu->kilpailut->säännöt Kategoriarajat, 8-10-vuotiaat, 10-12-vuotiaat ja 12-14-vuotiaiden kilpasarja 1. kategoria 16.50 20.00 (10-12 v. ja 12-14 v. kilpa pisteet julkisia) 2. kategoria 15.50 16.49 (10-12 v. ja 12-14 v. kilpa pisteet julkisia) 3. kategoria 14.50 15.49 4. kategoria 13.50 14.49 5. kategoria 12.50 13.49 6. kategoria 11.50 12.49 7. kategoria 10.50 11.49 8. kategoria 9.00 10.49 9. kategoria 6.50 8.99 10. kategoria 0 6.49 Joukkuevoimistelun valmennusjärjestelmä 25
14-16v. 12-14v. 2000-2002 2003-2004 syntyneet Ikäsäännöt huomioiden 4x viikossa 2,5-3h 2-3h kerralla kerralla 10-12v. 2005-2006 syntyneet Ikäsäännöt huomioiden 3-4x viikossa 2-2,5h kerralla 8-10v. 2007-2009 syntyneet 2-3 joukkuetta taito-ja motivaatiotason mukaan 2-3x viikossa 1,5-2h kerralla Voimistelukoulu 2011 syntyneet 2x viikossa 1h kerralla Joukkuevoimistelun valmennusjärjestelmä vuosille 2016-2019 26
2016 2017 2018 2019 Elokuussa voimistelukoulu 2011 syntyneet Toukokuussa 2010-2011 ikäluokka yhdistyy Elokuussa Voimistelukoulu 2012 syntyneet Elokuussa Voimistelukoulu 2013 syntyneet Toukokuussa 2012-2013 ikäluokka yhdistyy 11.4 Kilpa-aerobic 27
Kilpa-aerobicin näyttävässä kilpailuohjelmassa energinen, tanssillinen koreografia yhdistyy vaativiin vaikeusliikkeisiin, kuten hyppyihin, punnerruksiin ja voimaosiin. Laji vaatii urheilijalta luovuutta ja esiintymisrohkeutta sekä voimaa, liikkuvuutta, koordinaatiota ja anaerobista kestävyyttä. Kilpa-aerobicissa kilpailevat sekä miehet että naiset. Kilpailla voi yksilönä, parina, triona tai viiden voimistelijan ryhmänä, ja osallistua voi myös tanssillisempaan AeroDance-sarjaan. Kilpa-aerobic säännöt löytyvät: www.voimistelu.fi kilpa-aerobic->kilpailut->säännöt Kilpa-aerobickin valmennusjärjestelmä 28
SM-tiimi AG2 ja SEN sarjoissa kilpailevat urheilijat AG-tiimi Kilpa tiimi AG1 ja AG2 sarjoissa kilpailevat urheilijat Kilpasarjoissa kilpailevat urheilijat ND-tiimi 8-9v ja ND sarjoissa kilpailevat urheilijat Minivalmennus 29
5-7 Vuotiaiden valmennusryhmä Harjoituksia 2x viikossa ND-tiimi 8-11 vuotiaiden valmennusryhmä Kaikki samassa kilpailusarjassa olevat voimistelijat kuuluvat yhteen tiimiin! Tiimin sisällä ryhmäjaot mahdollisia iän sekä taito- ja motivaatiotason mukaan. Harjoitukset 3-4x viikossa Panostus kokoonpanoihin! ND ikäsarjassa ei tehdä yksilöohjelmia. Poikkeuksena viimeistä vuotta sarjassa olevat. Valmentajien mietinnän mukaisesti ND sarjan jälkeen tehdään jako AG- ja Kilpa-tiimeihin Valmentajat ottavat jaossa huomioon taito- ja motivaatiotason AG-tiimi AG1 ja AG2 sarjassa kilpailevat urheilijat ->SM-sarjat Harjoitukset 4-5x viikossa Pääpaino edelleen kokoonpanoissa. Tapauskohtaisesti tehdään yksilöohjelmia Tarpeen mukaan jaetaan erikseen AG1 ja AG2 sarjoissa kilpailevat urheilijat Osallistutaan liiton leiritoimintaan Haku liiton maajoukkueprojekteihin Erilliset tukitoimet iso osa valmennusta Mahdollisuus pyrkiä urheiluakatemiaan 9lk:lla ja lukiossa Kilpa-tiimi 3-, 4- ja 5-luokan kilpasarjoissa kilpailevat urheilijat Harjoitukset 4x viikossa Pääpaino kokoonpanoissa. Tapauskohtaisesti tehdään yksilöitä. Tarpeen mukaan harjoitellaan kahdessa ryhmässä iän mukaan. 30
Erillisistä tukitoimista neuvotellaan kauden alussa SM-tiimi AG2-, sennu- ja 6-luokan kilpasarjassa kilpailevat urheilijat Harjoitukset 5-8x viikossa Liiton valmennustoiminta ja muut tukitoimet osana valmennusta Urheiluakatemiaan kuuluminen Ryhmien toiminta ja mukaantulo Kaikki ryhmät ovat kilpailuihin tähtääviä ryhmiä -> sitoutuminen Ryhmien kokoonpanot tarkistetaan puolivuosittain ja tarpeen mukaan tehdään siirtoja ryhmästä toiseen. 12v täyttävien urheilijoiden sijoittaminen jo olemassa oleviin ryhmiin. AG ja SM tiimiin pääsääntöisesti kilpa-tiimin kautta. Uudet voimistelijat voivat tulla kokeilemaan toukohuomioidaan! Valmentajien yhteistyö kaikkien tiimien välillä 11.5 Tanssillinen voimistelu Tanssillinen voimistelu on tanssin ja voimistelun yhdistävä, suomalaiseen naisvoimisteluun pohjautuva laji, joka liikuttaa suurta joukkoa suomalaisia nuoria ja varttuneempiakin naisia. Tanssillisen voimistelun moni-ilmeisyys tarjoaa sekä harrastajille että ohjaajille runsaasti vaihtoehtoja ja haasteita. Lajia on mahdollisuus harrastaa kevyesti tai tavoitteellisemmin, ja harrastamisen lisäksi tarjolla on erilaisia mahdollisuuksia esiintymiseen ja kilpailemiseen. Tämän lajin sielu ja sydän ovat keskustalähtöisyydessä ja liikkeen virtaavuudessa, joihin yhdistyvät liikunnan lisäksi rytmisyys, luovuus, esteettisyys ja ilmaisullisuus. Perusvoimistelutaidot muodostavat lajin pohjan, jonka lisäksi harjoitellaan oikeanlaista keskustaliikuntatekniikkaa ja liikkeiden ja hengityksen sitoutumista toisiinsa. Vartalotekniikan rinnalla harjoitetaan jalkatekniikkaa ja hyppyjä sekä erilaisia fyysisiä 31
ominaisuuksia, kuten liikkuvuutta ja voimaa. Tanssillisen voimistelun ohjelmissa korostuu esiintyjien ilmaisullisuus ja ohjelman kokonaisvaltaisuus. Tanssillisen voimistelun säännöt löytyvät: www.voimistelu.fi -> tanssillinen voimistelu 11.6 Valmennusmaksut Johtokunta määrittää valmennusmaksut joukkueen (valmentajien ja joukkueenjohtajan) täyttämän lomakkeen tietojen pohjalta elokuussa ja tarkistaa maksut tammikuussa. Mahdolliset harjoitusvuorojen peruuntumisista aiheutuneet ylimääräiset kulut syyskaudella, joukkueen omista leireistä aiheutuneet lisäkulut, tms. voivat vaikuttaa kevään valmennusmaksuun alentavasti tai korottavasti. Valmennusmaksuissa huomioidaan joukkueen tyttöjen ja valmentajien määrä, harjoitustuntien määrä sekä yli 18-vuotiaiden salivuokra. Joukkueet tilittävät valmennusmaksut kuukausittain seuran ilmoittamalle tilille. Yksilöllisistä maksukäytännöistä voidaan sopia seuran kanssa. Joukkueen tilille kerätään rahaa ennakkoon siten, että laskujen tullessa rahastonhoitaja voi maksaa laskun. Vanhempien palaverissa sovitaan, miten varaudutaan joukkueen mahdollisiin pienempiin ja isompiin kuluihin. Valmennusmaksu sisältää: hallinnon kulut valmennuksen mahdolliset seuran omat leirikulut (ei liiton leirit) mahdolliset salivuokrat(ei saliperuutuksia) kaksien kilpailuiden ilmoittautumismaksut kaksien kilpailuiden kahden valmentajan tai yhden valmentajan ja yhden huoltajan matka-, majoitus-, ja kisapäivien ruokakulut kisapaikalla Valmennusmaksuista myönnetään sisaralennusta seuraavasti: Perheessä kolme lasta voimistelee valmennusryhmissä; nuori saa 30% alennusta valmennusmaksusta, toiseksi nuorin 20% alennusta valmennusmaksusta Perheessä kaksi lasta voimistelee valmennusryhmissä; nuorin saa 20% alennusta valmennusmaksuista Jäsenmaksu 20 euroa laskutetaan erikseen. Jäsenmaksu maksetaan kerran vuodessa. Maksuvaikeuksien ilmetessä voimistelijan tai hänen huoltajansa tulee olla tästä välittömästi yhteydessä johtokuntaan yksilöllisten maksukäytäntöjen sopimiseksi. Mikäli maksukäytännöistä ei ole sovittu ja valmennusmaksu tai joukkueen itsensä määrittämät vastaavat, joukkueen yhteisiin menoihin liittyvät maksut ovat maksamatta, voi seura lähettää voimistelijalle laskun, joka on enintään kuluvan kauden suuruisen valmennusmaksun 32
suuruinen. Mikäli laskua ei kehotuksista huolimatta makseta, lasku siirretään perintään. Yksittäinen joukkue ei voi eikä saa maksaa joukkueen jäsenen kuluja. 11.7 Leirimaksukäytäntö Seura maksaa kahden valmentajan leirikulut (leirin hinta, majoitus ja matkat). Jos leirille osallistuu joukkueesta useampi valmentaja, seura suosittaa, että joukkueet maksavat itse tämän valmentajan leirikulut Tämä on suositus, mutta joukkueet itse päättävät, maksavatko he ylimääräisen valmentajan leirille. Leirille osallistuvia voimistelijoita seura ei avusta. Joukkueet/yksilöt sopivat itsenäisesti kuka hoitaa leiri-ilmoittautumiset. Joukkueet/yksilöt pyytävät laskun suoraan oman joukkueen rahastonhoitajalle tai yksilölle itselleen, ei seuralle. Joukkueet/yksilöt sopivat itsenäisesti kuka hoitaa peruutuksen leirin järjestäjälle. Mahdollinen lääkärintodistus lähetetään suoraan leirin järjestäjälle, ei seuran kautta. Huom. peruutusehdot. 11.8 Kilpailumatkat Edustamme kaikki samaa seuraa, kannustetaan toisiamme ja ollaan yhtä porukkaa. Eri lajien yhteisissä kisoissa on myös tärkeää olla kannustamassa SVO:n kaikkia joukkueita lajista riippumatta, jos oma kisasuoritus ei tästä kärsi. Korvattavat kisat Seura korvaa syys- sekä kevätkaudella kahdet kisat, joista toinen on joukkueen pääkisa ja toinen vapaavalintainen. Korvaukset maksetaan 2 valmentajasta tai 1 valmentaja + 1joukkueenjohtajan, kilpailumatkojen kuluista. (ilmoittautumismaksu, tuomarisakot, majoitus, matkat ja ruokailu) alle 10-vuotiaiden kohdalla lisäksi yhden huoltajan kulut, jos joukkueessa yli 10 tyttöä. JV-puolella liiton järjestämät kilpailut; Stara, seura cup tai kaupunki cup sekä liiton mestaruuskilpailut tai SM-kilpailut. KA-puolella syksyllä Cup 3 ja päätöskilpailun Cup 5, keväällä SM-karsintakilpailun Cup 2 ja kilpasarjojen mestaruuskilpailut tai SM-kilpailut. Tanssillinen voimistelu ja Akrobatiavoimistelu: Lumo-aluetapahtuma, Tanssillisen voimistelun kilpailut, Luokkakilpailu, Cupkisa, Voimistelupäivät tai SM-kilpailut. Muiden kilpailumatkojen osalta kustannukset (ilmoittautumismaksut, valmentajat, joukkueenjohtaja ja alle 10-vuotiailla huoltaja, ruuat, matkat, yöpymiset) tulee joukkueen itse 33
korvata. Lisäksi joukkueen tulee maksaa myös tuomarisakot, jos tuomaria ei ole lähtemässä mukaan. Johtokunta päättää poikkeukset näistä käytännöistä. Muiden kilpailumatkojen osalta kustannukset (ilmoittautumismaksut, valmentajat, joukkueenjohtaja ja alle 10-vuotiailla huoltaja, ruuat, matkat, yöpymiset) tulee joukkueen itse korvata. Lisäksi joukkueen tulee maksaa myös tuomarisakot, jos tuomaria ei ole lähtemässä mukaan. Kauden alussa, heti kun on tiedossa, joukkueet ilmoittavat valmennuksen yhdyshenkilölle mihin kilpailuihin joukkue osallistuu kauden aikana. Joukkueet/yksilöt hoitavat itsenäisesti kilpailuihin ilmoittautumiset. Joukkueet/yksilöt tilaavat, maksavat ja hoitavat itse kuljetukset ja laskutus kiertää joukkueiden/yksilöiden kautta. Jos joukkueita on enemmän kuin yksi, kilpailuihin on järkevää matkata yhteiskyydityksellä. Kotimatkalle lähdetään viimeisen kisasuorituksen jälkeen. Yhteiskyydityksen kulut jaetaan kaikkien kilpailuihin lähtevien kesken. Kauden alussa, kun on tiedossa, mihin kisoihin joukkueet osallistuvat, joukkueenjohtajat sopivat keskenään, kuka toimii yhteisillä kilpailureissuilla matkanjohtajana ja miten tehtävät jaetaan. Jos yhteiskuljetus ei sovi päällekkäisten menojen takia. Seura korvaa oman auton käytöstä kahden valmentajan/yhden valmentajan+ joukkueenjohtajan osuuden. Kisakulujen valmentajien ja joukkueenjohtajien korvaushakemukset/matkalaskut kulua koskevan laskun/laskukopio tulee toimittaa toimistolle. Matkalaskupohja löytyy materiaalisalkusta seuran kotisivuilta. Ruokailut tilataan ilmoittautumisen yhteydessä ja lasku menee suoraan joukkueen rahastonhoitajalle tai yksilölle. Joukkue/yksilö maksaa kaikki tilatut ruuat, vaikka kisoihin osallistuminen olisikin peruuntunut. Jos peruutus on tiedossa hyvin aikaisessa vaiheessa, voi joukkue/yksilö yrittää sopia järjestävän seuran kanssa ruuan peruutuksesta. Jos valmentaja itse kilpailee samoissa kisoissa kuin valmennettavansa, seura maksaa valmentajan matkat osittain. Seura maksaa valmentajan kuljetukset kisamatkalta, yhden päivän kisaruokailun ja tarvittaessa yhden yöpymisen. Näissä tilanteissa valmentajan joukkue maksaa valmentajan kuljetukset, yhden päivän kisaruokailun ja mahdollisen yhden yöpymisen ja hakee kuluhakemuksella (liite) seuralta korvausta valmentajan kuluista kisojen jälkeen. Jos kisat ovat useampipäiväiset, valmentaja maksaa itse loput yöpymiset ja kisaruokailut. Mikäli joukkueella on tiedossa tulevia ulkomaan kilpailumatkoja, niistä tulee informoida johtokuntaa kauden alussa. Johtokunta linjaa tasapuolisesti avustuksen saajat ja tahot, mistä avustusta haetaan. Seura hakee avustuksen, ei yksittäinen joukkue tai 34
valmentaja/joukkueenjohtaja. Seura myöntää avustusta seuran rahan tilanteen mukaan. Johtokunnan sihteeri ilmoittaa myönnetyistä avustuksista joukkueille. Mikäli seura järjestää omia kisoja, seura kustantaa joukkueen ilmoittautumismaksun ja kisaruokailun. Joukkueet tilaavat ruuat normaalisti, mutta niitä ei laskuteta. 11.9 Poissaolot Harjoituksissa ollaan pääsääntöisesti aina paikalla. Valmennusryhmät harjoittelevat tavoitteellisesti ja ryhmän harjoittelu kärsii aina, kun joku joukkueen urheilijoista on pois harjoituksista / leireiltä / kisoista jne... Lähtökohtaisesti sekä voimistelijoiden että vanhempien on siis sitouduttava joukkueen harjoitusrytmiin koko kauden ajaksi. Mahdolliset lopettamiset tehdään kauden jälkeen ( joukukuu, toukokuu). Muiden harrastusten tai harjoitusten aikataulu on yritettävä sovittaa siten, ettei se mene päällekkäin harkkojen kanssa. Erityisen tärkeää kaikkien läsnäolo on kauden aikana järjestettävillä harjoitusleireillä sekä aina ennen kilpailuja ja esiintymisiä. Etenkään kilpailuihin valmistavalla kaudella tai kisakaudella ei poissaoloja hyväksytä muun kuin erityisen painavan syyn perusteella (esim. sairastuminen). Noin kahden viikon ajan ennen jokaista kilpailua/esiintymistä on joukkueen kaikkien voimistelijoiden ehdottomasti oltava paikalla harjoituksissa. Poissaoloista ilmoitetaan aina etukäteen joukkueen valmentajalle. Harjoituspäivänä poissaoloilmoitus on hyvä tehdä tekstiviestillä. Aiemmin ilmoitettaessa voi ilmoituksen tehdä myös sähköpostitse. Poissaolosta ilmoitetaan aina heti kun mahdollista (esim. koulun iltatapahtumat, leirikoulumatkat, luokkaretket, perheen lomamatkat, sukujuhlat jne...), sillä etukäteen tiedossa olevat poissaolot vaikuttavat kauden suunnitteluun ja esimerkiksi omien treenipäivien suunnitteluun. Myös myöhästymisistä ja sairastumisista (vaikka lapsi olisikin tulossa seuraamaan harjoituksia) olisi hyvä ilmoittaa valmentajille etukäteen, sillä nämäkin tiedot voivat vaikuttaa harjoitusten suunnitteluun. Poissaoloista on aina syytä neuvotella valmentajan kanssa. Perheiden on hyvä pyrkiä järjestämään lomamatkat sille ajalle kun joukkueella on lomaa harjoituksista. Valmentajien on hyvä tiedottaa lomien aikatauluista ja mahdollisista aikataulumuutoksista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ns. hyväksyttäviä syitä harjoitus poissaoloille ovat mm. koulun tapahtumat, sairastuminen (kuume, oksennustauti, muu tarttuva sairaus tms...) sekä äkilliset aikataulumuutokset (esim. salivuoroperuutuksista aiheutuvat muutokset). Muihin mahdollisiin poissaoloihin (esim. kaverisynttärit, toinen harrastus tms...) on pyydettävä aina 35
etukäteen lupa valmentajilta, jotka arvioivat tilanteen mukaan, voiko voimistelija olla pois harjoituksista vai ei. Lievästi loukkaantuneena tai sairaana lapsi voi (oman vointinsa mukaan) tulla seuraamaan harjoituksia salin laidalta, sillä katsomallakin oppii paljon asioita. Harkkoja seuratessa on hyvä muistaa että silloin seurataan harkkaa tarkasti ja unohdetaan juttelu kaverin kanssa. Erityisen tärkeää tämä on kilpailujen ja esiintymisten lähestyessä! (Poikkeuksena tietenkin korkea kuume, vatsatauti ym...) Voimistelija, joka on a.) ollut harjoituksista pois liian monta kertaa kauden aikana (valmentajat arvioivat tämän aina tilanteen mukaan) tai b.) jollain muulla tavoin rikkonut joukkueen pelisääntöjä, voidaan sulkea pois joukkueen kilpailukokoonpanosta. Päätöksen kilpailukokoonpanosta poissulkemisesta tekevät valmentajat ennen kilpailua/esiintymistä. Mahdollinen kilpailukokoonpanosta poissulkeminen koskee pääsääntöisesti yhtä (ajallisesti lähintä) kilpailua/esiintymistä kerrallaan. 11.10 Vanhempien ja valmentajien yhteistyö Vanhemmat voivat kaikissa voimisteluun, valmennukseen, joukkueen toimintaan ja/tai oman lapsensa voimistelu-uraan liittyvissä asioissa ottaa yhteyttä joukkueen valmentajiin. Kaikessa vanhempien ja valmentajien välisessä kanssakäymisessä pyritään avoimuuteen ja rehellisyyteen. Asioista puhutaan ja sovitaan asiallisesti ja hyvää käytöstä noudattaen. Muut kuin valmennukselliset asiat (esim. talkootyöt, budjetti) vanhempien kannattaa hoitaa suoraan joukkueenjohtajan kanssa, sillä niistä valmentajat eivät kauden aikana ole varsinaisesti vastuussa, vaikka ovatkin päättämässä mm. budjetista ja mahdollisesti kauden aikana tehtävistä ylimääräisistä hankinnoista. 12. Koulutussääntö 12.1Koulutustuki Seinäjoen Voimistelijat on koulutusmyönteinen seura, joka haluaa tarjota ohjaajilleen ja valmentajilleen koulutuksia täydentämään osaamistaan. Koulutuksista informoidaan tapaamisissa sekä sähköpostitse. Voimisteluliiton nettisivuilta löytyy kauden koulutukset. Koulutuksia tuetaan jos seuran johtokunta katsoo, että ne hyödyttävät ohjaajaa/valmentajaa työssään sekä seuraa itseään ja seuran taloustilanne mahdollistaa kouluttautumisen. Ohjaajan/ valmentajan täytyy olla seuran jäsen 36
Seuran tukemana yksi koulutus/kausi/ohjaaja, valmentaja. Poikkeuksena I-tason koulutuskokonaisuus, joka mahdollisesti käydään yhden tai kahden kauden aikana. Kyseisenä toimintakautena koulutus on palkka ohjaustyöstä ja muuta rahallista korvausta ei makseta. Seura maksaa pääasiassa vain koulutuksen. 12.2 Koulutussitoumus Kun ohjaaja/valmentaja käy koulutuksen, jonka Seinäjoen Voimistelijat maksaa kokonaan tai osittain, sitoutuu hän ohjaamaan seurassa vähintään kaksi seuraavaa voimistelukautta koulutuksen loppumisen jälkeen (syys- ja kevätkausi tai kevät- ja syyskausi). Tuomarikurssin käynyt sitoutuu tuomaroimaan vähintään kahdet kilpailut jokaista tuomarikurssia kohden SVO:n tuomarina. Muussa tapauksessa koulutettava maksaa seuran maksaman koulutusmaksun Seinäjoen voimistelijoille takaisin. Jos ohjaaja/valmentaja on lopettaessaan SVO:ssa ohjaamisen tai tuomaroimisen täyttänyt ohjaamis-/tuomarointivelvoitteensa osittain, koulutusmaksun palautuksesta sovitaan erikseen. Koulutettava maksaa itse ilman lääkärintodistusta keskeytetyn koulutuksen. Mikäli ko. tuntien pitäminen loppuu ennen määräaikaa, Seinäjoen Voimistelijoiden toimesta, ei takaisinmaksuvelvoitetta ole. Koulutuksiin hakeminen. Täytä seuran koulutushakemus ja lähetä se sähköisesti toimisto@svo.fi Lomake tulee olla koulutusvastaavalla viimeistään kahta viikkoa ennen seuraavaa johtokunnan kokousta (katso johtokunnan kokoukset seuran sivuilta osiosta Seura>Johtokunta). Koulutusvastaava ilmoittaa johtokunnan päätöksen, jonka jälkeen voi ilmoittautua koulutukseen. Koulutuksen jälkeen toimita mahdolliset kuitit seuran toimistolle. Koulutushakemuksella sitoudut noudattamaan seuran koulutussääntöjä. 13. Tapahtumat 13.1 Tapahtumien järjestäminen Seura järjestää tapahtumia toimintavuoden aikana. Vuosittain järjestettäviä tapahtumia ovat: kevät- ja joulunäytökset. valmennusryhmien syys-ja kevätkatselmukset alle 12-vuotiaiden valmennus- ja harrasteryhmien passipäivät Muita tapahtumia: 37
Nice Run Eri voimistelulajien kilpailut (JV, KA, tanssillinen voimistelu) Kaikki seuran harraste- ja valmennusryhmät osallistuvat joulu-ja kevätnäytöksiin. Tavoitteena on saada esille seuran toiminnan laajuus yleisölle ja esitellä kauden tuloksia yleisölle. Jokainen valmennusryhmä voi lisäksi hakea esiintymismahdollisuuksia erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Samalla ryhmäläiset toimivat Seinäjoen Voimistelijoiden toimintaa markkinoivina ryhminä. Seura hakee erilaisia tapahtumia Voimisteluliitolta sen mukaan mitä tapahtumia minäkin vuosina tulee haettavaksi ja miten seuran johtokunta tapahtumahaun minäkin toimintakautena linjaa. Tapahtumatuotot ovat seuralle merkittävä tulonhankkimiskeino ja seura pyrkii perinteisten katselmusten ja näytösten lisäksi järjestämään muutamia kilpailu-ja muita tapahtumia jokaisena toimintavuonnaan. 13.2 Seuran omat tapahtumat Katselmukset Katselmuksessa jokainen joukkue/yksilö saa esittää oman kilpailuohjelmansa yleisölle. Seinäjoen voimistelijat järjestää valmennusryhmien syys-ja kevätkatselmuksia kaksi kertaa toimintakauden aikana, kerran syksyllä ja kerran keväällä. Paikkana toimii yleensä Uimahalli- Urheilutalo. Johtokunta sopii yleensä päivämäärän ja varaa paikan sekä sopii alustavasti aikatauluista. Valmennus-ja tapahtumatiimi jakaa katselmusvuorot Joukkuevoimistelu-ja Kilpa-aerobic ryhmille siten, että vuorotellen kaksi joukkuetta on järjestelyvuorossa. Vuoroista pyritään ilmoittamaan hyvissä ajoin. Katselmusten järjestämisestä vastaa seuran johtokunta. Se pyritään järjestämään ennen kilpailukauden alkua. Syksyllä yleensä viikoilla 41-43 ka keväällä viikoilla 10-11. Katselmuksiin myydään edullisia pääsylippuja ja järjestämisvuorossa olevat joukkueet voivat halutessaan järjestää arpajaiset ja kerätä näin varoja omille joukkueilleen. Pääsylipputulot menevät seuralle. Liitteenä katselmustyöt. ( liite 1) 38
13.3 Talkootyö Seuran järjestäessä tapahtumia johtokunta kutsuu tarvittavan määrän eri joukkueiden tai ryhmien seuratoimijoita suunnittelemaan tapahtumia. Valmennusryhmäläisten vanhempia velvoitetaan osallistumaan seuran järjestämiin tapahtumiin talkootyöntekijöinä. Talkootyö voi olla: etukäteistyötä itse tapahtumassa tehtävää työtä tapahtuman jälkeen tehtävää työtä Talkootyössä oleva saa: ruuan kahvit mahdollisen talkoo t-paidan Talkootyöläinen on: positiivinen ja iloinen ja antaa ilmeen koko tapahtumalle hoitaa vastuullisesti oman tehtävänsä ilmoittaa mahdollisista puutteista, vahingoista tai rikkomuksista vastuuhenkilöille Tapahtumat ovet seuran talouden kannalta erittäin tärkeitä tulonhankkimiskeinoja. 13.4 Ilmaisliput Tapahtumiin kutsutaan kutsuvieraita. Kutsuvieraat ja kökkätyövuorossa olevat pääsevät maksutta tapahtumaan. Mikäli tapahtuma on useampipäiväinen ja kökkäväki haluaa tulla seuraamaan tapahtumaa muulloin kun omalla kökkävuorollaan, he maksavat pääsylipun normaalisti. 14. Uskollisuuden kilta Uskollisuuden Kiltamme on perustettu 20.11.1955. Perustajana oli Impi Jokisen johdolla aktiivisia ja innokkaita entisiä voimistelijoita. Killan tarkoituksena on koota yhteen entisiä tai nykyisiä voimistelijoita ja seuran aktiivisia toimijoita. Tällä hetkellä kiltalaisia on 46. 39