THM-MALLIN NUMERIIKKA. Antti Niemistö, Janne Martikainen Numerola oy

Samankaltaiset tiedostot
Behaviour of bentonite buffer. Modeling and numerical simulation. Markku Kataja,, Rolf Stenberg, nnö,, Mika Juntunen Antti Niemistö

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 7. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 7 () Numeeriset menetelmät / 43

Yleisen PSCR-menetelmän toteutus ohjelmoitavalla näytönoh

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28

Matriisilaskenta Luento 8: LU-hajotelma

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

Numeeriset menetelmät

Kevät Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

Parempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla

FYSA2031 Potentiaalikuoppa

AKUSTISIA SIMULAATIOITA PÄÄ- JA TORSOMALLILLA. Tomi Huttunen, Timo Avikainen, John Cozens. Kuava Oy Microkatu 1, Kuopio

FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

Numeeriset menetelmät

Luento 5: Suurten lineaaristen yhtälöryhmien ratkaiseminen iteratiivisilla menetelmillä

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö

CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet

Tilayhtälötekniikasta

Luento 11: Rajoitusehdot. Ulkopistemenetelmät

Numeeriset menetelmät

Suurteholaskenta-algoritmien hyödyntämien suurten kohteiden tutkavasteen laskennassa

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 4. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 4 () Numeeriset menetelmät / 44

Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi

Matemaattisesta mallintamisesta

Numeeriset menetelmät

Juha Merikoski. Jyväskylän yliopiston Fysiikan laitos Kevät 2009

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 3. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 3 () Numeeriset menetelmät / 45

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

6.2.3 Spektrikertymäfunktio

C C. x 2. x 3 x 3. Lause 3SAT p m VC Todistus. Olk. φ = C 1 C 2 C m 3-cnf-kaava, jossa esiintyvät muuttujat. φ toteutuva:

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 13. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 13 () Numeeriset menetelmät / 42

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

Funktioiden approksimointi ja interpolointi

Numeeriset menetelmät

Rekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1]

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

Algoritmit 2. Luento 1 Ti Timo Männikkö

k=0 saanto jokaisen kolmannen asteen polynomin. Tukipisteet on talloin valittu

Sovelletun fysiikan laitos Marko Vauhkonen, Kuopion yliopisto, Sovelletun fysiikan laitos Slide 1

Rinnakkaistietokoneet luento S

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

Informaation arvo. Ohjelmistotekniikan laitos OHJ-2550 Tekoäly, kevät

impedanssitomografian mallintaminen sisäisille virtalähteille

Joonas Haapala Ohjaaja: DI Heikki Puustinen Valvoja: Prof. Kai Virtanen

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017

Likimääräisratkaisut ja regularisaatio

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

Tampere University of Technology

BM20A1501 Numeeriset menetelmät 1 - AIMO

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Datan käsittely. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi

Sähköstatiikka ja magnetismi Kondensaattorit ja kapasitanssi

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Rinnakkaistietokoneet luento S

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Tuotantosolun simulointi

Betonipaalun käyttäytyminen

Lectio Praecursoria: Epälokaali epälineaarinen potentiaaliteoria ja fraktionaaliset integraalioperaattorit

Numeerinen analyysi Harjoitus 3 / Kevät 2017

Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu

[4A] DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 1. Alkuarvotehtävät

4.0.2 Kuinka hyvä ennuste on?

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Harjoitus 4: Matlab - Optimization Toolbox

Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely)

Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu

Pienimmän Neliösumman Sovitus (PNS)

Algoritmit 1. Luento 10 Ke Timo Männikkö

T Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät Stokastinen analyysi

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

Harjoitus 4: Differentiaaliyhtälöt (Matlab) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

DELL 3010 SFF I3-3220/4GB/500GB/3NBD

Numeeriset menetelmät

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen

Esteet, hyppyprosessit ja dynaaminen ohjelmointi

Dynaamiset regressiomallit

Eksimeerin muodostuminen

Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi ym. tiedot! Laskin (yo-kirjoituksissa hyväksytty) on sallittu apuväline tässä kokeessa!

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa Heinikainen Olli

Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille:

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 2. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 2 () Numeeriset menetelmät / 39

valitseminen vaikuttaa laskennan aikana ratkaistaviin yhtälöryhmiin.

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Transkriptio:

THM-MALLIN NUMERIIKKA Antti Niemistö, Janne Martikainen Numerola oy 1

THM-mallin Numerrin-toteutus pohjana Petri Jussilan väitöstyössä esitetty THM-malli 3D toteutus Numerrin4 mallinnusalustalle numeerisen mallin muuttujat: faasien (kiintoaine, vesi, ilma, höyry) tilavuusosuudet höyryn paine lämpötila kiintoaineen siirtymä 2

THM-mallin Numerrin-toteutus mallin paikkadiskretointi: voluumielementtimenetelmä (FVEM) massan ja energian säilymisyhtälöille äärellisten elementtien menetelmä (FEM) kiintoaineen liikemäärän säilymisyhtälöille trilineaarinen funktioaproksimaatio tulosten vertailukohtana Petri Jussilan väitöstyössä dokumentoitu simulointiajo 3

Esimerkkinä rakennetehtävä Integral(Omega,FEM_IntegralFormula,FEM_IntegrationDegree) phi=basisfunction(v) Gradphi=BasisGradient(V) tilde_rho_v=hat_b(.)*m_v/(r*t(.)) tilde_rho_a=hat_b(.)*m_a/(r*t(.)) rho=xi_s(.)*tilde_rho_s+xi_l(.)*tilde_rho_l +xi_v(.)*tilde_rho_v+xi_a(.)*tilde_rho_a Z Ω σ i ϕ ρg iϕdω = 0 ϕ, σ = 2ξsGǫ D ( ˆB ξsktrǫ + Π v max ξ sf Π ˆB0 )I SL=xi_s(.)/xi_l(.) E_=fE(SL,SL_init,nu,K_init,b) G_=fG(SL,SL_init,nu,K_init,b) fk_=fk(sl,sl_init,k_init,b) f_pi_sl=f_pi(sl, a_3, a_4, a_5) varepsilon=get_strain(u) varepsilon D=varepsilon-tr_varepsilon(.)/3.0*I sigma=2.0*xi_s(.)*g_*varepsilon D - (hat_b(.)-xi_s(.)*fk_*tr_varepsilon(.) -xi_s(.)*f_pi_sl*hat_b_0+pi v_max)*i res[5] <- sigma[0,:] dot Gradphi - rho*g[0]*phi res[6] <- sigma[1,:] dot Gradphi - rho*g[1]*phi res[7] <- sigma[2,:] dot Gradphi - rho*g[2]*phi EndIntegral 4

Esimerkkinä rakennetehtävä Constraint(dOmega2,V) res[7] <- u[2](.)-0.0 EndConstraint Constraint(dOmega3,V) res[5] <- u[0](.)-0.0 res[6] <- u[1](.)-0.0 EndConstraint Constraint(dOmega4,V) res[7] <- u[2](.)-0.0 EndConstraint Constraint(dOmega5,V) res[5] <- u[0](.)-0.0 res[6] <- u[1](.)-0.0 EndConstraint Constraint(dOmega6,V) res[7] <- u[2](.)-0.0 EndConstraint 5

Rinnakkaistukset on tehty laskentaohjelmistoon mallien kirjoittamisessa sitä ei tarvitse huomioida käyttäjä määrittelee käynnistyksen yhteydessä käytettävien prosessoriytimien maksimimäärän Rinnakkaisuus on rakennettu säikeistyksellä tietokoneen on oltava shared memory laskenta käynnistää ja sammuttaa säikeet dynaamisesti itse 6

Tärkeimmät rinnakkaistetut rutiinit ovat ODY:jen kasaus ja lineaaristen yhtälösysteemien ratkaiseminen iteratiivisesti kasauksessa alue on jaettu elementtimäärien mukaan saman kokoisiin viipaleisiin viipaleet kasataan rinnakkain osamatriisit lasketaan rinnakkain yhteen tehtävälle on valittu iteratiiviseksi ratkaisijaksi GMRes pohjustin on blokkidiagonaalinen ILU, jonka rakentaminen ja käyttö on rinnakkaista ilman synkronointia 7

ODY:jen rinnakkaisessa kasauksessa tarvitaan enemmän muistia osamatriisien tallettamiseen. Toteutus on tehtävä tarkasti muistin sirpaloitumisen estämiseksi. Blokkidiagonaalisen ILU:n laatu riippuu käytettävien prosessoriytimien määrästä. 8

Tehtävän kasauksen rinnakkaistehokkuuksia, 310420 tuntematonta np t [s] par. eff. % 1 2177.63 100 2 1219.52 89 3 877.85 83 4 758.50 72 6 638.07 57 8 602.13 45 12 597.20 30 16 629.29 22 9

Lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisen rinnakkaistehokkuuksia, 310420 tuntematonta np t [s] iter t/iter [s] par. eff. % 1 465.28 304 1.50 100 2 252.38 308 0.82 92 3 195.69 298 0.66 76 4 146.65 306 0.48 78 6 122.12 360 0.34 74 8 99.63 326 0.31 61 12 94.25 367 0.26 49 16 89.00 376 0.24 40 10

Suurin ajettu simulointi 3D:ssa sisälsi n. 2.2 miljoonaa tuntematonta, jolloin tarvittu muistin määrä 8 prosessorilla oli 30 Gt ja laskenta-ajan kertaluokka 18 h simuloinnille kolmella askeleella viikonloppu. Laskentakone on HP DL585G5, prosessorit 4 x Opteron 8378 (Quad-Core, 2.4 GHz), 64Gt 800MHz muistia. 11

Diskretointi Faasien tilavuusosuuksien positiivisuuden säilyttämiseksi on tutkittu diskretointeja matala-asteista konservatiivista aproksimaatiota suureiden vuotermeille aktiivijoukkomenetelmää faasimuutoksen rajoittamiseksi Menetelmät säilyttävät positiivisuuden, mutta matala-asteinen aproksimaatio aiheuttaa epätarkkuutta faasimuutoksen vaikeuttaa epälineaarisen tehtävän ratkaisemista 12

Toteutettavia asioita uudet fysiikkamallit positiivisuuden säilyttävät tekniikat varsinaiseen laskentakoodiin korkea-asteiset aikaintegroinnit multilevel -tyyppiset rinnakkaiset pohjustimet simulointi oikeassa sijoitustilanteessa 13

14

15