Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo"

Transkriptio

1 Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto C++ thread Python multiprocessing Java ExecutorService Yhteenveto Lähteet... 11

3 1. Johdanto Rinnakkaisuudella (Concurrency) tarkoitetaan kahden tai useamman ohjelman tai niiden osien samanaikaista suorittamista. Tämä on ohjelmoinnissa usein välttämätön ominaisuus, joka mahdollistaa yhden suorittimen ympäristössä useamman ohjelman yhtäaikaisen suorittamisen. Tällöin puhutaan näennäisestä rinnakkaisuudesta, joka tapahtuu vuorottelemalla suoritettavana olevaa ohjelmaa. Rinnakkaisuus voi olla myös aitoa, jolloin ohjelmia tai niiden osia suoritetaan samaan aikaan eri suorittimilla. Usein on myös mahdollista jakaa yksittäisen ohjelman suoritusta eri suorittimille, mikä voi antaa huomattavaa suorituskykyetua esim. moniydinprosessoria käytettäessä. Koska käyttöjärjestelmä vastaa pääasiassa ohjelmien välisestä rinnakkaisuudesta ja vuorontamisesta, keskitytään tässä tekstissä lähinnä yhden ohjelman rinnakkaiseen suorittamiseen. Käyttöjärjestelmä hallitsee ohjelmien rinnakkaista suorittamista ja niiden jakamista suoritinyksiköille säikeiden (thread) avulla. Säie on abstraktio ohjelmakoodille, joka voidaan rinnakkaisesti suorittaa, minkä tahansa muun säikeen kanssa. Valtaosa rinnakkaista ohjelmointia tukevista ohjelmointikielistä tarjoaakin ohjelmoijille erilaisia rajapintoja ja abstraktiota näiden säikeiden hallintaan. Seuraavissa kappaleissa esitellään kolmen yleisen ohjelmointikielen tarjoamaa abstraktiota rinnakkaisen ohjelmakoodin toteuttamiseen ja vertaillaan niitä ja niistä saatavia hyötyjä. 3

4 2. C++ thread C++-ohjelmointikieli perustuu olio-ohjelmointiin ja siinä käytetäänkin rinnakkaisuuden toteuttamiseen tyypillisesti thread-luokkaa, joka on toteutettu osaksi Multi-threading kirjastoa. Luokan tarkoituksena on antaa ohjelmoijalle oliopohjainen abstraktio käyttöjärjestelmän säikeiden hallintaan. Käytännössä ohjelmoija voi kirjaston avulla varata säikeitä omaan käyttöönsä ja jakaa ohjelmakoodiaan näihin suoritettavaksi. Thread-luokkaa käytetään normaalin C++-luokan kaltaisesti, jolloin ohjelmoijan varaamia säikeitä voidaan hallinnoida luokan metodien avulla. (1) Kuvassa 1 on yksinkertaisena esimerkkinä ohjelma, joka tekee funktioissa tehtava ja suoritus jotakin ohjelmoijan tahtomalla tavalla. Main-funktiossa nämä kaksi funktiota laitetaan ajamaan kahdessa säikeessä rinnakkain ennen kuin main-funktio suoritetaan loppuun. Todellisuudessa säikeitä ei suoriteta täysin rinnakkaisesti vaan niitä suoritetaan vuorotellen, kunnes funktiot on suoritettu loppuun. Kuva 1. Esimerkki säikeiden käytöstä C++:ssa. 4

5 C++ säikeitä käytettäessä on syytä muistaa käyttää vuoden 2011 C++ standardia tai uudempaa, sillä vanhemmat standardit eivät hyödynnä tätä luokkaa. Toisena rajoitteena tulee huomioida se, että saman ohjelman luomat säikeet hyödyntävät samaa muistiavaruutta, mikä edellyttää ohjelmoijalta tarkkuutta yhteisten muuttujien hallinnassa. (1) 5

6 3. Python multiprocessing Python-ohjelmointikielen multiprocessing-moduuli antaa ohjelmoijan käyttöön threads-moduulin kaltaisen rajapinnan, joka tukee tehtävien jakamista rinnakkaisiin suoritusyksiköihin. Multiprocessing-moduulia käytettäessä ohjelmoija kuitenkin hyödyntää säikeiden sijasta prosesseja. Moduuli tarjoaa myös Pool-luokan, jonka avulla ohjelmoija voi hallinnoida helposti joukkoa prosesseja. (2) Pythonin multiprocessing-moduulin käytöstä on kuvassa 2 esitetty esimerkki, jossa moniprosessointia hyödynnetään. Siinä funktiot tehtava ja suorite suoritetaan käyttäen prosesseja suoritus, tehtava_1 ja tehtava_2. Prosessien suorittaminen alkaa, kun prosessit käynnistetään startkomennolla ja niitä suoritetaan rinnakkain, kunnes prosessi on valmis. Lopulta ohjelma päättyy, kun kaikki prosessit on suoritettu loppuun. Kuva 2. Esimerkki multiprocessingin hyödyntämisestä 6

7 Nykyiset Python-tulkit sallivat vain yhden säikeen suorittamisen kerralla (Global Intepreter lock - mekanismi), mikä estää aidon rinnakkaisuuden käytettäessä säikeitä. Python sallii kuitenkin useamman prosessin suorittamisen samanaikaisesti, mikä mahdollistaa koodin jakamisen ajettavaksi eri prosessoreille ja sitä kautta aidon rinnakkaisuuden. Prosessit eivät kuitenkin käytä samaa muistiavaruutta, joten ne joutuvat käyttämään datan jakamiseen Queue ja Pipe -luokkia. (2, 3) 7

8 4. Java ExecutorService Java on olio-ohjelmointiin perustuva kieli ja se tarjoaa erääksi keinoksi rinnakkaisuudenhallintaan ExecutorService-luokan, joka on oliopohjainen abstraktio joukolle säikeitä. Luokan avulla ohjelmoija voi hallita rinnakkaisesti suoritettavien ohjelmalohkojen eli tehtävien (runnable/callable) suoritustapaa, -aikaa ja -järjestetystä joutumatta käsittelemään ja hallinnoimaan yksittäisiä säikeitä. (4) ExecutorService varaa luontihetkellään käyttöönsä halutun määrän verran säikeitä altaaseen (thread pool). Tämän jälkeen sille voidaan antaa tehtäviä suoritettavaksi, jolloin se siirtää tehtävän suoritettavaksi johonkin sen varaamista säikeistään. Jos yhtään säiettä ei ole altaassa vapaana, se odottaa jonkin tehtävän loppumista ja siirtää tehtävän vapautuneelle säikeelle. Vastaavasti luokka huolehtii sen varaamiin säikeisiin liittyvistä muista tehtävistä, kuten niiden ajoittamisesta ja vapauttamisesta. (4) Yksinkertainen esimerkki ExecutorServicen käytöstä on kuvassa 3 oleva ohjelma, joka luo uuden ExecutorServicen ja varaa tämän käyttöön viisi säiettä. Tämän jälkeen ohjelma suorittaa ExecutorServicellä 5 tehtävää, jotka ovat tässä tapauksessa vain tulostuksia. Kukin tehtävä ajetaan omassa säikeessään ja niiden suorituksen jälkeen ExecutorService sammutetaan, mikä vapauttaa sen altaassa olevat säikeet muuhun käyttöön. Kuva 3. Esimerkki ExecutorServicen käytöstä. 8

9 5. Yhteenveto Aiemmissa kappaleissa esitellyt kolme rinnakkaisuudenhallintaan tarkoitettua menetelmää ovat melko pitkälle varsin samanlaisia, sillä ne kaikki perustuvat käyttöjärjestelmän säikeiden tai prosessien hyödyntämiseen. Lisäksi kaikki esitellyt ohjelmointikielet ovat olio-ohjelmoinninparadigmaa noudattavaa, mistä johtuen ne ovat myös ohjelmoijalle hyvin samanlaisia käyttää. Menetelmien joitakin ominaisuuksia on vertailtu taulukossa 1. Menetelmien abstraktiotasot eroavat hieman toisistaan, sillä C++:n thread-kirjasto tarjoaa hieman matalamman tason menetelmiä kuin kaksi muita. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että korkeamman tason multiprocessing ja ExecutorService tarjoavat mahdollisuuden varata joukko säikeitä/prosesseja ohjelman käyttöön, kun taas C++:ssa joutuu jokaisen säikeen varaamaan erikseen. Vastaavasti C++:ssa ohjelmoija joutuu itse huolehtimaan säikeen vapauttamisesta. Koska multiprocessing käyttää prosesseja säikeiden sijaan, ei ohjelmoija voi käyttää datan välitykseen yhteisiä muuttuja tai yhteistä muistiavaruutta, vaan joutuu käyttämään erityisiä kommunikaatioväyliä. Tämä on toisaalta ohjelmoijan kannalta myös hyvä, sillä se edellyttää ohjelmoijan huolehtimaan enemmän yhteisen datan suojaamisesta esim. data-race-ongelmaa vastaan. Paradigmat Abstraktio Tuki usealle säikeelle yhden olion kautta Datan hallinta Säikeen automaattinen vapauttaminen C++ thread Käännettävä, oliopohjainen, imperatiivinen, vahva tyypitys Säie Ei Yhteinen muistiavaruus Ei Python multiprocessing Tulkattava, oliopohjainen, imperatiivinen, heikko tyypitys Prosessi Kyllä Queue ja Pipe - luokat Kyllä Java ExecutorService Käännettävä, oliopohjainen, imperatiivinen, vahva tyypitys virtuaalikoneella suoritettava Säie Kyllä Yhteinen muistiavaruus Taulukko 1. Menetelmien vertailua Kyllä ExecutorServicen sisällä, mutta ExecutorService on sammutettava, jotta säikeet vapautuvat yleiseen käyttöön. 9

10 Kaikissa esitetyissä ohjelmointikielissä rinnakkaisuus on toteutettu erillisinä komponentteina, mikä viestii sitä, että kieliin ei ole alunperin suunniteltu tukea rinnakkaisuudelle. Tämä voi osaltaan vaikeuttaa rinnakkaisten ohjelmien tekoa näillä kielillä, jos kielen ydinrakenteissa ja kääntäjissä ei ole otettu huomioon rinnakkaisuuden aiheuttamia ongelmia. Toisaalta tässä tekstissä esitetyt komponentit toteuttavat tehtävänsä melko hyvin, jolloin rinnakkaista ohjelmaa tehdessään tuskin joutuu ongelmiin, kunhan ohjelmoija on tarpeeksi tarkkana. 10

11 6. Lähteet

Chapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen

Chapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 4. 2012 Sisältö 1 Rinnakkaisuusmalleja: säie ja prosessi 2

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 10 Rinnakkaisuus käyttöliittymäohjelmoinnissa Juha-Matti Vanhatupa Rinnakkaisuus ja käyttöliittymäohjelmointi

Lisätiedot

ELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo

ELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet

Lisätiedot

Älysopimusten kehittäminen. Sopimus suuntautunut ohjelmointi

Älysopimusten kehittäminen. Sopimus suuntautunut ohjelmointi Älysopimusten kehittäminen Sopimus suuntautunut ohjelmointi There are currently 5,000 blockchain developers. By 2020, we project a global need for over 500,000 - ConsenSys Älysopimus alustat q Ethereum

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2

Lisätiedot

812315A Ohjelmiston rakentaminen. Asynkronisuus

812315A Ohjelmiston rakentaminen. Asynkronisuus 812315A Ohjelmiston rakentaminen. Asynkronisuus Ari Vesanen ari.vesanen (at) oulu.fi Yleistä moduulista Tällä kertaa sisältää Java-kielistä monisäieohjelmointia Suoritustapa: Neljästä ohjelmointitehtävästä

Lisätiedot

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio

Lisätiedot

JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++

JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++ JAVA alkeet JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++ ja Javascriptin kanssa. Huom! JAVA ja JavaScript eivät silti ole sama asia, eivätkä edes sukulaiskieliä.

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi

Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä Paula Kemppi 24.4.2008 Esityksen rakenne Johdantoa Rinnakkaisuus Pelimoottorien rinnakkaisuuden mallit Funktionaalisen rinnakkaisuuden malli Rinnakkaisen tiedon malli

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

Dart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli

Dart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli Dart Ryhmä 38 Ville Tahvanainen Juha Häkli 1.LYHYESTI Dart on luokkapohjainen, yksiperintäinen, puhdas olio-ohjelmointikieli. Dart on dynaamisesti tyypitetty. Sovellukset on organisoitu modulaarisiksi

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen

Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 19: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 24. 3. 2011 Sisältö 1 Säikeet 2 Lukot 3 Monitorit 4 Muuta säikeisiin

Lisätiedot

.NET ja C# Virtuaalikone. Common Language Infrastructure (CLI) Periaate. Etuja. Haittoja. Mikä on CLI. CLI standardin merkitys (CLS, Ecma)

.NET ja C# Virtuaalikone. Common Language Infrastructure (CLI) Periaate. Etuja. Haittoja. Mikä on CLI. CLI standardin merkitys (CLS, Ecma) .NET ja C# Virtuaalikone Periaate Virtuaalikone on tapa abstrahoida allaoleva toteutus yhteisen rajapinnan taakse. Virtuaalikoneet muodostavat hierarkian. Hierarkiassa ylempänä oleva käyttää alemman tarjoamaa

Lisätiedot

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt

Lisätiedot

10 Lock Lock-lause

10 Lock Lock-lause 10 Lock Avainsanan lock (Lock keyword) avulla voidaan toteuttaa prosessien ja säikeiden välisessä keskinäisessä kommunikoinnissa käytettäviä synkronointi- ja poissuljentarakenteita. Tämän niin sanotun

Lisätiedot

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi, IX Olioiden välisistä yhteyksistä

812341A Olio-ohjelmointi, IX Olioiden välisistä yhteyksistä 2016 IX Olioiden välisistä yhteyksistä Sisältö 1. Johdanto 2. Kytkentä 3. Koheesio 4. Näkyvyydestä 2 Johdanto n Ohjelmassa syntyy kytkentöjä olioiden välille Toivottuja ja epätoivottuja n Näkyvyys vaikuttaa

Lisätiedot

Rinnakkaistietokoneet luento S

Rinnakkaistietokoneet luento S Rinnakkaistietokoneet luento 5 521475S Silmukalliset ohjelmat Silmukat joissa ei ole riippuvuussyklejä voidaan vektoroida eli suorittaa silmukan vektorointi Jokainen yksittäinen käsky silmukan rungossa

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Solidity älysopimus ohjelmointi. Sopimus suuntautunut ohjelmointi

Solidity älysopimus ohjelmointi. Sopimus suuntautunut ohjelmointi Solidity älysopimus ohjelmointi Sopimus suuntautunut ohjelmointi Merkle puu Kertausta eiliseltä Solidity on korkean tason älysopimus ohjelmointikieli Muistuttaa olio-ohjelmointia Javalla Sopimuskoodi on

Lisätiedot

Rinnakkaisuus. parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa. TTY Ohjelmistotekniikka

Rinnakkaisuus. parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa. TTY Ohjelmistotekniikka Rinnakkaisuus parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa Rinnakkaisuuden etuja: laskennan nopeutuminen (sarjoittuvat operaatiojonot) ilmaisuvoima (ongelman

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Palvelut Käyttöjärjestelmän tehtävänä on tarjota ohjelmoijalla erilaisia palveluita Tyypillisin palvelu, jota sulautetut käyttöjärjestelmät tarjoavat on prosessien

Lisätiedot

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. II Johdanto olio-ohjelmointiin

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. II Johdanto olio-ohjelmointiin 812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk II Johdanto olio-ohjelmointiin Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden esittely 2 II.1 Abstraktiosta

Lisätiedot

Tie Principles of Programming Languages Seminar Essay. Lua. Group 23 Miikka Koskinen Joose Sainio

Tie Principles of Programming Languages Seminar Essay. Lua. Group 23 Miikka Koskinen Joose Sainio Lua Group 23 Miikka Koskinen Joose Sainio Johdanto Lua on kevyt skriptikieli, joka on pääasiallisesti suunniteltu muiden kielien tueksi laitteistoläheiseen ohjelmointiin. Luan kehittäminen aloitettiin

Lisätiedot

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007 .NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 IX Rinnakkainen ohjelmointi Sisältö 1. Yleistä rinnakkaisuudesta 2. Prosesseista ja säikeistä 3. Rinnakkaisen ohjelman oikeellisuudesta 4. Rinnakkaisuuden

Lisätiedot

Tutoriaaliläsnäoloista

Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus

Lisätiedot

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002 JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit Mikko Mäkelä 6.11.2002 Sisältö Johdanto yksikkötestaukseen JUnit yleisesti JUnit Framework API (TestCase, TestSuite) Testien suorittaminen eri työkaluilla Teknisiä käytäntöjä

Lisätiedot

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli

Lisätiedot

Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen

Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen Helsingin Yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Rinnakkaisohjelmointi (syksy 2006) Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen a. Käyttötarkoitus ja sovellusalue

Lisätiedot

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010 kielenä 9. joulukuuta 2010 Historia kielenä Historia Sovelluksia kehitettiin vuonna 1972 Kehittäjinä ranskalaiset Pääkehittäjä Alain Colmerauer Philippe Roussel programmation en logique Robert Kowalski

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt

Lisätiedot

Rajapinnat ja olioiden välittäminen

Rajapinnat ja olioiden välittäminen Rajapinnat ja olioiden välittäminen Moduulit/oliot kutsuvat toisiaan kapseloitujen rajapintojen läpi Kutsuissa välitetään usein olioita paikasta toiseen Jos olion omistus (= tuhoamisvastuu) säilyy koko

Lisätiedot

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:

Lisätiedot

1 Tavoitteet. 2 Periaatteet ja ominaisuudet. 2.1 Tyyppipäättely

1 Tavoitteet. 2 Periaatteet ja ominaisuudet. 2.1 Tyyppipäättely 1 Tavoitteet Rustin ensimmäinen tavoite on olla vakavasti otettava vaihtoehto C:lle ja C++:lle kaikissa sovelluksissa. Hyvän suorituskyvyn lisäksi tämä tarkoittaa deterministisyyttä, minimaalista ajoympäristöä

Lisätiedot

Erlang. Miika Heinonen ja Lassi Uosukainen (Group 92) TIE Principles of Programming Languages Seminaariessee. Yleistä

Erlang. Miika Heinonen ja Lassi Uosukainen (Group 92) TIE Principles of Programming Languages Seminaariessee. Yleistä Yleistä Erlang Miika Heinonen ja Lassi Uosukainen (Group 92) TIE-20306 Principles of Programming Languages Seminaariessee Erlang on Ericcsonin kehittämä funktionaalinen ohjelmointikieli ja ajoympäristö,

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

Ruby. Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE Principles of Programming Languages

Ruby. Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE Principles of Programming Languages Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE-20306 Principles of Programming Languages Ruby Ryhmä 8 Juho Rintala Sami Paukku Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Paradigma... 3

Lisätiedot

Muutamia peruskäsitteitä

Muutamia peruskäsitteitä Muutamia peruskäsitteitä Huom. 1: nämä peruskäsitteet eivät muodosta hyvin määriteltyä keskenään yhteensopivien käsitteiden joukkoa, vaan käsitteet ovat osittain päällekkäisiä ja eri yhteyksissä niillä

Lisätiedot

Luento 6. T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä

Luento 6. T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä Luento 6 T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 Luennoitsija: Otto Seppälä Kurssin WWW: http://www.cs.hut.fi/opinnot/t-106.1240/s2007 Oma Grafiikka Swing-käyttöliittymässä

Lisätiedot

Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC)

Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC) HAAGA-HELIA ICT1TA006: Ohjelmointi 1 /5 Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC) (Lähteet: Oracle java jdbc Tutorial, Arvo Lipitsäinen: Tietokannan käsittely JDBC:n

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:

Lisätiedot

Ohjelmistojen suunnittelu

Ohjelmistojen suunnittelu Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer

Lisätiedot

4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1

4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä 812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk X Poikkeusten käsittelystä Sisältö 1. Yleistä poikkeusten käsittelystä 2. Poikkeuskäsittelyn perusteita C++:ssa 3. Standardissa määritellyt poikkeukset 4. Poikkeusvarmuus

Lisätiedot

Projekti 1 Säikeet ja kriittisen vaiheen kontrollointi javalla

Projekti 1 Säikeet ja kriittisen vaiheen kontrollointi javalla Projekti 1 Säikeet ja kriittisen vaiheen kontrollointi javalla Lasse Leino ja Marko Kahilakoski Helsingin Yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Rinnakkaisohjelmointi 18. joulukuuta 2006 Sisältö 1 Säikeet

Lisätiedot

Objective-C. Ryhmä 35: Ilpo Kärki Aleksi Pälä

Objective-C. Ryhmä 35: Ilpo Kärki Aleksi Pälä Objective-C Ryhmä 35: Ilpo Kärki Aleksi Pälä Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 1.1 Lyhyesti...3 1.2 Historiaa...3 1.3 Hybridikieli...3 2 Muistinhallinta...5 2.1 Manual Retain Release (MRR)...5 2.2 Automatic

Lisätiedot

Koka. Ryhmä 11. Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen. 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet

Koka. Ryhmä 11. Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen. 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet Koka Ryhmä 11 Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet 1 1. Taustoja Koka on Daan Leijenin ja Microsoft:n kehittämä

Lisätiedot

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia

Lisätiedot

Clojure, funktionaalinen Lisp murre

Clojure, funktionaalinen Lisp murre Clojure, funktionaalinen Lisp murre Principles of Programming Languages, S2015 Jukka Pekka Venttola & Pietari Heino Taustaa Clojuren pohjana on käytetty Lisp ohjelmointikieltä, jonka historia ulottuu 1950

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö

Lisätiedot

1. Olio-ohjelmointi 1.1

1. Olio-ohjelmointi 1.1 1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

automaattisen tietotyypin tunnistamisen osalta, minkä Smith koki olevan avaintekijä onnistuneen rinnakkaisen ohjelmointikielen toteuttamisessa.

automaattisen tietotyypin tunnistamisen osalta, minkä Smith koki olevan avaintekijä onnistuneen rinnakkaisen ohjelmointikielen toteuttamisessa. Chapel Group 15 Chapel on korkean asteen abstraktiotason ohjelmointikieli, joka on tarkoitettu pääasiassa rinnakkaisuuden (engl. parallelism) ohjelmoimiseen korkean tuotannon ympäristöissä suuren kokoluokan

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi, I Johdanto

812341A Olio-ohjelmointi, I Johdanto 812341A Olio-ohjelmointi, 2016 I Johdanto Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden kertausta 812341A Olio-ohjelmointi, Johdanto 2 1 Abstraktiosta

Lisätiedot

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 VIII Poikkeusten ja tapahtumien käsittely Sisältö 1. Poikkeusten käsittelyn käsitteitä ja suunnittelukriteerejä 2. Poikkeusten käsittely C++:ssa 3. Poikkeusten

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

RINNAKKAINEN OHJELMOINTI A,

RINNAKKAINEN OHJELMOINTI A, RINNAKKAINEN OHJELMOINTI 815301A, 18.6.2005 1. Vastaa lyhyesti (2p kustakin): a) Mitkä ovat rinnakkaisen ohjelman oikeellisuuskriteerit? b) Mitä tarkoittaa laiska säikeen luominen? c) Mitä ovat kohtaaminen

Lisätiedot

UML:n yleiskatsaus. UML:n osat:

UML:n yleiskatsaus. UML:n osat: UML:n yleiskatsaus - voidaan hyödyntää hyvin laajasti. - sopii liiketoimintamallinnukseen, ohjelmistomallinnukseen sen jokaiseen vaiheeseen tai minkä tahansa pysyviä ja muuttuvia ominaisuuksia sisältävän

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen

Lisätiedot

8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1

8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)

Lisätiedot

Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi

Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi 17.5.2006 1/5 Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi Rinnakkaisuus ja rinnakkaisuuden soveltaminen tietojenkäsittelyjärjestelmissä Kurssin Tietokoneen toiminta perusteella ymmärtää, miten ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 13.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 13.9.2017 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Testausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testausdokumentti Kivireki Helsinki 17.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Anu Kontio Ilmari

Lisätiedot

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy

Lisätiedot

Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön

Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Sisällysluettelo 1 Siemens Step7 Manager...1 1.1 Laitteistomäärittely...1 1.2 Ohjelmalohkon luonti ja toteutus...2 1.3 Ohjelman kutsu...3 2 CX-Programmer...4

Lisätiedot

Sisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki

Sisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta Abstrakti luokka ja metodi Rajapintamäärittely (interface) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E.

Lisätiedot

Intel Threading Building Blocks

Intel Threading Building Blocks Intel Threading Building Blocks Markku Vajaranta Esko Pekkarinen TBB Pähkinänkuoressa C++ luokkamallinen rinnakkaisuus Abstrahoi rinnakkaisuutta korkean tason tehtävät (tasks) ja niiden skedulointi suuri

Lisätiedot

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Rajapinnat Java-kieli ei tue luokkien moniperintää. Jokaisella luokalla voi olla vain yksi välitön yliluokka. Toisinaan olisi

Lisätiedot

UML -mallinnus Viestiyhteyskaavio EERO NOUSIAINEN

UML -mallinnus Viestiyhteyskaavio EERO NOUSIAINEN UML -mallinnus Viestiyhteyskaavio EERO NOUSIAINEN SISÄLLYS 4. Viestiyhteyskaavio suunnitteluvaiheessa 4.1 Suunnitteluvaiheen viestiyhteyskaavion osat 4.2 Aikajakson viestit ohjelmakoodissa 4.3 Ehdonesittäminenohjelmakoodissa

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista

Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen

Lisätiedot

19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan

19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan Ohjelmointi 1 / syksy 2007 19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

9. Luento: Ohjelmistotyö. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

9. Luento: Ohjelmistotyö. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 9. Luento: Ohjelmistotyö Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Ristikäännös Testaus ja virheen jäljitys Yleensä Kehitysympäristössä Käyttöympäristössä Laitteiston testaus Iteratiivisesta

Lisätiedot

Aalto Yliopisto T-106.2001 Informaatioverkostot: Studio 1. Oliot ja luokat Javaohjelmoinnissa

Aalto Yliopisto T-106.2001 Informaatioverkostot: Studio 1. Oliot ja luokat Javaohjelmoinnissa Aalto Yliopisto T-106.2001 Informaatioverkostot: Studio 1 Oliot ja luokat Javaohjelmoinnissa Vesa Laakso 22.9.2012 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Johdanto... 2 1. Luokka... 2 2. Olio... 2 3. Luokan

Lisätiedot

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

TIE Principles of Programming Languages CEYLON

TIE Principles of Programming Languages CEYLON TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita

Lisätiedot

Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle.

Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle. Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi Java-kielellä komentoikkunaa (komentotulkkia, komentoriviä) simuloiva olioperustainen ohjelma. Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle. Työ

Lisätiedot

Ohjelmointi 1. Kumppanit

Ohjelmointi 1. Kumppanit Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole keksiä kaikkia mahdollisia

Lisätiedot