Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
|
|
- Riitta Nieminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto C++ thread Python multiprocessing Java ExecutorService Yhteenveto Lähteet... 11
3 1. Johdanto Rinnakkaisuudella (Concurrency) tarkoitetaan kahden tai useamman ohjelman tai niiden osien samanaikaista suorittamista. Tämä on ohjelmoinnissa usein välttämätön ominaisuus, joka mahdollistaa yhden suorittimen ympäristössä useamman ohjelman yhtäaikaisen suorittamisen. Tällöin puhutaan näennäisestä rinnakkaisuudesta, joka tapahtuu vuorottelemalla suoritettavana olevaa ohjelmaa. Rinnakkaisuus voi olla myös aitoa, jolloin ohjelmia tai niiden osia suoritetaan samaan aikaan eri suorittimilla. Usein on myös mahdollista jakaa yksittäisen ohjelman suoritusta eri suorittimille, mikä voi antaa huomattavaa suorituskykyetua esim. moniydinprosessoria käytettäessä. Koska käyttöjärjestelmä vastaa pääasiassa ohjelmien välisestä rinnakkaisuudesta ja vuorontamisesta, keskitytään tässä tekstissä lähinnä yhden ohjelman rinnakkaiseen suorittamiseen. Käyttöjärjestelmä hallitsee ohjelmien rinnakkaista suorittamista ja niiden jakamista suoritinyksiköille säikeiden (thread) avulla. Säie on abstraktio ohjelmakoodille, joka voidaan rinnakkaisesti suorittaa, minkä tahansa muun säikeen kanssa. Valtaosa rinnakkaista ohjelmointia tukevista ohjelmointikielistä tarjoaakin ohjelmoijille erilaisia rajapintoja ja abstraktiota näiden säikeiden hallintaan. Seuraavissa kappaleissa esitellään kolmen yleisen ohjelmointikielen tarjoamaa abstraktiota rinnakkaisen ohjelmakoodin toteuttamiseen ja vertaillaan niitä ja niistä saatavia hyötyjä. 3
4 2. C++ thread C++-ohjelmointikieli perustuu olio-ohjelmointiin ja siinä käytetäänkin rinnakkaisuuden toteuttamiseen tyypillisesti thread-luokkaa, joka on toteutettu osaksi Multi-threading kirjastoa. Luokan tarkoituksena on antaa ohjelmoijalle oliopohjainen abstraktio käyttöjärjestelmän säikeiden hallintaan. Käytännössä ohjelmoija voi kirjaston avulla varata säikeitä omaan käyttöönsä ja jakaa ohjelmakoodiaan näihin suoritettavaksi. Thread-luokkaa käytetään normaalin C++-luokan kaltaisesti, jolloin ohjelmoijan varaamia säikeitä voidaan hallinnoida luokan metodien avulla. (1) Kuvassa 1 on yksinkertaisena esimerkkinä ohjelma, joka tekee funktioissa tehtava ja suoritus jotakin ohjelmoijan tahtomalla tavalla. Main-funktiossa nämä kaksi funktiota laitetaan ajamaan kahdessa säikeessä rinnakkain ennen kuin main-funktio suoritetaan loppuun. Todellisuudessa säikeitä ei suoriteta täysin rinnakkaisesti vaan niitä suoritetaan vuorotellen, kunnes funktiot on suoritettu loppuun. Kuva 1. Esimerkki säikeiden käytöstä C++:ssa. 4
5 C++ säikeitä käytettäessä on syytä muistaa käyttää vuoden 2011 C++ standardia tai uudempaa, sillä vanhemmat standardit eivät hyödynnä tätä luokkaa. Toisena rajoitteena tulee huomioida se, että saman ohjelman luomat säikeet hyödyntävät samaa muistiavaruutta, mikä edellyttää ohjelmoijalta tarkkuutta yhteisten muuttujien hallinnassa. (1) 5
6 3. Python multiprocessing Python-ohjelmointikielen multiprocessing-moduuli antaa ohjelmoijan käyttöön threads-moduulin kaltaisen rajapinnan, joka tukee tehtävien jakamista rinnakkaisiin suoritusyksiköihin. Multiprocessing-moduulia käytettäessä ohjelmoija kuitenkin hyödyntää säikeiden sijasta prosesseja. Moduuli tarjoaa myös Pool-luokan, jonka avulla ohjelmoija voi hallinnoida helposti joukkoa prosesseja. (2) Pythonin multiprocessing-moduulin käytöstä on kuvassa 2 esitetty esimerkki, jossa moniprosessointia hyödynnetään. Siinä funktiot tehtava ja suorite suoritetaan käyttäen prosesseja suoritus, tehtava_1 ja tehtava_2. Prosessien suorittaminen alkaa, kun prosessit käynnistetään startkomennolla ja niitä suoritetaan rinnakkain, kunnes prosessi on valmis. Lopulta ohjelma päättyy, kun kaikki prosessit on suoritettu loppuun. Kuva 2. Esimerkki multiprocessingin hyödyntämisestä 6
7 Nykyiset Python-tulkit sallivat vain yhden säikeen suorittamisen kerralla (Global Intepreter lock - mekanismi), mikä estää aidon rinnakkaisuuden käytettäessä säikeitä. Python sallii kuitenkin useamman prosessin suorittamisen samanaikaisesti, mikä mahdollistaa koodin jakamisen ajettavaksi eri prosessoreille ja sitä kautta aidon rinnakkaisuuden. Prosessit eivät kuitenkin käytä samaa muistiavaruutta, joten ne joutuvat käyttämään datan jakamiseen Queue ja Pipe -luokkia. (2, 3) 7
8 4. Java ExecutorService Java on olio-ohjelmointiin perustuva kieli ja se tarjoaa erääksi keinoksi rinnakkaisuudenhallintaan ExecutorService-luokan, joka on oliopohjainen abstraktio joukolle säikeitä. Luokan avulla ohjelmoija voi hallita rinnakkaisesti suoritettavien ohjelmalohkojen eli tehtävien (runnable/callable) suoritustapaa, -aikaa ja -järjestetystä joutumatta käsittelemään ja hallinnoimaan yksittäisiä säikeitä. (4) ExecutorService varaa luontihetkellään käyttöönsä halutun määrän verran säikeitä altaaseen (thread pool). Tämän jälkeen sille voidaan antaa tehtäviä suoritettavaksi, jolloin se siirtää tehtävän suoritettavaksi johonkin sen varaamista säikeistään. Jos yhtään säiettä ei ole altaassa vapaana, se odottaa jonkin tehtävän loppumista ja siirtää tehtävän vapautuneelle säikeelle. Vastaavasti luokka huolehtii sen varaamiin säikeisiin liittyvistä muista tehtävistä, kuten niiden ajoittamisesta ja vapauttamisesta. (4) Yksinkertainen esimerkki ExecutorServicen käytöstä on kuvassa 3 oleva ohjelma, joka luo uuden ExecutorServicen ja varaa tämän käyttöön viisi säiettä. Tämän jälkeen ohjelma suorittaa ExecutorServicellä 5 tehtävää, jotka ovat tässä tapauksessa vain tulostuksia. Kukin tehtävä ajetaan omassa säikeessään ja niiden suorituksen jälkeen ExecutorService sammutetaan, mikä vapauttaa sen altaassa olevat säikeet muuhun käyttöön. Kuva 3. Esimerkki ExecutorServicen käytöstä. 8
9 5. Yhteenveto Aiemmissa kappaleissa esitellyt kolme rinnakkaisuudenhallintaan tarkoitettua menetelmää ovat melko pitkälle varsin samanlaisia, sillä ne kaikki perustuvat käyttöjärjestelmän säikeiden tai prosessien hyödyntämiseen. Lisäksi kaikki esitellyt ohjelmointikielet ovat olio-ohjelmoinninparadigmaa noudattavaa, mistä johtuen ne ovat myös ohjelmoijalle hyvin samanlaisia käyttää. Menetelmien joitakin ominaisuuksia on vertailtu taulukossa 1. Menetelmien abstraktiotasot eroavat hieman toisistaan, sillä C++:n thread-kirjasto tarjoaa hieman matalamman tason menetelmiä kuin kaksi muita. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että korkeamman tason multiprocessing ja ExecutorService tarjoavat mahdollisuuden varata joukko säikeitä/prosesseja ohjelman käyttöön, kun taas C++:ssa joutuu jokaisen säikeen varaamaan erikseen. Vastaavasti C++:ssa ohjelmoija joutuu itse huolehtimaan säikeen vapauttamisesta. Koska multiprocessing käyttää prosesseja säikeiden sijaan, ei ohjelmoija voi käyttää datan välitykseen yhteisiä muuttuja tai yhteistä muistiavaruutta, vaan joutuu käyttämään erityisiä kommunikaatioväyliä. Tämä on toisaalta ohjelmoijan kannalta myös hyvä, sillä se edellyttää ohjelmoijan huolehtimaan enemmän yhteisen datan suojaamisesta esim. data-race-ongelmaa vastaan. Paradigmat Abstraktio Tuki usealle säikeelle yhden olion kautta Datan hallinta Säikeen automaattinen vapauttaminen C++ thread Käännettävä, oliopohjainen, imperatiivinen, vahva tyypitys Säie Ei Yhteinen muistiavaruus Ei Python multiprocessing Tulkattava, oliopohjainen, imperatiivinen, heikko tyypitys Prosessi Kyllä Queue ja Pipe - luokat Kyllä Java ExecutorService Käännettävä, oliopohjainen, imperatiivinen, vahva tyypitys virtuaalikoneella suoritettava Säie Kyllä Yhteinen muistiavaruus Taulukko 1. Menetelmien vertailua Kyllä ExecutorServicen sisällä, mutta ExecutorService on sammutettava, jotta säikeet vapautuvat yleiseen käyttöön. 9
10 Kaikissa esitetyissä ohjelmointikielissä rinnakkaisuus on toteutettu erillisinä komponentteina, mikä viestii sitä, että kieliin ei ole alunperin suunniteltu tukea rinnakkaisuudelle. Tämä voi osaltaan vaikeuttaa rinnakkaisten ohjelmien tekoa näillä kielillä, jos kielen ydinrakenteissa ja kääntäjissä ei ole otettu huomioon rinnakkaisuuden aiheuttamia ongelmia. Toisaalta tässä tekstissä esitetyt komponentit toteuttavat tehtävänsä melko hyvin, jolloin rinnakkaista ohjelmaa tehdessään tuskin joutuu ongelmiin, kunhan ohjelmoija on tarpeeksi tarkkana. 10
11 6. Lähteet
Chapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen
Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 4. 2012 Sisältö 1 Rinnakkaisuusmalleja: säie ja prosessi 2
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotGraafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013
TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 10 Rinnakkaisuus käyttöliittymäohjelmoinnissa Juha-Matti Vanhatupa Rinnakkaisuus ja käyttöliittymäohjelmointi
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi
Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet
LisätiedotÄlysopimusten kehittäminen. Sopimus suuntautunut ohjelmointi
Älysopimusten kehittäminen Sopimus suuntautunut ohjelmointi There are currently 5,000 blockchain developers. By 2020, we project a global need for over 500,000 - ConsenSys Älysopimus alustat q Ethereum
LisätiedotVirtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).
1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.
LisätiedotTIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli
TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2
Lisätiedot812315A Ohjelmiston rakentaminen. Asynkronisuus
812315A Ohjelmiston rakentaminen. Asynkronisuus Ari Vesanen ari.vesanen (at) oulu.fi Yleistä moduulista Tällä kertaa sisältää Java-kielistä monisäieohjelmointia Suoritustapa: Neljästä ohjelmointitehtävästä
LisätiedotD-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen
D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio
LisätiedotJAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++
JAVA alkeet JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++ ja Javascriptin kanssa. Huom! JAVA ja JavaScript eivät silti ole sama asia, eivätkä edes sukulaiskieliä.
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotRinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi
Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä Paula Kemppi 24.4.2008 Esityksen rakenne Johdantoa Rinnakkaisuus Pelimoottorien rinnakkaisuuden mallit Funktionaalisen rinnakkaisuuden malli Rinnakkaisen tiedon malli
LisätiedotCUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotDart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli
Dart Ryhmä 38 Ville Tahvanainen Juha Häkli 1.LYHYESTI Dart on luokkapohjainen, yksiperintäinen, puhdas olio-ohjelmointikieli. Dart on dynaamisesti tyypitetty. Sovellukset on organisoitu modulaarisiksi
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen
Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 19: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 24. 3. 2011 Sisältö 1 Säikeet 2 Lukot 3 Monitorit 4 Muuta säikeisiin
Lisätiedot.NET ja C# Virtuaalikone. Common Language Infrastructure (CLI) Periaate. Etuja. Haittoja. Mikä on CLI. CLI standardin merkitys (CLS, Ecma)
.NET ja C# Virtuaalikone Periaate Virtuaalikone on tapa abstrahoida allaoleva toteutus yhteisen rajapinnan taakse. Virtuaalikoneet muodostavat hierarkian. Hierarkiassa ylempänä oleva käyttää alemman tarjoamaa
LisätiedotSoveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen
Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt
Lisätiedot10 Lock Lock-lause
10 Lock Avainsanan lock (Lock keyword) avulla voidaan toteuttaa prosessien ja säikeiden välisessä keskinäisessä kommunikoinnissa käytettäviä synkronointi- ja poissuljentarakenteita. Tämän niin sanotun
LisätiedotEsimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit
Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.
Lisätiedot812341A Olio-ohjelmointi, IX Olioiden välisistä yhteyksistä
2016 IX Olioiden välisistä yhteyksistä Sisältö 1. Johdanto 2. Kytkentä 3. Koheesio 4. Näkyvyydestä 2 Johdanto n Ohjelmassa syntyy kytkentöjä olioiden välille Toivottuja ja epätoivottuja n Näkyvyys vaikuttaa
LisätiedotRinnakkaistietokoneet luento S
Rinnakkaistietokoneet luento 5 521475S Silmukalliset ohjelmat Silmukat joissa ei ole riippuvuussyklejä voidaan vektoroida eli suorittaa silmukan vektorointi Jokainen yksittäinen käsky silmukan rungossa
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotSolidity älysopimus ohjelmointi. Sopimus suuntautunut ohjelmointi
Solidity älysopimus ohjelmointi Sopimus suuntautunut ohjelmointi Merkle puu Kertausta eiliseltä Solidity on korkean tason älysopimus ohjelmointikieli Muistuttaa olio-ohjelmointia Javalla Sopimuskoodi on
LisätiedotRinnakkaisuus. parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa. TTY Ohjelmistotekniikka
Rinnakkaisuus parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa Rinnakkaisuuden etuja: laskennan nopeutuminen (sarjoittuvat operaatiojonot) ilmaisuvoima (ongelman
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotPalvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät
Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Palvelut Käyttöjärjestelmän tehtävänä on tarjota ohjelmoijalla erilaisia palveluita Tyypillisin palvelu, jota sulautetut käyttöjärjestelmät tarjoavat on prosessien
LisätiedotGroovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31
Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. II Johdanto olio-ohjelmointiin
812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk II Johdanto olio-ohjelmointiin Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden esittely 2 II.1 Abstraktiosta
LisätiedotTie Principles of Programming Languages Seminar Essay. Lua. Group 23 Miikka Koskinen Joose Sainio
Lua Group 23 Miikka Koskinen Joose Sainio Johdanto Lua on kevyt skriptikieli, joka on pääasiallisesti suunniteltu muiden kielien tueksi laitteistoläheiseen ohjelmointiin. Luan kehittäminen aloitettiin
Lisätiedot.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007
.NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 IX Rinnakkainen ohjelmointi Sisältö 1. Yleistä rinnakkaisuudesta 2. Prosesseista ja säikeistä 3. Rinnakkaisen ohjelman oikeellisuudesta 4. Rinnakkaisuuden
LisätiedotTutoriaaliläsnäoloista
Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus
LisätiedotJReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002
JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit Mikko Mäkelä 6.11.2002 Sisältö Johdanto yksikkötestaukseen JUnit yleisesti JUnit Framework API (TestCase, TestSuite) Testien suorittaminen eri työkaluilla Teknisiä käytäntöjä
LisätiedotOhjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19
Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli
LisätiedotLiite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen
Helsingin Yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Rinnakkaisohjelmointi (syksy 2006) Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen a. Käyttötarkoitus ja sovellusalue
LisätiedotProlog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010
kielenä 9. joulukuuta 2010 Historia kielenä Historia Sovelluksia kehitettiin vuonna 1972 Kehittäjinä ranskalaiset Pääkehittäjä Alain Colmerauer Philippe Roussel programmation en logique Robert Kowalski
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?
Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt
LisätiedotRajapinnat ja olioiden välittäminen
Rajapinnat ja olioiden välittäminen Moduulit/oliot kutsuvat toisiaan kapseloitujen rajapintojen läpi Kutsuissa välitetään usein olioita paikasta toiseen Jos olion omistus (= tuhoamisvastuu) säilyy koko
Lisätiedot4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:
Lisätiedot1 Tavoitteet. 2 Periaatteet ja ominaisuudet. 2.1 Tyyppipäättely
1 Tavoitteet Rustin ensimmäinen tavoite on olla vakavasti otettava vaihtoehto C:lle ja C++:lle kaikissa sovelluksissa. Hyvän suorituskyvyn lisäksi tämä tarkoittaa deterministisyyttä, minimaalista ajoympäristöä
LisätiedotErlang. Miika Heinonen ja Lassi Uosukainen (Group 92) TIE Principles of Programming Languages Seminaariessee. Yleistä
Yleistä Erlang Miika Heinonen ja Lassi Uosukainen (Group 92) TIE-20306 Principles of Programming Languages Seminaariessee Erlang on Ericcsonin kehittämä funktionaalinen ohjelmointikieli ja ajoympäristö,
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotRuby. Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE Principles of Programming Languages
Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE-20306 Principles of Programming Languages Ruby Ryhmä 8 Juho Rintala Sami Paukku Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Paradigma... 3
LisätiedotMuutamia peruskäsitteitä
Muutamia peruskäsitteitä Huom. 1: nämä peruskäsitteet eivät muodosta hyvin määriteltyä keskenään yhteensopivien käsitteiden joukkoa, vaan käsitteet ovat osittain päällekkäisiä ja eri yhteyksissä niillä
LisätiedotLuento 6. T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1. Luennoitsija: Otto Seppälä
Luento 6 T-106.1240 Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 & T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 Luennoitsija: Otto Seppälä Kurssin WWW: http://www.cs.hut.fi/opinnot/t-106.1240/s2007 Oma Grafiikka Swing-käyttöliittymässä
LisätiedotJohdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC)
HAAGA-HELIA ICT1TA006: Ohjelmointi 1 /5 Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC) (Lähteet: Oracle java jdbc Tutorial, Arvo Lipitsäinen: Tietokannan käsittely JDBC:n
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
Lisätiedot4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1
4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään
LisätiedotHajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin
Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä
812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk X Poikkeusten käsittelystä Sisältö 1. Yleistä poikkeusten käsittelystä 2. Poikkeuskäsittelyn perusteita C++:ssa 3. Standardissa määritellyt poikkeukset 4. Poikkeusvarmuus
LisätiedotProjekti 1 Säikeet ja kriittisen vaiheen kontrollointi javalla
Projekti 1 Säikeet ja kriittisen vaiheen kontrollointi javalla Lasse Leino ja Marko Kahilakoski Helsingin Yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Rinnakkaisohjelmointi 18. joulukuuta 2006 Sisältö 1 Säikeet
LisätiedotObjective-C. Ryhmä 35: Ilpo Kärki Aleksi Pälä
Objective-C Ryhmä 35: Ilpo Kärki Aleksi Pälä Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 1.1 Lyhyesti...3 1.2 Historiaa...3 1.3 Hybridikieli...3 2 Muistinhallinta...5 2.1 Manual Retain Release (MRR)...5 2.2 Automatic
LisätiedotKoka. Ryhmä 11. Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen. 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet
Koka Ryhmä 11 Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet 1 1. Taustoja Koka on Daan Leijenin ja Microsoft:n kehittämä
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotClojure, funktionaalinen Lisp murre
Clojure, funktionaalinen Lisp murre Principles of Programming Languages, S2015 Jukka Pekka Venttola & Pietari Heino Taustaa Clojuren pohjana on käytetty Lisp ohjelmointikieltä, jonka historia ulottuu 1950
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotJAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?
JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö
Lisätiedot1. Olio-ohjelmointi 1.1
1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
Lisätiedotautomaattisen tietotyypin tunnistamisen osalta, minkä Smith koki olevan avaintekijä onnistuneen rinnakkaisen ohjelmointikielen toteuttamisessa.
Chapel Group 15 Chapel on korkean asteen abstraktiotason ohjelmointikieli, joka on tarkoitettu pääasiassa rinnakkaisuuden (engl. parallelism) ohjelmoimiseen korkean tuotannon ympäristöissä suuren kokoluokan
Lisätiedot812341A Olio-ohjelmointi, I Johdanto
812341A Olio-ohjelmointi, 2016 I Johdanto Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden kertausta 812341A Olio-ohjelmointi, Johdanto 2 1 Abstraktiosta
LisätiedotC++11 lambdat: [](){} Matti Rintala
C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 VIII Poikkeusten ja tapahtumien käsittely Sisältö 1. Poikkeusten käsittelyn käsitteitä ja suunnittelukriteerejä 2. Poikkeusten käsittely C++:ssa 3. Poikkeusten
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotRINNAKKAINEN OHJELMOINTI A,
RINNAKKAINEN OHJELMOINTI 815301A, 18.6.2005 1. Vastaa lyhyesti (2p kustakin): a) Mitkä ovat rinnakkaisen ohjelman oikeellisuuskriteerit? b) Mitä tarkoittaa laiska säikeen luominen? c) Mitä ovat kohtaaminen
LisätiedotUML:n yleiskatsaus. UML:n osat:
UML:n yleiskatsaus - voidaan hyödyntää hyvin laajasti. - sopii liiketoimintamallinnukseen, ohjelmistomallinnukseen sen jokaiseen vaiheeseen tai minkä tahansa pysyviä ja muuttuvia ominaisuuksia sisältävän
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen
Lisätiedot8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)
LisätiedotOppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi
17.5.2006 1/5 Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi Rinnakkaisuus ja rinnakkaisuuden soveltaminen tietojenkäsittelyjärjestelmissä Kurssin Tietokoneen toiminta perusteella ymmärtää, miten ohjelman
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 13.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 13.9.2017 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotTestausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testausdokumentti Kivireki Helsinki 17.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Anu Kontio Ilmari
Lisätiedot13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy
LisätiedotOhjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön
Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Sisällysluettelo 1 Siemens Step7 Manager...1 1.1 Laitteistomäärittely...1 1.2 Ohjelmalohkon luonti ja toteutus...2 1.3 Ohjelman kutsu...3 2 CX-Programmer...4
LisätiedotSisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki
Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta Abstrakti luokka ja metodi Rajapintamäärittely (interface) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E.
LisätiedotIntel Threading Building Blocks
Intel Threading Building Blocks Markku Vajaranta Esko Pekkarinen TBB Pähkinänkuoressa C++ luokkamallinen rinnakkaisuus Abstrahoi rinnakkaisuutta korkean tason tehtävät (tasks) ja niiden skedulointi suuri
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:
LisätiedotOpintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat
Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Rajapinnat Java-kieli ei tue luokkien moniperintää. Jokaisella luokalla voi olla vain yksi välitön yliluokka. Toisinaan olisi
LisätiedotUML -mallinnus Viestiyhteyskaavio EERO NOUSIAINEN
UML -mallinnus Viestiyhteyskaavio EERO NOUSIAINEN SISÄLLYS 4. Viestiyhteyskaavio suunnitteluvaiheessa 4.1 Suunnitteluvaiheen viestiyhteyskaavion osat 4.2 Aikajakson viestit ohjelmakoodissa 4.3 Ehdonesittäminenohjelmakoodissa
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen
Lisätiedot19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007
LisätiedotIntegrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003
Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri
Lisätiedot9. Luento: Ohjelmistotyö. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
9. Luento: Ohjelmistotyö Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Ristikäännös Testaus ja virheen jäljitys Yleensä Kehitysympäristössä Käyttöympäristössä Laitteiston testaus Iteratiivisesta
LisätiedotAalto Yliopisto T-106.2001 Informaatioverkostot: Studio 1. Oliot ja luokat Javaohjelmoinnissa
Aalto Yliopisto T-106.2001 Informaatioverkostot: Studio 1 Oliot ja luokat Javaohjelmoinnissa Vesa Laakso 22.9.2012 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Johdanto... 2 1. Luokka... 2 2. Olio... 2 3. Luokan
Lisätiedot7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages CEYLON
TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita
LisätiedotHakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle.
Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi Java-kielellä komentoikkunaa (komentotulkkia, komentoriviä) simuloiva olioperustainen ohjelma. Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle. Työ
LisätiedotOhjelmointi 1. Kumppanit
Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5
LisätiedotTest-Driven Development
Test-Driven Development Syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole keksiä kaikkia mahdollisia
Lisätiedot