Globaalistumisen haasteet rahapolitiikan tilastoinnille



Samankaltaiset tiedostot
Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

EUROOPAN KESKUSPANKKI

Maksuliiketilastojen uudistaminen

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euroopan unionin virallinen lehti

Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

EUROOPAN KESKUSPANKKI

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

EUROOPAN KESKUSPANKKI

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

SHS-tilastoinnista aiheutuvat muutokset TIHA-tiedonkeruuseen


Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

L 330/20 Euroopan unionin virallinen lehti

Pääjohtajan tervehdys

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Määräykset ja ohjeet 1/2014 Luottolaitosten riskitiedonkeruu: Yhteenveto ja palaute lausunnoista

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Talouden näkymät vuosina

4.1.1 Euroopan unionin neuvoston asetus (EY/2533/98) EKP:n valtuuksista kerätä tilastotietoja

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Globaalit näkymät vuonna 2008

Rahoitusmarkkinat ja pankit. Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Finanssikriisistä pankkiunioniin

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta


Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, Helsinki Puhelin (keskus) Puhelin (viestintä)

Rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin yleisvalvonta haasteiden edessä

Liite yv 20/1/2015. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin. Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Suorien sijoitusten pääoma

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

Kyproksen talouden sopeutusohjelma

Kansainvälisen talouden näkymät

Elvyttävä kansalaisosinko

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EUROOPAN KESKUSPANKKI

NEUVOSTON ASETUS (EY)

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Ympäristöliiketoiminta 2010

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET

Talouslukutaito - oppia ikä kaikki

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU)

Miten suorien sijoitusten analysointi on vaikeutunut globalisaation myötä?

Talouden mahdollisuudet 2009

EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEA

Lausuntoyhteenvetoluonnos: Vakuutusmarkkinoilla toimivan yhteisön konekielisten valvontatietojen toimittaminen

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta

A8-0227/ Maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevat tilastot

Kotitalouksien nettorahoitusvarat 105 miljardia vuoden 2010 lopussa

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?

OIKEUSPERUSTA ORGANISAATIO JA TOIMINTA

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Raportoijatapaaminen Muutokset raportointiin Anna-Kaisa Riekkola

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen

Suomen Pankki osana eurojärjestelmää

MBS2010 raportoijien kyselytunti 4

Rahoitusmarkkinat ja pankit. Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki

Voimmeko välttää finanssikriisejä tulevaisuudessa? Subprimen opit markkinoilta

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

(2014/192/EU) ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

Sähköinen käteinen NYT

Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007

Suorat sijoitukset Suomeen vuonna 2008

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 6/2018 Kuntatalouden ohjaus 121/51/2017

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Öljyn hinnan romahdus

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

EKPJ:N KOKOAMAT TILASTOTIEDOT

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan,

Transkriptio:

Globaalistumisen haasteet rahapolitiikan tilastoinnille Laura Vajanne Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastokeskuksen seminaari 19.4.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Globaalistumisen haasteet rahapolitiikan tilastoille Keskuspankkien rooli tilastojen tuottajana Rahoitustilastot ja kansainvälistyvät rahoitusmarkkinat Miten vastata haasteisiin Johtopäätöksiä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 2

Eurojärjestelmän keskuspankkien rooli tilastojen tuottajana EKP ja kansalliset keskuspankit vastaavat eurojärjestelmässä Raha- ja pankkitilastoista Rahoitusmarkkinatilastoista Kv. pääomanliikkeiden, suorien sijoitusten ja valuuttavarantojen tilastoinnista. Rahaliitto toi uusia tilastovastuita keskuspankeille Yhteiseen rahapolitiikkaan liittyvät keskeiset tietovaatimukset viety säädöstasolle Vastuu tietovaatimusten toteuttamisesta kansallisilla keskuspankeille? raportoinnin sisällöt vaihtelevat maittain Useat keskuspankit keräävät myös kansallisia tilastotietoja eurojärjestelmän edellyttämien tietojen ohella Jos raportointi saataisiin yhdenmukaistettua, tiedonantajarasite pienenisi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 3

Kuvaavatko rahoitustilastot moderneja rahoitusmarkkinoita tarpeeksi hyvin? Kansainvälistyminen ja nopeasti kehittyvät rahoitusmarkkinat lisäävät rahapolitiikan päätöksentekijöiden tiedontarvetta Euroalueen rahoitussektorin tietojen kattavuudessa ja yhdenmukaistuksessa edelleen puutteita: Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot Sijoitusrahastot Arvopaperistaminen Lainojen vakuudet Sektoritilinpito SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 4

Kuvaavatko rahoitustilastot moderneja rahoitusmarkkinoita tarpeeksi hyvin? Systemaattista tietoa puuttuu kv. pääomaliikkeistä ja uusista rahoitusinstrumenteista Säästämisen ja investointien epätasapaino globaalilla tasolla Öljyntuottajamaiden vaihtotaseylijäämien sijoittaminen Sijoitukset riskirahastoihin Rahoitusjohdannaiset Sijoitukset ei-listattuihin osakerahastoihin Luottoriskien siirtoinstrumenttien käyttö SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 5

Kansainvälistymisen paineet rahoitusjärjestelmän vakauden seurannassa Valvojien keskuudessa ylikansallinen harmonisointi on vähäistä? rahalaitosten raportointi kansallisen lainsäädännön alaista. Kansainvälistyvä pankkitoiminta tuo paineita valvojille harmonisoida ja laajentaa tietojen saantia yli kansallisten rajojen. EU:ssa edistytty koordinoinnissa ja yhdenmukaistuksessa: Pankkien vakavaraisuuslaskenta uudistettu (Basel II) Pörssinoteerattuja yrityksiä koskevia kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) yhdenmukaistettu. Euroopan pankkivalvojien komitea pyrkii yhdenmukaistamaan pankkien raportointivaatimuksia. Basel II - vaatimusten mukainen yhteinen vakavaraisuuden raportointikehikko (COREP) IFRS-tilinpäätöksen tekevien luottolaitosten tase- ja tulosraportointikehikko (FINREP). SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 6

Miten vastata globaalistumisen haasteisiin? Ongelmana tarve lisätä uusien tietojen keruuta, mutta ei automaattisesti aihetta purkaa vanhoja tietovaatimuksia? tarvitaan lisää resursseja ja luodaan lisäkustannuksia 1) Kustannus-hyötyanalyysi apuvälineenä 2) Rahapolitiikan ja rahoitusjärjestelmän vakauden seurannan tietotarpeiden yhdistäminen 3) Hyvä hallintotapa rahoitustilastoissa SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 7

1) Kustannus-hyötyanalyysi apuvälineenä? Kustannus-hyötyanalyysin laatiminen on hankalaa - tilastotiedoista saatavia hyötyjä on vaikea mitata Uusien ilmiöiden tärkeys? Uusien tietojen tarpeellisuus itse toimialalle? (markkinaosuusseuranta) Tilastot eivät yleensä tyypillisesti julkishyödykkeenä tuota rahallista tuottoa. Hyvä kustannus-hyötysuhteen saavuttamista auttaa Tilastojen käyttäjien ja laatijoiden läheinen yhteistyö Joustavat kansalliset lähtökohdat Mahdollisimmat tehokkaat otokset esim. euroaluetaso SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 8

2) Rahapolitiikan ja rahoitusjärjestelmän vakauden seurannan tietotarpeiden yhdistäminen? Miten luoda kokonaisuus, joka minimoi tiedonantajien tiedonkeruusta aiheutuvat kustannukset tilastojen laadusta tinkimättä. Tiedonkeruiden yhteisten elementtien lisääminen: keskuspankkien ja valvojien yhteistyön tiivistäminen siirtyminen yksikkö- ja arvopaperikohtaisiin tiedonkeruisiin mahdollistaa sekä aggregaattitilastot että valvojien käyttöön tarpeelliset instituutiokohtaiset tiedot. Synenergiaetuja saavutettavissa myös, jos rahoituslaitoksilta kerättävät tiedot vastaavat pankkien ja muiden instituutioiden oman sisäisen johtamisjärjestelmän käyttämiä tietoja. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 9

3) Hyvä hallintotapa rahoitustilastoissa Keskuspankkien, valvojien ja tilastoviranomaisten lisäksi IMF, BIS, OECD keräävät rahoitussektorin tietoja Tietojen saattaminen vertailukelpoiseksi ja aggregoitaviksi johtavaa usein lisäpyyntöihin ja aiheuttaa lisärasitteita tiedonantajille. Usean toimijan olemassaoloon sisältyy riski päällekkäisistä päätöksistä ja moninkertaisesta työstä. Päällekkäisten päätösten välttäminen ja yhteensopivat käsitteet hyvää hallintomenettelyä ja koordinoitua yhteistyötä. Julkituodut periaatteet kuuluvat hyvään hallintotapaan, useat organisaatiot julkaisseet oman sääntökokonaisuuden (Code of Practice). Tilastojen oltava poliittisesti riippumattomia, julkisia, selkeitä, ymmärrettäviä ja kustannustehokkaita. Erityisen hyvää hallintotapaa vaaditaan niiden tilastojen laadinnalta, joita käytetään hallinnolliseen tai poliittiseen päätöksentekoon. Maastrichtin sopimuksen lähentymiskriteerit Liiallisen alijäämän menettely. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 10

Loppupäätelmät Globaalit muutospaineet aiheuttavat uusia tietotarpeita, mutta kiristyvä kansainvälinen kilpailu rajoittaa yrityksille aiheutuvaa hallinnollista kuormitusta On ratkaistava miten laajasti ryhdytään keräämään järjestelmällistä tilastoa, riittääkö suppea otos tai indikaattorityyppiset tiedot Kuka kantaa vastuun kansainvälisestä koordinoinnista ja uusien ilmiöiden seurannasta Olemassa olevien tietojen hyväksikäyttö pitää maksimoida ja tiedonantajien raportointikustannukset minimoida SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 11