UNA-ytimen hankintastrategia ja uudistuvan ekosysteemin tavoitteet Juha Rannanheimo

Samankaltaiset tiedostot
Ratkaisu asiakkuuden hallintaan. Ohjelmajohtaja Erkki Kujansuu Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2017

Kuva: Mihin haasteisiin UNA-ydin 1.vaiheessa vastaa. TIETOPYYNTÖ Asiakkuudenhallinnan ratkaisut. Hankinnan kohteen alustava kuvaus ja kysymykset

Yhteishankintojen kautta tapahtuvan uudistamisen lisäksi UNA-yhteistyöllä vahvistetaan ja varmistetaan kansallista yhteistyötä,

UNA-ydin järjestäjän työkaluna

Yhtiön ja yhteistyön esittely

UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan

UNA-hankkeen esittely. Juha Rannanheimo,

Tapaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyön seuraavan vaiheen organisointiin liittyen

UNA hankkeen ja konsortiokohtaisten hankintojen tilanne

UNA -yhteistyöhanke. UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sotetietojärjestelmien

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

UNA-hankkeen esittely. Jaakko Penttinen /

G4-arkkitehtuuriryhmä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Juha Rannanheimo

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tavoitteena vaikuttavat ja tasaarvoiset

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisen kansallinen etenemispolku

Kuntayhtymän johtoryhmä Kuntayhtymän hallitus

Asiakas prosessissa teemaseminaari Una-määrittelyt ja tulevaisuuden sote/ari Pätsi,Tuula Ristimäki

UNA KAARI- HANKE TIETOPYYNTÖ

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä

UNA Kaari. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuus. Juha Rannanheimo & Petri Pekkala

UNA. Pirkko Kortekangas, UNA kehitysjohtaja

UNA-hankkeen pohjalta käynnistettävä asiakas- ja potilasjärjestelmän uudistaminen

Kiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,

Hankinnat. Hyvän tiedon hallitsijat Carita Wuorsalo

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

UNA PoC-yhteenveto DIGIA Ari-Pekka Paananen

ONION-hanke. Tiivistelmä

Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi?

UNA PoC-yhteenveto Atostek Sami Konttinen

Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi. UNA-yhteistyö. Mitä kuuluu, missä mennään? 12.1.

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

Onko ketterää hankintaa olemassa? Johanna Sorvettula Johtaja, VT, emba

Hanko-projektin tilannekatsaus Hyvinvointijärjestelmäkokonaisuuden uudistamisen valmistelu

Viisaat hankinnat JIT2015 sopimusehdot

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

AJANKOHTAISTA KOKONAISARKKITEHTUURISTA

IoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta -markkinavuoropuhelutilaisuus

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Mikä Apotti- ekosysteemi on miten se luo yhteistyötä eri toimijoiden kanssa

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri

Tietojohtamisen valmistelu Uusimaa2019 -hankkeessa Soili Partanen

Palvelukeskusten toimintaperiaatteet ja talousvaikutukset. Vimana Oy. Hallituksen puheenjohtaja Mirjami Laitinen

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, Ville Valovirta

Parkanon koulukampus. Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa

Kelan rooli maakunta- ja soteuudistuksessa

Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

JULKISET TILAT KÄYTTÖÖN 24/7

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV

Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluja. Tammikuu 2019

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK)

Pirkko Kortekangas VSSHP tietohallintoylilääkäri

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja?

Uudistumisella tuottavuusloikka

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu

Toimintakyky osana potilastietojärjestelmää. Elina Nikanne Kehittäjäylilääkäri, ptj Uusi sairaala-projekti

OuluBot Innovaatiokumppanuus

Valinnanvapauden kokonaisarkkitehtuuri. tietojärjestelmät

Ketterät hankinnat Avoin Ohjelmistokehitys: Peter Lunberg Hankinta-asiantuntija: Mikael Vakkari

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

SoteDigi Oy tilannekatsaus , SOTE KA -kokous Marco Halén

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

FINLAND BUSINESS. Hankintoja & yhteiskehittämistä

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

PoSoTellen kohti tulevaisuutta

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala

Kuntayhtymän hallitus UNA-hankkeen pohjalta käynnistettävä asiakas- ja potilasjärjestelmän uudistaminen

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa

Tiedolla johtaminen ja sähköiset palvelut. Sami Niskanen, Jari Uotila & Matti Koskivirta

Avoimen tuotteen hallintamalli FINTO OhRy

Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli

Kilpailutusjärjestelmä

Tekoälyn hyödyntäminen asiakaspalvelun parantamiseksi Valtorissa ja Palkeissa

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyön tilanne ja seuraavat askeleet - UNA. Kuntamarkkinat Ari Pätsi

Yhteistyömalli ja ICTkustannukset. valinnanvapauskokeiluja Etunimi Sukunimi

Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019

Esimerkkejä ja kokemuksia hankintojen kilpailutuksista

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Kiila-hankkeen tuotokset. Yhteistyöneuvottelun 1. työpaja /Johanna Andersson

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET Markku Teppo Deveco Oy

Uudenmaan valinnanvapauspilotti ELOKUU

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

Transkriptio:

UNA-ytimen hankintastrategia ja uudistuvan ekosysteemin tavoitteet Juha Rannanheimo 13.6.2017

Taustaa Sote-toimintaympäristö muuttuu ja kehittyy voimakkaasti, järjestelmiin kohdistuu jatkuvasti kovempia odotuksia Tavoite kohti modernimpaa ja avoimempaa tietojärjestelmien kehittämistä Halutaan uusia innovaatioita, mutta myös olemassa toimintaympäristö huomioitava ja muutosvaiheet turvattava Edellä mainitut tarkoittaa myös, että hankinnat yhä haastavampia + tietysti hankintalainsäädännön raamit, lisäksi hankintapäätöksistä valittamismahdollisuudet pyrittävä taklaamaan Hankintojen onnistumiseksi tarvitaan aktiivista markkina- ja toimittajaseurantaa

UNA-yhteistyön lähtökohtia Eteneminen kohti tulevaisuuden sote-palveluja tarvitaan muutosjoustavuutta Tietojärjestelmäratkaisujen rakentaminen asiakaslähtöisinä ja keskeisten toiminnallisten kehittämiskohteiden mukaisina kokonaisuuksina Nykyratkaisujen tuki uusille toimintamalleille puutteellista ja kehittäminen usein hidasta Pystyttävä hyödyntämään tehokkaammin ICT-infrastruktuurissa ja tekniikoissa tapahtuvaa kehitystä

Hankintastrategian tausta Hankintastrategia perustuu: 1) Laajassa kansallisessa yhteistyössä UNA-määrittelyhankkeessa laadittuun kehittämisstrategiaan ja arkkitehtuurilinjauksiin Vaiheittainen järjestelmäkokonaisuuden uudistaminen alkaa ytimen rakentamisesta ja asiakkuudenhallintaan liittyvä toiminnallisuus on keskeinen osa ydintä Kehittämisen vaiheistuksessa tärkeitä ovat arkkitehtuuriperiaatteet, joita toteutetaan mm. järjestelmäarkkitehtuurin linjausten kautta 2) Hankintojen vaiheistus ja kilpailutusmalli perustuvat HANKOprojektissa laadittuun suunnitelmaan Hankintoja ei toteuteta yhtenä yksittäisenä kokonaishankintana, vaan hankintojen ja kilpailutusten sarjana Hankinnat projektoidaan erillisiksi projekteiksi (kuten lomakesovellusprojekti)

UNA-ytimen hankintastrategian päälinjaukset 1) UNA-ydin on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudenhallinnan järjestelmäkokonaisuus, joka tietojen yhteiskäytöllä ja avoimilla rajapinnoilla mahdollistaa tietojen kokoamisen nykyisistä sote-järjestelmistä sekä uusien innovatiivisten ratkaisujen joustavan käyttöönottamisen 2) Järjestelmäkokonaisuus voi rakentua joko markkinoilla olevista kehittyneistä ja joustavasti konfiguroitavista tuotteista, räätälöidyllä ohjelmistokehityksellä toteutettavista ratkaisuista, tai näiden yhdistelmästä 3) Järjestelmäkokonaisuuden vaiheittainen kehittäminen ja käyttöönotto toteutetaan hankintojen sarjana jossa yksittäiset hankinnat tukevat ekosysteemin kehittymistä (avointen rajapintojen ja tietojen yhteiskäytön vaatimusten kautta) 4) Markkinoilta tunnistettavissa, konfiguroitavina tuotteina hankittavissa järjestelmäkokonaisuuden osissa hankintamenettelynä käytetään neuvottelumenettelyä 5) Räätälöidyllä ohjelmistokehityksellä järjestelmäkokonaisuuteen toteutettavat ratkaisut hankitaan asiantuntijapalvelun puitejärjestelyllä, joissa järjestelmätoimitukset toteutetaan minikilpailutuksina 6) Käyttöpalvelut hankitaan erillisenä hankintana 7) Hankittavien järjestelmien ja palveluiden hallinta toteutetaan keskitetysti (UNA-ytimen hallintamalli tulee noudattamaan UNA Lomakesovelluksen hallintamallia) 8) Hankinnoissa minimoidaan aikatauluun ja valituksiin liittyvät riskit 9) UNA-ytimen järjestelmäkokonaisuutta voidaan täydentää erillisillä hankinnoilla, joilla voi olla useita toimittajia

UNA-ytimen hankintojen aikataulu Osallistumispyyntö (09 / 2017) Neuvottelujen käynnistäminen (10 / 2017) Lopullinen tarjouspyyntö (01 / 2018) Hankintapäätös (02 / 2018) Markkinoilla olevien tuotteiden hankinnat (neuvottelumenettely, 1 toimittaja) Hankintailmoitus (01 / 2018) Hankintapäätös (03 / 2018) Räätälöity ohjelmistokehitys (asiantuntijapalvelun puitejärjestely, avoin menettely, 3-5 toimittajaa) Hankintailmoitus (01 / 2018) Hankintapäätös (03 / 2018) Käyttöpalvelut (käyttöpalveluiden puitejärjestely, avoin menettely, 1 toimittaja) 2017 2018

Kehittämisstrategia Järjestelmäkokonaisuutta uudistetaan modulaarisesti ja vaiheittain Mahdollistaa kokonaisuuksien isompien tai pienempien hankkimisen vaiheittain, ja toiminnallisuutta voidaan lisätä olemassa olevan päälle Kehittämisstrategia joustava, kulmakivenä arkkitehtuuriperiaatteet ja linjaukset Kohti modernimpaa ja avoimempaa kehittämistä, mutta vaatii tilaajilta sitoutumista ja panostusta arkkitehtuurin hallintaan Tavoitteena ketteryyden säilyttäminen kehittämishankkeissa

UNA-hankkeen tavoitteena sotetietojärjestelmien ekosysteemin uudistaminen Uudistamisella vaikutuksia, millaisia asetelmia ja liiketoimintamahdollisuuksia halutaan rakentaa sote-tietojärjestelmien kehittämisen ympärille Vaikutuksia nykyisiin tilaaja-toimittaja -suhteisiin ja järjestelmien kehittämis- ja toimittamiskäytöntöihin sekä järjestelmätoimittajien pelikenttään UNA-ytimen ensimmäisillä hankinnoilla luodaan pohjaa ja lainalaisuuksia uudistuvalle ekosysteemillä On myös olennaista hahmottaa, millaiseksi tulevaan UNA-yhteisön rooli ekosysteemissä halutaan ja minkä asioiden annetaan ekosysteemissä muotoutua ajan kuluessa, itsestään

Ekosysteemi Ekosysteemi voidaan ymmärtää verkostoksi, jonka toimijat tekevät yhteistyötä luodakseen tuotteen tai palvelun asiakasarvon kasvattamiseksi toisiaan täydentävillä kyvykkyyksillä ja voimavaroilla (Liiketoimintaekosysteemi on James F. Mooren vuonna 1993 lanseeraama käsite) Viitataan myös dynaamiseen yrityskenttään, jossa innovaatiotoiminnalle hyvät puitteet innovatiivisten yritysten ja ratkaisujen syntymiselle ja kasvulle Tilaajien ja julkisen sektorin rooli liiketoiminta-ekosysteemeissä nähdään kehitystä mahdollistavana, ei niinkään niitä kontrolloivana tai hallitsevana (https://tem.fi/documents/1410877/4429776/ekosysteemit+uuden+elinkeino-+ja+innovaatiopolitiikan+kohteena/f46d3709-fdcf-4a73-83df-e84ae24b4196). Ekosysteemi tarvitsee syötteeksi kehitysnäkymiä, joihin pohjautuen eri toimijat voivat pohtia ja kehittää omaa potentiaaliin sekä rooliaan toimia ekosysteemissä

Avoimuus, win-win, ekosysteemin kehittyminen Tavoitteena avoimet ja terveet toimittajamarkkinat, jossa useilla toimittajilla mahdollisuus saada ratkaisujaan käyttöön Mahdollistettava toimittajien kustannustehokas toiminta, josta myös UNA-yhteistyön organisaatiot hyötyvät Avoimella arkkitehtuurilla (kuvaukset ja rajapinnat) ja standardeja hyödyntämällä mahdollistetaan avoin, laaja kehitysyhteistyö Modulaarisuus mahdollistaa, että tarvittaessa järjestelmäkokonaisuuden osia voidaan vaihtaa Lisätään markkinoilla olevien potentiaalisten toimijoiden joukkoa pidetään yllä kilpailua markkinoilla Vältetään pitkäaikaisia toimittaja- ja teknologiariippuvuuksia ei laajoja toimittajakohtaisia ympäristöjä, joihin voi liittyä pitkäkestoisia ja tarpeettomia kustannusriippuvuuksia Tavoitellaan ja edistetään uudenlaisen ekosysteemin muodostumista

Avoimuus ja ennakoiva toimittajamarkkinoiden kehittäminen Tavoitteena, että tuotantovaiheen kilpailutuksien käynnistyessä toimittajamarkkinoilla olisi korkeampi valmius tarjota UNA-yhteistyön tavoittelemia ratkaisuja Kehitysriskejä siirretään toteutusvaiheesta esikaupalliseen vaiheeseen Yhteistyö toimittajien kanssa edennyt UNA-kehittämisstrategiaa viestitty ja se on ymmärretty käyty avointa vuorovaikutusta järjestelmäkehityksestä ja -arkkitehtuurista tehdään proof-of-concept -kokeiluja Huomioitava toimittajien tasapuolinen kohtelu tulevia hankintoja varten (hankintalaki: tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu)

UNA-ytimen hankinnan linjauksia UNA-yhteisössä kaikki sitoutuvat yhteiseen hankintaan ja kehittämiseen Vaiheittaisilla, rajatuilla toteutus- ja hankintakokonaisuuksilla pyritään saamaan nopeammin näkyviä tuloksia UNA-ytimen toteutus- ja vaiheistussuunnitelma ohjaa hankintojen sisältöä Rakentaminen aloitetaan asiakkuudenhallinnasta ja sen integraatio- ja tiedonhallintatarpeiden ratkaisemisesta, sitä seuraavat tuotannonohjauksen ja alueellisen toiminnanohjauksen ratkaisut kytkeytyvät siihen ja alkavat näin ollen muodostamaan modulaarista ekosysteemiä Ytimessä eri tietolähteistä kootut asiakkuustiedot, joita sitten hyödynnetään eri käyttötarkoituksiin (toiminnanohjaus, tuotannonohjaus) rooli- ja käyttökonteksti huomioiden = samaa tietoa voidaan käyttää niin yksilön kuin väestötason tarkastelussa Vaiheistuksella tavoitellaan asteittain etenevästi asiakastietojen koostamisesta kohti suunnitelmien toteuttamisen laajempaa hallintaa ja toiminnanohjausta

UNA-ydin Asiakkuudenhallinta ja asiakastietojen hallinta Maakunnan alueellinen toiminnanohjaus = asiakastarpeiden ja palvelutarjooman yhteensovittaminen (sote-järjestäjän tiedolla johtaminen ja ohjaaminen) Toiminnanohjauksen hankinta ja käyttöönotto vaiheittain 1) Johdon raportointi- ja tilastointiratkaisut asiakaspolkujen sekä palvelutuotannon seurantaan 2) Palveluiden hallinta, sekä palvelutuotannon ohjaus ja valvonta (laatu, määrä, saatavuus ja rahavirrat) Asiakkuudenhallinnan hankinta ja käyttöönotto 1) Asiakkaan tilannekuvan ja asiakaspolkujen muodostamiseen liittyvät integraatio- ja tiedonhallintatarpeet 2) Asiakaspolun ja suunnitelman laatimiseen ja hallintaan liittyvät toiminnallisuudet 3) Tilannekuvan visualisointi Tuotannonohjauksen hankinta ja käyttöönotto vaiheittain 1) Prosessien ja sääntöjen mallinnus ja ohjaus 2) Palvelupyyntöjen ja -tilausten hallinta 3) Resurssien hallinta, suunnittelu ja varaaminen Tuotannonohjaus = palveluohjaus asiakkaan ja tuotannon tilanne huomioiden Toiminnanohjauksen hankinta ja käyttöönotto vaiheittain 1) Reaaliaikaiset, tulevaisuuteen suuntaavat palvelutuotannon tilannekuvat ja raportit 2) Mittarit ja ennusteet palveluiden järjestämiseen (population health) Asiakkuudenhallinnan jatkokehitys, hankinta ja käyttöönotto 1) Asiakassegmentointi 2) Asiakaspolkumallien ja sääntöjen hallinnan jatkokehitys 3) Valinnanvapauden tilanne, asiakasmaksujen ja henk.koht.budjetin hallinta 4) Integraatioiden ja tiedonhallinnan jatkokehitys (esim. tietoaltaan hyödyntäminen, maakunnan non-sote asiakkuuksien tuki) Tuotannonohjauksen hankinta ja käyttöönotto vaiheittain 1) Operatiivinen tilannekuva, resurssien kuormitustilanne ja ennuste 2) Herätteiden hallinta 3) Tarkistuslistojen hallinta jne.

Hankintojen toteuttaminen Yhteishankintayksikkö suorittaa kilpailutukset (HANKO-projektin linjaus) Vaiheittaiset, rajatut hankintakokonaisuudet saadaan nopeammin näkyvää, hankintojen massiivisuus vähenee Toteutustapana hankintojen sarja Markkinoilla olevien tuotteiden hankinnassa käytetään neuvottelumenettelyä kaikkia vaatimuksia ei ole tarpeen sitoa etukäteen Räätälöidyllä ohjelmistokehityksellä järjestelmäkokonaisuuteen toteutettavat ratkaisut hankitaan asiantuntijapalvelun puitejärjestelyllä ja toteutusvaiheessa käytetään ketterän kehittämisen mallia varmistetaan toteutuksen sujuva eteneminen ja mahdollistetaan kehittämisen kohdentaminen kussakin vaiheessa keskeisimpiin tavoitteisiin Käyttöpalvelut hankitaan erillisellä puitejärjestelyllä kapasiteettia tilataan kussakin vaiheessa juuri oikeaan tarpeeseen

UNA-ytimen 1. hankinnan sisältö (toteutus- ja vaiheistussuunnitelman mukaisesti ) 1. Integrointi ja sovittaminen Järjestelmärajat ylittävä asiakkaan tilannekuva kootaan alkuun nykyisistä sote-järjestelmistä 2. Tiedonhallintaresurssit Tiedonhallinnalliset resurssit eivät tyypillisesti (varsinkaan UNAn ensimmäisessä vaiheessa) ole ytimen omaa tietoa, vaan niitä on useissa eri lähteissä (esim. vrk, Kanta-palvelut) Tiedonhallintaratkaisua tarvitaan kuitenkin asiakastietojen ylläpitämiseen ja hallintaan Tietosisällöt asiakaspolun vaatimien tarpeiden pohjalta 3. Asiakaspolkujen ja asiakassuunnitelman hallinta Asiointihistoria ja asiakkaalle suunnitellut tulevat palvelut poimitaan ja kartutetaan UNA-ytimeen Asiakassuunnitelmien hallinta ja asiakkaan palveluprosessien seuranta 4. Asiakastietojen ja tilannekuvan visualisointi Tilannekuva sisältää ensimmäisessä vaiheessa avoimet asiakaspolut ja asiakkaan perustiedot Tilannekuvaa laajennetaan jatkovaiheissa Tilannekuvan visualisointi ammattilaiselle toteutetaan upotettavissa olevana käyttöliittymäkomponenttina

UNA-ytimen 1. vaiheen hankinnan toteutus 1. vaiheen hankintaan kuuluu 4 osa-aluetta, joihin haetaan vähintään kahta eri toimijaa. Näillä osa-alueilla on erilaiset vaatimukset: Tiedonhallinnassa ja integroinnissa vaaditaan olemassa olevia ratkaisuja ja kyvykkyyttä (=esim. referenssivaatimukset), jotka sovitaan asiakkuudenhallinnan tietojen hallintaan. Huolehditaan kuitenkin teknologia- tai tuotelukkojen välttämisestä. Asiakaspolun ja asiakassuunnitelman hallinnassa haetaan ketterää toteuttajaa. Kehittämistyö toteutetaan agile-mallilla ja keskeiset osat tulee toteuttaa mikropalveluina, jolloin ne voidaan julkaista käytettäväksi tiheämmällä syklillä kuin perinteinen monoliittisella mallilla. Kokonaisuus voi muodostua monista eri ratkaisuista ja se voi olla toteutustekniikoiden osalta ns. polyglotti. UNA-ydin on keskitetty palvelu ja julkisten pilvipalveluiden avulla käyttöpalveluresursseja voidaan skaalata ylös tai alas moduulien käytön tarpeen mukaan automaattisesti

UNA-ytimen 1. vaiheen hankinnan toteutus Kilpailutukseen kuuluu ytimen 1. vaiheen rakentamisen lisäksi optio jatkokehittämistyöstä mahdollistaa ytimen tulevien vaiheiden rakentamisen ilman erillistä kilpailutusta Jatkokehittämistyö on puitesopimukseen luonteinen: sisältää eri kompetensseja tuntipohjaisella hinnoittelulla, esimerkiksi arkkitehti, koodari, testaaja, scrum master

Toimittajahallinta - ekosysteemi Kehittämisstrategiaan pohjautuen modulaarisuuden toteuttaminen ja ytimen 1. vaiheen moduulit tulisi pitää omistajien kontrollissa UNA-yhteistyössä kehitettävää kokonaisuutta kontrolloidaan tilaajien toimesta arkkitehtuurillisesti ja toteutuksellisesti hallintamalleilla a) Kehittämisstrategian ja arkkitehtuurin hallinta b) Tuotteenhallintasuunnitelma (UNA-ydin on tuote) Aktiivinen kehittäminen -> tavoitellaan ekosysteemin rakentumista

UNA-hankkeen tavoitteena ekosysteemin uudistaminen Tavoite on saattaa kehittämistä avoimemmaksi, jossa löytyy mahdollisuuksia aivan uusillekin innovaatioille Yhdessä kansallisten Kanta-palveluihin pohjaavien ratkaisujen kanssa UNA muodostaa kansallisen sote-tietojärjestelmäekosysteemin ytimen Hankintojen ja muun yhteistyön kautta syntyy UNA-yhteisön ohjaavat suuntaviivat avoimen, uudenlaisen sote-tietojärjestelmien kehitystyön rakentumiselle Päälinjaukset UNA-määrittelyhankkeessa laadittu kehittämisstrategiassa ja UNA-ytimen hankintastrategiassa