InfraRYL, Päivitys 23.8.2017 / KM 1 181121 Maalle pengerretyt louhepenkereet Määrämittausohje 1811. 181121.1 Maalle pengerretyn louhepenkereen materiaalit Louhetäyttö rakennetaan sekarakeisesta louheesta, jotta täyttöön muodostuvat tyhjätilat jäävät mahdollisimman pieniksi. Penger rakennetaan louheesta, joka ei ole routivaa tai rapautunutta. Materiaali ei sisällä lohkareita, joiden läpimitta on suurempi kuin 2/3 ja penkereen yläosassa (1,5 m louhetäytön yläpinnasta) 1/2 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Materiaali ei saa sisältää savea, puu- tai raivausjätteitä, jäätä, lunta eikä muita haittaavia tai rakenteita vaurioittavia aineksia. Pengerpaksuuksien suurimmat sallitut lohkarekoot ovat taulukon 181121:T1 mukaiset. Taulukko 181121:T1 Suurin sallittu lohkarekoko pengerpaksuuksittain. Etäisyys penkereen yläpinnasta Suurin sallittu lohkarekoko, mm alle 3 m yli 3 m Tie 600 900 Katu 600 900 Rata 1) 300 300 1) Ratapenkereissä louhetta voidaan käyttää pengertäytteenä, kun penkereen korkeus on vähintään 1 m. Louhepenkereen kiilausmateriaalina käytetään routimatonta mursketta, jonka rakeisuus on 0/63, jos lohkarekoko on enintään 300 mm. Jos suurin sallittu lohkarekoko on 600 mm, käytetään routimatonta mursketta, jonka rakeisuus on 0/90 tai 0/125. Kiilausmateriaalin rakeisuudet ja sen testaustiheys on jakavan kerroksen mukainen (luku 21210). Tuotteen kelpoisuus osoitetaan standardin SFS-EN 13242+A1 mukaisella CE-merkinnällä, suoritustasoilmoituksella ja rakeisuuden tutkimustuloksilla, kun laadunvarmistus on tehty standardin SFS- EN 13242+A1 mukaisesti. Jos tuotetta ei voi CE-merkitä, toisin sanoen tuote valmistetaan rakennuskohteessa suoraan käyttöön, tai tuotteen ylempi seulakoko D > 90 mm, laadunvarmistuksen on täytettävä standardin SFS-EN 13242+A1 vaatimukset ja tuoteominaisuudet ovat tässä luvussa esitettyjen vaatimusten mukaiset. Tarvittaessa alkukiilaukseen käytetään karkeaa mursketta tai enimmäisraekooltaan vastaavaa louhetta. Materiaalin kelpoisuutta tarkkaillaan silmämääräisesti työn aikana sekä rakeisuusvaatimusten täyttymistä rakennustyön aikana tehtävillä rakeisuusmäärityksillä. Tutkimustiheys riippuu materiaalin käyttökohteen vaativuudesta ja laajuudesta. SFS-EN 13242+A1 Maa- ja vesirakentamisessa ja tienrakenteissa käytettävät sitomattomat ja hydraulisesti sidotut kiviainekset.
InfraRYL, Päivitys 23.8.2017 / KM 2 181121.2 Maalle pengerretyn louhepenkereen alusta 181121.2.1 Maalle pengerretyn louhepenkereen alusta, yleistä Pengeralusta lujitetaan, jos maapohja ei kestä louhepenkereen rakentamista. Jos alle 2,0 m:n korkuinen penger rakennetaan pehmeälle pohjamaalle ja louheen sekoittuminen pohjamaahan on mahdollista, tehdään pengerrettävälle alueelle 300 mm:n paksuinen suodatinkerros tai käytetään käyttöluokan N5 suodatinkangasta. Katso soveltuvin osin kohta 18111.2.1. 18111.2.1 Maapenkereen alusta, yleistä, InfraRYL. 181121.2.2 Maalle pengerretyn louhepenkereen alusta tierakenteissa Jos matala (louheen alapinnasta tasausviivaan alle SkLo + 0,5 m) tien louhepenger rakennetaan alusrakenneluokan ui pohjamaalle, louheen alle rakennetaan suodatinkerros tai asennetaan käyttöluokan N5 suodatinkangas. Alusrakenneluokan ug pohjamaalle (pehmeä savi) asennetaan vastaava suodatin, jos louheen alapinnasta tasausviivaan on alle SkLo + 1,0 m. Viitteet Tierakenteen suunnittelu TIEH 2100029-04 (liikennevirasto.fi/ohjeluettelo) 181121.2.3 Maalle pengerretyn louhepenkereen alusta ratarakenteissa Ratarakenteissa pengerpohja tasataan niin, että yksittäiset painanteet ja kohoumat eivät ole yli 300 mm. 181121.3 Maalle pengerretyn louhepenkereen tekeminen 181121.3.1 Maalle pengerretyn louhepenkereen tekeminen, yleistä Louhepengertä rakennettaessa louhe kaadetaan aina valmiin penkereen päälle, josta se siirretään puskemalla lopulliselle paikalleen. 18111.3 Maapenkereen tekeminen, InfraRYL. Louhetäytön tiivistäminen on aina tehtävä riittävän tehokasta tiivistyskalustoa ja työmenetelmää käyttäen siten, että se täyttää suunnitelma-asiakirjoissa osoitetun tiiviys- ja kantavuusvaatimuksen. Louhepenkereen tiivistämisessä ja talvirakentamisessa sovelletaan kohtaa 18111.3. Tehdyn penkereen tiiviydentarkkailuun sovelletaan liitettä 2 Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät. Kun murskeen tai louheen enimmäisraekoko on suurempi kuin 125 mm penkereelle soveltuu menetelmä 4 (vaaitus). elliset tiivistyskertamäärät eri kerrospaksuuksilla ja tiivistyskoneilla on esitetty liitteen tiivistys' taulukossa T1. Sopiva kerrospaksuus, tiivistyskalusto, -kertamäärä ja -tapa voidaan selvittää liitteessä tiivistys kuvatun mukaisella koetiivistyksellä.
InfraRYL, Päivitys 23.8.2017 / KM 3 Louhetäytölle soveltuu yleensä parhaiten täryjyrät ja muut dynaamiset tiivistyskoneet. Tiivistys tehdään mahdollisimman raskaalla jyrällä. Kantavuudeltaan heikolla pohjamaalla penkereen alimmassa kerroksessa voidaan joutua käyttämään ylempiä kerroksia kevyempää jyrää. Suositeltavaa on käyttää suurissa täyttökohteissa puskulevyllistä raskasta kumipyöräjyrää, joka levittää ja tiivistää materiaalin samanaikaisesti. Talvirakentamisessa on suositeltavampaa pienentää kerralla tiivistettävän kerroksen paksuutta kuin lisätä ylityskertoja. 18110.3 Maapenkereen tekeminen, InfraRYL Liite 2 Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät, InfraRYL. Louhepenkereiden luiskat tehdään kaltevuuteen 1:1 ja tasataan pienlouheella. Lohkareet eivät saa ulottua 0,2 m lähemmäksi luiskaverhouksen pintaa. Luiskat loivennetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaiseen muotoon maapenkereen luiskissa käytettävillä materiaaleilla. Louhepenkereen läpituulettumisen estämiseksi pengerluiskat tasataan ja verhotaan suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Loivemmat luiskakaltevuudet osoitetaan suunnitelma-asiakirjoissa, ja luiskakaltevuus riippuu käytettävissä olevan louheen määrästä. Liikennöimättömällä alueella louhepenkereen yläpinta verhoillaan tiiviiksi siten, että kasvualusta ei valu louheen sisään. Louhepenkereen yläpinta kiilataan 0,3 m paksuisella murskekerroksella. Kiilauksen yläpinta tehdään yläpuolisen kerroksen alapinnan tasoon ja leveydeltään yläpuolisen kerroksen alapinnan mukaisena. Kiilaus tiivistetään yläpuolisen kerroksen vaatimusten mukaiseen tiiviyteen yläpuolisen kerroksen paksuuden mukaan joko erikseen tai yläpuolisen kerroksen tiivistyksen yhteydessä. Työmenetelmät valitaan niin, että penkereen yläosaan ei kerry hienoaineksia. 181121.3.2 Maalle pengerretyn louhepenkereen tekeminen tie- ja katurakenteissa Louhepenkereissä suurimmalta läpimitaltaan yli 600 mm:n lohkareet sijoitetaan vähintään 1,5 m valmiin penkereen pinnan alapuolelle. 3,0 m:n korkuinen louhepenger voidaan liikennöitävällä alueella vaihtoehtoisesti rakentaa kahtena kerroksena, jolloin kerrosten rajapinta tehdään 1,5 m:n syvyydelle valmiista penkereen pinnasta. Jos tien louhepenkereeseen liittyy luiskatäyte, louhepenkereen tulee ulottua vähintään kuvassa 18111:K4 (luku 18111) osoitetulle alueelle. 18111 Maapenkereet, InfraRYL. 181121.3.3 Maalle pengerretyn louhepenkereen tekeminen ratarakenteissa Ratarakenteen louhepenger tehdään kerrospengerryksenä enintään 1 m paksuisina kerroksina.
InfraRYL, Päivitys 23.8.2017 / KM 4 181121.4 Valmis maalle pengerretty louhepenger 181121.4.1 Valmis maalle pengerretty louhepenger, yleistä Louhepenkereen kiilattu ja tiivistetty yläpinta on muodoltaan ja korkeusasemaltaan suunnitelmaasiakirjojen mukainen. Penkereen pinta ei ole suunnitelma-asiakirjojen mukaisen korkeuden yläpuolella. Pinnassa ei ole vettä kerääviä painanteita. Louhepenkereen mittatarkkuus- ja tiiviysvaatimukset ovat samat kuin maapenkereen, ks. kohta 18111.4. Kiilaus tiivistetään yläpuolisen kerroksen vaatimusten mukaiseen tiiviyteen. 18111.4 Valmis maapenger 181121.4.2 Valmis maalle pengerretty louhepenger tierakenteissa Tien louhepenger rakennetaan kuvan 181121:K1 tarkkuusvaatimusten mukaisesti. Louheen yläosan (materiaalikorjatusta siirtymäkiilasyvyydestä SkLo ylöspäin) laadun pitää kaikissa olosuhteissa säilyä vähintään suunnitelma-asiakirjojen mukaisena. Kuva 181121:K1. Louhepenkereen suurimmat sallitut poikkeamat muodosta ja korkeudesta tierakenteissa. 181121.5 Maalle pengerretyn louhepenkereen kelpoisuuden osoittaminen Louhepenkereen mittoja ja tiiviyttä tarkkaillaan kohdassa 18111.5 maapenkereeltä edellytetyn mukaisesti. Louhepenkereen tiiviystarkkailussa sovelletaan liitteen 2 menetelmää 4 (vaaitus) ja kiilauskerroksessa menetelmää 2 (levykuormitus- tai pudotuspainolaitemittaus), 3 (mittaava jyrä ja pistemäiset varmistusmittaukset) tai 5 (jyräyskertamäärien seuranta). Kelpoisuuden osoittamiseksi mittaustulosten tulee täyttää kohdan 181121.4 vaatimukset. Louhepenkereistä aina ajan tasalla pidettävässä kelpoisuusasiakirjassa esitetään vähintään kohdassa 18111.5 maapenkereen kelpoisuusasiakirjalta edellytetyt asiat.
InfraRYL, Päivitys 23.8.2017 / KM 5 18111.3 Maapenkereen tekeminen, InfraRYL. 18111.5 Maapenkereen kelpoisuuden osoittaminen, InfraRYL 181121.4 Valmis maalle pengerretty louhepenger, InfraRYL Liite 2 Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät, InfraRYL. 181121.6 Maalle pengerretyn louhepenkereen ympäristövaikutukset Jos pengerrys saattaa aiheuttaa maaperän siirtymiä, pidetään riskialueella sijaitsevien rakenteiden ja rakennelmien kuntokatselmus. Katselmuksen tarpeellisuuden toteamisvelvollisuus osoitetaan suunnitelma-asiakirjoissa. Katselmuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka lähetetään tiedoksi ja hyväksyttäväksi asianosaisille. Täryjyrien tai muiden maan värähtelyjä aiheuttavien koneiden vaikutus otetaan huomioon työ- ja laaduntarkkailusuunnitelmissa.