24.8.2006 Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta
Juha Ilvespalo 2 Tutkimuskysymykset Mitä käsite pääoma tarkoittaa, minkälaisia ulottuvuuksia pääomalla on? Miten pääomakanta eli tase muodostuu, mitkä tekijät vaikuttavat siihen? Miten pääomahyödykkeen arvonalentuminen määräytyy? Mitä tarkoittaa pääoman säilyttäminen, miten sen hyödyt ilmenevät? Mitkä ovat tierakenteiden todelliset pitoajat, mitkä tekijät vaikuttavat siihen? Miten Tiehallinnon käyttöomaisuuskirjanpito tulisi järjestää?
Juha Ilvespalo 3 Klassinen hehkulamppuesimerkki Arvo/ Koska lampun tuottamien palvelusten määrä l. valontuottokyky ja resurssikustannukset l. virrankulutus säilyvät vakiona käytännössä koko lampun fyysisen käyttöiän ajan, lampun tuottava pääoma-arvo säilyy vakiona, kunnes hehkulanka katkeaa ja lamppu menettää tuottavuutensa täysin Koska lampun jäljellä oleva käyttöikä lyhentyy lampun ikääntyessä l. lampusta tulevaisuudessa oletettavasti saatavien palvelusten määrä pienentyy, rationaalisesti käyttäytyvä ostaja ei ole valmis maksamaan käytetystä lampusta alkuperäistä hankintahintaa, jolloin lamppu menettää varallisuuspääoma-arvoaan. Ikä/kk
Juha Ilvespalo 4 Kolme syytä tierakenteen arvonalentumiseen A B Tierakenteen rappeutuessa fyysisesti rakenteesta saatavien palvelusten määrä ja laatu heikentyvät ja siihen kohdistuva panostustarve kasvaa ts. rakenteen tuotos/panostus-suhde heikkenee suhteessa alkuperäiseen tasoon. (Deterioration) A Varallisuusarvo ( ) A B Varallisuusarvo ( ) B C Ikä (vuosi) A B Ikä (vuosi) Tierakenteen ikääntyessä ts. sen jäljellä olevan käyttöiän lyhentyessä rakenteesta saatavien palvelusten määrä pienenee suhteessa alkuperäiseen tasoon. (Obsolescence) B C Tierakenteita koskevien teknisten vaatimusten muuttuessa rakenteesta saatavien palvelusten määrä ja laatu heikentyy suhteessa kehittyneempää teknologiaa sisältäviin rakenteisiin (Technical Change)
Juha Ilvespalo 5 Kunnossapitovelan muodostuminen yksinkertaistetusti Kustannus/ 1. Mikäli kunnossapidon perusrahoitus jää jälkeen vaadittavasta tasosta täällä 2. Kunnossapitovelka on maksettava korkojen kera täällä Ikä/v Kumuloitunut kp Viivästynyt kp Ohjelmoitu kp Kp:n perusrahoitus
Juha Ilvespalo 6 Tierakenteen todellinen pitoaika Tierakenteen todellinen pitoaika eli ns. fyysinen käyttöikä (Service life) on pääasiassa seurausta: 1. rakenteen fyysisissä ominaisuuksissa tapahtuneista muutoksista ts. rakenteen kulumisesta, jonka seurauksen rakenne ei enää kykene toteuttamaan sille osoitettua palvelutehtävää (seurauksena esim. uudelleenpäällystäminen) 2. liikenneympäristöä koskevissa teknisissä vaatimuksissa tapahtuneista muutoksista ts. tienpitäjän taloudellisista valintamahdollisuuksista, joiden seurauksena rakennetta ei ole enää järkevää pitää tuotannossa (seurauksena esim. suuntauksen parantaminen)
Juha Ilvespalo 7 Tiehyödykkeen erittelytarkkuutta koskeva kysymykset Jaetaanko suuren toiminnallisen kokonaisuuden muodostava hyödyke käyttöomaisuuskirjanpidossa rakenteellisiin tai toiminnallisiin osiin (alusrakenteet, päällysteet jne.) näiden osien toisistaan olennaisesti poikkeavien vaikutusaikojen perusteella Järjestetäänkö käyttöomaisuuskirjanpito hyödykeryhmäkohtaisesti kokoamalla rakenteelliset tai toiminnalliset osat suuriksi omaisuusryhmiksi vai hyödykekohtaisesti tie- tai siltanumeron tms. tekijän perusteella. Jaetaanko hyödykkeet (tiet ja sillat tms.) edelleen käyttöomaisuuskirjanpidossa hyödykeosiin (tieosat, yhteysvälit tms.) näiden hyödykeosien olennaisesti toisistaan poikkeavien olosuhteiden perusteella. Koska käyttöomaisuuskirjanpidon keskeinen tehtävä on yleensä suunnitelman mukaisten poistojen laskenta ja poistamatta olevan hankintamenon määrittely, kysymys tierakenteiden erittelytarkkuudesta on olennainen.
Juha Ilvespalo 8 Tierakenteiden pitoaikojen empiirinen tulkinta Päällysteiden pitoaikajakauma Alusrakenteiden pitoaikajakauma 10 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 10 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % Alusrakenteiden pitoajat ovat kesken teiden nuoruuden vuoksi 0 % 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 Ikä (vuosi) Yhteensä Päätiet Muut tiet Sovite Sovite Sovite 0 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Ikä (vuosi) Yhteensä Päätiet Muut tiet Sovite Sovite Sovite Tierakenteiden pitoajat vaihtelevat voimakkaasti Tierakenteiden pitoajat päättyvät usein ennakoitua aikaisemmin tai myöhemmin
Juha Ilvespalo 9 JOHTOPÄÄTÖS: Samaa rakennetyyppiä edustavien rakenteiden pitoajat vaihtelevat voimakkaasti RATKAISUMAHDOLLISUUS: Kun hyödykkeeseen liittyvät tulonodotukset pienenevät olennaisesti ennakoitua nopeammin tai hitaammin, tulee poistosuunnitelmaa muuttaa siten, että hyödykkeen poistamaton hankintameno jaksotetaan poistettavaksi uuden pitoajan kuluessa. RATKAISUMAHDOLLISUUS: Kun hyödyke poistetaan äkillisesti käytöstä ennen vaikutusaikansa päättymistä, tulee käyttöomaisuuskirjanpidossa tehdä ns. kertaluontoinen lisäpoisto tai ns. hankintamenon vähennys silloin, kun osa yhtenä hyödykeryhmänä seurattavista hyödykkeistä poistetaan äkillisesti käytöstä NYRKKISÄÄNTÖ: Poistosuunnitelman muutos on käytännössä mahdollista ainoastaan hyödyke/hyödykeosakohtaisessa (tieosakohtaisessa tms.) käyttöomaisuuskirjanpidossa; Hankintamenon vähennys on huomattavasti yksinkertaisempi toimenpide hyödykekohtaisessa käyttöomaisuuskirjanpidossa
Juha Ilvespalo 10 Yhteenveto ja jatkoselvitystyön aiheet Sillat tulee eritellä käyttöomaisuuskirjanpidossa Valtionkonttorin suositusten mukaisesti rakenneosittain siltoihin sisältyvien rakenneosien olennaisesti toisistaan poikkeavat pitoajat huomioon ottaen Alusrakenteet, päällysteet, sillat ja muut tierakenteet tulee eritellä käyttöomaisuuskirjanpidossa Valtionkonttorin suositusten mukaisesti hyödykeosakohtaisesti (tieosakohtaisesti tms.) Hyödyke/hyödykeosakohtaisen laskennan merkitys korostuu omaisuudenhallinnassa: Ei ole olemassa korvaavaa järjestelmää, jolla tieinvestointien alueellinen kohdentuminen voidaan todentaa myöhemmin Käyttöomaisuuskirjanpidon kehitystyö suositellaan tehtäväksi tietojärjestelmien kokonaisuudistuksen (ERP toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottohankkeen) yhteydessä vuosien 2006 2010 aikana Tiehallinnon tuotemäärittelyä tulee täsmentää: Tierakenteen purkua ei tule tulkita taseeseen aktivoitavaksi menoksi, vaan sen johdosta tulee kirjanpidossa päinvastoin tehdä hankintamenon vähennys.