MAARAKENNETYYPPI, RT1, kulkuväylät: 1 2 1. Kivituhka SrM 0...12, 50 mm 2. Kantavakerros M 0...32, 150 mm MAARAKENNETYYPPI, RT2, peliareena: 1 2 3 4 5 Urheilu- ja leikkikalusteiden sijoitus nurmialueelle Luiskan vahvistus kiviheitokkeella 1. Tekonurmimatto, lyhyt nukkainen 2. Kivituhka KaM 0...8, 40 mm 3. Kantavakerros M 0...32, 150 mm 4. Jakavakerros Sr 0...150, 300 mm 5. Routaeriste XPS200, 70 mm Olevan puinen aita muutetaan teräsverkkoaidaksi Uusi kaiteellinen teräsverkkoaita Liikuntaväylän kokonaispituus 1 255 m. Kulkuväylät on suunniteltu tuettavaksi kapeissa kohdissa kaiteellisilla betonitukimuurielementeillä. Kulkuväylän leveys tuettavissa kohdissa 3,0 m, muutoin 3,5 m. Tukimuurien kuivatus hoidetaan salaojilla. RT1, kulkuväylä Latuväylä talvisin -ei toimenpiteitä Latuväylä talvisin -ei toimenpiteitä Peliareenaksi soveltuu esim. Vepe monitoimiareena 15x30 m. Peliareenan pinnaksi suunniteltu lyhyt tekonurmi, joka voidaan talvella jäädyttää luistelukentäksi. Rakennekerrosten alapuolelle tehdään salaojitus, joka liitetään rakennettavaan imeytyskaivoon. Mikonkadun sivustalla korotetaan olevaa aitaa teräsverkkoaidalla, vastaavaksi kuin eteläpuolella oleva aikaisempi korotus. Olevan kulkuväylän ja siirrettävien välineiden alueille nurmetus Olevat liikuntavälineet, trampoliini sekä kiipeilyrakennelma siirretää tontin luoteiskulmaan nurmialuelle. Liikuntavälineiden vieressä oleva puinen aita muutetaan teräsverkkoaidaksi. RT1, kulkuväylä Teräsverkkoaidan korotus Imeytyskaivo Peliareena 15x30 m, esim. Vepe monitoimikenttä RT1, kulkuväylä RT1, kulkuväylä Olevan teräsputkiaidan siirto Latuväylä talvisin -ei toimenpiteitä RT1, kulkuväylä Tukimuurielementit, l=~36 m k.osa/ kylä kor tteli/ tila Ton tti/ Rn:o Virano maisen merki ntöjä 515-1 Raken nusto imenp ide Raken nusko hteen nimi ja osoite MIKKELIN KAUPUNKI Urheilupuiston tilamuutokset Piirustu slaji Pohjarakennus Piirustu ksen sisältö Rakennussuunnittelu Suunnitelmakartta Juokseva nro Mittak aava 1:500 MIKKELI h yv. Ins. Timo Massinen Ramboll Jääkärinkatu 33 50130 Mikkeli puh. 040 861 9314 Suunn.a la GEO Piirus tusnro 1 suunn. VRel Työnr o 18690 piirt. VRel Piirus tuksia Tiedost o Muutos pvm 26.06.2015
Tekninen lautakunta 18.8.2015 111, liite 1
TUPALA Tupala (17.) kortteli 65 tontti 8. Rekisteripinta-ala 1540 m2, AP Asuinpientalojen korttelialue. Tupala (17.) kortteli 68 tontti 4. Rekisteripinta-ala 1728 m2, AP Asuinpientalojen korttelialue. VISULAHTI Visulahti (28.) kortteli 4 tontti 6. Rekisteripinta-ala 1141 m2, AP Asuinpientalojen korttelialue Visulahti (28.) kortteli 4 tontti 5. Rekisteripinta-ala 1252 m2, AP Asuinpientalojen korttelialue.
ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 KASVUKESKUS SAIMAAN RANNALLA
Mikkeli on 1% Suomesta Suomen suurin loma-asuntokunta, yli 10 000 loma-asuntoa 19. suurin kaupunki Suomessa 54614 asukkaan koti (31.12.2014)
ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 sisältö Asuminen lisää vetovoimaisuutta 4 Tämä on Mikkeli 6 STRATEGINEN OSA 7 Mihin suuntaan Mikkelin asumista ohjataan? 7 Kunnan rooli asumisessa 8 Asumisen yleisiä linjauksia Mikkelissä 9 Asuminen maankäytön näkökulmasta Mikkelissä 10 Elinvoimaisuus 12 Asuminen Mikkelissä 2024 kysely 16 Asumisviihtyvyys 18 Vapaamuotoinen palaute 19 Kasvu keskus 2024 -visio 20 Asumisen kolme teemaa 22 Rannat 24 Roolit 26 Räätälöinti 28 Seuranta 30 TAUSTOITTAVA OSA 32 Miksi näin? 32 Elinvoimaisuuden mittarit 33 Väestön jakautuminen alueittain ja ikärakenteen mukaan 34 Väestön ikärakenne Mikkelin keskustassa sekä pitäjissä 34 Väestön kehitys 35 Mikkelin väestön ikärakenteen ennuste 35 Koulujen oppilasmäärät 36 Yhden ja kahden asunnon talot 38 Asuinrakennukset tyypeittäin eri asuinalueilla 38 Vapaa-ajan asunnot 39 Yleiskaava- ja asemakaava-alueet 40 Maanomistus 41 Mikkelin kaupungin vapaat pientalotontit 42 Uusien rakennusten rakennusluvat 43 Valmistuneet asunnot vuosittain 43 Rakennusluvat 2014 43 Mikkelin kaupungin johtokartta 44 Joukkoliikenne 45 Joukkoliikenteen palvelutaso tavoitteet 46 Palveluliikenne 48 Asunto kohtainentarkastelu 50 Asuntojen määrä ja asuntorakentamisen kehitys 51 Asuntokunnat ja asuntoväestö 52 Asumisväljyys 53 Omistus ja vuokra-asuminen 54 Vuokra-asuntoja hallinnoivat konserniyhtiöt 55 Opiskelijamäärä ennuste Mikkeli 57 Erityisryhmien asuminen 58 Ikääntyvien asuminen 58 Palveluasuminen 59 Laskennallinen muistipotilaiden määrä 59 Väestön kehitys Mikkelin seudulla 2007 väestöennusteen mukaan 59 Vammaiset ja kehitysvammaiset 60 Pitkäaikaisasunnottomat, mielenterveys-, päihde- ja moniongelmaiset 61 Lähdeluettelo 62 Työryhmä 63
Asuminen lisää vetovoimaisuutta Asumisen merkitys ja asukkaiden hyvinvoinnin lisääntyminen osana alueiden vetovoimaisuutta ja mainekuvaa kasvaa. Tämä toteutuu kaupungeissa muuttovoittona ja asuntojen hintojen positiivisena kehityksenä. Asumista ja asumisen edellytyksiä tulee tarkastella jatkossa aivan uudella tavalla. Perhekuntien muuttuneet koot, väestön ikärakenteen kehitys, työelämän muutokset, hyvinvoinnin merkityksen ja arvon kasvaminen, energian säästöön tai omavaraisuuteen liittyvät kysymykset ja kestävän kehityksen haasteet pakottavat ajattelun ja asumisen uudistamiseen. Palvelujen saatavuuteen ja pöhinään perustuva kaupunkikeskustojen vetovoimaisuuden kasvu edellyttää tiivistyvää kaupunkirakennetta. Samaan aikaan luonto-suomen vetovoimaisuus kasvaa ja yksilöllisempien asumisen ratkaisujen määrä lisääntyy. Pitäjiin ja haja-asutusalueelle voi muodostua elinvoimaisia ja luonnonläheisiä pieniä keskuksia. Digitaalisuuden jalkautuminen ja biotalouden nousu luovat tälle uudenlaisen mahdollisuuden. Viisikymmentä vuotta sitten suomalainen asui ydinperheessä ja kulki töihin tehtaaseen tai virastoon melko lyhyen matkan. Tämän aikakauden jälkeen ihmiset ovat kasvavissa määrin muuttaneet kaupunkeihin ja syntyneet yhä suuremmissa määrin kaupungeissa. Useissa kehittyneissä maissa kaupungistumisaste on noin 80 prosenttia. Suomessa se on vain 70 prosenttia, joten aluemaantieteilijät ennustavat saman kaupungistumiskehityksen jatkuvan yhä Suomessa. Ennustetaan, että vuoteen 2050 mennessä Suomen seitsemän suurinta kaupunkia kasvavat miljoonalla asukkaalla. Tämänkaltainen muutos ei voi olla vaikuttamatta muuhun suomeen, eikä tämänkaltaista kehitystä tule passiivisesti seurata sivusta. Rakennuskantamme on suurelta osin yhtenäiskulttuurin ajoilta, jolloin asunnot olivat suunniteltu kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Kasvanut uusperheiden määrä ja sinkkujen määrän kasvu istuvat huonosti tuohon malliin. Samalla tahto yhteisöllisempään asumiseen lisääntyy ikääntyneiden ja yksin elävien ihmisten määrän kasvaessa. Kerrostalojen alakertoihin rakennetaan 4 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» KASVUSKESKUS SAIMAAN RANNALLA
yhä enemmän yhteisiä kerho-, keittiö ja saunatiloja sekä palveluyrityksille toimitiloja. Senioriyhdistykset ovat aktiivisena osapuolena muovaamassa huomisen kerrostaloja ja yhteisöllisempää asumista. Arkkitehdit puhuvat paljon rakennuksen tilaratkaisujen muuntojoustavuudesta ja energiatehokkuudesta. Aluekehittäjät muistuttavat liikennejärjestelmän tehokkuudesta ja kestävää kehitystä tukevasta kaupunkirakenteen suunnittelusta. Tämän lisäksi on huomioitava yhä suuremmissa määrin asumisen sosiaaliset ja kulttuurilliset puolet. Viihtyvyys ja hyvän rakennetun ympäristön ominaisuudet ovat yhä tärkeämmässä roolissa. Asumisen tulevaisuutta tulee tarkastella laajana kokonaisuutena, jolle tunnuspiirteitä ovat kehittyminen ja monipuolisuus. On ymmärrettävä kuluttajan, maankäytön, logistiikan ja palvelujen asettamat muuttuvat haasteet. Terveys, ympäristö, elinkaari ja kestävä kehitys luovat kehikkoon lisää ulottuvuuksia. Asukkaiden moninaisuuteen ja kysyntään liittyen on nähtävä kokonaisuudesta kovan rahan asunnon ostajien tarpeet unohtamatta yhteiskuntamme heikompiosaisten tarpeita ja kaupungin velvollisuuksia niistä huolehtimisessa. Valmis työ jakaantuu kahteen osaan: ensimmäinen osa on strateginen, asumisen kehitykselle tavoitteita asettava osa ja toinen taustoittava osa. Strateginen osa jakaantuu kolmeen eri teemaan, joiden varaan tavoitteiden saavuttaminen nojaa. Osiossa on myös avattu prosessin eri vaiheita ja esiin nousseita näkökulmia. On kysytty kaupunkikonsernin ja alan toimijoiden ja palvelun tuottajien sekä yksittäisten mikkeliläisten näkemyksiä huomisen asumisesta. Toinen osa on selittävä ja tarjoaa syvempää tietoa asumisen eri puolista. Laaja määrä tausta-aineistoa luo tilannekatsauksen asumisen oloihin tänä päivänä, tarjoten samalla edellytykset Asuminen Mikkelissä 2024 työn seurannalle. Tekemällä vahvuuksiin perustuvat paikkasidonnaiset valinnat ja niiden mukaisia konkreettisia panostuksia, tulemme näkemään asumisen myönteisen muutoksen ja elinvoimaisuuden kasvamisen ruutukaavakeskustassa, pitäjillä ja kylillä. Onnistuminen ohjelman toteutuksessa lisää kaupungin vetovoimaisuutta, asukaspohjaa, asumisen laatua ja asumiseen tehtyjen investointien arvoa. Jouni Riihelä tekninen johtaja ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» KASVUSKESKUS SAIMAAN RANNALLA 5
Tämä on Mikkeli Mikkelin keskustassa voit asua toiminnan keskellä kaupunkimaisesti tai kävelymatkan päässä rauhallisesti omakotialueella. Tulevina vuosina keskusta laajenee Savilahden ympärille, muodostaen uuden aikakerroksen liki 180 vuotiaaseen kaupunkiin. Savonrata ja ympäröivät metsävarat olivat perustana Otavassa yhä sijaitsevalle sahatoiminnalle. Otavan opistolla ja koulutilalla on molemmilla kunniakas historia kansansivistyksen lisäämisessä. Puulaveden kala-apajat ja kauniit veneilymaisemat sijaitsevat taajamassa asuvan välittömässä läheisyydessä. Ristiinassa asut monipuolisen kulttuuriympäristön ja luonnon keskellä, mutta vain vartin ajomatkan päässä Mikkelin keskustasta. Ristiina on maamme suosituimpia vapaa-ajan asutuksen kohteita. Kaunis luonto ja Saimaan upeat maisemat ovat osa ristiinalaisten asuinympäristöä 6 Viihtyisä ja luonnon läheinen Haukivuoren pitäjä sijaitsee kauniin ja virkistysmahdollisuuksiltaan monipuolisen Kyyveden rannalla, puolentunnin ajomatkan päässä Mikkelin keskustasta. Haukivuoren elinkeinon elämän juuret ovat alueen hyväkasvuisissa pelloissa ja pienyrittäjyydessä. Haukivuori tarjoaa idyllisen ja rauhallisen asuinalueen paikallisväestölle sekä vapaa-ajan asukkaille hyvien palvelujen ja matkailukeskustasoisen asumisen ja hyvän saavutettavuuden kautta. Haukivuori Mikkelin keskusta Otava Anttola Ristiina Suomenniemi ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» KASVUSKESKUS SAIMAAN RANNALLA Kodikas Anttola on elinvoimainen Saimaan rantataajama. Anttola kytkeytyy kiinteästi suomalaisen vesiliikenteen historiaan, sillä täällä rakennettiin Vanhan Saimaan kanavan aikana yli 180 hinattavaa rahtialusta, lotjaa. Anttolan Lotjasaaressa sijaitsee nykyaikainen veneiden kotisatama. Anttola on luontoliikkujan paratiisii. Suomenniemen asuinympäristöä rikastuttaa Suomen puhdasvetisimpiin vesistöihin lukeutuva Kuolimo sekä Saimaan rantamaisemat. Runsaat metsävarat työllistävät suomenniemeläisiä maa- ja metsätalouden sekä mekaanisen puunjalostuksen ammateissa. Eteläinen sijainti ja valtatie 13 mahdollistavat nopeat yhteydet Mikkelin, Kouvolan ja Lappeenrannan suuntiin.
Mihin suuntaan Mikkelin asumista ohjataan? STRATEGINEN OSA
Kunnan rooli asumisessa Lain mukaan: Kunnan on luotava alueellaan yleiset edellytykset asunto-olojen kehittämiselle. Kunnan tulee kehittää asunto-oloja alueellaan siten, että sellaiselle asunnottomaksi joutuneelle kunnan jäsenelle, joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia kykene asuntoa omatoimisesti hankkimaan, voidaan järjestää kohtuulliset asumisolot. (Laki asunto-olojen kehittämisestä 5 ) Kunta voi vaikuttaa asuntopalveluihin kaavoituksella, maankäytöllä, kunnan omalla asuntotuotannon rahoituksella ja valtion asumiseen suunnatun rahoituksen tuen ohjaamisella. Yleiskaavalla ohjataan yleispiirteisesti alueen yhdyskuntarakennetta ja asetetaan tavoitteita sen kehittämiselle. Yleiskaavojen laadinnasta vastaa kunta. Yleiskaavalla otetaan kantaa muun muassa uusien asuinalueiden sijoittamiseen ja toteutuneiden asuinalueiden kehittämiseen. Yleiskaava ohjaa tarkempien asemakaavojen laadintaa. Kaupunkisuunnittelulla ohjataan ja ylläpidetään viihtyisää asuin- ja elinkeinoympäristöä. Kaupunkisuunnittelua ohjaa 1.1.2000 voimaan tullut maankäyttö ja rakennuslaki. Suunnittelun tärkeimpinä lähtökohtina ovat asukkaiden ympäristöön liittyvät tarpeet ja odotukset. 1 Kaavoitus + maankäyttö Kunnan oman asuntotuotannon rahoitus Ohjaa valtion asumisen rahoituksen tukia 8 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA 1 Mikkelin kaavoituskatsaus, 2014
Asumisen yleisiä linjauksia Mikkelissä Tärkeät kehityskohteet: Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, Satamalahden alue sekä rantarakentaminen Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli Elävät keskukset ja sujuva arki - julkaisun tärkeimpinä kehittämiskohteina on todettu nykyiset keskukset. Lisäksi Mikkelin ja Ristiinan välinen kehityskäytävä 2 Mikkelin kaupunki on asettanut tavoitteeksi luoda Satamalahdesta asuin- ja toimintaympäristö, jossa säästetään ympäristöä ja käytetään digitaalisuutta helpottamaan arkea. Tämän fiksun kaupunginosan on tarkoitus toimia kehitysympäristönä, joka houkuttelee yrittäjiä ja kehittäjiä testaamaan ja pilotoimaan omia palveluitaan ja tuotteitaan. 3 Tärkeä tulevaisuuden asumisen teema Mikkelissä on rantarakentaminen. Maankäytön suunnittelun yksi tulevaisuuden tavoite onkin luoda korkeatasoisia asuinalueita vesistönäkymin. Tällä pyritään parantamaan tonttitarjonnan laatua sekä asukkaiden viihtyisyyttä. Hyvä esimerkki tämän tavoitteen toteuttamisesta on Kirkonvarkauden tulevan asuinalueen kaavoitus. Toisentyyppisessä rantarakentamisessa ranta-alueiden vapaa-ajan asuntoja muutetaan peruskorjausten ja laajennusten avulla ympärivuotisen asumisen omakotitaloiksi. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Mikkelissä ei ole asumisen linjauksia koskien asuntokokoa, sosiaalista väestöjakaumaa tai palveluasumisen sijoittumista. 2 Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli 2012 3 Mikkelin kaupunki 2014 a ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA 9
Asuminen maankäytön näkökulmasta Mikkelissä Mikkelin keskusta-alue on varsin kaupunkimaisesti rakentunut. Kerrostaloasuminen on keskittynyt keskustan ruutukaava-alueelle, vaikka laajoja kerrostaloalueita on löydettävissä eri puolilta kaupunkia. Omakotiasuminen ja omakotimaisesti levittäytyvä yhdyskuntarakenne antavat leimansa koko kaupungille. Välittömästi ruutukaava-alueen ulkopuolella kaupungin keskustaajamassakin alkaa omakotimainen asumisen vyöhyke. Muut Mikkelin taajamat ovat miltei pelkästään pientaloasumisen alueita. Mikkelin maapoliittiseen ohjelmaan on kirjattu kaupungissa käytössä olevien menettelytapojen kokonaisuus. Ohjelma ei suuremmin ota kantaa itse asumisen teemaan, vaikka luokin edellytyksiä laadukkaan asumisen syntymiselle esittelemällä hyviä käytänteitä ja keinoja. Ohjelma tulisi kokonaisuudessaan päivittää vastaamaan nykytilannetta. Kaupungin tavoite: asumisen rakenteen monipuolistaminen Palveluasumisen sektori on viime vuosina kokenut suuren muutoksen, kun perinteistä laitosmaisen asumisen järjestelmää on purettu ja nämä asumispalvelut ovat siirtyneet yksityisten toiminnanharjoittajien toimesta tuotetuiksi. Myös kehitysvammaisten palveluasumiseen on saatu uusia paikkoja. Kaupungin tavoitteena on asumisen rakenteen monipuolistaminen. Tavoitteen saavuttamista voidaan tukea maapolitiikan keinoin. Omakotiasuminen on Mikkelissä määräävä asumismuoto ja sellaisena pysyy. Kaikkien uusien alueiden suunnittelussa on jatkossa tärkeää ottaa huomioon, että alueelle ei sen rakentuessa sijoittuisi ainoastaan omakotiasujia tai yhtiömuotoisissa omistusasunnoissa asuvia, vaan myös erilaisissa vuokra-asunnoissa asuvia kuntalaisia. 10 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA
Valokuvat: Harri Heinonen Nykyisin vuokra-asumisen tarjonta jakautuu karkeasti kahtia: sosiaalinen vuokra-asuminen ja yksityisten asuntosijoittajien tarjoama vapaan sektorin vuokra-asuminen. Välimuotoja tai muuta tarjontaa ei juuri ole. Asumisoikeusasuminen on Mikkelissä jäänyt miltei marginaaliseksi asumisen muodoksi ja muun tahon kuin Mikalo Oy:n omistamia kokonaisia vuokratalokohteita ei käytännössä ole. Rakenteen monipuolistaminen edellyttää paitsi maapolitiikan keinojen käyttöä, myös sitä, että Mikkeli näyttäytyy erilaisille ulkoisille tahoille, asumisen toimijoille, houkuttelevana sijoituskohteena. Tulevaisuuden asumisessa Mikkelissä on nähtävissä selkeä vyöhykkeisyysajattelu, jota asunnon ostajat tai vuokraajat näyttävät toiminnallaan vahvista- Mikkeliläistä asumista leimaa jako kahteen: kaupunki&taajama sekä haja-asutus & maaseutu. van: kaupungin ydin eli keskustaajaman keskeisin alue tiivistyy siten, että asuntokanta täydentyy kerrostalorakentamisella. Välittömästi tämän vyöhykkeen ulkopuolella alkaa rivi- ja omakotitalojen eli pientaloasumisen vyöhyke. Tämä malli näyttää pätevän myös kaupungin pitäjissä. Mikkeliläistä asumista leimaa tapahtuneiden jako kahteen: kaupunki/taajama sekä haja-asutus/maaseutu. Määrällisesti maaseudun haja-asutusta on vähän, mutta tulevaisuudessa määrä lisääntyy jo pelkästään edellä mainitusta loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta johtuen. Haja-asuminen on luonteenomaista Etelä-Savolle, mutta palveluiden säilyttäminen haja-asutusalueella on haasteellista. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA 11
Elinvoimaisuus Työllisyys Sosiaalinen tasa-arvo Talous Innovatiivisuus Vetovoima Elinvoimaisuus työkaluna ja tavoitteena 12 Elinvoimaa on kuvattu toteutusvoimaksi, se on kykyä tarttua haasteisiin ja saada aikaan. 4 Elinvoiman voidaan nähdä syntyvän aina paikallisista piirteistä ponnistaen, elinvoimaisen kylän rakennuspalikat eroavat kaupunkikeskustan palikoista. Tärkeää on kuitenkin hahmottaa millaisen elinvoimaisen kokonaisuuden nämä osat voivat yhdessä muodostaa, silloin voidaan puhua jo laajemmasta alueen elinvoimasta. Vasta julkaistussa Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysissä 2005 2013 vertailtiin Mikkeliä 25 muun väestöllisesti suurimman suomalaisen kaupungin rinnalla. Tuloksissa ylsimme keskitasolle työllisyyden ja sosiaalisen tasa-arvon osa-alueilla. Heikoimmalle sijalle jäimme talouden, innovatiivisuuden ja vetovoiman osa-alueilla. 5 Näihin seikkoihin tulee siis paneutua, jos toivomme sijoittuvamme paremmin kaupunkien elinvoimaisuuden pelikentällä. Asuminen sekä asuinympäristöt näyttelevät merkittävää roolia elinvoimaisilla alueilla, sillä ihmisten halu asua tietyssä paikassa kertoo myös laajemmin sen paikan elinvoimaisuudesta. Väestö eli inhimillinen pääomamme toimii siis yhtenä mittarina kun tarkastellaan alueiden elinvoimaisuutta. Voidaan ajatella, että väestörakenne kertoo kannattaako aluetta kehittää vai ei. Tällaisessa ajattelumallissa suuret keskukset voittavat, onhan kaupungistuminen ollut Suomessakin pysyvä ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA trendi jo pitkään. Tällöin kuitenkin hukataan paljon sellaista potentiaalia, joka voi laajemmassa alueellisessa tarkastelussa osoittautua elinvoimaisuuden tekijäksi. Sen sijaan tulisikin pohtia voidaanko erilaisissa ympäristöissä vahvistaa erilaisia asumismuotoja siten, että ne osallistuvat samalla laajempaan elinvoimaisen kehityksen tukemiseen? Tarkasteltaessa Mikkelin elinvoimaisuuden kokonaiskuvaa on selvää, että alueellisesti tapahtuu samanlaista kehitystä kuin valtakunnallisella tasolla kaupungistuminen jatkuu ja maaseutu tyhjenee. Suuntausta voimistaa maaseutumaisten alueiden väestön ikääntyminen, joka vaikuttaa myös vahvasti siihen, millaista asuntokantaa ja asumisen palveluja tällaisilla alueilla tulevaisuudessa tarvitaan. Toisaalta kasvavat keskustat saavat yhä merkittävämmän roolin kilpailukyvyn ylläpitäjinä ja seudullisen elinvoimaisuuden moottoreina. Rikkautta on se, että Mikkelistä löytyy aidosti erilaisia asumisen ympäristöjä on kyliä ja keskustan vilinää, maaseudun rauhaa ja hyvien yhteyksien ympärillä kehittyviä taajamia. Näiden omaleimaisten piirteiden tukeminen on näkynyt myös tämän työn tavoitteissa. Tavoitteet on haluttu asettaa siten, että oikeat toimenpiteet löytävät oikeisiin paikkoihin ja pienenkin mittakaavan panostuksella saataisiin reippaasti hyötyjä. 4 Juha Kostiainen: Nokkela kaupunki; Millainen kaupunki on elinvoimainen? 5 Timo Aro: Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013
Valokuva: Mikkelin kaupunki, ilmakuvat 2013 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA 13
Elinvoimaisuus Elinvoimaisuustarkastelun lähtökohdat Mikkelissä Ohjelman toisessa osassa on alueittain kuvattu erialueiden väestörakennetta sekä maankäytön ja rakennuskannan kehitystä ja tunnuspiirteitä. Näiden lukujen takaa paljastuu houkuttelevia pitäjiä, kasvavia taajamia ja korkeuksiin kurkottavia keskustoja. Näitä kaikkia tarvitaan elinvoimaisen Mikkelin asuinympäristöiksi. Väestörakennetta on kuvattu kuuden alueen osalta (Keskusta, Anttola, Otava, Suomenniemi, Ristiina, Otava ja Haukivuori). Väestön määrän mukaan nousee keskusta-alue selvästi omaksi kokonaisuudekseen, sen alueella asuu noin 70 % Mikkelin asukkaista. Seuraavaksi suurimpana erottuu Ristiina. Otava, Haukivuori sekä Anttola ovat kooltaan hyvin samanlaisia. Suomenniemi erottuu selvästi näitä pienempänä. Väestön ikärakenteessa ei näy selkeitä eroja, lukuun ottamatta keskustaa ja Otavaa. Niissä ikärakenne on selvästi tasapainoisin ja minkään ikäryhmän osuus suhteessa toisiin ei ole merkittävän suuri. Ristiinassa suurin ikäryhmä on 45 64 vuotiaat, sitä nuorempia on kuitenkin eläkeikäisiä selvästi enemmän. Muissa keskuksissa senioriväestön osuus on selvästi muita suurempi ja ikääntyvän väestön osuus kasvanee jatkossakin. Asuinrakentaminen koko Mikkelin alueella on hyvin pientalovaltaista, rivi- ja kerrostalot muodostavat noin 10 % osuuden rakennuskannasta. Keskustan alue eroaa selvästi tästä kehityksestä runsaammalla ja tiiviimmällä asuinrakennuskannalla. Puolet väestöstä asuu omakotitaloissa, kerrostaloissa asuu noin kolmasosa ja rivitaloissa noin 14 %. Keskustan alue erottuu muista alueista tässäkin. Keskustassa ja sitä ympäröivässä taajamassa kerrostaloasuminen on yleisin asumismuoto (42 % väestöstä), omakotitaloissa asuu noin kolmannes ja rivitaloissa noin 15 %. Tarkasteltaessa asumisväljyyttä (henkilömäärää/ asuinrakennus), on keskiarvo noin 2 asukasta/asuinrakennus. Suomenniemellä ja Haukivuorella mennään selvästi tämän alle, kun taas keskustan alueella asuu keskimäärin noin 6 asukasta/asuinrakennus. Tätä selittävät sekä keskustan väestön tasaisempi ikärakenne, jossa on suhteessa enemmän lapsiperheitä eli useamman ihmisen talouksia. Lisäksi keskustassa on tiivistä rakennuskantaa ja yksin tai kaksin eläjätkin löytyvät useammin kerros- kuin omakotitalosta. Mikkelissä asumisväljyys on koko maan keskiarvoa suurempi. Mikkelissä asunnon pinta-ala henkilöä kohden on 41,3 m2, kun valtakunnallisella tasolla vastaava luku on 39,6 m2. Tämän vuoksi asumisväljyyden kasvulle ei ole tarvetta. Erityisesti keskustan alueella on myös huomattu, että pienille asunnoille on kysyntää. Mikkelissä asuntojen hintataso on pysytellyt korkeana taloustilanteesta huolimatta, tämä voi olla osasyy pienten asuntojen suosioon. Toinen merkittävä seikka on väestön ikääntyminen, jolloin asumisessa korostavat palvelujen läheisyys sekä asunnon helppo ylläpito. Uuden rakennuskannan syntymisessä näkyy vahva keskustavetoisuus. Vuoden 2013 ja 2014 tilastoissa on keskustalla, entisellä Mikkelin maalaiskunnan alueella sekä Ristiinalla yhteensä noin 80 % osuus kaikista myönnetyistä rakennusluvista. Suhteessa viime vuosien rakentamisen aktiivisimpiin alueisiin keskustan itäpuoleisilla alueilla ei vapaiden tonttien tarjonta ole suuri. Vapaana olevia tontteja löytyykin runsaammin keskustan länsipuolelta ja tämä kehitys vahvistaa Otavan ja keskusta-alueen kasvamista yhteen. Seuraavassa kaaviossa on esitetty yleispiirteisesti ne alueelliset ominaisuudet, joista näkyy elinvoimaisen kehityksen edellytykset. Tarkastelu on tehty keskustoja ympäröiviltä taajama-alueilta sekä niiden välittömästä läheisyydestä. 14 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA
Haukivuori Alakeskus Ikärakenteessa korostuvat vanhukset Pientalovaltainen taajama Rakentaminen keskitasoa Kasvava alakeskus Tasainen ikäjakauma Pientalo valtainen taajama Rakentaminen vähäistä Otava Mikkelin keskusta Maakuntakeskus Väestö 70 % Mikkelin asukkaista Tasainen ikäjakauma Tiivis ja urbaani kaupunkirakenne Runsaasti uutta rakennuskantaa Kasvava alakeskus Tasainen ikäjakuma, keski-ikäiset ovat suurin ikäryhmä Pientalovaltainen taajama Rakentaminen reipasta Eniten vapaa-ajanasuntoja Ristiina Anttola Alakeskus Ikärakenteessa korostuvat vanhukset Pientalovaltainen taajama Rakentaminen keskitasoa Runsaasti vapaaajanasuntoja Maakuntakeskus Maakuntakeskuksella tarkoitetaan maakunnan keskuskaupunkia. Maakuntakeskukset ovat ympäröivän alueen palvelukeskuksia ja työssäkäyntikohteita. Suomen maakuntakeskuksissa on usein muun muassa keskussairaala sekä maakunnan liiton hallintoa. Alakeskus Alakeskus on yksi käsitteistä, joilla kuvataan aluerakennetta ja erityisesti monikeskuksisia kaupunkiseutuja. Tässä yhteydessä alakeskuksella tarkoitetaan Mikkelin kaupunkiseudun osaa, joka on rakenteeltaan tiivis ja palveluiltaan sekä toiminnoiltaan monipuolinen. Keskuksessa on selkeitä julkisia tiloja, kuten satama, tori tai pääkatu, jonka ympäristöön palvelut keskittyvät. Keskus asuinalueineen muodostaa taajaman. Suomenniemi Pieni alakeskus Ikärakenteessa korostuvat vanhukset Maalaismainen taajama Rakentaminen keskitasoa Suhteessa eniten vapaa-ajan asuntoja (noin 60 % rakennuskannasta) ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA 15
Asuminen Mikkelissä 2024 kysely Osana Asuminen Mikkelissä 2024 työtä laadittiin asukkaille suunnattu internetkysely, joka oli avoinna kaupungin sivuilla 4.3. 22.3.2015. Kyselyä mainostettiin paikallislehdissä sekä kahteen otteeseen kaupungin internetsivuilla. Kyselyllä oli kaksi päätavoitetta: informoida Asuminen 2024 työn laadinnasta sekä osallistaa asukkaita työn laadintaan. Kyselyssä pyydettiin asukkaiden näkemyksiä asumisen kehitykselle luonnostelluista suuntaviivoista sekä kartoitettiin niitä paikallisia tekijöitä, jotka erityisesti vaikuttavat asumisviihtyvyyteen Mikkelin alueella. Kyselyyn saatiin 31 vastausta. Vastausten määrä jäi vaatimattomaksi. Tämän vuoksi kyselyn tulokset eivät ole edustava otos mikkeliläisten asukkaiden näkemyksistä. Kyselyn tuloksia voidaan kuitenkin tarkastella ja käsitellä suuntaa antavana informaationa työn laatimiselle. Perusteita tulosten hyödynnettävyydelle antaa Mikkelissä aiemmin laaditut, vastaavaa aihepiiriä käsittelevien kyselytutkimuksien tulokset (mm. kaavoitukseen liittyvät kyselyt). Kyselyssä ei pyydetty vastaajien lähtötietoja käsiteltävien teemojen yleispiirteisyyden vuoksi. Teemojen yhteydessä on esitetty kyselyyn vastaajien pisteytyksestä laskettu keskiarvo. Pisteitä sai antaa välillä 1 5, joista 1 edustaa huonoa ja 5 hyvää. 3,7 3,83 3,21 3,36 Rannat Mikkeli tunnetaan rannoistaan Rannat ovat asuinrakentamisen painopiste Ympärisvuotisen asumisen lisääminen Rannat teeman kommenteissa nousi vahvimmin esiin rakentamattomien rantojen merkitys asukkaiden virkistyskäytölle. Uimarantojen, viheryhteyksien ja jalankulku- sekä pyöräilyreittien ohella tiiviisti rakennetut rannat koettiin esteettisesti epämiellyttävinä. Rakennusten sovittamista maisemaan ja kaupunkikuvaan pidettiin tärkeänä erityisesti ranta-alueilla. Rantojen viihtyisyys ja arvo nousee esiin virkistyskäyttöä koskevissa kommenteissa, mutta rannoille toivotaan myös vilkasta kaupunkielämää (Savilahden alue, pitäjien keskeisimmät rannat). Rantarakentaminen asuinkäyttöön nähtiin yhtenä keinona aktivoida keskeisiä ranta-alueita, jos rakentaminen tehdään laadukkaasti. Rannat teemaa koskevat pisteytykset sekä teeman kommentit tukevat rantojen asemaa arvokkaina ympäristöinä. Rantojen rakentaminen nähdään toisaalta uhkana virkistystoiminnoille, mutta toisaalta se koetaan myös keinona kehittää keskeisiä alueita ja nostaa rannat vahvemmin osaksi kaupunkikuvaa. 16 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA
3,83 3,48 3,97 3,93 Roolit Digitaalisuus on osa arjen ratkaisuja Yhteisöllisyyttä edesautetaan Ekologisuus on hyvän asuinympäristön mittari Roolit teeman kommenteissa kävi ilmi, että ekologisuuden ja digitaalisuuden teemoja asumiseen liittyen on hankalaa hahmottaa. Kommenteissa kerrottiin, etteivät ehdotetut tavoitteet aukea kyselyyn vastaajalle. Kommentteja oli myös jätetty muita teemoja vähemmän. Digitaalisuus asetettiin osassa kommenteista hyvien palveluiden ja ihmisten välisen kohtaamisen vastavoimaksi. Kommenteissa peräänkuulutettiin yksinkertaisten ja ihmisläheisten, kohtaamiseen perustuvien palveluiden tärkeyttä. Ekologisuus nähtiin hyvänä asiana. Kommenteissa kuitenkin kyseenalaistettiin pelkkien rakennusten ekologiset ratkaisut ja nostettiin tärkeäksi myös kaupunkirakenteen ekologisuuden joukkoliikenneyhteyksineen ja tiiviine palveluverkkoineen. Teemaa koskevissa pisteytyksissä ekologisuutta painottava alateema sekä yhteisöllisyyttä koskeva teema saivat enemmän pisteitä. Sekä pisteet että kommentit tukevat ajatusta, että asukkaat kokevat tärkeänä sekä ihmisten väliset kohtaamiset että ekologiset ratkaisut. Digitaalisuuskin sai hyvät pisteet, vaikka aihe koettiin hankalaksi. 4,15 4,1 4,07 3,59 Räätälöinti Esteettömyyttä parannetaan Tarjotaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja ikäihmisille. Luodaan asumisviihtyvyyttä opiskelijoille Räätälöinnin osalta kommenteissa nousi esiin yhteisöllisyyden merkitys, muun muassa yhteiset piha-alueet koettiin kohtaamiseen kannustavina ympäristöinä. Monipuolistuva asuntokanta nähtiin pahimmillaan uhkakuvana, jonka myötä eri väestöryhmät eriytyvät toisistaan. Eräässä kommentissa nousi esiin räätälöityjen asuinratkaisujen kustannukset, jotka voivat rajata ne ainoastaan hyvätuloisten saavutettaviksi. Toisaalta räätälöidyt asumisratkaisut koettiin myös mahdollisuutena sovittaa yhteen esimerkiksi eri-ikäisiä ihmisiä. Erityisesti senioriasukkaille kaivattiin omasta kodista käsin helposti saavutettavia palveluja. Pisteytyksen osalta räätälöintiä pidettiin teemoista parhaimpana. Alateemat nousivat myös keskiarvoltaan yli 4 pisteen, tosin opiskelijoiden asumisviihtyvyyttä koskeva tavoite jäi noin 3,6 pisteeseen. Ikäihmisten huomiointi erityisenä asukasryhmänä nostettiin tärkeäksi teemaksi sekä pisteytyksessä että kommenteissa. Senioriasumisen monipuolistuminen nähtiin myös teemana, jonka käsittely vaatii töitä tulevaisuudessakin. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA 17
Asumisviihtyvyys Asumisviihtyvyyteen vaikuttavat seikat vastaavat melko hyvin Suomen kansallisen tason tarkastelua. 6 Ensimmäisenä olevat palvelujen saavutettavuus ja turvallisuus korostuivat kansallista tasoa voimakkaammin. Turvallisuus termin sisältöä ei ollut määritelty tarkemmin, mutta voidaan ajatella sen sisältävän sekä yleisen turvallisuuden tunteen omassa asuinympäristössä että esimerkiksi liikenneturvallisuuden. Yleisesti asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä mainittiin monipuolisemmin kuin asumisviihtyvyyttä heikentäviä tekijöitä, joista kolme merkittävintä kohtaa ovat helposti hahmotettavissa. Asumisviihtyvyyttä heikentävistä tekijöistä kolme keskeisintä ovat turvattomuus ja rauhattomuus, epäsiisteys ja likaisuus sekä luonnonympäristön puute. Kansallisessa barometrissa näiden ohi nousee liikenne, jota ei Mikkelissä ole koettu merkittävänä heikentävänä tekijänä. Rauhattomuuden ja turvattomuuden korostumisen syyt voivat olla moninaiset. Valaistus, liikenne sekä sosiaalisten kontaktien puute naapurustossa voivat synnyttää turvattomuuden tunteita. Palvelujen saavutettavuus Turvallisuus Rauhallisuus Luonnonympäristö Ulkoilumahdollisuudet Liikenneyhteydet Naapurusto ja sosiaaliset kontaktit Rakennusten ulkonäkö, ikä ja mittakaava Veden läheisyys Asuinalueen maine Asunnon / asuinrakennuksen koko Harrastusmahdollisuudet 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Taulukossa on esitetty asuinviihtyvyyteen vaikuttajat tekijät. Vastaajia pyydettiin osoittamaan 1-3 kohtaa, jotka he kokivat asuinviihtyvyyden kannalta tärkeimmiksi. 18 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA 6 Strandell, Anna: Asukasbarometri 2010, Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä, 2011
Vapaamuotoinen palaute Vapaamuotoisessa palautteessa nousi esiin uudestaan väljän rakentamisen arvo, jonka myötä toivottiin turvattavan muun muassa rannat yleiseen käyttöön. Kaupunkikuvallisesti Mikkelin keskustan osalta pidettiin tärkeänä puistoja, yleistä vehreyttä sekä kulttuuriympäristökohteiden näkyvyyttä. Negatiivisina asioina koettiin asumisen kalleus ja viihtyisyyttä heikentävänä puutteet katujen kunnossapidossa. Yksi vastaaja nosti esiin Tupalan alueen, jonne hän toivoi uutta asuinaluetta. Vapaassa palautteessa kritisoitiin kyselyä muun muassa sen yleispiirteisyydestä ja lyhyydestä. Kyselyssä olisi vastaajien mielestä voinut erotella keskustan ja taajamat erikseen sekä kiinnittää huomiota vastaajien lähtötietoihin (esm. vakituinen asukas, vapaa-ajan asukas). Osa kysymyksistä koettiin liian johdattelevina. Turvattomuus, rauhattomuus Epäsiisteys, likaisuus Luonnonympäristön puut Palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien puute Syrjäinen sijainti, pitkät etäisyydet Asuinalueen maine Rakennusten ulkonäkö ja mittakaava Rakennusten ulkonäkö, ikä ja mittakaava Liikenne Asunnon / asuinrakennuksen koko Ulkoilumahdollisuuksien puute Naapurusto ja sosiaaliset kontaktit Harrastusmahdollisuudet 0 5 10 15 20 25 30 Taulukossa on esitetty asumisviihtyvyyttä heikentävät tekijät. Vastaajia pyydettiin osoittamaan 1-3 kohtaa, jotka heidän mielestään erityisesti heikentävät asumisviihtyisyyttä. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA 19
Kasvukeskus 2024 -visio 20 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA
»»»»»»»» 65 000 asukasta Asuinneliöiden tarve 400 000 m 2 Lähipalveluiden kaupunki 6 lähipalvelukeskusta Hyvä saavutettavuus kestävillä liikkumismuodoilla Omaisuusarvot säilyvät tai kasvavat Inhimillinen mittakaava ihmisen kokoinen asuinympäristö Keskeiset elämänlaadun palvelut saatavilla ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA 21
Asumisen kolme teemaa 1.12.2014 järjestettiin asumisen tulevaisuuden näkymiä käsittelevä tilaisuus, johon oli kutsuttu monipuolisesti asumisen teemaan liittyviä toimijoita niin kaupungin organisaatiosta kuin yhteistyötahoiltakin. Tilaisuudessa kuultiin alustukseksi puheenvuoroja Mikkelin asumisnäkymistä, jonka jälkeen keskityttiin työpajatyöskentelyyn. Työpajat jakaantuivat kolmen teeman ympärille ja osallistujat pääsivät pohtimaan asumisen tavoitteita rantojen, roolien ja räätälöinnin osa-alueilta. Työskentelyn tuloksena saatiin runsaasti hyvää pohdintaa, konkreettisia tavoitteita sekä vilkasta keskustelua asumisen tulevaisuuden näkymistä. Tiivis ja yhteisöllinen asuminen mahdollistetaan Rantarakentaminen on laadukasta ja houkuttelevaa Rantojen käyttö on ympärivuotista Keskuksissa ja kylissä asuinrakentamisen painopiste on rannoilla Paljon käyttämätöntä kapasiteettia Paljon kaavoitettavaa Edullisia asuntoja lähelle koulua Rantarakentamisen aluetehokkuus kasvaa Satamalahdesta ranta-asumisen käyntikortti Rantaasuminen on brändi Omakotiasumista ja ympärivuotista vapaa-ajan asumista Yhteisöllisyyttä lisätään asuinratkaisuilla RANNAT Taajama-/ maaseuturannat Rantapuistojen ja -väylien tarve kasvaa Keskusta-alueen tiivistämistä Kysyntää vastaavia asuntoja opiskelijoille Cityrannat RÄÄTÄLÖINTI Segmentoitunut kysyntä Asuinalueiden viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota Esteettömyyttä parannetaan Hissejä vanhoihin rakennuksiin Digitaaliset palvelut vuokra- ja palveluasukkaille Digitaaliset ratkaisut ovat osa asuinalueen palveluja (netti, jäte, veden/ sähkön kulutus ja seuranta) Digitaalisuus on osa arjen ratkaisuja Digitaalisuus ROOLIT Eri-ikäiset asukkaat Ekologisuus Monipuolisia asumisvaihtoehtoja ikä-ihmisille Erilaisia ja eri-ikäisiä asukkaita samalle alueelle Yhteisöllisyyttä edesautetaan Asuinalueet tiivistyvät ja uudistuvat Pieniä asuntoja lähelle keskustoja Palveluasumista max. 15-20 min päässä Mikkelin torilta Kohtaamispaikat ovat osa asuinympäristöä Ajan hermoilla olevat asumisen ratkaisut Asuinalueet ovat monipuolisia Asuinalueiden paikalliset piirteet ovat rikkaus Tiivistyvillä ja uusilla asuinalueilla suositaan kävelyä ja pyöräilyä Tiivistyvä asuinrakentaminen sijoittuu ensisijaisesti keskustaan ja palvelujen äärelle Vanhan rakennuskannan uusiokäyttö» 22 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA
ASUMISEN KOLME TEEMAA MIKKELISSÄ Mikkeli tunnetaan rannoistaan Digitaalisuus osa arjen ratkaisuja Asuinalueiden turvallisuutta kehitetään Rannat ovat asuinrakentamisen painopiste Ympärivuotisen asumisen lisääminen RANNAT Esteettömyyttä parannetaan ROOLIT I RÄ ÄT ÄLÖI N T Luodaan asumisviihtyvyyttä opiskelijoille Ekologisuus on hyvän asuinympäristön mittari Tarjotaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja ikäihmisille Ryhmätyötulosten, tausta-aineiston sekä kuntalaisille avoimen nettikyselyn pohjalta hiottiin asumisen teemoihin liittyvät tavoitteet. Jokainen teema rannat, roolit, räätälöinti sai kolme erityistä tavoitetta. Tavoitteiden toteutumiseksi on seuraavilla sivuilla esitetty tarkempia toimenpiteitä. Tavoitteet toimivat myös ohjenuorana arkipäivän virkamiestyössä sekä luottamuselinten päätöksenteossa. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA 23
TAVOITE 1 MIKKELI TUNNETAAN RANNOISTAAN Ranta-asumista arvostetaan meillä ja muualla. Mikkelin on mahdollista vastata tähän kysyntään. Rannat Mikkeli on Itä-Suomen kasvukeskus, jossa puhdas järviluonto vetää asukkaita, yrityksiä ja loma-asukkaita puoleensa. Mikkelin keskusta ja pitäjät ovat levittäytyneet Saimaan, Kyyveden ja Puulan rannoille. Mikkelissä on ainoana kuntana Suomessa yli 10 000 vapaa-ajan asuntoa. Asumisen näkökulmasta rannat on jaettu cityrantoihin ja pitäjäja maaseuturantoihin. TAVOITE 2 RANNAT OVAT ASUIN- RAKENTAMISEN PAINOPISTE Asemakaavoitetut ranta-alueet. Esimerkiksi Satamalahti ja Asuntomessualue. Pitäjissä uusi asuinrakentaminen tapahtuu pääasiassa rannoilla. TAVOITE 3 YMPÄRIVUOTISEN ASUMISEN LISÄÄMINEN Korkeatasoisia asuinalueita vesistönäkymin. 24 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA
» TOIMENPITEET Cityrannat Luodaan Satamalahdesta kaupungin rantaasumisen käyntikortti Saimaan sivua rakennetaan vahvana rantarakentamisen brändinä Kasvatetaan rantarakentamisen aluetehokkuutta Edistetään rantarakentamisen laadukkuutta ja houkuttelevuutta Kaavoitetaan rantapuistoja ja rantaväyliä asukkaiden yhteisiksi tiloiksi Ulotetaan tiivis keskustarakentaminen ranta-alueille saakka Pitäjä-/ maaseuturannat Rantarakentamiseen mahdollisuuksia lisätään kaavoituksella Asuinrakentamisen painopiste keskuksissa ja pitäjissä suunnataan rannoille Vapaa-ajan asunnot mahdollistetaan ympärivuotiseen asumiseen erityisesti siellä, missä kunnallistekniikka on toteutunut (kiinteistö liitettävissä puhdas- ja jätevesiverkostoon). Kaavoitetaan tiivistä ja yhteisöllistä asumista Edistetään rantarakentamisen laadukkuutta ja houkuttelevuutta Kaavoitetaan omarantaisia tontteja Ranta-asumisen avainpaikat Mikkelissä SAIMAANSIVU Kuntamainonnassa Saimaan, Kyyveden ja Puulan rannat ovat selkeästi osa Mikkelin Brändiä. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA 25
TAVOITE 1 Roolit Digitaalisuus ja ekologisuus ovat vaativia teemoja, jotka vaikuttavat asumiseen yhä enenevissä määrin. Turvallisuuden merkitys laadukkaan ympäristön merkkinä on noussut esiin mikkeliläisten mielipiteissä. Kaikilla kolmella on selkeät roolit arkielämässä ja suunniteltaessa asuinalueita ja -rakennuksia. Mikkeli haluaa omaksua digitaalisuudesta ja ekologisuudesta niiden parhaat ominaisuudet ja tehdä tilaa uusille asumisen innovaatioille. DIGITAALISUUS ON OSA ARJEN RATKAISUJA Digitaaliset ratkaisut tuottavat laadukkaampia asumisen palveluja. Niiden avulla on mahdollista tarjota palveluita jotka helpottavat mm. lapsiperheiden ja ikäihmisten arkea. Teknisellä tasolla helpotetaan tiedon seurantaa omasta kulutuskäyttäytymisestä ja asuinympäristöstä sekä ympäristön tilasta. Luodaan uusia yhteyksiä eri sukupolvien välille ja edistetään yhteisöllisyyttä. Digitaalisuudella lisätään ennakoitavuutta, turvallisuutta ja riskienhallintaa asuinrakennusten ja -alueiden teknisissä järjestelmissä. TAVOITE 2 ASUINALUEIDEN TURVALLISUUTTA KEHITETÄÄN Turvallisuus huomioidaan kokonaisvaltaisesti uusien asuinalueiden suunnittelussa sekä olemassa olevien asuinalueiden kehittämisessä. Turvallisuuden tunteeseen vaikutetaan liikennejärjestelyin, valaistuksella sekä edistämällä yhteisöllisyyttä ja naapurien kohtaamista. TAVOITE 3 EKOLOGISUUS ON HYVÄN ASUINYMPÄRISTÖN MITTARI Ekologisuus on osa kestävää kehitystä myös asumisen osa-alueella ja tällaisessa kehityksessä ja tällaisessa kehityksessä Mikkeli on edelläkävijä. Ekologisten ratkaisujen tulee olla luonteva osa arkiympäristöä, liittyivätpä ne lämmityskuluihin, liikkumismuodon valintaan taikka ympäristön hyvinvointiin. 26 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA
» TOIMENPITEET Kaupunki lisää digitaalista asiointia ja tiedonvälitystä asuinrakentamisen koko elinkaaressa rakentamisesta asukkaan arkipäivään saakka. Kaupunki mahdollistaa paremman digitaalisen seurannan liittyen asumisen teknisiin ratkaisuihin (esm. lukot, netti, vesi, sähkö, jäte). Kaupunki hyödyntää digitaalisia palveluja tunnistettavien ja viihtyisien asuinalueiden luonnissa. Tunnistetaan digitaalisten palvelujen palvelutaso eri asumismuodoissa. Digitaalisilla ratkaisuilla tuetaan kotona asumista esimerkiksi erityisryhmien kohdalla. Digitaalisilla viestimillä edesautetaan yhteydenpitoa sukupolvien yli. Esimerkiksi osana senioriasumista voi olla mahdollisuus opetella chattailemaan lapsenlapsen kanssa. Asuinalueiden ja -rakennusten suunnittelussa sekä kehittämisessä kiinnitetään huomiota mielekkäiden kohtaamispaikkojen syntymiseen. Asuinalueiden turvallisuutta parannetaan kiinnittämällä huomiota liikenneturvallisuuteen. Valaistukseen panostetaan erityisesti asuinalueiden kävelyn ja pyöräilyn pääväylillä. Yhteisöllisiä asuinalueita ja toimintoja synnytetään toteutuneiden esimerkkien tapaan, kuten Saksala, Graani, Orijärvi ja Landeninkuja Emolassa Asuinalueiden paikalliset piirteet ja monipuolisuus ovat rikkaus, niillä luodaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tiivistyvillä ja uusilla asuinalueilla edistetään kävelyä ja pyöräilyä. Asuinalueita tiivistetään ja täydennysrakennetaan ensisijaisesti keskustoissa, palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Energiatehokkaita, laadukkaita ja käyttökustannuksiltaan kohtuullisia ratkaisuja suositaan asuinrakentamisessa. Korjausrakentamisesta halutaan luoda laadukkaita malliesimerkkejä, jotka kiinnostavat ympäri maailmaa. Korjausrakentamisessa parannetaan rakennusten ekologisuutta. Mikä eko? Ekologisuus Ekologisuudella tarkoitetaan kestävän kehityksen periaatetta, jossa nykyisen yhteiskunnan tarpeet pyritään tyydyttämään tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Ekologinen kestävyys edellyttää, että ihmisen toiminta asettuu luonnon kantokyvyn rajoihin siten, etteivät luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien toimivuus vaarannu. Mikä digi? Digitaalisuus Digitalisuudella tarkoitetaan digiteknologian integroitumista arkiympäristöön, sen kiinteisiin rakenteisiin sekä palveluihin ja toimintoihin. Digitaalisuuden voidaan nähdä vaikuttavan yhä suurempaan osaan ihmisten elämässä, aivan kuten sähkökin teki aikoinaan. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA 27
TAVOITE 1 ESTEETTÖMYYTTÄ PARANNETAAN Asuinrakennukset ja ympäristö suunnitellaan esteettömiksi, jolloin ne palvelevat laajaa käyttäjäkuntaa, helpottavat jokapäiväistä elämää ja tuovat turvallisuutta sekä liikkumisen mukavuutta. Vanhan asuntokannan peruskorjauksissa kannustetaan esteettömyyteen hissien jälkiasennuksilla ja muilla rakenneratkaisuilla. Esteettömyys huomioidaan myös viheraluerakentamisessa. Räätälöinti Asukkaat ovat erilaisia ja siksi heidän toiveensa ja tarpeensa asunnolle ovat erilaiset. Räätälöintiä asumiseensa tarvitsevia ryhmiä ovat esimerkiksi asunnottomat, pakolaiset, opiskelijat, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, vammaiset henkilöt, muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset. TAVOITE 2 TARJOTAAN MONIPUOLISIA ASUMISVAIHTOEHTOJA IKÄIHMISILLE Ikääntyvien kotona asumisen mahdollisuuksia lisätään sijoittamalla pieniä asuntoja lähelle keskustaa ja palveluja. Yksinäisyyttä pyritään ehkäisemään uudenlaisilla yhteisöllisyyttä tukevilla asuinratkaisuilla. Palveluasuminen sijoitetaan helposti saavutettavalle etäisyydelle palveluista tukien asukkaiden mahdollisuuksia monipuoliseen elämään ja siten parantaen heidän hyvinvointiaan. TAVOITE 3 LUODAAN ASUMISVIIHTYVYYTTÄ OPISKELIJOILLE Opiskelijoille turvataan mahdollisuus edulliseen, keskustan tai koulujen lähellä sijaitsevaan opiskelija-asuntoon. 28 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA
» TOIMENPITEET Esteettömyys huomioidaan kaikilla kaavatasoilla Rakennusvalvonta opastaa ja informoi kaikkia rakennushankkeita, joihin tarvitaan rakennuslupa, ja se huomioi lupakäsittelyssä esteettömyyteen liittyvät asiat Rakennuslupakäsittelyssä huomioidaan esteettömyyteen liittyvät asiat entistä paremmin ja opastusta lisätään Edistetään hissirakentamista neuvontatyöllä ja hissiavustuksilla Mahdollistamalla täydennysrakentamisen tuetaan taloyhtiöitä hissien rakentamisessa Kaupungin kaikki uudet kiinteistöt suunnitellaan ja rakennetaan esteettömiksi kaikille käyttäjäryhmille, esteettömyyden taso määritellään hankekohtaisesti Viheralueverkosto suunnitellaan monipuoliseksi ja keskeisimmät viher- ja ulkoiluyhteydet rakennetaan esteettömiksi Uudet asuinalueet toteutetaan esteettöminä Uudisrakentaminen sekä peruskorjaukset toteutetaan tukemaan vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään Vanhusten palveluasuminen keskitetään max 15-20 min. päähän Mikkelin torilta kulkutavasta riippumatta Vaikeavammaisten palveluasumispaikkoja lisätään vuosittain tarpeen mukaan Kehitysvammaisten palveluasumispaikkoja lisätään vuosittain tarpeen mukaan Pakolaisasuntojen määrää lisätään sekä kaupungin omassa vuokra-asuntokannassa että yhteistyössä erityisasumiseen erikoistuneiden toimijoiden kanssa Kaavoituksella varmistetaan monipuolinen talotyyppien ja niiden yhdistelmien, huoneistojakaumien ja hallintamuotojen tarjonta Kehitetään monipuolisia asumisen vaihtoehtoja Kaavaratkaisuilla tuetaan kiinteistöjen, kortteleiden ja asuinalueiden yhteisöllisyyttä. Pysäköintinormistoa kehitetään siten, että asuntopoliittiset tavoitteet ja muuttuvat asumisen tavat otetaan entistä paremmin huomioon Opiskelija-asuntojen tarjontaa kehitetään kysyntää vastaavaksi sijainnin ja huoneistojakauman suhteen Opiskelija-asuntojen tarjontaa keskustan ja kampuksen läheisyydessä pyritään vahvistamaan Tutkitaan, olisiko mahdollista muuttaa osa kaupungin omistamista julkisille palveluille ja hallinnolle osoitetuista rakentamattomista tai vajaasti rakennetuista tonteista asuntokäyttöön. Käyttötarkoituksen muutos mahdollistetaan kaavoituksella. Keskusta-asumisen kehittämistä ja tiivistämistä jatketaan ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA 29
Seuranta Seurataan valtuustokausittain Annetaan raportti Ohjelman päivitys aloitetaan viimeistään vuonna 2022 30 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» STRATEGINEN OSA
Valokuva: Eveliina Könttä
Miksi näin? TAUSTOITTAVA OSA
Elinvoimaisuuden mittarit Taulukoissa esitetyt luvut koskevat taajama-alueita eli kantakaupunkia sekä pitäjien keskustoja sekä niiden välittömiä reuna-alueita. Vapaa-ajan asuntojen osalta lukumäärät on huomioitu laajemmilta alueilta, vanhoja kuntarajoja mukaellen. KESKUSTA Väestö Syntyneet (2014) Asemakaavoitetut asuinalueet 34 948 hlöä 340 hlöä 821 ha Rakennusluvat v. 2013 282 kpl v. 2014 277 kpl Asuinrakennuksia 5 523 kpl Vapaa-ajan asuntoja 209 kpl Vapaita tontteja * 250 kpl - heti rakennettavissa 34 kpl - asemakaavoitettu 216 kpl ANTTOLA Väestö 1 240 hlöä Syntyneet (2014) 15 hlöä Asemakaavoitetut 86 ha asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 73 kpl v. 2014 69 kpl Asuinrakennuksia 616 kpl Vapaa-ajan asuntoja 1523 kpl Vapaita tontteja * 44 kpl - heti rakennettavissa 12 kpl - asemakaavoitettu 32 kpl SUOMENNIEMI Väestö 401 hlöä Syntyneet (2014) 4 hlöä Asemakaavoitetut 30 ha asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 51 kpl v. 2014 49 kpl Asuinrakennuksia 249 kpl Vapaa-ajan asuntoja 1524 kpl Vapaita tontteja * 12 kpl - heti rakennettavissa 12 kpl - asemakaavoitettu 0 kpl Ikärakenne Ikärakenne Ikärakenne 10000 500 150 8000 400 120 6000 300 90 4000 200 60 2000 100 30 0 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. yli 75-v. 0 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. yli 75-v. 0 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. yli 75-v. RISTIINA Väestö 3 169 hlöä Syntyneet (2014) 29 hlöä Asemakaavoitetut 154 ha asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 147 kpl v. 2014 160 kpl Asuinrakennuksia 1 201 kpl Vapaa-ajan asuntoja 3371 kpl Vapaita tontteja * 96 kpl - heti rakennettavissa 69 kpl - asemakaavoitettu 27 kpl OTAVA Väestö 1 739 hlöä Syntyneet (2014) 26 hlöä Asemakaavoitetut 82 ha asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 2 kpl v. 2014 1 kpl Asuinrakennuksia 708 kpl Vapaa-ajan asuntoja 152 kpl Vapaita tontteja * 52 kpl - heti rakennettavissa 7 kpl - asemakaavoitettu 45 kpl HAUKIVUORI Väestö 1 873 hlöä Syntyneet (2014) 11 hlöä Asemakaavoitetut 82 ha asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 53 kpl v. 2014 51 kpl Asuinrakennuksia 1 272 kpl Vapaa-ajan asuntoja 1 138 kpl Vapaita tontteja * 11 kpl - heti rakennettavissa 0 kpl - asemakaavoitettu 11 kpl Ikärakenne Ikärakenne Ikärakenne 1000 500 800 800 400 700 600 600 400 300 200 500 400 300 200 100 200 100 0 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. yli 75-v. 0 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. yli 75-v. 0 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. yli 75-v. * Luvut koskevat kaupungin pientalotonttitarjontaa, eikä luvuissa ole huomioitu yksityisillä markkinoilla olevia tontteja. ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» TAUSTOITTAVA OSA 33
Väestön jakautuminen alueittain ja ikärakenteen mukaan VÄESTÖN IKÄRAKENNE MIKKELIN KESKUSTASSA SEKÄ PITÄJISSÄ 10000 8000 6000 4000 2000 Keskusta Anttola Suomenniemi Ristiina Otava Haukivuori 0 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. yli 75-v. 1000 800 600 400 Anttola Suomenniemi Ristiina Otava Haukivuori 200 0 0-6 v. 7-15 v. 16-34 v. 35-54 v. 55-74 v. yli 75-v. 34 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» TAUSTOITTAVA OSA
Koko kaupungin väestömäärästä kuolleita on 1,1 %. Jos kyseessä olevasta prosenttimäärästä otetaan kuudelta suurimmalta alueelta kuolleita olisi Rantakylässä 54 hlöä, Ristiinassa 51 hlöä, keskustan suuralueella 40 hlöä, Tuppuralassa 35 hlöä, Peitsarissa 30 hlöä ja Lehmuskylässä 23 hlöä. Loput jakautuisivat 23 keskustaajaman ja kaupunginosan kesken eli tasaisella jakolaskulla 15 hlöä/tilastoalue. 700 600 500 400 300 200 100 Syntyneet Kuolleet 0 2013 2014 tammikuuta.15 2015, tasainen nousu 2015, korjattu % -osuudella VÄESTÖN KEHITYS Alla olevasta ikärakennetaulukosta on selvästi havaittavissa työikäisten määrän lasku vuoteen 2040 mennessä ja vastaavasti 65-vuotiaiden määrän kasvu vuoteen 2030 saakka. Väkiluvun ennakoidaan kasvavan vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen väestön kasvu hiipuu ja väkiluku Mikkelissä kääntyy laskuun. 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Syntyneet 508 506 489 438 462 466 Kuolleet 583 603 625 654 692 728 Luonnollinen väestönkehitys -75-97 -136-186 -230-262 Nettomuutto 63 88 126 153 169 186 Väestönlisäys -12-9 -10-33 -61-76 Väkiluku 54 527 54 474 54 438 54 331 54 085 53 714 MIKKELIN VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN ENNUSTE Väestönkehitykseen vaikuttaa merkittävästi työpaikat, ympäristö ja palvelut. Mikkelin kaupungin väkiluku oli vuoden 2014 alussa 54 635 (lopullinen väkiluku). Ennakkoväkiluku vuoden 2015 tammikuussa oli 54 726. Tammikuussa väkiluvun lisäys oli 125, suurin 10 vuoteen. 2040 2030 2020 0-14 vuotiaat 15-64 vuotiaat yli 65 vuotiaat 2011 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024» TAUSTOITTAVA OSA 35