Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Samankaltaiset tiedostot
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Suomen metsät ja puutuotteet ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden hallinnassa

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Metsänhoidon strategiat metsien ja puutuotteiden hiilensidonnan sekä substituution edistämiseksi

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Puu ilmastonmuutoksen hillitsijänä

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Ilmasto muuttuu - mukautuvatko metsät

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Miten metsästä lisää hyvinvointia?

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Tehokkuutta taimikonhoitoon

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,

Ilmastoviisas metsätalous Hankkeen tulosten esittely

Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Miten metsästä lisää hyvinvointia?

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Riittääkö puu VMI-tulokset

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Transkriptio:

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1

Hiilikonsortion osapuolet Hanke A Prof. Lauri Valsta (HY) VTL Johanna Pohjola (Metla) Prof. Jussi Uusivuori (Metla) TkT Risto Sievänen (Metla) Hanke B TkT Kim Pingoud (Metla) Hanke C Ms.C. Paula Horne (Metla) OTT Kai Kokko (HY) OTK Eriika Melkas (TY/HY) MMM Jyri Mononen (HY) Mmyo Kalle Karttunen (HY) 2

Hiilikonsortion rakenne Hiilen lisääntyneen sidonnan vaikutus puun käyttömuotoihin Hiilen sitomisen kustannusvertailu: metsiin vai tuotteisiin ja energiaksi Hiilisertifioinnin sopimukselliset kysymykset Politiikkatavoitteiden yhteensovittaminen Ohjauskeinot Kokonaishiilitase Biomassan tehokas hyväksikäyttö vs. muut politiikkatavoitteet Metsänkasvatus 3

Metsän hiilinielun toteuttaminen ja kustannukset Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Helsingin yliopisto Johanna Pohjola Metsäntutkimuslaitos

Laskentatavat Kompensaatiomalli Metsänomistajalle maksetaan esim. 10 /sidottu CO2-tonni Kun sitominen on pysyvää, se voidaan rinnastaa päästövähennykseen Korvaus voi olla vuotuinen tai tietyn aikajakson mukainen, tällöin yhden vuoden korvaus on korkokanta * 10, esim. 0.03*10 = 0.3 /CO2-ton/v Lähtökohtana on taloudellista tuottoa yli ajan (omaisuuden nykyarvoa) maksimoiva päätöksentekijä Perustulokset lasketaan optimointimallilla, joka etsii parhaan kombinaation puuntuotantotuloille ja hiilituloille (kompensaatio) Malli antaa tulokseksi optimaalisen metsänhoidon muutoksen ja varastoidun lisähiilen määrän annetulla CO2-hinnalla 5

Esimerkki hiilikompensaatiosta Mänty Hiilen hinta, /t CO 2 0 10 Muutos, /ha Muutos, % Nykyarvo (3 %) yht. 1250 1320 70 5.6 Puuntuotannon nykyarvo (3 %) 1250 1196-54 -4.3 Hiilinykyarvo (3 %) 0 124 124 6

Esimerkki puun ja hiilinielun yhteistuotannosta Scots pine, 3 % 4000 Discounted cumulative return, /ha 3000 2000 1000 0-1000 0 20 40 60 80 Timber return Carbon return Total return -2000 Stand age, yr 7

Laskentatavat (2) Varastonmuutosmalli Lasketaan vaihtoehtoisia metsänhoitotapoja, jotka varastoivat eri määriä hiiltä puustoon metsän kiertoajan kuluessa Lasketaan nettotulojen nykyarvot eri vaihtoehdoille Nettotulojen nykyarvojen erot jaetaan hiilivarastojen eroilla, jolloin saadaan varastoinnin yksikkökustannukset (nykyarvoisina) Vaihtoehdot voidaan määrittää (a) optimaalisina eri hiilivarastoille tai (b) poikkeamina metsänhoitosuosituksista 8

Esimerkki varastonmuutoksesta Yksikkökustannus, /t CO2 Diskonttaamaton yksikkökustannus, /t CO2 Vaihtoehto Hiilen määrä, t CO2/ha Nykyarvo, /ha MH-suositus 235 1464 Kiertoaika + 10 v 279 1326 Erotus 44-137 -3.11-30.08 9

Muutokset hiilikompensaatiolla (1) optimaaliset hakkuut Mänty, VT Kuusi, OMT Tilavuus, m3/ha 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 30 40 50 60 70 80 90 100 Tilavuus, m3/ha 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 30 40 50 60 70 80 90 100 CP 0 CP 10 CP 20 CP 0 (2h) CP 10 (3h) 10

Muutokset hiilikompensaatiolla (2) optimaaliset hakkuut Männiköt Kuusikot Hiilidioksidin hinta, /t CO 2 0 10 20 0 10 Kiertoaika, v 79 88 100 64 81 Keskitilavuus, m 3 /ha Hiilen määrä, t CO 2 /ha 116 148 178 147 207 150 192 230 219 308 11

Muutokset hiilikompensaatiolla (3) optimaaliset hakkuut Männiköt Kuusikot Hiilidioksidin hinta, /t CO 2 0 10 20 0 10 Puuntuotos, m 3 /ha/v Tukkipuu 3.6 4.0 4.2 4.4 5.4 Kuitupuu 1.9 1.7 1.5 3.6 3.1 Kokonaistuotos 5.6 5.8 5.8 8.1 8.7 12

Hiilivaraston kasvattaminen metsänhoitosuosituksista lähtien Tarkastellut kolme muutosvaihtoehtoa metsänhoitosuosituksiin: 1. Kiertoaikaa pidentämällä (päätehakkuuajankohtaa viivästyttämällä, tässä 10 vuodella). 2. Harvennustenjälkeistä pohjapinta-alaa korottamalla (metsikön kasvatus tiheämpänä, tässä 4 m 2 /ha perusuraa korkeammalla tasolla). 3. Edelliset yhdessä 13

Metsänhoidon ja puuston hiilivaraston yhteys kiertoajan keskim. hiilivarasto, tc/ha 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tapio perus +20v & PPA+4 +20 v +40v & PPA+4 50 70 90 110 tiheämpänä kasvatus +40v kiertoaika, v. 14

Mänty, VT Nettonykyarvo (3 %), /ha 1000 900 800 700 Tapio perus Optimaaliset kombinaatiot Tapio +10 v Tapio PPA+4 Tapio PPA+4, +10 v 600 120 140 160 180 200 220 Keskimääräinen hiilivarasto, t CO2/ha 15

Johtopäätöksiä Optimaalinen hiilivarannon nostaminen käyttää sekä puuston tiheyden että kiertoajan lisäämistä Hiilivarannon kompensointi johtaa selvästi suurempaan tukkipuun ja jonkin verran pienempään kuitupuun tuotokseen Puuston tiheyden nostaminen kohtuullisessa määrin on kustannustehokkaampi tapa kuin kiertoajan pidentäminen Päästökaupan kustannustasolla metsien hiilivarantoa voidaan nostaa n. 30 % puuntuotannollisesta optimikäsittelystä Arkimetsissä osa hiilivarannon kasvusta voisi olla kustannuksetonta, osa olisi kalliimpaa kuin edellä Ilmastovaikutusten kannalta liian voimakkaat harvennukset (alhainen puuston tiheys) on epätoivottavaa varaston ja puuntuotoksen alhaisuuden vuoksi (metsänhoitosuositukset) 16