VERO VEROHALLITUS

VERO VEROHALLITUS 29.4.2005 VEROHALLINNON TALOUSARVIOEHDOTUS 2006

OSASTO 12 12. SEKALAISET TULOT 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista Momentille arvioidaan kertyvän 114 169 000 euroa. 2006 talousarvio. 114 169 000 2005 talousarvio. 113 002 000 2004 tilinpäätös.. 115 759 509 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista Momentille arvioidaan kertyvän 31 137 000 euroa. 2006 talousarvio. 31 137 000 2005 talousarvio. 30 819 000 2004 tilinpäätös.. 31 570 775 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuus verotuskustannuksista Momentille arvioidaan kertyvän 17 422 000 euroa. 2006 talousarvio. 17 422 000 2005 talousarvio. 17 244 000 2004 tilinpäätös.. 17 664 600

MENOT PÄÄLUOKKA 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 18. Verohallinto Selvitysosa: Verohallinto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalan verotuksen keskeisenä organisaationa. Sen asiakkaita ovat veronsaajat, veronmaksajat sekä tieto- ja asiantuntijapalvelujen käyttäjät. Valtiovarainministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä verohallinnolle vuodelle 2006 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: 1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Verohallinnon perustehtävänä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluontoiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat tulonsa oikean määräisenä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Perustehtävän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vuoksi ensisijaisena tavoitteena on toimintavarmuus - verohallinnon toiminnan on sujuttava häiriöittä ja säädetyissä määräajoissa. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta tuetaan niillä toimenpiteillä, joilla varmistetaan veronsaajille tilitettävien verotulojen oikean määräistä ja oikea-aikaista kertymistä kuten asiakkaiden riittävällä palvelulla ja ohjauksella, optimaalisesti kohdistetulla verovalvonnalla sekä verojen tehokkaalla perinnällä. Veronmaksajien käyttäytyminen vaikuttaa ratkaisevasti verohallinnon toiminnan tuloksellisuuteen. Verohallinto edistää sitä, että veronmaksajat voivat suoriutua lakisääteisistä velvoitteistaan mahdollisimman vähällä vaivannäöllä. Asiakkaat saatetaan myös tietoisiksi oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan veroasioissa. Harmaan talouden torjunta näkyy verohallinnon toiminnassa paitsi kansallisena ja kansainvälisenä viranomaisyhteistyönä myös siten, että harmaan talouden torjunta on verovalvonnan yhtenä painopistealueena. Verotulot ja menot 2000 2001 2002 2003 2004 Nettomenot 298 210 307 761 325 275 319 922 326 515 Bruttoverotulot 48 862 797 49 765 614 49 376 972 48 600 500 49 858 200 - suhde % 0,61 0,62 0,66 0,66 0,65 Nettoverotulot 39 314 432 39 360 000 40 220 240 39 211 620 40 152 700 - suhde % 0,76 0,78 0,81 0,82 0,81 Taulukko 1: Verohallinnon keräämien nimellisarvoisten verotulojen ja nettomenojen kehitys sekä nettomenojen ja verotulojen suhde vuosina 2000-2004 (1 000 euroa)

2. Toiminnan tuloksellisuus 2.1. Toiminnan tehokkuus Työn tuottavuuden kasvutavoite on 1,9 prosenttia. Taloudellisuuden (yksikkökustannukset) kasvutavoite on 0,8 prosenttia vuoden 2005 arvioituihin toteutumiin verrattuna. Tehokkuus (vuosi 2004 = 100) 2004 2005 ennuste 2006 ennuste Tuottavuusindeksi 100,0 101,6 103,5 Taloudellisuusindeksi 100,0 103,5 102,7 2.2. Tuotokset ja laadunhallinta Toiminnan yhdenmukaisuutta ja oikeellisuutta seurataan verohallinnossa muun muassa evaluointitutkimusten avulla. Tavoitteena sekä henkilöverotuksessa että yritysverotuksessa on yhtenäiset valtakunnalliset työmenetelmäohjeet ja valikointikriteerit sen jälkeen kun nyt käynnissä olevat yhdenmukaistamiseen liittyvät toimenpiteet on tehty. Lisäksi tavoitteena on, että verotuksen toimenpiteiden läpimenoajat ovat yhdenmukaisia eri osissa Suomea ja käsittelyajat ovat veronmaksajien tarpeisiin nähden kohtuulliset. Veronmaksaja- ja veronsaaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä verohallinnon palveluihin seurataan joka kolmas vuosi tehtävillä asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Asiakastyytyväisyystutkimusten toteutumat ja vuoden 2007 kouluarvosanatavoite ovat: Asiakastyytyväisyys (kouluarvosana) 1995 1998 2001 2004 2007 tavoite Veronmaksajaasiakas henkilöasiakas 7,3 7,7 7,8 7,9 8,0 yritysasiakas ei tutkittu 7,3 7,6 7,8 7,9 Veronsaajaasiakas 8,1 8,1 8,1 Verovalvonnassa toiminnan painopistealueena ovat veroja kerryttävä verovalvonta ja harmaan talouden torjunta. Vuosittaiset verovalvontasuunnitelmat sisältävät verovalvonnan tavoitteet. Valtioneuvoston 20.6.2001 tekemän periaatepäätöksen mukainen toimintaohjelma talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi päättyy 31.12.2005.

Ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuudessa tavoitteena on, että kokonaispoikkeama voi verovuonna 2005 olla enintään 11 prosenttia maksuunpannuista veroista ja maksuista. Vero vuosi Verot ja maksut yhteensä (sis. yhtiöveron hyvitykset) Palautettava ennakko Jäännösverojen määrä Palautuksien ja jäännösverojen itseisarvo Itseisarvon poikkeama maksuunp. veroista ja maksuista 2001 28 191 280 1 596 191 1 232 717 2 828 908 10 % 2002 28 115 134 1 702 981 1 145 942 2 848 923 10 % 2003 28 730 270 1 723 169 1 122 255 2 845 424 10 % 2004 11 % 2005 11 % Jäämäperinnän kertymä on 50 prosenttia vuoden 2006 aikana perintään otettujen ja niiden vuonna 2005 maksuunpantujen verojen, jotka ovat maksamatta (verojääminä) 1.1.2006, yhteismäärästä. 2.3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen Verohallinnon henkilöstömäärän annetaan vähentyä eläköitymisen mahdollistamissa rajoissa, mikäli verotusprosessien kehittäminen etenee suunnitellulla tavalla eikä lainsäädännön muuttumisesta aiheudu merkittäviä lisätehtäviä. Henkilöresurssit 2004 2005 2006 2007 2008 2009 tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite Henkilötyövuodet 6 266 6 232 6 150 6 000 5 800 5 600 Henkilöstön hyvinvoinnin ja työilmapiirin kehitystä seurataan verohallinnossa vähintään joka kolmas vuosi tehtävillä kyselytutkimuksilla (asteikko 1 5). Vuonna 2007 tavoitteena on, että esimiestyön arvosana nousee vuoden 2004 tasoon verrattuna. Henkilöstön hyvinvointi ja työilmapiiri 1999 2001 2004 Työilmapiiri 3,3 3,3 3,5 3,5 Esimiestyö 2,4 2,6 2,7 3,0 2007 tavoite

3. Hankkeet Yritys- ja pääomaverotus toteutuu vuonna 2006 verovuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa. Uudistamista jatketaan vuonna 2006 ottamalla käyttöön verotusmenettelyn ja muutosverotuksen uudet säännökset. Yrittäjyyden politiikkaohjelmaan liittyvän verotilijärjestelmän suunnittelua ja toteutusta jatketaan. Vuonna 2005 käyttöönotettavaa pientyönantajien internet-pohjaista maksupalvelujärjestelmää kehitetään vuonna 2006 ottaen huomioon TYEL eläkeuudistus. Tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti verohallinto suuntaa voimavaroja sähköisten asiointipalvelujen tuottamiseen ja edistää sähköisen tiedonvälityksen lisääntymistä. Vuonna 2006 otetaan käyttöön sähköinen verokortin muutospalvelu ja toteutetaan henkilöasiakkaan esitäytetyn veroilmoituksen korjauspalvelu, joka otetaan käyttöön keväällä 2007 (verovuosi 2006). TYVI-tiedonkeruun kattavuutta laajennetaan edelleen. Vuonna 2001 aloitettua verotusprosessien kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on nostaa verotustyön tuottavuutta siten, että verotustyössä hyödynnetään yhä enenevässä määrin automaattista menettelyä, systemaattista asiakasanalyysiin perustuvaa valvonnan kohdentamista sekä sähköisiä palveluja ja sähköistä tiedonsiirtoa. Henkilöverotuksessa otetaan vuonna 2006 käyttöön kaikille henkilöasiakkaille tarkoitettu esitäytetty veroilmoitus. 21. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 348 678 000 euroa. Selvitysosa: Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaan kuuluvia pientyönantajien internet-pohjaista maksupalvelujärjestelmä- ja verotilihanketta sekä tietoyhteiskuntaohjelmaan kuuluvia TYVI -palvelujen jatkokehitystä ja markkinointia sekä verotukseen liittyvän sähköisen asioinnin mahdollistamista. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu oikeudenhoidollisista syistä alle omakustannusarvon hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen sekä Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 2006. (Henkilötyövuosien määrä 6 150)

TOIMINNAN TULOT JA MENOT 2004 TP 2005 TA 2006 TAE Tulot (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) - maksullinen toiminta 3 630 3 300 3 300 - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 87 100 100 - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 120 440 500 - muut tulot 1) 3 883 4 000 4 000 Menot - henkilöstömenot 223 261 227 050 228 370 - toimitilavuokrat 23 872 24 500 25 000 - palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 82 248 88 030 100 078 - muut toiminnan menot 2) (aineet tarvikkeet yms.) 27 997 37 000 30 800 TOIMINNAN RAHOITUS - toimintamenomomentille budjetoidut tulot 7 720 7 840 7 900 - toimintamenomomentille budjetoidut menot 357 378 376 580 384 248 - toimintamenorahoitus, netto 349 658 368 740 376 348 28.01.19 Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot 21 257 22 000 22 000 28.80.24 Vel-perusteinen kuntoutus ja työhyvinvoinnin tuki 189 100 200 34.06.29 Työllistämis-, koulutus-, ja erityistoimet 1 697 1 750 1 600 - muu erittelemätön talousarviorahoitus 0 0 0 Muilta momenteilta tuleva rahoitus yhteensä 23 143 23 850 23 800 TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ - siirtynyt edelliseltä vuodelta 24 310 - myönnetty (TA + LTA) / talousarvioehdotus 343 798 - käytetty 326 515 - siirtynyt / siirtyy seuraavalle vuodelle 41 593 2006 talousarvio 348 678 000 2005 talousarvio 344 890 000 2004 tilinpäätös 326 515 000 1) Muissa tuloissa mm. sv- ym. lakien mukaiset palautukset ja työterveyshuollon kustannusten palautukset 2) Muissa toiminnan menoissa myös alv-menot

99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot 63. Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallituksen tai Tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron. Lisäksi määrärahaa saa käyttää tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää tullilaitoksen maksamien verojen, tullien ja muiden maksujen palautuskorkojen maksamiseen. 2006 talousarvio 8 000 000 2005 talousarvio 8 000 000 2004 talousarvio 5 000 000 Kehykseen luettava 8 000 000 97. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 50 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää tulo- ja varallisuusverotuksen toimittamiseen liittyvien korkojen, veronkantolain 27 b :n mukaisten palautuskorkojen ja verontilityslain mukaisten korkojen maksamiseen. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Selvitysosa: Verotukseen liittyvien korkomenojen määräksi vuonna 2006 arvioidaan 50 000 000 euroa. 2006 talousarvio 50 000 000 2005 talousarvio 50 000 000 2004 talousarvio 50 000 000 Kehykseen luettava 50 000 000

PERUSTELUMUISTIO LIITE 1 Momentti 28.18.21 Verohallinto Menot (1 000 euroa) 2002 2003 2 004 2005 2006 2007 2008 2009 TP TP TP TA TAE TTS TTS TTS - palkkaukset*) 208 892 215 094 221 514 223 100 225 288 223 183 217 183 211 183 - muut kulutusmenot 92 582 81 292 80 005 95 030 100 000 100 000 100 000 100 000 - vuokrat 22 456 23 166 23 780 24 500 25 000 25 000 25 000 24 500 - investoinnit 5 773 4 973 5 364 7 000 7 000 7 000 7 000 7 000 Yhteensä 329 703 324 525 330 663 349 630 357 288 355 183 349 183 342 683 Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot (1 000 euroa) - maksullinen toiminta 3 672 3 749 3 630 3 300 3 300 3 300 3 300 3 300 - muu rahoitus 756 854 518 1 440 1 440 1 440 1 440 1 440 Yhteensä 4 428 4 603 4 148 4 740 4 740 4 740 4 740 4 740 Nettomenot (+) / -tulot (-) 325 275 319 922 326 515 344 890 352 548 350 443 344 443 337 943 Talousarvio / kehys 318 196 326 894 343 798 344 890 348 678 350 673 344 783 338783 Siirtomäärärahakannan muutos -7 079 6 972 17 283 0-3 870 230 340 840 [säästö (+) / säästön käyttö (-)] Siirtomäärärahakanta 31.12. 17 338 24 310 41 593 41 593 37 723 37 953 38 293 39 133 Henkilöstömäärä (htv) 6 323 6 297 6 266 6 232 6 150 6 000 5 800 5 600 * Pv- ja vanh.rahat Kelalta nettoutettu (tot.) (tot.) (tot.) (kehys) (kehys) (kehys) (kehys) (kehys) HTV:n hinta 33,037 34,158 35,4 35,799 36,632 37,197 37,445 37,711 Muutos -% 3,39 3,49 1,27 2,33 1,54 0,67 0,71 Verohallinnon talousarvioehdotuksessa ja kehyslaskelmassa on käytetty seuraavia olettamuksia: 1) Talousarvioehdotuksessa ei ole otettu huomioon palkkausjärjestelmän uudistamisen menovaikutuksia, eikä virka- ja työehtosopimuksesta johtuvaa verohallinnon lisätalousarvioesitystä vuodelle 2005 (4,65 miljoonaa euroa). 2) Kehyslaskelman henkilöstömäärä on aleneva. Henkilöstömäärän alentaminen kytkeytyy verotusprosessien automatisointiin mikäli verotusprosessien automatisointi tarvittavine lainsäädäntömuutoksineen ei etene, ei henkilöstömäärääkään voida alentaa suunnitelman mukaisesti. 3) Verohallinnon vuoden 2006 toimintaan liittyvät arvonlisäveromenot ovat arviolta 22.000.000 euroa (tieto hallinnonalan arvonlisäveromomentin määrärahatarpeen arvioimista varten).

Hallitusohjelman vaikutuksista Hallituksen tekemissä veroratkaisuissa on tekijöitä, joilla on sekä merkittäviä toiminnallisia vaikutuksia että menovaikutuksia. Näitä ovat: työnantajamaksujen huojentaminen kohdennetusti matalien palkkojen osalta sairausvakuutuksen rahoituksen uudistaminen rajoitetusti verovelvollisen ansiotulojen lähdeverotuksen muutokset varallisuusverotuksesta luopuminen ansiotulovähennyksen uudistaminen Yritys- ja pääomaverotusta on uudistettu verovuodesta 2005 alkaen. Laajin muutos aiheutuu yhtiöveron hyvityslain kumoamisesta ja tilalle säädetystä uudesta osinkoverojärjestelmästä. Lisäksi merkittäviä kustannusvaikutuksia aiheutuu Ey - tuomioistuimen yhtiöverohyvityksen purkuratkaisun toteuttamisesta takautuvasti. Tästä aiheutuvat menot täsmentyvät sen jälkeen, kun hallituksen esitys on valmistunut. Hallitusohjelmaan on kirjattu työnantajamaksujen huojentaminen matalien palkkojen osalta. Mallin toteutustapa on auki, joten menovaikutusta ei voida tässä vaiheessa vielä arvioida. Hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspalveluja koskevassa kohdassa on todettu, että sairausvakuutuksen rahoitusta uudistetaan virkamiestyöryhmän (STM 2003:14) ehdotusten pohjalta. Uudistuksilla (työtulovakuutusmaksu, sairaanhoitovakuutusmaksu) on huomattavia vaikutuksia verohallinnon toimintaan erityisesti järjestelmien käyttöönoton osalta. Koska uudistuksen tarkempi sisältö ei vielä ole tiedossa, ei hankkeen verohallinnolle aiheuttamia menoja voida arvioida. Yrittäjyyden politiikkaohjelma Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa todettu pientyönantajien internet-pohjainen maksupalvelujärjestelmä otetaan käyttöön 2005. Järjestelmää kehitetään vuonna 2006 ottaen huomioon TYEL eläkeuudistus. Myös verotilihanke on mainittu yrittäjyyden politiikkaohjelmassa. Verotilin toteuttamisen kustannusarvioon vaikuttavat mm. järjestelmän ominaisuudet ja kohderyhmä. Verohallinnossa on lähdetty siitä, että järjestelmä olisi ensiksi käytössä yhteisömuotoisilla asiakkailla. Pienten yritysten maksu- ja ilmoituskertojen vähentäminen toteutuu osin verotilin toteutuksen yhteydessä.

Tietoyhteiskuntaohjelma Hallitusohjelman mukaan julkisen hallinnon virastojen ja laitosten siirtymistä sähköiseen asiointiin vauhditetaan voimakkaasti. Tämä merkitsee sitä, että voimavaroja tulee suunnata sähköisten asiointipalvelujen tuottamiseen. Verohallinnon talousarvioehdotuksessa on otettu huomioon TYVI-palvelujen laajentaminen ja vuorovaikutteisten sähköisten palvelujen kehittäminen. Vuonna 2006 otetaan käyttöön sähköinen verokortin muutospalvelu ja toteutetaan henkilöasiakkaan esitäytetyn veroilmoituksen korjauspalvelu, joka otetaan käyttöön keväällä 2007 (verovuosi 2006). Verotusprosessien kehittäminen Valtiovarainministeriön hallinnonalan ja verohallinnon toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan tavoitteena on tehostaa verotusprosesseja, lisätä verotuksen automatisointia ja itsepalveluja sekä ottaa käyttöön vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja. Rationalisointihankkeiden toteutus ja aikataulu riippuvat siitä, minkälaisiksi hallitusohjelmasta aiheutuvat hankkeet muodostuvat ja mitkä ovat niiden menovaikutukset, koska näillä priorisoiduilla hankkeilla on etusija. Lisäksi hankkeiden toteutukseen vaikuttaa se, mikä osuus uuden palkkausjärjestelmän aiheuttamista lisämenoista tulee rahoittaa verohallinnon toimesta (siirtomäärärahakannasta / kehyksestä).

Veronsaajien verotuskustannukset vuonna 2006 LIITE 2 Arvio verohallintolain 11 :n mukaisista verotuskustannuksista vuonna 2006 Talousarvio vuodelle 2006 28.18. Verohallinto 348 678 000 Korjauserä vuodelta 2005: Budjettiperusteinen Talousarvio vuodelle 2005 toteutuma-arvio 2005 28.18. Verohallinto 344 890 000 344 890 000 28.01.19 Arvonlisä- - 22 000 000 veromenot Yhteensä 344 890 000 366 890 000 Talousarvion ja arvioidun tilinpäätöksen erotus = korjauserä vuodelta 2005 + 22 000 000 Arvioidut jaettavat verotuskustannukset vuonna 2006 = 370 678 000 Veronsaajittaiset maksuosuudet vuonna 2006 (arvio) Kunnat 30,8 % 114 168 824 euroa Kela 8,4 % 31 136 952 euroa Ev.lut.srk:t 4,7 % 17 421 866 euroa