Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 117/2011/1 Dnro ISAVI/59/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2011 ASIA Valion Lapinlahden tehtaan kattilalaitoksen ympäristölupa, Lapinlahti HAKIJA Valio Oy PL 10 00039 VALIO TOIMINTA JA SIJAINTI Uusi 22,4 MW:n kiinteän polttoaineen peruskuormakattila sekä uusi 13,6 MW:n ja vanha 13,6 MW:n raskasta polttoöljyä käyttävät huippukuorma- ja varavoimakattilat tuottavat prosessihöyryä Lapinlahden maidonjalostustehtaalle. Kattilalaitos sijaitsee Lapinlahden kunnan Ollikkalan kylän teollisuusalueella kiinteistöllä 402-412-37-83-M602, osoitteessa Tehtaantie 5, 73100 Lapinlahti. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille 27.6.2011 ja sitä on täydennetty 2.12.2011. Kattilalaitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b mukaan. Aluehallintovirasto käsittelee maidonjalostuslaitoksen (yli 60 000 tonnia vuodessa) toimintaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 10 d mukaan. Kattilalaitoksen toiminta liittyy teknisesti ja toiminnallisesti tehdaslaitoskokonaisuuden toimintaan. Kattilalaitoksen lupa-asian ratkaisee ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin perusteella aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Kattilalaitos on uusi eikä sillä ole aikaisempia lupia. Laitoksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2012 ja ottaa käyttöön vuoden 2013 aikana. Laitos korvaa Valio Oy:n Lapinlahden tehtaan nykyisen lämpövoimalaitoksen, jonka toiminnasta on vastannut Forum Power and Heat Oy.
2 Pohjois-Savon ympäristökeskus on 30.3.2004 myöntänyt ympäristöluvan (PSA-2002- Y-473-111) Valio Oy:n Lapinlahden tehtaan toimintaan. Pohjois-Savon ympäristökeskus on 30.3.2004 myöntänyt ympäristöluvan (PSA-2002- Y-475-111) Forum Power and Heat Oy:n Lapinlahden voimalaitoksen toimintaan. Pohjois-Savon ympäristökeskus on 30.3.2004 myöntänyt ympäristöluvan (PSA-2003- Y-98-111) Valio Oy:n Lapinlahden tehdasalueen kylmälaitoksen toimintaan. Pohjois-Savon ympäristökeskus on 24.9.2009 muuttanut ympäristöluvan (PSA-2002- Y-473-111) lupamääräyksiä 7,19 ja 23 määräajan pidentämisen osalta. Pohjois-Savon ympäristökeskus on 2.11.2009 muuttanut ympäristöluvan (PSA-2002- Y-475-111) lupamääräyksiä. Kaavoitus Tehdasalue sijaitsee Lapinlahden kirkonseudun rakennuskaavan korttelissa 110, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (kaavamerkintä T II). Korttelissa 110 on voimassa 23.2.2009 hyväksytty asemakaavamuutos. Asemakaavassa alue on merkitty TY-3 korttelialueeksi. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Kattilalaitosalue on Valio Oy:n tuotantolaitoksen viereisellä tontilla. Tontin pohjoispuolella on peltomaata, itäpuolella Tehtaantie ja eteläpuolella maidonjalostuslaitoksen teollisuusalue. Lapinlahden kirkonkylän keskusta on noin 1 km:n etäisyydellä kattilalaitoksen koillispuolella. Välittömästi Tehtaantien itäpuolella sijaitsee asemakaavassa asuinkäyttöön varatut pientaloalueet. Lähin asuinrakennus on Tehtaantien toisella puolella noin 50 m:n etäisyydellä kattilaitoksen tontin koilliskulmasta. Alue on vanhaa järvenpohjaa. Pinnassa olevien täyttö- ja ruokamultakerrosten alapuolella luonnollisessa maapohjassa on löyhä kerros savista silttiä ja silttistä hiekkaa. Lajittuneiden kerrosten alapuolella on silttistä hiekkamoreenia, joka on pintaosiltaan löyhää muuttuen tiiviimmäksi vasta kallioon läheisyydessä. Kattilalaitos ei sijaitse pohjavesialueella. Alueen lähellä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai suojeltuja rakennuksia. Väisälänmäen kansallismaisema-alueelle on matkaa yli viisi kilometriä. Alue on maakunnallisesti arvokasta Linnansalmen kulttuurimaisemaa.
3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toiminnan yleiskuvaus Valio Oy:n Lapinlahden tehtaan lämpövoimalaitoksella on nykyisin kolme kattilaa. Kiinteän polttoaineen (KPA) kattila on vuodelta 1981. Kattilan teho on 25 MW ja sähköntuotantoteho 1,5 MW. Raskasta polttoöljyä (POR) käyttävä 12,4 MW tulitorvikattila on vuodelta 2005. Tämä kattila siirretään uudelle kattilalaitokselle varavoimakattilaksi. Vanhin kattila on 50 MW:n POR-kattila vuodelta 1971. Vanhan laitoksen käytöstä on vastannut ulkopuolinen toiminnanharjoittaja. Sopimus loppuu maaliskuun lopussa 2013. Vanha laitos jää pois käytöstä ja suljetaan, kun uusi höyrykattilalaitos on saatu lopullisesti luovutettua ja viritettyä täyteen tuotantokuntoon. Sähköntuotanto loppuu tässä vaiheessa. Uusi höyrykattilalaitos tuottaa prosessihöyryä viereiselle maidonjalostuslaitokselle. Laitoksessa käytetään pääasiallisesti kotimaisia polttoaineita. Laitos sijoittuu uudelle tontille, joka sijaitsee nykyisen tehdasalueen luoteispuolella. Prosessit Höyrykattilalaitoksella on kolme kattilaa. Kattilalaitos koostuu uudesta 22,2 MW:n kiinteän polttoaineen kattilasta (KPA, K1) sekä uudesta 13,6 MW:n ja vanhasta 13,6 MW:n raskaan polttoöljyn kattilasta (POR, K2 ja K3). KPA-kattila on peruskuormakattila (käyttötunnit 8 400 h/a) ja uusi POR-kattila (käyttötunnit 1 600 h/a) ja vanha POR - kattila (käyttötunnit 350 h/a) ovat huippu- ja varakattiloita. Kattilalaitos tuottaa lämpöenergiaa noin 140 GWh/a. Uudessa KPA-kattilassa käytetään leijupetitekniikkaa ja poltetaan lähialueelta hankittavia kiinteitä polttoaineita: turvetta ja biopolttoaineita kuten haketta, metsätähdettä, kantoja, kuorta, sahanpurua, puhdasta kierrätyspuuta ja ruokohelpeä jne. Kattilassa voidaan polttaa myös puu- ja turvepellettiä. KPA-kattila käynnistetään raskaalla polttoöljyllä. Varapolttoaineena on raskas polttoöljy, jota varten asennetaan erilliset kuormapolttimet, joilla voidaan päästä täyteen kattilatehoon. POR-kattiloissa poltetaan vähärikkistä (S 0,5 %) raskasta polttoöljyä. KPA-kattilan savukaasut johdetaan kaksikenttäisen sähkösuodattimen kautta uuteen 70 m korkeaan savupiippuun. Savupiipun korkeus on määritetty leviämislaskelmien mukaan. Savupiippu rakennetaan kokonaisuutena yhteisen kuoren sisälle nelihormiseksi. Kaksi hormeista käytetään POR-kattiloille ja yksi hormi jää toistaiseksi käyttämättä. KPA-kattilan savukaasun virtausnopeus on halkaisijaltaan 1,2 m:n hormiin suulla 16 m/s POR-kattiloiden hormin halkaisija on 0,6 m ja savukaasunvirtausnopeus 7 m/s. Kattilalaitos on päiväsaikaan normaalisti miehitetty huolto- ja käyttöhenkilöstöllä. Laitos on öisin ja viikonloppuisin miehittämätön. Kattila varustetaan jaksottaisen käytön valvontaan soveltuvalla automaatiolaitteilla.
4 Polttoaineet Polttoaineiden varastointi Kattilalaitoksen polttoaineiden energiasisältö on 155 GWh/a. Kiinteitä polttoaineita käytetään noin 57 300 t/a (käyttökosteudessaan) ja raskasta polttoöljyä 880 t/a. Uusiutuvien polttoaineiden osuus pyritään pitämään mahdollisimman suurena. Polttoaineiden ominaisuuksia on esitetty seuraavassa taulukossa. Polttoaine Lämpöarvo MJ/m 3 (n) Rikkipitoisuus % Tuhkapitoisuus % Kosteus % Jyrsinturve 20,7 0,22 ( 0,11-- 0,8) 7,6 (2 22) 50 Metsähake, puu 19,9 <0,05 0,5 2 55 Mekaanisen puunjalostuksen 19 <0,05 0,4 3 50 sivutuotteet Peltobiomassa 18 0,1 1 6 10 15 Raskas polttoöljy 40,6 0,5 0,08 0 Kiinteä polttoaine puretaan kuljetuskalustosta viisilinjaiseen katettuun vastaanottoasemaan. Vastaanottoaseman monilinjaisuus mahdollistaa usean eri polttoaineen käyttöä samanaikaisesti ja sekoitussuhteen valinnan. Purkuasema varustetaan pölynpoistolla. Suurin kertavarastointimäärä on 700 m 3. Vastaanottoasemasta polttoaine menee seula- ja murskausasemalle. Ylikokoiset kappaleet murskataan polttoon sopiviksi. Isokokoiset kivet kuitenkin poistetaan ja metalliosat erotetaan magneetilla. Seuraavaksi polttoaine kulkee kattilan syöttösiiloon. Siilon tilavuus on noin 100 m 3. Kaikki kuljettimet ovat katettuja. Raskas polttoöljy varastoidaan noin 500 m 3 :n säiliössä varustettuna 110 %:n vuotoaltaalla ylitäyttösuojineen. Varasto on yhteinen uudelle ja vanhalle POR-kattilalle sekä KPA-kattilalle. Öljyautojen öljynpurkauspaikat varustetaan betonisella suoja-altaalla sekä öljynvuotokaivolla. Kemikaalit ja niiden varastointi Kattilan ja vedenpuhdistuksen vaatimat kemikaalit varastoidaan asianmukaisesti sisätiloissa. Voiteluöljyt varastoidaan allastettuina tiivispohjaisella alustalla. Kattilalaitoksella käytetyt kemikaalit on esitetty seuraavassa taulukossa. Kemikaali Kulutus Suurin varasto Huom. Vakuumisuola (NaCl-pelletti) 1000 kg/a 1000 kg Pehmennyssuodattimien regenerointi Kattilaveden lisäaine 400 l/a 200 l Kattilakiven estoon/hapen poistoon Voiteluaineita, voiteluöljy 600 l/a 400 l Huoltoon
5 Vedenhankinta ja viemäröinti Prosessissa käytettävä vesi on pääasiallisesti Valion tehtaan höyry- ja tuotelauhdetta. Lisävesi otetaan tarvittaessa kunnan vesijohtoverkostosta. Käytetyn veden määrä kokonaisuudessaan on noin 10 000 m 3 /a. Sosiaalijätevedet noin 1 000 m 3 /a johdetaan kunnan viemäriin. Vedenpehmentimen elvytysliuokset (NaCl), kattilan ulospuhallusvesi, nuohousvedet ja jatkuvan näytteenoton vedet yhteensä enintään 9 000 m 3 /a johdetaan jäähdytyksen jälkeen viemäriin. Osa vesistä voidaan kierrättää takaisin prosessiin. Alueen pintavedet johdetaan piha-alueen kallistuksilla sadevesikaivoihin ja -viemäreihin, joista vedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta järveen. Kaikissa piha-alueen sadevesikaivoissa on pohjalla lietteen kerääntymistä varten tilaa. Kiinteän polttoaineen vastaanoton edustalla on koko kaistan levyinen vesien keruukouru, jonka pohjalla on lietteen keräystila. Kouru on lämmitetty jäätymisen estämiseksi. Kaikki piha-alueen sadevedet johdetaan em. kaivoista ensin keskitetysti kiintoaineen poistavaan erottimeen ja sen jälkeen öljynerottimiin. Vasta siten sadevesi johdetaan purkuviemärillä järveen. Erottimissa on täyttymishälytykset. Järveen johtavassa sadevesipurkuviemärissä on lisäksi moottorikäyttöinen etäohjattava sulkuventtiili mahdollisia häiriötilanteita varten. Nämä järjestelyt estävät pihaalueella mahdollisesti olevan irtoaineksen tai satunnaisten pienten öljymäärien pääsyn järveen. Öljynpurkupaikalla on oma kaukalo, jonka alla on tiivis kalvo. Kaukalossa on sadevesikaivo, jonka vesi johdetaan 10 m 3 :n säiliön kautta sadevesiviemäriin. Säiliön jälkeen sadevesiviemärissä on omassa kaivossaan moottoriventtiili, joka on aina kiinni, kun öljyä puretaan autosta. Öljynpurkupaikan alue on lämmitetty, samoin sadevesikaivo sen keskellä. Tämä järjestely estää öljyn pääsyn sadevesiviemäriin mahdollisen letkun irtoamisen tms. vahingon yhteydessä. Öljysäiliön vuotoaltaan pohjalla on sadevesikaivo. Sen viemärissä on sulkuventtiili, joka on normaalisti kiinni. Huoltohenkilöstö tyhjentää vuotoaltaan sadevedet määrä ajoin ja tarkistaa ennen sitä, että altaassa ei ole öljyä. Tämä sadevesi johdetaan kuitenkin vielä em. kiintoaineen erottimen ja öljynerottimien kautta järveen. Tämä järjestely estää öljysäiliön mahdollisen vuodon sattuessa öljyn pääsyn järveen. Liikenne Kiinteät polttoaineet hankitaan lähiympäristöstä. Yhteen täysperävaunulliseen rekkaan mahtuu noin 135 m 3 turvetta tai haketta. Rekkojen lukumäärä on keskimäärin 5 päivässä.
Ajo tapahtuu ympäri vuorokauden kuitenkin pääsääntöisesti päiväsaikaan sekä arkisin että pyhäpäivinä. Liikenne vaihtelee lämmöntarpeen mukaan. Tuhkakuormien määrä on noin 80 kuormaa vuodessa. Alueelle tulee 60 tonnin autovaaka. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Savukaasupäästöt vastaavat kyseisille kattiloille asetuksen 445/2010 asettamia rajoja ja ovat BAT:n mukaisia. Uuden kattilan paremman tekniikan ansiosta erityisesti typen oksidi- ja pölypäästöt vähenevät nykytilanteeseen verrattuna Uuden KPA-kattilan polttotekniikka perustuu leijupetiin ja siinä sovellettavaan uusimpaan tekniikkaan, jolla polttoprosessi hallitaan mahdollisimman hyvin. Polttolämpötilat voidaan säätää alueelle, jossa NO x -yhdisteiden muodostuminen on erittäin vähäinen. Savukaasut puhdistetaan ensin kaksikennoisessa sähkösuodattimessa, joka takaa BAT-tason mukaiset päästöt hiukkasten osalta. Laitoksessa otetaan lisäksi kaikki mahdollinen ylimääräinen hukkalämpö talteen. Kattilan palamisilma esilämmitetään savukaasulla ja/tai höyryllä. Kattilan automaatiojärjestelmä on uusi ja sillä voidaan ohjata kattilan toimintaa optimaalisesti ja välttää häiriötilanteet. Hyvin hallitun prosessin ansiosta säästyy polttoainetta. Kokonaisuutena laitos edustaa huippuunsa vietyä energiatehokkuutta ja veden säästöä. Myös uusi öljykattila vastaa uusinta BAT-tekniikkaa. TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Laitoksella syntyy vähäinen määrä jätevesiä. Vedenpehmentimen elvytysliuokset, kattilan ulospuhallusvesi, KPA-kattilan nuohousvedet ja jatkuvan näytteenoton vedet yhteensä enintään noin 9 000 m 3 /a johdetaan jäähdytyksen jälkeen viemäriin. Osa vesistä voidaan kierrättää takaisin prosessiin, tällöin viemäriin johdettavat vesimäärät pienenevät. Alueen pintavedet johdetaan piha-alueen kallistuksilla sadevesikaivoihin ja -viemäreihin, joista vedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta vesistöön (Onkivesi). Kattilakohtaiset suurimmat ominaispäästöt (mg/m 3 n) vuoden 2012 jälkeen, kun KPAkattilaissa poltetaan ainoastaan turvetta ja öljykattiloissa raskasta polttoöljyä, tulevat 6
laskelman perusteella olemaan enimmillään oheisen taulukon mukaiset. KPA-kattilan päästöt ovat puuta ja muita kiinteitä polttoaineita poltettaessa SO 2 :lla 200 mg/m 3 n ja NO x :lla 375 mg/m 3 n. Puupohjaisia polttoaineita pyritään käyttämään mahdollisimman paljon riippuen puupolttoaineiden saatavuudesta, laadusta ja hinnasta. Kattila SO 2 mg/m 3 n NO x mg/m 3 n Hiukkaset mg/m 3 n Uusi KPA-kattila, K1 500 500 40 Uusi POR-kattila, K2 850 800 100 Vanha POR-kattila, K3 850 900 140 7 Vuosipäästöt uudessa tilanteessa vuoden 2012 jälkeen on arvioitu olevan seuraavat: Bio-PA. % Turve % POR % SO 2 t/a NO x t/a CO 2 foss. t/a Pa-käyttö MWh/a 155 000 0 93,5 6,5 114 113 58 000 9,4 155 000 50 43,5 6,5 82 100 30 000 9,4 155 000 80 13,5 6,5 63 92 13 300 9,4 Hiukkaset t/a Taulukoiden ominaispäästöt mg/m 3 n ja vuosipäästöt t/a perustuvat asetuksen 455/2010 asettamiin enimmäispäästöihin. Lupaa haetaan täysturvekäytölle. Ensimmäisten vuosien osalta biopolttoaineiden todennäköinen osuus on noin 50 %. Pitkänaikavälin ennuste biopolttoaineiden osuudeksi on 80 %. Uuden KPA-kattilan takuuarvona on asetuksen 455/2010 esittämät ominaispäästöarvot. Typen oksidien päästöt tulevat olemaan nykyistä pienemmät johtuen uuden kattilan paremmasta lämpötilahallinnasta, joka pienentää typen oksidien termistä muodostumista. Lisäksi typpipäästöt vähenevät puun polttamisen myötä, koska puun typpipitoisuus on turvetta pienempi. Tarkempaa tulosta typpioksidien ominaispäästötasosta saadaan kuitenkin vasta käytännön mittauksilla kattilan käynnistämisen jälkeen. Vuosittaiset rikkipäästöt pienenevät edellä mainituista arvoista puun polttamisen lisääntymisen myötä. Siirtyminen vähärikkiseen raskaaseen polttoöljyyn pienentää myös rikkipäästöjä. Hiukkaspäästöt ennustetaan pienenevän. Pääsyynä tähän on uuden kattilan parempi erotustekniikka sähkösuodattimen ansiosta. Polttoainevarasto alipaineistetaan siten, että ilmavirtaukset ja pölyhaitta ympäristöön minimoidaan. Erityisesti turpeen purkuvaiheessa tapahtuu pölyämistä, mikä on sitä suurempi mitä kuivempaa turve on. Ilman virtaukset estävät sen pääsyn ympäristöön. Uusi purkuasema on täysin katettu ja varustettu sulkuovilla. Polttoaineiden kuljettimet murskaimelle ja kattilalle ovat täysin suljettuja, joten näistä ei pöly pääse leviämään ympäristöön.
8 Päästöt maaperään Melu ja tärinä Kaikki turpeen kuljetusautot ovat katettuja ja perästä purkautuvia. Laitoksen normaalitoiminnasta ei synny päästöjä maaperään. Piha- ja kulkualueet on päällystetty asfaltilla. Voimalaitoksen ympäristömelu muodostuu jatkuvasta käyntiäänestä sekä lyhytkestoisesta melusta mm. varoventtiilin toimiessa. Varoventtiilit toimivat pelkästään häiriötilanteissa, yleensä vain kymmeniä sekunteja, eikä toiminta ole etukäteen ennustettavissa. Lähes kaikki laitteet, mukaan lukien laitoksen merkittävimmät melulähteet, pumput ja puhaltimet, sijaitsevat sisätiloissa. Näin seinärakenteet estävät melun leviämisen ympäristöön. Uuden kattilan melu ei ylitä arvoa 85 db alueella, jolla työskennellään. Normaalikäytöstä johtuva ulkomelu 100 m etäisyydellä ja 1 m korkeudella ei ylitä 50 db kattilan takuuehtojen mukaan. Startti- ja varoventtiilien puhaltaessa ulkomelu 100 m etäisyydellä voi kuitenkin lyhytaikaisesti olla 70 db. Kiinteiden polttoaineiden mukana tulevat isokokoiset kappaleet murskataan murskaimessa, joka sijaitsee erillisen rakennuksen sisällä. Tämän meluraja on myös 50 db 100 m etäisyydellä laitteesta. Jätteet Lento- ja pohjatuhka toimitetaan joko hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Tuhkien poiskuljetus aiheuttaa noin 80 kuljetussuoritetta vuodessa. Alueelle hankitaan autovaaka. Lentotuhkan määrä on noin 2 800 t/a (kuivapaino). Tuhka siirretään sähkösuodattimelta kuljettimien ja paineilman avulla kattilan tuhkasiiloon, josta se kuljetetaan hyötykäyttöön valujen lisäaineeksi tai kaatopaikalle. Pohjatuhka poistetaan kattilan leijupedistä poistettavan hiekan kanssa kahden hiekanpoistoaukon kautta ja johdetaan erilliseen katettuun säiliöön vaihtolavalle. Arinahiekka/tuhkaseos (300 t/a) toimitetaan hyötykäyttöön. Valtaosa tuhkasta poistuu kuitenkin lentotuhkana. Laitoksessa syntyy vähäinen määrä talousjätettä (0,1 t/a). Jätteet lajitellaan siten, että hyötykäyttökelpoinen jäte kuten metalliromu (2 t/a) kerätään erilleen ja toimitetaan hyötykäyttöön materiaalina. Ongelmajätteeksi luokitellut jätteet, kuten öljykattiloiden nuohousjäte (0,6 t/a) sekä paristot ja loisteputket (10 kpl/a), toimitetaan asianmukaisesti ongelmajätekeräilyyn. Jäteöljy (0,6 t/a) käytetään ketjujen voiteluun. Uuden kattilan käynnistyksen jälkeen tuhkajakeille ja petihiekalle teetetään hyödyntämisanalyysit ja -selvitykset sekä kaatopaikkakelpoisuusanalyysi.
9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ilmapäästöjen vaikutusten tarkkailu Lapinlahden kunnassa ilmapäästöjä aiheuttavat teollisuus, energian- ja lämmöntuotanto, kiinteistöjen lämmitys, tieliikenne ja raideliikenne. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat kaatopaikat, jätevedenpuhdistamo ja maatalous. Hiukkaspäästöjen kokonaismäärän on arvioitu olevan 194,8 t/a, josta Valion tuotantolaitoksen osuus on noin 80 %. Hiukkasten korkeimmat pitoisuudet alittavat kokonaisleijumalle (TSP) asetetut ohjearvot. Pitoisuudet alittavat selvästi leijuvan pölyn vuosikeskiarvolle asetetun ohjearvon 50 μg/m 3. Myös kokonaispölypitoisuuden vuorokausiarvot alittavat ohjearvon (120 μg/m 3 ). Typenoksidien kokonaismääräksi tutkimuksessa on saatu 454,8 t/a. Vuosien 2000 2002 ajanjaksolla typenoksidien korkein vuosipitoisuus on ollut 21 μg/m 3, kun rajaarvo on 30 μg/m 3. Rikkidioksidin kokonaismääräksi on arvioitu 245,6 t/a, joka muodostuu lähes kokonaan energian- ja lämmöntuotannosta. Vuosien 2000 2002 ajanjaksolla korkein vuosipitoisuus on ollut 1,3 μg/m 3, joka alittaa selvästi raja-arvon (20 μg/m 3 ). Valtioneuvoston asetuksen (VNA 445/2010) mukaan polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantoyksikkö ei saa yksinään aiheuttaa yli 20 % ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista valtioneuvoston päätöksen (480/1996) määritellystä ilmanlaadun vuorokausittaisista ohjearvoista. Laitoksen päästöistä on laadittu leviämislaskelma. Laitoksen päästöistä aiheutuvat rikkidioksidin, typpidioksidin ja hiukkasten ulkoilman pitoisuudet eivät ylitä ilmanlaadun raja- tai ohjearvoja. Leviämislaskelman mukaan höyrykattilalaitoksen piipun korkeudeksi suositellaan vähintään 65 m:n piippua. Tällöin kolmen kattilan laitoksessa 20 %:n raja kriittisimmän komponentin rikkidioksidin vrk-pitoisuuksissa alitetaan ajettaessa laitosta suunnitelluilla ajomalleilla. Valitsemalla piipun korkeudeksi 70 m varaudutaan ilmanlaatuvaikutusten osalta mahdolliseen öljykattilalaajennukseen tulevaisuudessa. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Onkivesi kuuluu Iisalmen reittiin ja on osa Vuoksen vesistöä. Onkivesi on pintaalaltaan 114 km 2, suurin syvyys on 36,49 m ja keskimääräinen syvyys on 3,17 m. Onkivedellä on suuri virkistyskäyttöarvo. Onkiveden pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila on tyydyttävä. Järvessä on ollut runsaita sinileväkukintoja. Sinilevää on havaittu keskimäärin kuudella viikolla kesässä. Onkiveden ravinnekuormituksesta huomattava osa tulee yläpuoliselta maatalousvaltaiselta Iisalmen reitiltä. Fosforipitoisuuden suuret vaihtelut (48 75 µg/l) kuvastavat pääasiassa hajakuormituksen vaihtelua. Vuonna 2008 Onkiveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut noin 60 µg/l (heinä-elokuu, 1 m syvyys).
10 Havaintopaikalla Onkivesi 18 (syvyys 12 m) on otettu näytteitä säännöllisesti 80- luvulta alkaen. Onkiveden happitilanne kyseisessä kohdassa on vuonna 2005 ollut välttävällä tasolla, kyllästysaste on ollut noin 35 %. TARKKAILU Hakija toteuttaa kattilalaitoksen valvonnan ja ympäristön tarkkailun siten, että valtioneuvoston asetuksen 445/2010 vaatimukset jatkuvasti täyttyvät. Käyttötarkkailu Höyrykattilalaitoksen käytön tarkkailu ja kirjaamismenettely sisältää seuraavat asiat, joista laaditaan asianmukaiset dokumentit valvontaviranomaiselle esitettäviksi. Polttoaineiden laatu perustuu toimittajien laatutodistuksiin ja omiin mittauksiin tai analyyseihin. Näitä ovat erityisesti kosteus, lämpöarvo, rikkipitoisuus ja raekoko. Vastaanotettujen polttoaineiden määrä perustuu autovaakapunnituksiin tai toimittajan mittareihin (öljyt). Öljyn kulutusta voidaan lisäksi seurata öljysäiliöiden pinnanmittauksella. Kattiloiden palamisolosuhteita seurataan jatkuvatoimisilla valvontamittareilla. Näitä ovat happi, hiilimonoksidi ja lämpötila. Uuden KPA-kattilan ja uuden POR-kattilan hiukkaspäästötasoa tarkkaillaan lisäksi opasiteetti/tummuusmittarin avulla. Laitteet huolletaan toimittajan ohjeiden mukaan, ja kalibroidaan kerran vuodessa. Kaikkien keskeisten laitteistojen toimivuutta seurataan ajanmukaisella ohjaus- ja säätöjärjestelmällä, josta saadaan hälytyksiä häiriön sattuessa. Lisäksi henkilöstö seuraa laitteiden toimivuutta säännöllisillä tarkkailukäynneillä. Näin häiriö voidaan korjata mahdollisimman nopeasti, ja välttää mahdollinen ympäristöhaitta. Laitteistot huolletaan kunkin laitteen valmistajan ilmoittaman huolto-ohjelman mukaisesti. Laitoksen huolto-ohjelma laaditaan näitten pohjalta. Huolloille on nimetty oma vastuuhenkilö. Käytöntarkkailussa seurattavat suureet ovat polttoaineesta riippuen taulukon mukaiset. Polttoaineen laadun ja määrän seuranta Öljy Turve Alkuperä x x x Kulutus x x x Kosteus x x Lämpöarvo x x x Rae-ja palakoko x x Rikkipitoisuus x x x Tuhkapitoisuus x Puupoltto-aineet, pelletit
Viskositeetti x Raskasmetallit (analyysi vain tarvittaessa) POR= Ni, V As, Cd, Co, Cr, Ni, Pb, Zn, Hg Palamisolosuhteiden seuranta Happi x x x Lämpötila x x x Hiilimonoksidi x x Laitteistojen toimivuuden seuranta ja huolto Kattilat x x x Erotinlaitteet x x x Polttimet x Mittalaitteet x x x 11 Cr, Pb, Zn, Cd, As Päästöjen tarkkailu Polttoaineiden varastointi KPA-kattilan hiukkaspäästöt ja typenoksidipäästöt mitataan ulkopuolisen mittaajan toimesta joka toinen vuosi. Rikkidioksidipäästö määritetään taselaskentana polttoaineiden rikkipitoisuuden ja päästökertoimen avulla. Uuden KPA-kattilan K1 ja öljykattilan K2 päästötasoja mitataan ensimmäisen kerran vuoden sisällä käyttöönotosta, esimerkiksi kattilan takuumittausten yhteydessä. Mittaus tehdään asetusten mukaisesti kattiloiden suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä tehotasolla. Hiukkaspäästöjen mittauksessa noudatetaan asetusta EN 13284-1. Huippu- ja varayksikköinä toimivien POR-kattiloiden K2 ja K3 vuosipäästöt perustuvat taselaskentaan ja päästökertoimiin. Päästömittauksia hiukkasten ja typenoksidien osalta tehdään ulkopuolisen mittaajan toimesta kolmen vuoden välein tai harvemmin. KPA-kattila on lisäksi varustettu jatkuvatoimisella opasiteetti/tummuusmittarilla. Jatkuvatoimiset mittauslaitteet huolletaan ja kalibroidaan valmistajan ohjeiden mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Valio Oy toimittaa tiedon mittauksesta sekä tarkennetun mittaussuunnitelman kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukautta ennen suunniteltua mittausta. Ulkopuolisen mittaajan mittausraportti toimitetaan Lapinlahden ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden sisällä mittauksesta. Kiinteiden polttoaineiden ulkovarastoinnista mahdollisesti syntyviä pölyhaittoja tarkkaillaan päivittäin ja torjuntaan käytetään tarvittaessa polttoaineiden kostutusta. Pö-
Jätevesien tarkkailu lyäviä polttoaineita, kuten turvetta ei varastoida avokentällä, vaan ne vastaanotetaan pelkästään suljettuun vastaanottorakennukseen. Lattiakaivojen vedet johdetaan viemäriin öljynerotuskaivojen kautta. Toiminnassa noudatetaan Lapinlahden kunnan vesilaitoksen kanssa tehdyn jätevesisopimuksen tarkkailuehtoja. Öljynerotuskaivoista poistuvan veden hiilivetypitoisuus mitataan vuoden sisällä uuden KPA-kattilan käyttöönotosta. Tieto toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljynerotuskaivot tyhjennetään vähintään kerran vuodessa. Vedenpehmentimen elvytysliuokset, kattilan ulospuhallusvesi, nuohousvedet ja jatkuvan näytteenoton vedet johdetaan jäähdytyksen jälkeen viemäriin. Jätteiden ja tuhkan hyötykäytön seuranta Melutason tarkkailu Toiminnassa muodostuvista tuhkista ja jätteistä pidetään kirjaa. Tuhkat pyritään ensisijassa toimittamaan hyötykäyttöön. Käyttökohteen mukaan teetetään tarvittavat analyysit. Mikäli polttoaineiden laadussa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa tuhkan laatuun, teetetään tuhkasta uusi analyysi. Melumittaus tehdään tontin rajalla lähimpänä asutusta vuoden sisällä käyttöönotosta. Melumittauksessa noudatetaan ympäristöministeriön antamia ohjeita (1/1995, Ympäristömelun mittaaminen). Riskien hallinta ja poikkeustilanteet Poikkeustilanteita varten laitoksella on useita toimintasuunnitelmia, ja ne sisältyvät osin laitteiden käyttöohjeisiin ja palo- ja pelastautumissuunnitelmaan. Kemikaali- ja öljyvahingot on ennaltaehkäisty allastamalla säiliöt. Raskasöljysäiliöllä on 110 %:n valuma-allas ja vuotohälytin. Sadevesiviemärit on varustettu hiekan- ja öljynerotuskaivoilla ennen vesien johtamista vesistöön. KPA-kattilan häiriötilanteissa voidaan nopeasti käynnistää POR-varakattilat K2 ja K3. Paloa varten laitokselle laaditaan erillinen palo- ja pelastautumissuunnitelma, joka hyväksytetään kunnan paloviranomaisella ennen uuden laitoksen käyttöönottoa. 12
13 Tietojen toimittaminen Valio Oy toimittaa sähköisesti vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lapinlahden ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä kalenterivuotta koskevan raportin, josta käy ilmi seuraavat tiedot: kattiloiden käyttöajat, energiatuotanto ja polttoainekäyttö mukaan lukien varakattilat polttoaine- ja prosessitietojen sekä tarkkailumittausten perusteella tehty laskelma ja arvio kattiloiden kokonaispäästöistä rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja hiilidioksidipäästöjen (CO 2foss ja CO 2bio ) osalta kemikaalien käyttö arvio häiriötilanteista aiheutuvien päästöjen suuruudesta sekä niiden johdosta tehdyistä toimista toiminnasta tulleet valitukset, niiden syyt ja tehdyt toimenpiteet yhteenveto toiminnassa syntyneistä jätteistä mukaan lukien erotuskaivojen lietteet (määrä, EWC-koodi, alkuperä, hyödyntäminen, toimituspaikka/vastaanottaja) viemäriin johdettujen jätevesien määrät sekä niiden tarkkailutiedot. Tietojen perusteena olevat asiakirjat tai laitoksen käyttöä koskevat tallenteet, kuten käyttötarkkailupäiväkirjat, häiriökirjanpito, huoltotodistukset ja määritystulokset sekä ongelmajätteiden siirtoasiakirjat säilytetään kolme (3) vuotta. Tiedot esitetään viranomaiselle pyydettäessä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Lapinlahden kunnassa 25.8. 26.9.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Matti ja Liisa -nimisessä lehdessä 18.8.2011. Lausunnot 1) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että uusi kattilalaitos tulee muodostamaan samalla tontilla sijaitsevan Valio Oy:n tehtaan sekä Fortum Energiaratkaisut Oy:n kylmälaitoksen kanssa teknisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. Valio Oy:n sekä Fortumin kylmälaitoksen ja purettavan kattilalaitoksen ympäristöluvissa on nyt asetettu yhteiset melua sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat lupaehdot. Toiminnoilla on myös osittain yhteinen jätehuolto. Hakemuksessa esitetyssä toiminnassa on kyse alle 50 MW:n kattilalaitoksesta, joka on osa luvanvaraista ympäristönpilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Rakennettava laitos on edellä mainitun perusteella ympäristönsuojelulain 30 :n 4 momentin mukaan luvanvarainen. Hakemukset Valion ja kylmälaitoksen ympäristölupien tarkastamiseksi tulee lupapäätösten mukaan jättää 31.12.2013. Tehtaan ja kylmälaitoksen lupia ei ole tässä vaiheessa tarpeen tarkastaa.
14 Meluselvitys Valio Oy sekä Fortumin voima- ja kylmälaitos ovat tehneet yhdessä vuonna 2004 selvityksen toimintojen aiheuttamasta melusta. Meluselvitystä on päivitetty tehtyjen meluntorjuntatoimenpiteiden jälkeen vuonna 2007. Tämän jälkeen Valio Oy on tehnyt vielä lisätoimia toiminnasta aiheutuva melun vähentämiseksi. Tontilla olevat toiminnot sijoittuvat hyvin lähelle asutusta ja alueella on ollut vaikeuksia päästä ympäristöluvissa asetettuihin melurajoihin (päivällä (klo 7 22) LAeq 55 db ja yöllä (klo 22 7) LAeq 50 db). Tilanne alueen melun suhteen tulee muuttumaan mm. kattilalaitoksen sijaintipaikan muuttuessa. Lisäksi aikaisemmasta poiketen laitosalueella tullaan murskaamaan polttoaineita. Hakemukseen ei ole liitetty melumallinnusta hakemuksessa esitetyssä uudessa tilanteessa. Riskinarviointi ja varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin Valio Oy:llä sekä Fortumin Oy:n voima- ja kylmälaitoksella on yhteinen vuonna 2004 tehty riskinarviointi. Riskinarviointi ei sisällä tietoa toiminnasta poikkeuksellisissa tilanteissa. ELY-keskuksen tiedon mukaan riskinarviointia ollaan päivittämässä ainakin Valion osalta. Kaavatilanne Korttelissa 110 on voimassa 23.2.2009 hyväksytty asemakaavamuutos. Asemakaavassa alue on merkitty TY-3 korttelialueeksi, toisin kun lupahakemusasiakirjan tekstissä on todettu. TY-3 korttelialue on kaavassa määritetty "Teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnalle voimassa olevan ympäristöluvan mukaisia vaatimuksia. Alueelle saa sijoittaa meijeri- sekä muuhun elintarviketeollisuuteen liittyviä ja tukevia tiloja. Uusia tuotantotiloja rakennettaessa tulee toiminnasta ympäristölle aiheutuvat häiriöt pyrkiä ympäristölupaehtojen mukaisesti minimoimaan. Uudisrakentamisessa ja julkisivumuutoksissa rakentaminen sopeutetaan olemassa olevaan rakennuskantaan sekä huomioidaan taajamakuva ja vesistömaisema". Alueelle on tehty lisäksi poikkeamispäätös asemakaavasta vuonna 2011, koskien rakennusten korkeusasemaa. Esitys ympäristöluvassa annettavista velvoitteista Kattilalaitos kuuluu polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantoyksiköitä koskevan valtioneuvoston asetuksen (445/2010) piiriin (PINO-asetus). Toiminnan tulee täyttää ja ympäristöluvassa asettaa vähintään kyseisen asetuksen mukaiset vaatimukset. Lisäksi ELY-keskus pyytää huomioimaan lupapäätöstä annettaessa seuraavat asiat: Kattiloille voidaan asettaa luparajoiksi hakijan lupahakemusasiakirjan liitteen 7 taulukossa 3 esittämät hiukkasten sekä typen- ja rikin oksidien ominaispäästötasot. Kiinteän polttoaineen kattilan raja voidaan asettaa hakijan esityksen mukaisesti turpeen täyspoltolle asetettujen vaatimusten mukaan.
Uuden voimalaitoksen aiheuttama melu tulee yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa alittaa PINO-asetuksessa melulle asetetut raja-arvot. Ratkaisua tehtäessä tulisi olla käytettävissä päivitetty melumalli. Lentotuhka ja petihiekka tulee varastoida PINO-asetuksen mukaisesti siiloissa tai muissa katetuissa tiloissa, josta jäte ei pääse leviämään ympäristöön. Tuhkaa tai petihiekkaa ei saa läjittää suoraan piha-alueelle. Lentotuhka ja petihiekka tulee ensisijaisesti toimittaa hyötykäyttöön. Lentotuhkasta ja petihiekasta tulee tehdä ennen hyötykäyttöön tai kaatopaikalle toimittamista tarvittavat selvitykset jätteen hyötykäyttö- tai kaatopaikkakelpoisuudesta. Jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin luvan- tai lainmukaisiin paikkoihin. Sopimus jätevesien johtamisesta viemäriin tulee päivittää ennen toiminnan aloittamista. Viemäriin ei saa johtaa sellaisia jätevesijakeita, jotka ovat haitallisia jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Luvassa tulee vaatia selvittämään kertaluonteisesti muodostuvien jätevesien, kuten peittausvesien laatu ja viemärikelpoisuus. Vedet on käsiteltävä vähintään PINOasetuksen mukaisesti ja niiden mahdollisesta johtamisesta viemäriin tulee sopia etukäteen viemärilaitoksen kanssa. Sopimus poikkeuksellisten jätevesien johtamisesta sekä tieto peittausvesien laadusta ja viemärikelpoisuudesta tulee toimittaa ELYkeskukseen ennen viemäriin johtamista. Tarkkailusuunnitelman tulee täyttää PINO-asetuksen vaatimukset. Hakemusasiakirjoihin liitetyssä tarkkailusuunnitelmassa ei ole esitetty mm. asetuksessa vaadittua toimintasuunnitelmaa poikkeustilanteiden varalle tai tietoa jätevesien tarkkailusta. ELY-keskus esittää lisäksi, että vanhan K3 öljykattilan päästötasot mitataan samassa yhteydessä uusien kattiloiden ensimmäisen vuoden sisällä tehtävien takuumittausten yhteydessä. Uuden 13,6 MW:n öljykattilan K2 päästöt tulee mitata joka toinen vuosi, jos kattilan käyntiaika ei täytä PINO-asetuksen vara- ja huippukuormalaitoksen määritelmää (käyntiaika enintään 1 500 h/a viiden vuoden liukuvana keskiarvona laskettuna). Kaikki tarkkailutulokset ja selvitykset on toimitettava ELY-keskukseen sekä kunnan ympäristöviranomaiselle. Luvassa hyväksytty päivitetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa ELY-keskukseen. 2) Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että lähin asutus sijaitsee noin 100 m:n etäisyydellä tulevasta laitoksesta. Alueen pohjoispuolella on 80 90 m:n etäisyydellä kunnan yleinen uimaranta. Toiminnan ja rakennettavien järjestelyjen tulee täyttää VNA 445/2010 polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimukset. Hakemuksessa on kerrottu, että kiinteän polttoaineen isot kappaleet murskataan rakennuksen sisällä. Rakennus tulee suunnitella niin, että alueen melutasot eivät nouse 15
VNA 445/2010 asetettujen raja-arvojen yli, sillä asutus sijaitsee lähellä. Murskaamista ei saa tehdä ulkona poikkeustilanteissakaan. Toiminnan melutasot tulee mitata asetuksen 445/2010 mukaisesti. Mittaukset tulee tehdä normaaliolosuhteissa niin, että myös muun tehdasalueen melu tulee huomioitua. Raskasöljysäiliö tulee vain 20 m:n etäisyydelle Onkiveden rannasta. Säiliön täyttöpaikka tulee suojata niin, että päästöjä maaperään tai vesistöön ei pääse tapahtumaan. Täyttöpaikka tulee varustaa öljynerottimella ja sulkuventtiilillä. Alueen pintavedet ja öljysäiliön suoja-altaan vedet, jotka johdetaan Onkiveteen, tulee johtaa kaikki öljynerottimen kautta. Erottimen tulee olla standardin SFS-EN-858-1 mukainen I luokan öljynerotin. Mikäli kunnan alueella järjestetään tulevaisuudessa ilmanlaadun tarkkailua, tulee toiminnanharjoittajan osallistua siihen. 3) Lapinlahden kunnanhallitus on lausunut, että sillä ei ole huomautettavaa kattilalaitoksen ympäristölupahakemuksesta. 4) Lapinlahden kunnan terveydensuojeluviranomainen on lausunut, että kattilalaitoksen toiminnassa terveyshaittaa mahdollistavia tekijöitä ovat ainakin päästöt ilmaan ja vesistöön sekä melupäästöt. Melun osalta erityinen terveyshaitan riskitekijä on sattumanvaraisesti tuleva lyhytaikainen 70 db:n impulssimelu. Yöaikainen impulssimelu voi olla häiritsevä. Uusi kattilalaitos on lähempänä asutusta kuin nykyinen kattilalaitos. Päästöjen ilmaan arvioidaan vähenevän nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Lupaehtoihin on asetettava yksilön terveydensuojelun turvaamiseksi riittävät vaatimukset. Yöaikaista impulssimaista melua on vaimennettava tehokkaasti. Lisäksi päästöjä on seurattava määrävälein. Muistutukset ja mielipiteet 1) Ylä-Savon Vihreät ry on muistuttanut, että Valio Oy:n suunnittelema voimalaitos on vain muutamien kymmenien metrien päässä Onkiveden rannasta ja koska yksi kunnan yleinen uimaranta sijaitsee suunnitellun laitospaikan läheisyydessä, on ympäristöluvan ehdoissa syytä noudattaa pohjavesialueen luvan ehtoja. Lisäksi tulee ottaa huomioon se, että tehdasalue sijaitsee Lapinlahden taajamassa. Ympäristöluvan ehdoissa tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: - lastaus-, purku- ja ulkoalueet on eristettävä vettä ja öljyä läpäisemättömällä materiaalilla siten, että rannan maaperän likaantuminen estyy, - suoja-allas on suojattava kattorakenteella ja kattovedet eivät saa kulkeutua keräily- /suoja-altaiden ja öljynerotuksen haitaksi, - suoja-altaan on kestettävä öljyä ja sääilmiöitä ja oltava sekä veden että öljynpitävä,- ylitäyttö- ja vuotohälyttimien on täytettävä Saksan vesitalouslain WHG 19 (Wasserhaushaltsgesetz) määräykset, 16
Hakijan vastine - suoja-altaan on oltava riittävän suuri ja SFS-EN-858-1 erottimelle lähtevä purkuputki on varustettava vain käsisulkuventtiilillä, joka on normaalisti kiinni ja joka avataan hallitusti käsin esim. kondenssiveden poiston yhteydessä erottimelle, - myös öljynpumppaamo on suojattava suoja-altaalla, - öljynimeytys raaka-ainetta oltava aina lähellä saatavilla riittävästi ja - öljyn purkamista autosta säiliöön on valvottava aktiivisesti. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen lausuntoon hakija on vastannut, että kattilalaitoksen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota meluntorjuntaan laiteteknisillä valinnoilla, mahdollisten ääntä aiheuttavien laitteiden äänenvaimentimilla sekä rakenteellisesti. Ilmastointipuhaltimet (sisäänpuhalluskojeet ja poistoilmapuhaltimet) ovat varustetut äänenvaimentimilla. Polttoaine seulotaan ja sen seassa olevat isokoloiset kappaleet murskataan erillisessä seulomorakennuksessa ja johdetaan edelleen polttoon. Polttoainetta ei varastoida eikä käsitellä ulkona tai piha-alueella. Uuden polttoaineen vastaanotto-, käsittely- ja kattilalaitoksen melu ympäristöön tulee pienenemään nykyiseen 30 vuotta vanhaan laitokseen verrattuna, joka poistuu käytöstä. Polttoainetta käytetään kattilalaitoksella saman verran kuin aiemmin tai tehostamistoimien ansiosta hieman vähemmän, jolloin polttoaineliikenteen melu on nykyinen tai hieman pienenee. Polttoainerekkoja on keskimäärin 5 6 päivässä. Hakija tulee noudattamaan yleisiä ohjeita ympäristön melun suhteen eli 100 m etäisyydellä ja 1 m:n korkeudella normaalikäytöstä johtuva ulkomelu ei ylitä 50 db. Laitoksen melu ei ylitä Valtioneuvoston asetuksen 445/2010 mukaisia energiatuotantolaitoksen toiminnasta aiheutuvia meluarvoja, jotka ovat laitoksen tavanomaisissa käyttötilanteissa päivällä (klo 7 22) LAeq 55 db ja yöllä (klo 22 7) LAeq 50 db. Poikkeuksellisessa tilanteessa kattilan startti- ja varoventtiilien puhaltaessa melu voi lyhytaikaisesti nousta 70 db:iin 100 m:n päässä. Poikkeustilanteita voi esiintyä tehtaan erittäin nopeissa kuormanmuutostilanteissa tai häiriöissä. Kattilalaitoksen suunnittelussa on otettu huomioon, että em. poikkeuksellisia tilanteita olisi nykyistä harvemmin ja niiden meluvaikutukset olisivat pienet. Tehtaan tuotannon suunnittelun lisäksi höyryn tarpeen vaihteluita ennakoidaan kattilalaitoksen automaatiojärjestelmään tuotavilla ennakkoviesteillä. Uusi leijukattila ja sen automaatiojärjestelmä sallivat nykyistä paremmin höyryntarpeen muutokset ja on käyttövarmempi muuttuvissa toimintaolosuhteissa. Kattilan syöttövesisäiliötä ja höyrylieriötä on suurennettu normaalista, jotta tehtaan höyryntarpeen muutokset voidaan hallita paremmin. Kattiloiden startti- ja varoventtiilien ulospuhallusputket johdetaan katolle sijoitettaviin äänenvaimentimiin. Äänenvaimentimista ääni suuntautuu ylöspäin. Kattilan tehon säädin ohjaa ensiksi starttiventtiiliä auki, jotta kattilan ylipaineen lähestyessä varoventtiilit eivät avautuisi turhaan. Toinen Valion Lapinlahden tehtaan melutilanteeseen vaikuttava muutoskokonaisuus on uuden jauhetehtaan rakentaminen. Tehtaan käyttöönoton myötä useita aiemmissa meluselvityksissä merkityksellisiksi todettuja melulähteitä poistuu, osan käyttö vähenee merkittävästi ja tilalle tulee yksi uusi melulähde. Uuden jauhetehtaan suunnittelu- 17
vaiheessa on teetetty ulkopuolisella asiantuntijalla meluselvitys vanhojen melumallinnusten pohjalta ja saatujen tulosten perusteella on uuden jauhetehtaan laitetoimituksille asetettu teknisiä vaatimuksia, jotta tehtaan kokonaismelu pysyisi ympäristölupamääräyksen mukaisissa rajoissa. Koska uusi kattilalaitos sijoittuu uuden jauhetehtaan viereen, on kokonaismelutilanteen arviointi merkittävässä muutostilanteessa vaikeaa. Kattilalaitoksen valmistumisen jälkeen takuukokeiden ja muiden ympäristömittausten yhteydessä tullaan mittaamaan myös ulkomelu laitoksen ja tehtaan ympäristössä siten, että kattilalaitoksen lisäksi nyt rakentamisvaiheessa olevan neljännen tehtaan vaikutukset voidaan ottaa huomioon. Mittaussuunnitelma hyväksytetään ennakkoon viranomaisilla. Hakija ehdottaa, että näiden mittausten jälkeen teetetään kattilalaitoksen ja koko tehdasalueen sekä sen ympäristön melumalli, ja analysoidaan melulähteet ja tarvittaessa melun rajoittaminen. Raportit toimitetaan aluehallintovirastoon niiden valmistuttua. Jätteen hyötykäyttö Lentotuhka siirretään sähkösuodattimelta kuljettimien ja paineilman avulla kattilan tuhkasiiloon, josta se kuljetetaan hyötykäyttöön valujen lisäaineeksi. Lentotuhka toimitetaan kaatopaikalle vain poikkeustapauksissa. Pohjatuhka/petihiekka poistetaan kattilan leijupedistä poistettavan hiekan kanssa kahden hiekanpoistoaukon kautta ja johdetaan erilliseen katettuun vaihtolavaan. Arinahiekka/tuhkaseos toimitetaan hyötykäyttöön. Valtaosa tuhkasta poistuu kuitenkin lentotuhkana, joten tätä kautta poistuvan tuhkan määrä on vähäinen. Tuhkaa tai petihiekkaa ei läjitetä piha-alueella. Jätevedet Laitoksesta muodostuvien jätevesien määrä on vähäinen. Nykyisen voimalaitoksesta tulevat jätevedet menevät viemäriin jo tällä hetkellä eikä niiden määrään tai laatuun ole tämän hetken tietojen mukaan tiedossa muutoksia. Kattilarakennuksesta tulevat jätevedet, joihin on mahdollista sekoittua öljyä, johdetaan öljynerottimen kautta. Erotin varustetaan täyttymishälytyksellä. Jätevesisopimuksen päivitystarve Lapinlahden kunnan kanssa arvioidaan ennen uuden laitoksen käyttöönottoa, kun yksityiskohtaiset vesien määrät ja laatu ovat tiedossa. Kattilan käyttöönottoon sisältyy kattilan sisäpuolisten vesi/höyryputkien puhdistus, jossa muodostuu kertaluontoisia jätevesiä. Tämä puhtaaksikeitto/rasvanpoisto tehdään vedellä, johon on lisätty pieni määrä sooda/fosfaattiliuosta. Vesiliuosta kierrätetään kattilassa ja loppuvaiheessa ulospuhalletaan sekä lopuksi vesihuudellaan. KPAja POR- kattiloiden puhdistuskäsittelyn yhteydessä syntyy kaikkiaan noin 50 m 3 liuosta. Liuosta voidaan laimentaa vedellä sopivan ph:n aikaansaamiseksi. Kattilan puhdistuskeiton yhteydessä syntyvien jätevesien johtaminen viemäriin sovitaan erikseen jätevedenpuhdistamon kanssa tai ne kuljetaan alueelta asianmukaisesti pois. Tieto 18
poikkeuksellisten jätevesien johtamisesta viemäriin toimitetaan myös ELYkeskukseen. Tarkkailusuunnitelma ja riskianalyysit Päästöjä seurataan tarkkailusuunnitelman mukaisesti säännöllisesti. Ensimmäiset mittaukset kaikille kattiloille tehdään vuoden sisällä käyttöönotosta, esimerkiksi takuumittausten yhteydessä. Huippu- ja varayksikköinä toimivien POR-kattiloiden K2 ja K3 päästömittauksia hiukkasten ja typenoksidien osalta tehdään ulkopuolisen mittaajan toimesta asetuksen 445/2010 mukaisesti vähintään kolmen vuoden välein. Kaikki tarkkailutulokset toimitetaan ELY-keskukseen sekä kunnan ympäristöviranomaisille. Täydennetty tarkkailusuunnitelma on liitetty vastineeseen. Osana laitoksen suunnittelukokonaisuutta on vaaranarviointi/riskianalyysin tekeminen. Riskianalyysi tehdään yhteistyössä laitostoimittajien kanssa suunnittelun alkuvaiheessa, jota päivitetään suunnittelun edetessä ennen käyttöönottoa. Riskianalyysissa prosessi käydään läpi yksityiskohtaisesti tunnistaen kaikki mahdolliset poikkeustapahtumat, mitä prosessissa voisi olla. Jokainen poikkeustilanne tutkitaan tarkasti, huomioiden mikä kohteessa on keskeistä ja mitkä riskit ovat suurimmat ja tärkeimmät torjua. Riskit priorisoidaan selvittämällä niiden suuruus. Tämä määräytyy mahdollisten vahinkojen suuruuden ja vahingon todennäköisyyden perusteella. Tässä yhteydessä laaditaan jokaisen poikkeustilanteen kohdalla suunnitelma, miten varaudutaan, jos riski toteutuisi. Riskianalyysin raportti, toimitetaan viranomaisille raportin valmistuttua. Lapinlahden kunnan ympäristösuojeluviranomaisen lausuntoon hakija on vastannut, että laitoksen suunnittelussa on huomioitu alun alkaen asetus 445/2010. Laitostoimittajat ovat tietoisia PINO-asetuksen vaatimuksista. Kiinteiden polttoaineiden mukana tulevat isokokoiset kappaleet murskataan murskaimessa, joka sijaitsee erillisen rakennuksen sisällä. Tämän meluraja on myös 50 db 100 m:n etäisyydellä laitteesta. Murskaamista ei tehdä ulkona. Toiminnan melutasot mitataan asetuksen 445/2010 mukaisesti. Mittaukset tehdään laitosten käynnistyessä vuonna 2013 takuumittausten yhteydessä. Mittauksissa otetaan huomioon myös muun tehdasalueen melu. Öljynpurkualueelle rakennetaan 5 m x 10 m x 0,1 m kokoinen suoja-allas, johon mahdollisesti purkutilanteessa letkusta valuva öljy jää. Purkualueilla kestopinnoitteen alle tehdään erillinen tiivistys hitsattavalla vähintään 1 mm:n paksuisella HPDE-kalvolla tai vastaavalla öljyjen vaikutusta kestävällä kalvolla. Suoja-altaalta johdetaan putki maanalaiseen tilavuudeltaan 10 m 3 :n lujitemuovista valmistettuun vuotoöljyn keräyssäiliöön. Säiliön tuloputki on säiliön päällä ja poistoputki säiliön pohjalla, jolloin keräilysäiliö pysyy normaalitilanteessa tyhjänä sadevedestä. Säiliön jälkeen putkilinjassa on normaalitilanteessa suljettuna oleva moottorisulkuventtiili, jolloin öljynpurkualueen sadevedet johdetaan edelleen öljynerottimen kautta järveen. Öljynerotin varustetaan öljytilan täyttymistä ilmoittavalla hälytysjärjestelmällä, jonka toimivuus tullaan testaamaan vuosittain. 19
Öljyautojen purkaustilanteessa suljetaan tilavuudeltaan 10 m 3 :n vuotoöljysäiliön jälkeinen moottoriventtiili, jolloin mahdollisessa vuototilanteessa öljy jää suoja-altaaseen ja vuotoöljyn keräilysäiliöön, josta ne poistetaan esimerkiksi imuautolla. Moottoriventtiili asennetaan omaan 1 200 mm:n betonirengaskaivoon, jonka pohjassa on 50 mm:n vedenpoistoreikä. Moottoriventtiilin ohjauskeskuksen viereen sijoitetaan kilpi, jossa on teksti: Venttiili on suljettava ennen öljyn purkauksen alkamista, mikäli öljyvuotoa ei ole maahan ollut, on venttiili avattava öljyn purun päättyessä. Raskaspolttoöljy varastoidaan tiiviiseen betoniseen vuotoaltaaseen sijoitetussa säiliössä. Vallitilan vuotoaltaan tilavuus (550 m 3 ) on 1,1 kertaa siihen sijoitetun säiliön tilavuus (500 m 3 ). Öljysäiliöllä on jatkuva pinnanmittaus, josta valvontaan ylä- ja alarajahälytykset. Öljyä tilataan vain sen mukaan mitä säiliöön mahtuu (säiliön pinnan ylärajan hälytys asetetaan 95 %:iin). Öljysäiliöllä on paikallinen pinnanosoitus, mikä on nähtävissä täyttöpaikalle. Öljysäiliöllä on ylitäytönestin. Säiliön kunto tullaan tarkastamaan säännöllisesti. Mahdollisten vuotojen leviämisen torjumiseksi varataan imeytysainetta ja torjuntakalustoa polttonesteen talteenottoa varten. Vallitilan vuotoaltaasta lähtevä purkuputki varustetaan käsisulkuventtiilillä, joka on normaalisti kiinni ja joka avataan hallitusti käsin esim. kondenssiveden poistamiseksi öljynerottimelle ja edelleen järveen. Toiminnanharjoittaja sitoutuu osallistumaan mahdollisiin kunnan alueella järjestäviin ilmanlaadun tarkkailuihin. Lapinlahden kunnanhallituksella ei ole ollut huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Lapinlahden kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon hakija on vastannut, että laitos tulee olemaan kaikelta toiminnaltaan PINO-asetuksen (445/2010) mukainen. Hakija tulee noudattamaan yleisiä ohjeita ympäristön melun suhteen, kuten hakemuksessa mainitaan, eli 100 m:n etäisyydellä ja 1 m:n korkeudella normaalikäytöstä johtuva ulkomelu ei ylitä 50 db. Päästöjä seurataan tarkkailusuunnitelman mukaisesti säännöllisesti ja kaikki tarkkailutulokset toimitetaan ELY-keskukseen sekä kunnan ympäristöviranomaisille. Ylä-Savon vihreät ry:n mielipiteeseen hakija on vastannut, öljynpurkualueelle rakennetaan 5 m x 10 m x 0,1 m kokoinen suoja-allas, johon mahdollisesti purkutilanteessa letkusta valuva öljy jää ja johdetaan edelleen erilliseen 10 m 3 :n vuotoöljyn keräilysäiliöön. Purkualueilla kestopinnoitteen alle tehdään erillinen tiivistys hitsattavalla vähintään 1 mm:n paksuisella HPDE-kalvolla tai vastaavalla öljyjen vaikutusta kestävällä kalvolla. Piha-alueen kaadot on toteutettu siten, kaikki sadevedet valuvat hallitusti sadevesikaivoihin, joissa on hiekan- ja öljyn erottimet. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen suunnittelussa on huomioitu Tukes-opas Vaarallisten kemikaalien varastointi. 20
Sadevesien johtaminen sadevesikaivoihin ei ole ongelma. Kattorakenteen hankkimista ei ole katsottu tarpeelliseksi. Kattorakenne ei pystyisi kohtuullisesti estämään sadevesien kulkeutumista keräily-/suoja-altaaseen. Yleinen käytäntö on, että suojaallasta ei kateta. Suomessa toimitettavat vuotohälyttimet täyttävät Suomen lainsäädännön vaatimukset. Öljysäiliöllä on ylitäytönestin. Vallitilan vuotoaltaan tilavuus on 1,1 kertaa siihen sijoitetun säiliön tilavuus. Vallitilan vuotoaltaalta erottimelle lähtevä purkuputki varustetaan käsiventtiilillä, joka on normaalisti kiinni ja avataan käsin esim. kondenssiveden poiston yhteydessä erottimelle. Öljynerotin on standardin SFS-EN-858-1 mukainen. Viemäreissä on öljynerottimen jälkeen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo. 21 Merkintä Öljynpumppaamo on suojattu teräslevystä valmistetulla kopilla. Mahdollisten vuotojen leviämisen torjumiseksi varataan imeytysainetta. Öljyn purkaminen ohjeistetaan. Pumppaustilanteessa paikalla on aina vähintään yksi henkilö. Öljysäiliöllä on paikallinen pinnanosoitus, mikä on nähtävissä täyttöpaikalle. Asiaa ratkaistaessa olivat esillä Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2010 2015. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Polttoaineet Aluehallintovirasto myöntää Valio Oy:lle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen kattilalaitoksen toimintaan Lapinlahden kunnan Ollikkalan kylässä kiinteistöllä 402-412-37-83-M602. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. 1. Kattilalaitoksen kiinteän polttoaineen kattilassa poltetaan turvetta ja biopolttoaineita (puhtaita puupolttoaineita ja peltobiomassaa) sekä varapolttoaineena ja käynnistyksessä raskasta polttoöljyä. Öljykattiloiden polttoaineena on raskas polttoöljy. 2. Kattilalaitoksella käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,5 painoprosenttia.