Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus.

Etelä-Suomi Päätös Nro 198/2011/4 Dnro ESAVI/58/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.10.2011 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa meressä Mossala fjärdenillä sekä kalojen kasvattaminen, talvisäilyttäminen ja tilapäissäilyttäminen Mossala sundissa Länsi-Turunmaan kaupungissa sekä voimassa olevien Ytterstön, Mossala sundin ja Penlotin laitosten lupapäätösten nrot 17/2006/3, 152/2007/3 ja 154/2007/3 korvaaminen Hakija Heimon Kala Oy Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Heimon Kala Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 28.5.2009 sekä myöhemmin täydentänyt hakemustaan. MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009. Tämän asian käsittelyä on jatkanut 1.1.2010 alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Hankkeen tausta Heimon Kala Oy:n tarkoituksena on keskittää kalankasvatusta Länsi- Turunmaalla Houtskarin Korppoon alueella kahteen laitokseen. Tällä hakemuksella haetaan lupaa toisen keskitetyn laitoksen toimintaan Mossala fjärdenin vesialueella sekä toiminnassa olevalle Mossala sundin laitoksen toiminnalle, joka muuttuu siten, että tuotanto puolittuu ja osa laitoksesta käytetään kalojen talvi- ja tilapäissäilyttämiseen. Keskitetty uusi laitos sijaitsee Mossalan saaresta luoteeseen olevalla avoimella Mossala fjärdenin vesialueella. Laitokselle siirretään jäljempänä mainittujen laitosten tuotannot. Laitosten lupapäätösten mukaan rehut saavat sisältää seuraavat ravinnemäärät: ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 Laitos Fosfori (kg/a) Typpi (kg/a) Norrskata (508) 1 040 7 500 Penlot (541) 590 4 500 Källarfjärden (503) 420 3 000 Ytterstö (442) 620 4 500 Pukkeenluoto (407) 620 4 500 Hupaniitty (412) 490 3 700 Mossala sund (501) (¼ siirretään) 1 100 (275) 8 200 (2 050) Tuotanto päättyy kokonaan uuden luvan tultua lainvoimaiseksi Norrskatan, Penlotin, Källarfjärdenin, Ytterstön, Pukkeenluodon ja Hupaniityn laitoksissa. Sijainninohjauksen tarkoituksena on keskittää kalankasvatustoiminta alueille, joissa vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman pieniä ja naapuruston määrä vähäinen. Keskittämällä pystytään myös nykyistä paremmin hyödyntämään teknisiä ratkaisuja, jolloin ympäristökuormitus kalakiloa kohti pienenee. Sijainninohjauksen myötä Mossala sundin laitoksen (501) tuotanto puolittuu ja osa laitoksesta muuttuu kalojen tilapäis- ja talvisäilytyspaikaksi. Toiminta ja sen sijainti Voimassa olevat luvat Uusi laitos sijaitsee Mossala fjärdenin vesialueella Houtskarin ulkosaaristossa ja olemassa oleva laitos Mossala sundin vesialueella Houtskarin välisaaristossa. Kalojen lisäkasvu Mossala fjärdenin laitoksessa on enintään 450 000 kg vuodessa. Mossala sundin laitoksessa kasvatetaan noin 55 000 kg kalaa vuodessa ja säilytetään kaloja ympäri vuoden. Hakija on esittänyt, että lupa olisi voimassa toistaiseksi. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamillaan päätöksillä nrot 27/2001/3, 17/2006/3, 120/2007/3, 152/2007/3, 154/2007/3 ja 165/2007/3 myöntänyt Saaristomeren Kala Oy:lle ympäristöluvat Norrskatan (508), Ytterstön (442), Pukkeenluodon (407), Mosslala sundin (501), Penlotin (541) ja Hupaniityn (412) ja laitosten toiminnalle. Vaasan hallinto-oikeus on osittain muuttanut päätösten lupamääräyksiä lukuun ottamatta Penlotin laitoksen päätöstä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on hylännyt 9.11.2007 antamallaan päätöksellä nro 153/2007/3 lupahakemuksen Källarfjärdenin (503) laitoksen toiminnalle. Päätös sai lainvoiman 22.12.2009. Ennen sitä, laitoksen toiminta perustui Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 28.12.2001 antamaan päätökseen nro 74/2001/3. Saaristomeren Kala Oy on sittemmin sulautunut emoyhtiöönsä, jolloin yhtiön nimi on muuttunut Heimon Kala Oy:ksi. Norrskatan, Penlotin, Ytterstön, Pukkeenluodon ja Hupaniityn laitosten lupien sallimat rehun ravinnemäärät lisättynä 25 %:lla Mossala sundin laitoksen ravinnemääristä ovat yhteensä 3 635 kg fosforia ja 26 750 kg typpeä vuodessa. Päätöksissä on arvioitu, että näillä rehun ravinnemäärillä olisi mahdollista kasvattaa yhteensä noin 360 000 kg kalaa vuodessa. Jos lisäksi otetaan huomioon Källarfjärdenin laitoksen aikaisempi lupa nro 74/2001/3, yhteenlasketut ravinnemäärät ovat 4 055 kg fosforia ja 29 750 kg typpeä vuodessa ja kasvatusmäärä 400 000 kg kalaa vuodessa.

3 Mossala sundin (501) laitoksella vuosittain käytettävä rehu saa luvan mukaan sisältää fosforia enintään 1 100 kg ja typpeä enintään 8 200 kg. Päätöksen mukaan näillä ravinnemäärillä olisi mahdollista kasvattaa noin 110 000 kg kalaa vuodessa. Laitosten luvat ovat Norrskatan laitosta lukuun ottamatta voimassa 31.12.2014 saakka. Norrskatan laitoksen lupa oli voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Koska laitosta koskeva uusi lupahakemus oli pantu vireille päätöksessä mainitussa määräajassa, on kyseisen laitoksen lupa edelleen voimassa siihen saakka, kunnes uudesta hakemuksesta annettava päätös saa lainvoiman. Oikeus alueeseen Heimon Kala Oy ja Mossala fiskelag/delägarlag -niminen osakaskunta ovat 16.4.2010 tehneet kahta vesialueita koskevan vuokrasopimuksen, joka on voimassa toistaiseksi. Toinen vesialue sijaitsee Mossala fjärdenissä ja toinen Mossalan salmessa. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Mossala fjärdenin laitoksen lähimmät saaret ovat kaavassa merkitty maaja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjeistamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Saarilla on myös loma-asuntoalueita (RA1, RA2 ja RA4). Lähimmät luonnonsuojelualueet (SL(1), SL(2) ja SL(3)) sijaitsevat Dövskär, Tallören ja Storören -saarten takana yli kilometrin etäisyydellä laitokselta Bjonholm/Lönöholm -saarella sekä Sundholm/Käringholm -saarella. Suojelualueet kuuluvat Natura -verkostoon Houtskarin lehdot (FI0200046). Mossala -saaren eteläranta, jonka edustalla Mossala sundin laitos sijaitsee, on kaavassa merkitty loma-asuntoalueeksi (RA), asuntoalueeksi (A), vene-, vieras- tai yhdyssatama-alueeksi (LV) ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjeistamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Lähellä ei ole suojelualueita. Ympäristön tila Merialue Hanketta varten on tehty laaja selvitys alueen ympäristöstä, jossa merialueen ympäristön lisäksi on kartoitettu muun muassa saarten kasvillisuutta ja linnustoa. Lisäksi hakija on tehnyt erillisen pohja- ja pohjaeläintutkimuksen keskittämishanketta varten lähtötilanteen selvittämiseksi vuonna 2009. Mossala fjärdenin merialue on avointa ulkosaaristoa Kihdin selän läheisyydessä. Tuulet sekoittavat vettä tehokkaasti. Veden virtaus ja vaihtuvuus ovat hyvät. Mossala fjärdenillä on verrattain tasaiset pohjat, eikä kynnysalueita ole virtauksia hidastamassa. Vesisyvyys laitospaikalla on noin 22 m. Laitoksesta lähimpään saareen on matkaa noin kilometri. Alueen saarilla ei ole merkittäviä rantaniittyjä tai uhanalaisia kasveja. Mossala sund on kahden selän yhdistävä salmi Mossala ja Björkö -saarten välissä. Vesisyvyys laitospaikalla on noin 18 m. Laitoksen molemmilla

puolilla salmen pohjat ovat tasaiset eikä lähellä ole syvänteitä tai kynnyksiä. Yhdessä nämä tekijät edesauttavat veden hyvää virtausta. 4 Kuormitus Veden laatu Pohja Kalasto Alueen käyttö Nykyinen toiminta Houtskarin alueella ei ole merkittäviä kuormituslähteitä. Kuormitusta aiheuttavat maanviljely, kesäasutus ja vakinainen asutus. Uuden laitoksen lähistöllä ei kuitenkaan harjoiteta maanviljelyä eikä alueella ole vakinaista asutusta. Houtskarin merialueen veden laatua on tarkkailtu Heimon Kala Oy:n laitosten yhteistarkkailuna. Uuden laitoksen lähellä ei ole ollut tarkkailupisteitä, koska lähellä ei sijaitse toiminnassa olevia laitoksia. Vuonna 2007 koko alueen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 13 26 µg/l, klorofyllipitoisuudet 2,1 4,5 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet 290 350 µg/l. Vesi oli lievästi rehevää ja yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan merialue oli luokiteltu hyväksi. Tutkimuspisteet olivat laitosten välittömässä läheisyydessä ja hieman etäämmällä laitoksilta sekä vertailupisteet kaukana laitoksilta. Houtskarin merialueen pohjan tilaa tutkittiin osana yhteistarkkailua sekä edellä mainitussa erillisessä pohja- ja pohjaeläintutkimuksessa vuonna 2009. Mossala fjärdenissä oli 12 näytteenottoasemaa. Mossala fjärdenin pohja on saviliejua sekä paikoin soraa ja hiekkaa. Kahdeksalla asemalla pohjanäyte haisi rikkivedylle. Pohjaeläinten lajimäärät vaihtelivat välillä 1 11, kokonaisyksilömäärät välillä 0 6 947 kpl/m 2 ja kokonaisbiomassat välillä 0 910 g/m 2. Vallitseva taksoni oli surviaissääsken toukat. Itämerensimpukoita esiintyi runsaasti. Myös valkokatkoja esiintyi. BBI-luokituksen mukaan suurin osa Mossala fjärdenin näytteenottopaikoista oli huonossa ja välttävässä tilassa, kaksi tyydyttävässä ja yksi hyvässä tilassa. Perinteisen luokituksen mukaan suurin osa asemien pohjista oli erittäin likaantuneita ja likaantuneita, yhden aseman pohja puolilikaantunut ja yksi puoliterve. Mossala sundin laitoksen lähialueen asemien pohjista yksi luokiteltiin tyydyttävään ja kaksi hyvään tilaan BBI-luokituksen mukaan. Perinteisen luokituksen mukaan yhden näyteaseman pohja oli likaantunut ja kahden näyteaseman pohja puolilikaantunut. Alueen kalakannat ovat pienentyneet hylkeiden vaikutuksesta. Saaliiksi saadaan pääasiassa simppua. Silakkaa saadaan niin vähän, että sitä ei kannata hyödyntää. Alueella on muutamia kesämökkejä mutta ei vakituista asutusta. Verrattuna nykytilanteeseen, keskitetyn laitoksen lähistöllä asutusta on huomattavasti vähemmän. Alueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Laitoksen läheisyydessä ei ole väyliä. Mossalan salmessa on jonkin verran pienveneliikennettä ja salmen yli kulkee lautta laitoksen länsipuolella. Pukkeenluodon laitos ei ole ollut toiminnassa vuoden 2002 jälkeen. Vuosina 2005 2009 Heimon Kala Oy:n Norrskatan, Penlotin (ollut toiminnassa tällä aikavälillä vain vuosina 2008 2009), Ytterstön, Källarfjärdenin (ei toimintaa vuoden 2009 jälkeen), Hupaniityn (ollut toiminnassa tällä aikavälillä vain vuosina 2006 2007) ja Mossala sundin kalankasvatuslaitosten toimin-

ta ja päästöt olivat ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella seuraavat: 5 Norrskata (508) 2005 2006 2007 2008 2009 K-arvo Lisäkasvu (kg/a) 30 000 75 000 112 000 110 000 68 000 79 000 Rehun fosfori (kg/a) 280 900 950 970 700 760 Rehun typpi (kg/a) 2 100 7 000 7 500 7 500 5 400 5 900 Fosforipäästö (kg/a) 160 600 500 530 440 450 Typpipäästö (kg/a) 1 300 4 900 4 400 4 500 3 500 3 700 Rehumäärä (kg/a) 35 000 100 000 113 000 115 000 87 000 90 000 Rehukerroin 1,17 1,34 1,01 1,05 1,29 1,17 Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 5,3 8,0 4,5 4,9 6,5 5,8* Typen ominaispäästö (g/kg/a) 43 66 39 41 52 48* * painotettu keskiarvo Penlot (541) 2008 2009 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 55 000 45 000 50 000 Rehun fosfori (kg/a) 570 420 500 Rehun typpi (kg/a) 4 300 3 400 3 900 Fosforipäästö (kg/a) 350 240 300 Typpipäästö (kg/a) 2 800 2 100 2 500 Rehumäärä (kg/a) 72 000 47 000 59 000 Rehukerroin 1,30 1,03 1,17 Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,4 5,3 5,9* Typen ominaispäästö (g/kg/a) 52 47 49* * painotettu keskiarvo Ytterstö (442) 2005 2006 2007 2008 2009 Keski-arvo Lisäkasvu (kg/a) 65 000 60 000 61 000 59 000 14 000 52 000 Rehun fosfori (kg/a) 660 650 670 580 140 540 Rehun typpi (kg/a) 5 000 4 900 5 100 4 400 1 000 4 100 Fosforipäästö (kg/a) 400 410 430 350 80 330 Typpipäästö (kg/a) 3 300 3 300 3 400 2 800 660 2 700 Rehumäärä (kg/a) 83 000 81 000 84 000 73 000 17 000 68 000 Rehukerroin 1,28 1,35 1,38 1,24 1,25 1,30 Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,2 6,8 7,0 5,9 6,0 6,4* Typen ominaispäästö (g/kg/a) 50 55 56 48 49 51* * painotettu keskiarvo

Källarfjärden (503) 2005 2006 2007 2008 2009 Keski-arvo Lisäkasvu (kg/a) 49 000 33 000 40 000 32 000 36 000 38 000 Rehun fosfori (kg/a) 390 380 380 380 360 380 Rehun typpi (kg/a) 3 000 2 900 2 900 3 000 2 800 2 900 Fosforipäästö (kg/a) 200 240 220 260 210 230 Typpipäästö (kg/a) 1 600 2 000 1 800 2 100 1 800 1 900 Rehumäärä (kg/a) 49 000 44 000 47 000 43 000 40 000 45 000 Rehukerroin 1,00 1,33 1,18 1,35 1,10 1,19 Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 4,0 7,4 5,5 8,1 5,9 6,2* Typen ominaispäästö (g/kg/a) 33 60 45 67 49 51* * painotettu keskiarvo 6 Hupaniitty (512) 2006 2007 Keski-arvo Lisäkasvu (kg/a) 40 000 45 000 43 000 Rehun fosfori (kg/a) 430 480 460 Rehun typpi (kg/a) 3 200 3 600 3 400 Fosforipäästö (kg/a) 270 300 280 Typpipäästö (kg/a) 2 100 2 300 2 200 Rehumäärä (kg/a) 54 000 59 000 56 000 Rehukerroin 1,33 1,30 1,32 Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,8 6,5 6,7* Typen ominaispäästö (g/kg/a) 53 52 52* * painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Mossala (501) 2005 2006 2007 2008 2009 K-arvo Lisäkasvu (kg/a) 110 000 110 000 110 000 99 000 100 000 110 000 Rehun fosfori (kg/a) 1 200 1 200 1 200 1 100 1 100 1 200 Rehun typpi (kg/a) 9 700 9 700 9 700 8 300 8 100 9 100 Fosforipäästö (kg/a) 770 780 760 700 650 730 Typpipäästö (kg/a) 6 800 6 600 6 600 5 600 5 400 6 200 Rehumäärä (kg/a) 130 000 140 000 130 000 120 000 120 000 130 000 Rehukerroin 1,26 1,22 1,20 1,21 1,16 1,21 Fosforin omin.päästö (g/kg/a) 7,3 7,0 6,8 7,1 6,5 6,9* Typen omin.päästö (g/kg/a) 65 58 60 56 54 59* * painotettu keskiarvo Mossala fjärden on laitospaikkana uusi. Kyse on muualla olevien laitosten toiminnan siirtämisestä tähän paikkaan. Mossala sundin laitoksen toiminta muuttuu siten, että 25 % tuotannosta siirtyy Mossala fjärdenin laitokselle ja 25 % Alörarna laitokselle, jolloin laitoksen tuotanto puolittuu. Lisäksi laitos-

ta käytetään kalojen talvisäilytyspaikkana ja tilapäisenä säilytyspaikkana ennen perkaamista. 7 Laitosten rakenteet Kalojen jatkokäsittely Tuotanto Uusi laitos koostuu kymmenestä 4 m syvästä altaasta, joiden kokonaispinta-ala on 7 300 m 2 ja kokonaistilavuus 29 000 m 3. Mossala sundin laitoksen altaiden kokonaispinta-ala on 2 600 m 2 ja kokonaistilavuus noin 13 000 m 3. Kalat pistetään Mossala -saarella lähellä lossirantaa sijaitsevassa hakijan perkaamossa ja perataan Uudessakaupungissa hakijan jalostustehtaalla. Perkaamolla ja jalostustehtaalla on voimassa olevat luvat. Uudella laitoksella kasvatetaan kirjolohta ja siikaa sekä mahdollisesti muita lajeja. Kalojen lisäkasvu on enintään 450 000 kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä on noin 520 000 kg/a, joka sisältää fosforia noin 4 100 kg/a ja typpeä noin 31 000 kg/a. Kalat ruokitaan etäohjattavalla ruokintajärjestelmällä. Rehuvarasto sijaitsee Mossala -saarella perkaamon vieressä. Mossala sundin laitoksessa kalojen lisäkasvu on noin 55 000 kg vuodessa. Käytettävä rehu sisältää fosforia noin 550 kg/a ja typpeä noin 4 100 kg/a. Talvisäilytys ja tilapäinen säilytys Mossala sundin laitoksessa Laitosten aiheuttamat päästöt Osa Mossala sundin laitoksesta toimii ympäri vuoden tilapäisenä säilytyspaikkana, jossa kalat säilytetään ennen kuin ne perataan. Tilapäissäilytyksessä on samanaikaisesti enintään 100 000 kg kalaa. Laitoksessa ei kasvateta 1.10. 15.5. kalaa. Tällöin laitos toimii talvisäilytyspaikkana. Talvisäilytykseen tuodaan enintään 400 000 kg kalaa. Kaloja ei ruokita, lukuun ottamatta pientä ylläpitoruokintaa, jonka rehun ravinnemäärät sisältyvät yllä mainittuihin tuotannon rehun ravinnemääriin. Uuden laitoksen kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on enintään noin 2 400 kg fosforia ja noin 19 000 kg typpeä vuodessa. Suurimmillaan rehun kulutus on kasvatuskauden loppupuolella, jolloin kalamassa on jo kasvanut suurimmilleen ja merivesi on riittävän kylmää optimikasvuun. Vuosittaiset rehumäärien vaihtelut voivat olla huomattavia meriveden lämpötilasta sekä kasvatettavasta kalalajista johtuen. Rehunkäyttö on suurin silloin kun kalojen kasvu on optimaalisin. Laitoksen arvioitu kesä lokakuun rehunkäyttö ja päästöt ovat silloin seuraavat: kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu Rehumäärä (kg) 100 000 100 000 60 000 200 000 55 000 Fosforipäästö (kg) 470 470 280 930 260 Typpipäästö (kg) 3 600 3 600 2 200 7 300 2 000

8 Mossala sundin laitoksen ravinnepäästöt mereen ovat noin 330 kg fosforia sekä noin 2 600 kg typpeä vuodessa eli puolet aikaisemmasta. Kalojen talvi- ja tilapäissäilytyksestä ei aiheudu päästöjä, koska kaloja ei ruokita säilytyksen aikana. Toiminnasta ei aiheudu haju-, pöly- tai meluhaittaa. Päästöjen rajoittaminen Hukkarehun ja ulosteiden tai lietteiden kerääminen avomerellä ei suunnitelman mukaan ole mahdollista. Mahdollisuudet pienentää päästöjä rajoittuvat ruokintamenetelmän kehittämiseen siten, että ruokinnan määrä ja laatu ovat optimaaliset kalan kasvuun nähden. Rehun on siksi oltava laadukasta. Hakija käyttää soijapitoisia rehuja fosforikuormituksen minimoimiseksi. Suurin osa rehusta peräisin olevasta, kalan ulosteen mukana poistuvasta fosforista on niin sidotussa muodossa, ettei se ole levien käytettävissä. Suunnitemassa on arvioitu liukoisen fosforin osuudeksi vesistökuormituksen fosforista vain 6 10 %. Keskittämishankeen myötä etäohjattavan ruokintajärjestelmän käyttö mahdollistuu. Sillä ruokinnan ajoitus ja rehun määrä saadaan optimoitua. Järjestelmän avulla voidaan arvioida muun muassa kalaparven biomassa tarkasti ja sen perusteella mitoittaa kunkin päivän rehuannos. Järjestelmä ottaa myös huomioon muun muassa veden lämpötilan ja happitason, jotka vaikuttavat päivittäiseen rehuannoksen kokoon. Sijainninohjauksen merkitys ravinnekuormituksen pienentämisessä on merkittävä. Kasvatuspaikan valinnalla voidaan vaikuttaa kalojen terveyteen ja hyvinvointiin. Kun kalat pysyvät terveenä, niiden rehun käyttötehokkuus paranee, eli kalat käyttävät paremmin rehun sisällön kasvuunsa. Mossala fjärdenin laitospaikan olosuhteet ovat erittäin hyvät. Happitilanne on hyvä ja vesi on kasvatuskaudella sopivan viileää. Silloin kalat kasvavat optimaalisesti ja pysyvät myös terveinä. Samalla kuolleisuus vähenee. Pienemmällä rehun kulutuksella saadaan kasvatettua enemmän kalaa, jolloin kaloihin sitoutuu enemmän ravinteita. Tällöin ympäristökuormitus ja erityisesti ominaiskuormitus pienenevät. Kasvatustoiminnan keskittäminen yhteen laitokseen vähentää kalankasvatuksen päästöjä. Keskittämisen myötä myös kuljetukset laitoksille vähenevät, jolloin niistä aiheutuvat päästöt ja häiriöt pienenevät. Keskitetyssä laitoksessa jää lisäksi enemmän aikaa kalojen hoitoon. Toiminta on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista (BEP). Jätehuolto Kuolleet kalat kerätään altaista päivittäin ja ne tuodaan Mossalan tukikohdan kalajäteastioihin, joista ne toimitetaan jätehuoltoyrityksen kautta edelleen. Hakijan koko kasvatustoiminnassa kuolleiden kalojen määrä on 2 000 40 000 kg vuodessa. Muovijäte (rehusäkit) puristetaan paaleiksi ja kierrätetään. Sekajäte viedään kierrätyspisteille. Pieniä määriä ongelmajätettä toimitetaan ongelmajätekeräykseen.

9 Toiminnan vaikutukset Ympäristövaikutusten arviointimenettely Hakemukseen on liitetty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (1.1.2010 alkaen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) 23.10.2008 antama päätös nro 5/YVA ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) soveltamisesta. Päätöksen mukaan hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Ympäristön tila Houtskarin merialueen tarkkailutulokset osoittavat, että vedenlaadun erot kalankasvatuslaitosten lähialueiden ja vertailualueiden välillä olivat pieniä tai olemattomia, eikä kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella ollut havaittavissa. Ennalta arvioiden uusi laitos ei aiheuta rehevöittävää vaikutusta hyvien laimenemisolosuhteiden vuoksi. Kuormitus kokonaisuutena vähenee kasvatuksen keskittämisestä saatavien hyötyjen vuoksi. Kuormitus loppuu kokonaan Norrskatan, Penlotin, Ytterstön, Pukkeenluodon ja Hupaniityn laitosten alueilla, jolloin hakijan kasvatustoiminnan vaikutusalue pienenee huomattavasti. Lisäksi Mossala sundin laitoksen päästöt puoliintuvat ja Källarfjärdenin laitoksen toiminta on jo päättynyt. Mossala fjärdenin pohjan tilaan kalankasvatuksella ei ole ollut vaikutusta, koska alueella ei ole aikaisemmin sijainnut kalankasvatuslaitosta. Lähin laitos sijaitsee monta kilometriä Mossala fjärdenistä. Koska veden vaihtuvuus ja virtaustilanne ovat alueella erittäin hyvät, uuden laitoksen ei arvioida heikentävän pohjan tilaa. Mossala sundin alueen tila paranee, koska siellä olevan laitoksen päästöt puoliintuvat. Merialueen käyttö Luonnonsuojelualueet Toiminnan ei arvioida vaikuttavan merialueen käyttöön haitallisesti. Norrskatan, Penlotin, Ytterstön, Pukkeenluodon ja Hupaniityn laitosten alueet vapautuvat kokonaan muuhun käyttöön. Huoltoliikenne laitokselle vähenee merkittävästi kasvatustoiminnan keskittämisen myötä, jolloin siitä aiheutuvat häiriöt vähenevät ja muun muassa lintujen pesimärauha paranee. Luonnonsuojelualueet uuden laitoksen läheisyydessä ovat maalla sijaitsevia lehtokohteita, joihin kalankasvatuksella ei ole vaikutusta. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Heimon Kala Oy:n laitosten yhdistämisen ja parhaalle mahdolliselle kasvatuspaikalle siirtyminen ovat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 tavoitteiden ja myös vesipuitedirektiivin tavoitteiden mukaista sijainninohjaustoimintaa. Myös rehun käytön osalta Heimon Kala Oy:n toiminnan on katsottu vastaavan vesienhoitosuunnitelman tavoitteita, kun käytettävien rehujen vaikutuksesta laitoksen fosforikuormituksesta on levien käytettävissä noin 10 %.

10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa ja tarkkailee laitoksen vaikutuksia Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemukseen on liitetty ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi, johon sisältyvät veden laadun, päällyslevästön, kasviplanktonin, pohjan laadun ja pohjaeläinten tutkimukset sekä virtauskartoitus. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Länsi-Turunmaan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 14.7. 13.8.2010 välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (Ely-keskus) on todennut, että luvasta päätettäessä on tarkasteltava laitosten keskittämisen vaikutuksia niiden uudella sijaintipaikalla ja toisaalta kasvatuksen loppumisen vaikutuksia siellä, mistä laitokset siirtyvät. Keskeistä on hyötyjen ja haittojen vertailu uusissa ja vanhoissa paikoissa. Laitoksen lähistöllä ei ole tiedossa alueita, joiden luonnonsuojelulliset tai muut vastaavat arvot heikentyisivät merkittävästi kyseessä olevan toiminnan johdosta. Kalankasvatuksella on kuitenkin yleisesti ottaen rehevöittävä vaikutus, joka välillisesti pitkällä aikavälillä vähentää vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta. Alueella on kalankasvatuksen lisäksi vähän muuta paikallista kuormitusta. Lähimmät muut kalankasvatuslaitokset sijaitsevat 5 7 km Mossala fjärdenistä pohjoiseen sekä Korppoon ja Nauvon välisessä salmessa 20 km etelään. Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkun verran kesäasutusta, joka voi kokea haittaa kalankasvatustoiminnasta. Hakemuksessa esitettyyn kalan ulosteiden sisältämän fosforin liukoisuusprosenttiin on syytä suhtautua varauksella. Olennainen asia kuormitusvaikutuksia arvioitaessa on luonnollisesti myös typpi, joka väli- ja ulkosaaristossa on minimiravinne. Mossala fjärden on melko suljettu allas, jossa varsinkin alusvesi vaihtuu ilmeisen huonosti. Se on sedimentaatioaluetta, jonka pohjat ovat huonossa kunnossa ja todennäköisiä sisäisen kuormituksen lähteitä. Veden heikko vaihtuvuus ja orgaanisen aineksen sedimentaatio näkyvät myös pohja-

eläintutkimuksen tuloksissa. Niiden mukaan kaikkien 16 metrin syvyydellä tai sitä syvempänä sijaitsevien näytepaikkojen pohjat olivat huonossa kunnossa ja näytteissä oli rikkivedyn haju, mikä viittaa hapenpuutteeseen. Koska Mossala fjärden on kerrostumisaluetta, jossa vesi vaihtuu melko huonosti, sitä ei voida pitää optimaalisena kalankasvatuksen sijoituspaikaksi. Tältä osin Mossala fjärden on Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tarkoittamaa aluetta, jossa tulee ottaa huomioon kalankasvatuksen vaikutukset vesialueen tilaan. Vesienhoitosuunnitelman mukaan kalankasvatuksen kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi, tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta, ja joilla vesistöjen tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Tästä syystä alueelle ei ole syytä myöntää lupaa haetun suuruisena, vaan korkeintaan Houtskarin merialueelta keskitettävien laitosten (Penlotin, Norrskatan, Ytterstön ja 25 % Mossala sundin) nykyisten lupien kokoisena. Kustavissa sijaitsevien Pukkeenluodon ja Hupaniityn laitosten kasvatuksen siirtäminen Mossala fjärdenille lisäisi Houtskarin merialueen ja kyseisen vesimuodostuman kuormitusta. Källarfjärdenin laitoksen ympäristölupa raukesi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 22.12.2009, joten sitä ei tule huomioida tässä ympäristölupapäätöksessä. Kun Mossala fjärdenin laitoksen hakemuksesta esitetyistä ravinnemääristä vähennetään Källarfjärdenin, Hupaniityn ja Pukkeenluodon laitokset, arvioidut kuormitusmäärät ovat 1 500 kg fosforia ja 12 000 kg typpeä. Mikäli ominaiskuormitusarvot paranevat hakemuksessa esitettyihin arvoihin (5,6 g/kg/a fosforia ja 44 g/kg/a typpeä), olisi kyseisellä rehumäärällä ja kuormituksella mahdollista kasvattaa kalaa 268 000 kg vuodessa. Lopuksi Ely-keskus on todennut, että lupahakemuksesta päätettäessä tulisi huomioida kalankasvatuksen sijainninohjaustyö sekä tiedot kyseisen paikan virtaamista BEVIS -hankkeen avulla ajettavilla matemaattisilla malleilla, joiden alustavien tulosten pitäisi valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä. Ely-keskus täydentää lausuntonsa saatuaan tulokset. Muistutuksen täydennys Muistutuksen täydennyksessä Ely-keskus on puoltanut luvan myöntämistä noin 270 000 kg:n kalan vuotuiselle lisäkasvulle. Hakijan tulisi toimittaa tarkkailusuunnitelma Ely-keskuksen hyväksyttäväksi. Ely-keskus on esittänyt lupamääräyksiä, joiden mukaan muun muassa verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 4 000 m 2, rehun fosforimäärä enintään 2 650 kg vuodessa ja typpimäärä enintään 21 550 kg vuodessa. Näillä rehun ravinnemäärillä on kuitenkin mahdollista kasvattaa enemmän kalaa kuin Houtskarin merialueelta siirrettävien laitosten nykyisillä luvilla. Laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena on enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta siitä eteenpäin, kun lupa on lainvoimainen. 11

12 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmä on todennut, että kalankasvatuksen osuus Saaristomeren kokonaiskuormituksesta on kaiken kaikkiaan vähäinen, eikä vaikutus näy sijainninohjauksen tuloksena enää edes laitosten lähialueilla. Kalatalouspalvelut -ryhmä on pitänyt hanketta hyvänä ja puoltanut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena sillä edellytyksellä, että vesistökuormitusta koskeva arvio on merkitty asiakirjoihin vahingossa väärin ja todelliset kuormitusarvot ovat tasolla 2 400 kg P/v ja 18 300 kg N/v. Kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen määrääminen ei ole tarpeellinen, kunhan tarkkailuohjelmaan sisältyy biologisia tutkimusosioita, kuten pohjaeläintutkimuksia tai perifytonmittauksia. 3) Liikennevirasto ei ole vastustanut ympäristölupaa. Kala-altaat tulee merkitä Merenkulkuhallituksen yleisohjeen 13.1.2009 mukaisesti. Kiinnitys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöintiä yleisillä vesikulkuväylillä. Altaat on sijoitettava niin, että riittävä turvaetäisyys väylille otetaan huomioon ja alusten ja veneitten kulku ja liikennöinti mahdollisille kääntöpaikoille varmistetaan. Altaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Altaiden merkitsemisen yhteydessä on huomioitava, että altaiden mahdolliset valot eivät saa sekaantua kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 4) AA (Gölpingen RN:o 11:7, Mussala, Länsi-Turunmaa) on vastustanut luvan myöntämistä, koska vesialueen ekologinen tila muuttuisi nykyisestä luonnollisesta tilasta. 5) BB ja CC (Bredören RN:o 15:19, Skomakars RN:o 1:38, Litt Q RN:o 1:21, Lempnäs, Länsi-Turunmaa) ovat vastustaneet kalojen kasvatusta uudessa laitoksessa. Mossala fjärden on syvänne, jonka aukot ovat matalat, alle 3 m ja vähän yli 10 m. Veden vaihtuvuus on siten pieni ja laimenemisolosuhteet huonot, mikä johtaa ravinneaineiden kertymiseen Mossala fjärdenissä. 6) DD (Storören RN:o 11:6, Mussala, Länsi-Turunmaa) on vastustanut kalankasvatuksen lisäämistä ja uutta laitosta Mossala/Björkö -alueella. Maatalous ja kalankasvatus ovat ravinnepäästöillään saastuttaneet Saaristomerta, minkä takia sinileviä esiintyy eivätkä kasvit ja eläimet voi elää normaalisti meressä. Tutkimus on osoittanut, että vesi kalankasvatuslaitoksen ympärillä ja alla on täysin kuollut. Saaristomeren yleiset kalat, kuten ahven, hauki, kampela ja kuha ovat melkein kuolleet sukupuuttoon kalankasvatuksen takia. Muistuttaja on halunnut, että suhteellisen puhdas vesi Storören ja Tallören -saarten ympärillä myös pysyy puhtaana ilman kalankasvatuslaitoksia. Hakijan selitys Yleisesti kaikkien muistutusten johdosta hakija on kiistänyt hakemuksen hylkäämistä ym. koskevat vaatimukset. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen (Ely-keskus) muistutuksesta hakija on todennut, että Kustavissa olevien laitosten (Hupaniitty ja Pukkeenluoto)

toiminnan siirron osalta hakemusta on tarkasteltava silmällä pitäen Saaristomeren kokonaisuutta, joka muutoinkin on lähtökohtana kalankasvatuksen sijainninohjausta koskevissa suunnitelmissa ja tavoitteissa. Merialueiden jaottelu pieniin erillisiin osa-alueisiin on keinotekoista ympäristön kannalta. Saaristomeren mittakaavassa tarkasteltaessa ei liene merkitystä siirretäänkö laitokset eri vesialueelle, koska vesistökuormitus Saaristomerellä ei lisäänny. Positiivisena vaikutuksena kuitenkin tulee huomioida laitosten siirtyminen aikaisempaa paremmalle kasvatuspaikalle ja parempien laimenemisolosuhteiden alueelle sekä myös laitosten toiminnan tehostuminen, jolloin ominaiskuormitus pienenee. Myös mökkinaapuruston määrän voimakas väheneminen tulee huomioida lupapäätöstä tehtäessä. Asia tulee ratkaista hakemuksen mukaisesti myös Källarfjärdenin tuotantoa koskevalta osalta. Uudessa sopivassa paikassa ei Källarfjärdenin laitoksen toimintaa vastaavalle toiminnalle ole esteitä. Kysymys on siitä, minkälainen kuormitus on mahdollista Mossala fjärdenin laitospaikalla, ei siitä, onko ja missä vaiheessa Källarfjärdenin lupa sittemmin hakemuksen jättämisen jälkeen rauennut. Muistutuksen täydennykseen ei sisältynyt Ely-keskuksen ensimmäisessä lausunnossaan mainitsemaa virtausmittausten tuloksia tai mainintaa siitä, että alueen virtausolosuhteet olisivat hakemuksessa esitettyä heikommat. Tämän hakija on tulkinnut siten, että Ely-keskus ei enää vastusta hakijan hakemuksessaan perustelemaa näkemystä siitä, että virtausolosuhteet ovat Mossala fjärdenin laitosta ympäröivällä vesialueella hyvät ja että kalankasvatuksella ei voida olettaa olevan vesistön tilaa heikentävää vaikutusta. Hakija on vielä painottanut, että toimintapaikan virtausolosuhteet ja veden vaihtuvuus ympäröivien muiden merenselkien ja väyläsalmien vuoksi ovat erittäin hyvät syvyyssuhteista riippumatta ja osaksi juuri niiden vuoksi. Mossala fjärdenin kasvatuspaikan valinnasta on keskusteltu useassa yhteydessä Ely-keskuksen virkamiesten kanssa. Lisäksi YVApäätöksessä ei ole mainittu esteitä tämän hankkeen toteuttamiselle. Vesiviljelyä ei ole aikaisemmin alueella ollut, joten syvännealueen pohjien hapettomuus ei johdu vesiviljelystä, vaan pohjan luontaisesta muodosta näillä kohdin. Alueen pohjan muodot ja vesien tila ovat olleet Ely-keskuksen tiedossa päätöstä alueiden valinnasta yhteistyössä tehtäessä. Lisäksi hakija on muun muassa todennut, että laitoksen käyttämien rehujen ravinnesisällöt vastaavat kalojen kokonaisravinnontarvetta. Mikäli kalojen proteiinien saantia rajoitetaan typen ominaiskuormitusta pienentämällä muistutuksen mukaiseen 40 grammaan, kalojen kasvu heikkenee, tai vesiviljelyn kokonaiskuormitusta joudutaan lisäämään rehun käytön lisäämisellä, eli rehukerrointa nostamalla, jotta optimikasvuun päästään. Proteiinipitoisuuden alentamista optimista ei voida pitää hyväksyttävänä eläinsuojelullisesti, kuten ei ympäristönkään kannalta. Hakijan mielestä lupa tulisi voida myöntää olemaan voimassa 20 vuotta taikka toistaiseksi voimassaolevana tarkistamista koskevine määräyksineen. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmän muistutuksesta. 13

3) Liikenneviraston muistutuksesta hakija on todennut, että laitoksen lähistöllä ei ole yleisiä kulkuväyliä, mutta muistutuksen sisältö ja ohjeet otetaan huomioon varotoimina veneilijöitä ja alueella harvoin ammatikseen liikkuvia silmälläpitäen. 4) AA:n muistutuksesta hakija on todennut, että muistuttajan kiinteistö (Gölpingenin -saari) sijaitsee runsaan kilometrin päässä toimintapaikasta etelään. Toiminta ei loukkaa muistuttajan yksityistä etua. Lisäksi hakija on viitannut selitykseensä viranomaisille. 5) BB:n ja CC:n muistutuksesta hakija on todennut, että muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat Lempnäsin asutun saaren itäkärjessä noin 1,5 km etäisyydellä laitoksesta. Mossala fjärden ei ole kuoppa, vaan verraten tasapohjainen, halkaisijaltaan 5 6 kilometrinen merenselkä, jonka monet väyläsalmet yhdistävät Saaristomeren tämän osan muihin selkiin. Ehkä olennaisin näistä suurselistä on Mossala fjärdeniltä katsottuna lounaassa, lännessä ja koillisessa sijaitseva Kihti pohjoisine jatkeineen, joka miltei viivasuorasti vaihtaa vettä koko Saaristomeren läpi Selkämeren ja Pohjois- Itämeren välillä. Useimmat Mossala fjärdeniltä johtavat salmet vastaavat syvyydeltään käytännössä ko. selän keskisyvyyksiä. Toimintapaikkaa lähinnä johtaa länteen Lempnäsin saaren pohjoispuolitse 10,7 metrin väyläsalmi sekä sen eteläpuolitse aivan läheltä toimintapaikkaa 7,1 12,4 metrin syvyinen salmi. Luoteeseen ja pohjoiseen suuntautuvalla salmella on syvyyttä 14 23 metriä ja koilliseen suuntautuvalla salmella 18 22 metriä. Kaakkoon Bokilsströmmenille johtavalla salmella on matalimmassakin kohdassa syvyyttä vähintään 8,5 metriä. Lounaaseen, Mossalan länsipuolitse suuntautuu väyläsalmi, jossa sijaitsee 3,0 metrin yhteysalusväylä. Salmessa on kuitenkin vähintään 5 6 metrin jatkuva vesisyvyys. Virtaus- ja laimenemisolosuhteet Mossala fjärdenillä ovat hyvät, eikä hakijan toiminta voi aiheuttaa alueella muistutuksessa tarkoitettua rehevöitymistä. Muutoin hakija on viitannut selitykseensä viranomaisille. 6) DD:n muistutuksesta hakija on todennut, että muistuttajan kiinteistö Storören sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä toimintapaikasta etelälounaaseen ja yhteinen vesialue, johon muistuttajalla on osuus sekin yli kilometrin etäisyydellä siitä. Kalankasvatuksen merkitystä Saaristomeren kuormitukseen ja rehevöitymiseen koskevalta muistutuksen osalta hakija on todennut, että kalankasvatuslaitoksen kuormituksen vaikutusta ei pystytä erottamaan enää muutaman sadan metrin etäisyydellä toimintapaikasta, vaan veden laadun arvot ovat käytännössä samoja kun vertailupisteillä. Ainoastaan itse toimintapaikalla allasalueen kohdalla voidaan mahdollisesti pohjassa todeta toiminnasta peräisin oleva ohut sedimenttikerros. Vaikka kalankasvatus koko Saaristomeren alueella täysin lopetettaisiin, ei erotettavaa muutosta merialueen tilassa voitaisi havaita. Sinileviä esiintyy myös siellä, missä etäisyydet lähimpään kalankasvatuslaitokseen ovat yli 10 kilometriä tai useita kymmeniä kilometrejä. Suurimmat esiintymiset ovat Itämeren ja Suomenlahden avoimilla alueilla ja eteläisellä Itämerellä esi- 14

merkiksi Bornholmin tuntumassa. Saaristomeren yleiset kalat eivät kärsi kalankasvatuksesta haittaa. Tästä on paljonkin näyttöä ja asia on todettu myös Varsinais-Suomen TE-keskuksen (Varsinais-Suomen Elyn kalatalouspalvelut) toteuttamassa Saaristomeren ja Selkämeren kalankasvatuslaitosten kalataloudellisessa yhteistarkkailussa vuosilta 2001 2002, jonka yhteenveto oli se, ettei kalankasvatustoiminnasta ollut kalataloudellisia haittoja eikä haittavaikutuksia luonnonkalakantoihin. Se seikka, että kampela on dramaattisesti vähentynyt saaristomeren alueella, ei ole kalankasvatustoiminnan seurausta, koska väheneminen on aivan samanlaista myös Selkämeren niillä rannikkoseuduilla ja Saaristomeren niissä osissa, joissa kalankasvatustoimintaa ei ole lainkaan. Kysymys ei ole uudesta kalankasvatustoiminnasta, vaan toiminnan keskittämisestä ympäristön kannalta sopivampaan paikkaan. Hakija on lisäksi viitannut selitykseensä viranomaisille. 15 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Heimon Kala Oy:lle luvan 1) verkkoaltaiden pitämiseen meressä Mossala fjärdenissä ja kalojen kasvattamiseen niissä sekä 2) verkkoaltaiden pitämiseen meressä Mossala sundissä ja kalojen kasvattamiseen, talvisäilytykseen ja tilapäissäilytykseen niissä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Mussalan kylässä Länsi-Turunmaan kaupungissa tämän päätöksen liitteen 2) osoittamilla paikoilla. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä alla olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1. Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala Mossala fjärdenin laitoksessa saa olla enintään 4 200 m 2 ja Mossala sundin laitoksessa enintään 2 600 m 2, josta kalojen kasvatukseen käytettävien altaiden yhteenlaskettu pintaala saa olla enintään 1 600 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2. Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa.

Toiminta ja päästöt 3. Verkkoaltaat on merkittävä Liikenneviraston hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Liikenneviraston Turun väyläyksikölle. 4. Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu Mossala fjärdenin laitoksessa saa sisältää enintään 2 200 kg fosforia ja enintään 17 000 kg typpeä sekä Mossla sundin laitoksessa enintään 550 kg fosforia ja enintään 4 100 kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5. Mossala sundin laitoksessa saadaan talvisäilyttää kasvatettavia kaloja 1.10. 15.5. ja perkaukseen meneviä kaloja säilyttää tilapäisesti ympäri vuoden. 6. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on kalojen ruokinnassa pyrittävä mahdollisimman pieneen rehukertoimeen ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 7. Kalankasvatuslaitoksia on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitosten toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 16 Jätehuolto 8. Kalojen kasvatuksen ja säilytyksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 9. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Kalat on perattava perkaamossa, jolla on asianmukainen lupa siihen. 10. Luvan saajan on ilmoitettava kalojen kasvatukseen ja säilytykseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Varsinais-Suomen elin-

Tarkkailu ja raportointi keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät korjattava viipymättä. 11. Luvan saajan on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle laitosten vastuullisten hoitajien nimet yhteystietoineen. 12. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitosten toiminnasta, sisältäen myös kalojen säilytyksen. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - laitoksella tapahtuvan verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella ja siihen liitettävä luotettava selvitys laitoksille toimitetun rehun määrästä ja laadusta. Luvan saajan on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitosten toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 13. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueeseen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 17

Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 14. Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Toiminnan aloittaminen Mossala fjärdenin laitoksella Toiminnan lopettaminen 15. Tämän luvan mukainen kalankasvatustoiminta Mossala fjärdenin laitoksella saadaan aloittaa vasta lupamääräyksen 16 täytyttyä. 16. Norrskatan, Penlotin ja Ytterstön laitosten toiminta on lopetettava ja altaat vietävä pois sekä Mossala sundin laitoksen toiminnan on oltava tämän päätöksen mukainen viimeistään sinä päivänä, kun tämä päätös korvaa voimassa olevat luvat. 17. Toiminnan lopettamisesta ja altaiden poisviemisestä on etukäteen kirjallisesti ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmälle, Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Liikenneviraston Turun väyläyksikölle. 18 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2022 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2022 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 31.10.2021. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Hakemukseen on muun ohella liitettävä näitä laitoksia koskevat yhteenvedot vaikutustark-

kailuista ja tarkkailutulokset sekä selvitys mahdollisuuksista vähentää laitosten haitallisia vaikutuksia. 19 Vahingot Kalankasvatuksesta, talvisäilytyksestä ja tilapäissäilytyksestä, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Voimassa olevien päätösten korvaaminen Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Tämä päätös korvaa 31.12. sinä vuonna, kun tämä päätös saa lainvoiman, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamat seuraavat päätökset: nro 17/2006/3, Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä (Ytterstön laitos) Ytterstö -nimisen saaren itäpuolella Iniön kunnan Söderbyn kylässä sekä lupa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, 22.6.2006 nro 152/2007/3, Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Mossala sundissä Houtskarin kunnan Mussalan kylässä, 9.11.2007. nro 154/2007/3, Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Penlot -nimisen saaren pohjoispuolella Houtskarin kunnan Kivimon kylässä sekä lupa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, 9.11.2007 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta Lupaharkinta perustuu ensisijaisesti Mossala fjärdenin uuden keskitetyn laitoksen toiminnan vaikutuksiin ja laitospaikan soveltuvuuteen hakemuksen mukaiseen kalankasvatustoimintaan. Lupaharkinnassa on lisäksi otettu huomioon, että toiminta loppuu Norrskatan, Penlotin ja Ytterstön laitospaikoilla ja vähenee Mossala sundin laitospaikalla. Kalankasvatuksen keskittämisestä tulee hyötyjä näiden paikkojen ympäristölle. Mossala fjärdenin laitos Mossala fjärdenin laitosalueen veden laatu kuuluu luokkaan tyydyttävä ja pohjan tila on heikentynyt. Laitospaikan soveltuvuutta kalankasvatuslaitokselle on mallinnettu BEVIS-hankkeessa. Laitoksen kuormituksen vaikutuksia Mossala fjärdenin kasvatuspaikalla simuloitiin mallilla, joka muodostuu vedenlaatu- ja ekosysteemimallista. Mallilla voidaan tarkastella suuntaa antavasti planktonlevien keskimääräisen kokonaismäärän muutosta kasvukauden aikana. Tulosten mukaan hakemuksen mukaisen kalankasva-

tuksen vaikutukset ilman Källarfjärdenin laitosta ulottuisivat laajalle lähes 46 km 2 :n suuruiselle alueelle, jonka 31 km 2 :n suuruisella alueella planktonlevämäärä kasvu olisi 0 2,2 %. Alueen sisäosassa olisi noin 11 km 2 :n suuruinen vyöhyke, jossa kasvu olisi 2,2 4,3 %, ja sen sisällä vielä pieni suunniteltua laitosta ympäröivä vyöhyke (3,5 km 2 ), jossa levien määrä lisääntyisi 4,3 6,5 %:lla. Toisessa malliajossa oli mukana vain neljä Houtskarin alueelta siirrettäväksi suunniteltua laitosta. Silloin vaikutusalue, jossa planktonlevämäärän kasvu olisi 0 2,2 %, olisi yhtä suuri, mutta sen sisällä olisi vain pieni 3-4 km 2 :n suuruinen laitosta ympäröivä alue, jossa planktonlevämäärän kasvu olisi 2,2 4,3 %. Molempien malliajojen mukaan levämäärät vähenisivät 0 2,2 %:lla Houtskarin merialueen laajoilla alueilla, joilla kalankasvatustoiminta loppuisi. Mossala sundin laitospaikan ympäristössä levämäärät vähenisivät jonkin verran enemmän. Kun otetaan huomioon toinen aluehallintoviraston luvan saanut keskittämishanke, jossa Stornästein ja Bästholemnin laitosten tuotannot ja neljäsosa Mossala sundin laitoksen tuotannosta siirretään Alörarnan laitokselle, levämäärät vähenevät lähes 100 km 2 :n suuruiselta alueelta. Keskittämishankkeet lisäävät planktonlevien kasvua yhteensä lähes 60 km 2 :n suuruisella alueella. Tämän perusteella kalankasvatustoiminnan kokonaisvaikutukset merialueella vähenevät jossain määrin näiden hankkeiden myötä. Pohjatutkimusten mukaan Mossala fjärdenin alusvesi vaihtuu huonosti ja se on orgaanisen aineksen sedimentaatioaluetta. Vaikka alueella ei ole aikaisemmin harjoitettu kalankasvatusta, pohjat ovat huonossa kunnossa ja todennäköisiä sisäisen kuormituksen lähteitä. Toisaalta laitoksen lähistöllä ei ole alueita, joiden luonnonsuojelulliset tai muut vastaavat arvot heikentyisivät kalankasvatuksen johdosta. Alueella on kalankasvatuksen lisäksi vähän muuta paikallista kuormitusta. Alueella on jonkin verran vapaa-ajan asutusta, mutta ei muita merkittäviä käyttömuotoja, joille aiheutuisi häiriötä. Edellä olevan perusteella aluehallintovirasto katsoo, että Mossala fjärdenin kasvatuspaikka ei kestä hakemuksen mukaisesta kalankasvatuksesta aiheutuvaa kuormitusta. Sen sijaan BEVIS-hankkeen toisen mallinnuksen tulosten perusteella edellytykset luvan myöntämiselle sen kokoiselle laitokselle, johon siirretään Houtskarin merialueelta Penlotin ja Ytterstön laitosten sekä 25 % Mossala sundin laitoksen tuotannosta sekä Korppoon merialueelta Norrskatan laitoksen tuotanto, ovat olemassa lupamääräysten mukaisesti toteutettuna. Tällöin kalankasvatus ei heikennä merkittävästi Mossala fjärdenin tilaa. Nykyiset Penlotin, Ytterstön ja Mossala sundin laitokset kuormittavat samaa merialuetta useilla paikoilla. Toimintansa lopettavien ja Mossala sundin laitosten lähiympäristön kuormitus vähenee ja vesialueen tila paranee. Luvan mukaisen toiminnan myötä kalankasvatuksen päästöt ja haittavaikutukset merialueella kokonaisuutena vähenevät. Aluehallintovirasto on ottanut huomioon laitosten voimassa olevien lupien (250 000 kg/a) mukaiset laskennalliset tuotantomäärät määrätessään raja- 20

Mossala sundin laitos arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävän rehun enimmäisravinnemääräksi on määrätty 2 200 kg fosforia ja enintään 17 000 kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 1 200 kg fosforia ja 10 000 kg typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,80 % ja typpipitoisuus 6,0 %, rehukerroin 1,1 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Norrskatan, Penlotin, Ytterstön ja Källarfjärdenin laitosten päästöt sekä 25 % Mossalan laitoksen päästöistä ovat vuosina 2005 2009 olleet yhteensä keskimäärin 1 500 kg fosforia 12 000 kg typpeä vuodessa. Tähän verrattuna fosforipäästöt pienenevät noin 20 % ja typpipäästöt noin 15 %. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti pienentää rehukerrointa, mahdollistaa laskennassa käytettyä suuremman tuotantomäärän ja vähentää ravinnepäästöjä. Jos laitoksella käytetään rehua, jonka fosforipitoisuus on 0,70 %, laskennallinen fosforipäästö on tällöin noin 900 kg vuodessa eli toteutuneisiin päästöihin verrattuna noin 40 % pienempi. Typpipäästöihin ja lisäkasvun määrään tällä ei ole vaikutusta. Vähäisten käyttökokemusten takia tällaista rehua ei kuitenkaan vielä ole velvoitettu käyttämään yksinomaisena rehuna laitoksella. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 kalankasvatuksen lisätoimenpiteiksi on ensisijaisesti ehdotettu sijainninohjausta ja siihen liittyvää suunnitelmien tekoa. Tämän lisäksi toimenpideohjelmissa esitetään ruokinnan tehostamista, kalojen terveyden edistämistä ja kalojen elinolojen optimointia. Tältä osin hakemus on vesienhoitosuunnitelman mukainen. Kalankasvatuksen kuormitusta tulee kuitenkin vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta ja joilla vesistön tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen vähentämisellä. Mossala fjärdenin merialue kestää lisäkuormituksen, vaikka alueen pohjan kunto on heikentynyt ja veden laatu on tyydyttävä. Koska laitosten keskittämisen myötä kalan kasvatuksen kokonaispäästöt vähenevät ja suurella alueella meriveden laatu ja pohjan tila paranevat, on päätöksen mukainen hanke vesienhoitosuunnitelman mukainen. Luvanmukainen kalankasvatus Mossala fjärdenin laitoksella noudattaa myös kansallista vesiviljelyohjelmaa 2015. Mossala sundin laitospaikka soveltuu hakemuksen mukaiselle toiminnalle hyvin. Veden hyvän virtauksen ja päästöjen selvän vähenemisen ansiota Mossala sundin vesialueen tilan arvioidaan parantuvan. BEVIS-hankkeen mallinnuksen mukaan planktonlevämäärä vähenee yli 4 % Mossalan salmessa. Siten hakemus on tältä osin Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen. Kalojen talvi- ja tilapäissäilytyksestä ei aiheudu haittaa, koska kaloja ei ruokita 21

Luvan myöntämisen edellytykset Voimassa olevien päätösten korvaaminen säilytyksen aikana, lukuun ottamatta ylläpitoruokintaa talvisäilytyksen aikana. Yllä sanotun perusteella, aluehallintovirasto on määrännyt hakemuksen mukaiset raja-arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa ja talvisäilytyksessä kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 550 kg fosforia ja enintään 4 100 kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 300 kg fosforia ja 2 400 kg typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,80 % ja typpipitoisuus 6,0 %, rehukerroin 1,1 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistavat kalojen lisäkasvun suuruudeksi noin 63 000 kg/a. Mossala sundin laitoksen päästöt ovat vuosina 2005 2009 olleet yhteensä keskimäärin 730 kg fosforia 6 200 kg typpeä vuodessa. Tähän verrattuna päästöt pienenevät noin 60 %. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa, koska kalojen kasvatuksesta ja säilytyksestä, kun ne toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Laitoksia varten tarvittavat vesialueet ovat voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella luvan saajan hallinnassa. Kalankasvatuksessa tarvittavien rakenteiden pitämisestä Mossala fjärdenin ja Mossalan sundin vesialueilla ei aiheudu meri- tai ranta-alueen käytölle haittaa, vahinkoa tai muuta edunmenetystä. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaan ja annettuja lupamääräyksiä noudatetaan, toiminta täyttää ympäristölaissa, jätelaissa ja luonnonsuojelulaissa asetetut vaatimukset sekä niiden perusteella annettujen asetusten vaatimukset. Koska Penlotin, Ytterstön ja osa Mossala sundin laitosten toiminnasta siirretään Mossala fjärdenin uuteen laitokseen ja noin puolet Mossala sundin laitoksen toiminnasta jää Mossala sundiin, tämä päätös korvaa laitosten voimassa olevat luvat. Koska kalankasvatustoiminnan siirtäminen kesken 22

kasvatuskautta ei ole mahdollista, aluehallintovirasto on määrännyt, että tämä päätös korvaa voimassa olevat luvat 31.12. sinä vuonna, kun tämä päätös saa lainvoiman. Norrskatan laitoksen toiminnasta on annettu päätös nro 199/2011/4, jolla hakemus on jätetty sikseen siltä osin kun se koski kalojen kasvattamista Norrskatan laitoksella. Källarfjärdenin laitoksella ei ole voimassa olevaa lupaa. Pukkeenluodon ja Hupaniityn laitosten luvat jäävät voimaan, koska laitosten toimintaa ei sisällytetä tähän lupaan. 23 Lupamääräykset Lupamääräyksessä 1 verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty pinta-alan perusteella. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta-ala 4 200 m 2 Mossala fjärdenin laitoksessa on laskettu hakemuksessa käytetyn kalatiheyden 15 kg/m 3, allassyvyyden 4 m ja kalojen lisäkasvun 250 000 kg perusteella. Mossala sundin laitoksen kokonaispinta-ala saa hakemuksen mukaisesti olla 2 600 m 2. Rakenteita koskevat lupamääräykset 1 3 ovat tarpeen vesiliikenteelle ja vesialueen muulle käytölle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Merialueen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 4 9. Ominaispäästöjä koskeva määräys 4 on tarpeen sen varmistamiseksi, että luvan saaja hoitaa laitosta ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaan silloinkin, kun laitos toimii vajaalla kapasiteetilla. Rehujen kehityttyä yhä laadukkaammaksi kalankasvatuksen ominaispäästöarvot ovat aikaisempaa pienemmät. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset 8. ja 9. koskevat näitä velvollisuuksia. Lupamääräys 10, joka koskee häiriö- ja muita poikkeustilanteita, on tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Tarkkailua, raportointia ja toiminnan aloittamista koskevat määräykset 11 15 ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä uutta lupahakemusta varten tehtävää selvitystä varten. Lupamääräykset 16 ja 17 toiminnan lopettamisesta ovat tarpeen, jotta vesialue voidaan ottaa muuhun käyttöön ja jotta viranomaisten ylläpitämät rekisterit ja kartat pysyvät ajan tasalla. Luvan voimassaolo Lupa on määräaikainen, koska Mossala fjärdenin kasvatuspaikka on uusi, eikä kalankasvatuksen vaikutuksia alueella voida varmuudella tietää, ottaen huomioon paikan soveltuvuus kalankasvatukselle. Kun lupa on määräaikainen, toiminnan laajuus ja ympäristövaikutukset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon Mossala fjärdenin olosuhteet ja mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Voimassaoloai-

ka on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta ja jotta tarkkailujen perusteella on mahdollista saada tietoja laitoksen vaikutuksista. 24 Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55 ja 56. VASTAUKSET MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen, 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmän sekä 3) Liikenneviraston muistutukset huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Muilta osin aluehallintovirasto toteaa, että lupa on myönnetty haettua pienemmälle toiminnalle. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ratkaisun perusteluissa esitetyillä perusteluilla. KÄSITTELYMAKSU 8 883 euroa Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksun sovelletaan ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :ä (1388/2006) ja sen liitteenä olevaa maksutaulukkoa, koska hakemus on tullut vireille ennen 1.1.2010. Kyseessä on kalankasvatuslaitos, jossa kalan lisäkasvu on yli 100 000 kg/a. Maksu on 35 % taulukossa mainittua suurempi, koska asian käsittelyyn vaatima työaika on ollut taulukossa mainittua suurempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Heimon Kala Oy Käräjämäentie 6 14300 RENKO Jäljennös päätöksestä Länsi-Turunmaan kaupunki Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Liikenneviraston Turun väyläyksikkö Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

25 Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-58-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Länsi-Turunmaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

26 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Laitosten sijainnit kartalla Juha Helin Hannu Kokko Birgitta Vauhkonen Pamela Westerlund Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Juha Helin (puheenjohtaja), Hannu Kokko ja Birgitta Vauhkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Pamela Westerlund. PW/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.11.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Laitosten sijainnit kartalla Liite 2