KALININGRADIN LÄÄNI vuonna 20 Kesäkuu 2009 Talouden puolivuotiskatsaus Talouden kehitys: vaikeita aikoja edessä Maailman talouskriisi on heikentänyt Kaliningradin alueen talouden kasvua lyhyellä tähtäimellä. Kasvun hidastuminen tuli selväksi vuoden 20 ensimmäisellä puoliskolla jo ennen kuin maailmanlaajuinen finanssikriisi iski Venäjälle. Vaikka suurin osa talouden tunnusluvuista päätyi positiiviseksi, mikä johtui siitä, että kriisin koko paino iski alueelle vasta vuoden viimeisen kahden ja kolmen kuukauden aikana ja sillä oli täten vain rajallinen vaikutus vuosittaisiin tunnuslukuihin. Tästä huolimatta 2009 tulee olemaan hyvin vaikea vuosi monilla Kaliningradin talouden aloilla. Erityisesti alat, jotka ovat riippuvaisia investointikysynnästä ja ne, jotka tuottavat kestokulutushyödykkeitä, tulevat olemaan vaarassa (lähes kaikki Kaliningradin kokoamistehtaat kuuluvat jompaankumpaan näistä kategorioista). Tämän lisäksi ruplan raju heikkeneminen vuoden 20 lopussa ja vuoden 2009 alussa kasvattaa hintoja, joita paikalliset tuonninjalostusyritykset joutuvat maksamaan ulkomaisista komponenteista ja raaka-aineista. Tämä luonnollisesti vähentää niiden kysyntää. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Kaliningradin talous kohtaa vaikeita aikoja ja taloudellisen aktiviteetin väheneminen tulee todennäköisesti olemaan merkittävämpää kuin Venäjällä keskimäärin. Alueellinen bruttokansantuote Rosstat päivitti tietoja Kaliningradin alueellisesta BKT:stä vuodelle 20. Kasvunopeus korjattiin alaspäin alkuperäisestä 24,7 prosentista 19,9 prosenttiin (kuten odotettiinkin). Alueellinen bruttokansantuote 2003 2004 2005 2006 20 Kaliningradin alue, miljardia ruplaa 46,8 66,6 81,8 103,1 145,9 Vuotuinen kasvu (%): Kaliningradin alue-bkt 9,3 12,6 3,6 15,3 19,9 Venäjä BKT 7,3 7,2 6,4 7,7 8,1 Lähde: Rosstat (www.gks.ru) Teollisuus: raju hidastuminen tehdasteollisuudessa Vuosina 2004-20 teollisuustuotanto kasvoi nopeasti (keskimäärin 42 prosenttia vuodessa), mutta hidastui vain 2,5 prosenttiin vuonna 20. Tämä kasvuvauhti on lähellä koko Venäjän ja Luoteis-Venäjän federaation teollisuustuotannon kasvua. Teollisuustuotannon raju hidastuminen tuli selväksi vuoden 20 ensimmäisellä puoliskolla (jolloin tuotanto kasvoi vain 2,3 %) ja se jatkui edelleen vuoden toisella puoliskolla. Viimeisellä neljänneksellä teollisuustuotanto laski 5,7 prosenttia verrattuna vuoden 20 vastaavaan neljännekseen. Teollisuustuotannon laskuun vaikutti eniten tehdasteollisuuden kasvun raju hidastuminen. Edellisvuoden 90,7 prosentin kasvu kutistui 5,5 prosenttiin vuonna 20. Vaatimaton kasvu oli seurausta suhteellisen onnistuneesta alkuvuodesta, jolloin tehdasteollisuuden tuotanto kasvoi 14,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tehdasteollisuus supistui vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana ja väheni 8,3 prosenttia vuoden 20 viimeisellä neljänneksellä (verrattuna vuoden 20 vastaavaan). Talouskriisin lisäksi jotkut Venäjän hallituksen päätökset (plasma- ja LCD-televisioiden komponenttien tuontitulli laskettiin nollaan, mikä heikentää Kaliningradin alueen valmistajien kilpailukykyä) ovat vaikuttaneet negatiivisesti tuontia jalostaviin tehtaisiin, jotka muodostavat merkittävän osan alueen tehdasteollisuudesta. Tämän seurauksena televisioiden tuotanto tippui 14,9 prosenttia (viiteen miljoonaan kappaleeseen), DVD soittimien 48 prosenttia (491 tuhanteen kappaleeseen), ja jääkaappien 15,6 prosenttia (161 tuhanteen kappaleeseen) vuonna 20. Tammikuussa 2009 monet kulutuselektroniikkatehtaat joutuivat keskeyttämään tuotantonsa, ja jotkut lopettivat toimintansa pysyvästi. Autojen tuotanto kasvoi viime vuonna hieman: kaksi prosenttia (1 tuhanteen ajoneuvoon). Vuoden lopussa Kaliningradin autojen kokoamisyritys Avtotor ilmoitti avaavansa uuden CKD (complete knocked down) tuotantotilan, jonka vuosittainen tuotantokapasiteetti on 150 tuhatta autoa. Tehtaan on tarkoitus tuottaa Chevrolet-autoja, mutta kapasiteetin käyttömahdollisuudet ovat hyvin epävarmat vuodelle 2009. Teollisuustuotanto, vuotuinen muutos (%) Kokonaistuotanto 27,4 66,6 34,8 2,5 Kaivannaisteollisuus 47,3 17,0 1,0-0,7 Tehdasteollisuus 6,3 31,0 90,7 5,5 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto. Lähde: Kaliningradstat (20-2009) 96,2 370 0,3 2,9 Elintarvikesektorin tuotos kasvoi myös hieman (3,4 prosenttia) kahden vuoden supistumisen jälkeen. Erityisesti lihan ja maitotuotteiden tuotanto kasvoi. Teollisuustuotannon vuosittaiset muutokset sektoreittain (%) 2006 20 20 Kokonaistuotanto, 31,0 90,7 5,5 Sisältäen: Elintarvikkeet, mukaan lukien virvoitusjuomat ja tupakka -11,0-1,0 3,4 Tekstiilit ja vaatetus -11,4 69,5-39,8 Puunjalostus ja puutuotteet 80,9 162,7-9,7 Sellu, paperi ja painaminen -31,5-48,3-18,2 Mineraalit (ei metallit) 10,4 24,7-10,2 Kokonaistuotanto 95,1 2,6-kert. 2,0 Muut -28,7 55,9 74,1-1- Kesäkuu 2009
Talouskriisissä elintarvikejalostus (joka on yksi alueen suurimpia tehdasteollisuuden aloja) tulee todennäköisesti kärsimään monia muita sektoreita vähemmän sillä se tyydyttää kuluttajien perustarpeita ja suuntautuu kotimaan markkinoille (joita todennäköisesti suojellaan enemmän kriisin aikana). Sellu- ja paperiteollisuus jatkoi ongelmissa rypemistä. Vuonna 20 Sovetskin sellu- ja paperitehdas lakkautti toimintansa, kuten toinenkin Kaliningradin tehdas, Tserprussia, joka suljettiin vuonna 20. Sovetskin tehtaan sulkemisen takana oli suuri tulipalo, joka tuhosi tehtaan puuvarastot. Palon jälkeen omistajat päättivät laittaa tehtaan omaisuuden myyntiin. Tämän lisäksi Nemanin tehdas, joka on Luoteis-Venäjän Metsäyhtiön tytäryhtiö ja viimeinen toimiva tehdas alueella, joutui vakaviin rahoitusongelmiin. Sberbank ja sen leasingtoimintaan keskittynyt tytäryhtiö Alliance Leasing haluavat, että niiden myöntämät lainat maksetaan takaisin varoista, jotka saadaan tehtaan likvidoinnista ja sen omaisuuden myynneistä. Tehdasteollisuuden myynnin jakauma, 20 (kokonaismäärä 199,8 miljardia ruplaa) Sellu ja paperi 2 % Tekstiilit ja vaatetus 2 % Kuljetusajoneu vot 29 % Muut 17 % Elintarvikkeet 27 % Sähkö- ja elektroniikkalait teet 23 % Rakennusala: teiden rakentaminen varmisti kasvun Kriisistä huolimatta rakennusalan sopimusten määrä kasvoi 34,9 prosenttia ja oli 24,5 miljardia ruplaa. Teiden rakentamisen huomattava kasvu alueella (mukaan lukien tie, joka yhdistää Kaliningradin Baltian rannikkokaupunkeihin Khrabrovon lentokenttään) oli huomattava vaikuttava tekijä kasvulle. Samaan aikaan valmistuneiden rakennusten kokonaispinta-ala laski hieman: 2 prosenttia 992 000 neliömetriin. Rakentaminen Valmistuneet rakennukset 553 573 1352 1377 mukaan lukien asuintalot 438 523 1297 1289 Kokonaispinta-ala, tuhatta neliömetriä Sisältäen asuintalojen pintaalan, tuhatta neliömetriä Lähteet: Rosstat, Kaliningradstat (2009) 492 697 1012 992 266 502 753 800 Valmistuneiden asuintalojen kokonaispinta-ala kasvoi 6 % ja oli 800 000 neliömetriä (paljon vähemmän kuin alueen hallinnon suunnittelema miljoona neliömetriä). Jopa tämä pieni kasvu tuli suurimmaksi osaksi rakennusyritysten halusta saattaa valmiiksi viimeisillään olevat projektit. Kasvava työttömyys ja asuntolainojen vaikeampi saatavuus johtivat asuntokysynnän huomattavaan laskuun. Kaliningradissa arviolta kuudesosa vuonna 20 valmistetuista asunnoista jäi myymättä. Seurauksena uusien asuntojen hinnat alkoivat tippua (1,7 prosenttia neljännellä neljänneksellä kolmanteen neljännekseen verrattuna). Ottaen huomioon monien rakennusyritysten vakavat taloudelliset ongelmat, vuosi 2009 tulee todennäköisesti näkemään huomattavan vähentymisen asuintalorakentamisessa. Vähittäiskauppa Vähittäiskauppa on hyvä indikaattori talouden yleistilasta. Viime vuosina vähittäiskauppa on Kaliningradissa kasvanut ripeästi. Vuoden 20 ensimmäisellä puoliskolla vähittäiskauppa jatkoi rivakkaa kasvua, mutta hidastuminen alkoi näyttää yhä todennäköisemmältä. Vuoden lopussa tilanne muuttui radikaalisti ja joulukuussa vähittäiskaupan myynti tippui (edellisjouluun verrattuna) ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Vähittäiskauppa, vuosimuutos kiinteillä hinnoilla (%) 30 25 20 15 10 5 0 tammikuu -5 huhtikuu heinäkuu lokakuu tammikuu huhtikuu heinäkuu lokakuu tammikuu 09 Kotitalouksien tulojen laskun lisäksi Kaliningradin vähittäiskauppiaiden rahoitusvaikeudet vaikuttivat myös osaltaan vähittäiskaupan tippumiseen. Kaksi suurinta vähittäiskauppaa, Viktoria ja Vester, ovat käyttäneet aktiivisesti pankkilainoja toimintansa alueelliseen laajentamiseen. Vuoden 20 syksyllä yritykset alkoivat törmätä vaikeuksiin lainojensa uudelleenrahoittamisessa. Yhtenä keinona maksuvalmiutensa parantamiseksi ne alkoivat lykätä maksujaan toimittajilleen, mikä luonnollisesti johti tuotteiden määrän vähenemiseen yritysten kaupoissa. Vähittäiskauppiaiden rahoitusvaikeudet johtivat myös monien investointiprojektien lykkäämiseen tai jopa peruuntumiseen, henkilöstön leikkauksiin, omaisuuden myyntiin, sekä lisääntyvään lobbaukseen valtion tuen saamiseksi. Vähittäismyynti Vähittäismyynnit, miljardia ruplaa 36,5 44,6 57,7 74,3 Vuotuinen muutos (%) Kaliningradin lääni 14,2 12,7 18,9 12,1 Venäjä 12,8 14,1 15,9 13,0-2- Kesäkuu 2009
Vähittäiskauppa kasvoi yhteensä 12,1 prosenttia (kiintein hinnoin) ja oli 74,3 miljardia ruplaa. Elintarvikkeiden myynti kasvoi 9 prosenttia ja ei-ruokatuotteiden myynti 16 prosenttia. Kiinteät investoinnit: Kasvua romahduksen keskellä? Kriisin vaikutukset vuoden 20 investointeihin olivat alueella melko lievät. Alustavat tiedot Kaliningradstatista näyttävät, että kiinteät investoinnit kasvoivat 27,1 prosenttia 67 miljardiin ruplaan. Investointien kasvuaste oli koko vuodelle lähes sama kuin ensimmäiselle kuudelle kuukaudelle. Tästä huolimatta investointiaktiivisuuden supistuminen vuoden lopussa oli selkeästi nähtävissä. Vuoteen 20 verrattuna kiinteiden investointien rakenteen suurin ero oli kaivannaisteollisuuden vastaanottamien investointien osuuden raju lasku: sektori sai 22,1 % kaikista investoinneista 20, ja 6,4 % kaikista investoinneista vuoden 20 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana. Osuuden laskun korvasi kasvu kiinteistöalalla, joka kasvoi edellisvuoden 3,2 prosentista 19,3 prosenttiin kokonaisinvestoinneista vuonna 20. Suuri osa investoinneista tuli tehdasteollisuuden yrityksistä, jotka vastasivat 32,1 prosentista kokonaisinvestoinneista. Elintarvikejalostussektori vastasi puolestaan yli kahdesta kolmasosasta kaikista tehdasteollisuuden investoinneista. Tämä puolestaan oli seurausta toimialalle virranneista suurista ulkomaisista investoinneista. Elintarvikealalle virtasi vuonna 20 suuria investointeja muun muassa seuraaviin projekteihin: säilykekalajalostustehtaan rakentaminen (Pionerskissa ja Chernyakhovskissa), kahden lihanjalostustehtaan rakentaminen (Polesskissa ja Guryevskissa), soijajalostus- ja kasviöljytehtaat (Svetlissa ja Kaliningradissa), vauvanruokatehdas (Mamonovossa), ja lihanjalostustehtaan uudelleenrakennus (Kaliningradissa). Sijoitukset kiinteään pääomaan Yhteensä, miljardia ruplaa 2004 19,7 30,0 32,6 42,3 67,0 Vuotuinen muutos (%) 22,7 30,5-7,6 12,6 27,1 20 arvio Investoinnit kiinteään pääomaan rahoituslähteittäin Yritysten pääoma 27,2% Julkiset varat 22,6% Ulkoinen rahoitus (lainat arvop.) 50,2% Suurin osa Kaliningradin kiinteistä investoinneista rahoitettiin ulkoisista lähteistä (73 %). Julkiset budjettivarat (jotka lasketaan ulkoisiksi varoiksi) vastasivat 22 prosentista, mikä on suunnilleen saman verran kuin Venäjällä keskimäärin. Pankkilainojen osuus oli lähes kaksinkertainen muuhun Venäjään verrattuna (23 % vs. 11 %). Ulkomaiset sijoitukset: lainat kasvoivat Ulkomaisten investointien kasvu jatkui vahvana (26 % kasvua verrattuna vuoteen 20). Toisin kuin edellisvuonna suorien ulkomaisten investointien määrä pysyi lähes samana ja kasvu tuli lainojen ja tavaraluottojen (44 % kasvua vuoteen 20) ja portfolioinvestointien (116 % kasvua) muodossa. Ulkomaiset sijoitukset, miljoonaa dollaria Ulkomaiset kokonaisinvestoinnit 75,3 80,8 298,8 376,0 Sisältäen Suorat investoinnit 18,8 21,2 161,3 160,3 Portfolioinvestoinnit 1,3 22,1 24,2 52,2 Muut investoinnit kauppaluotot ja lainat 55,2 37,1 113,3 163,5 Ulkomaisten investointien pääasialliset vastaanottajat olivat tehdasteollisuus (63 % kaikista ulkomaisista investoinneista), rahoitussektori (19 %) ja kauppa (11 %). Elintarvikejalostus sai yksin 2 miljoonaa dollaria, eli 55 % tehdasteollisuuden kokonaisinvestoinneista. Elintarvikesektorin suurin projekti oli lihanjalostustehdas Konkordia-Sadian rakennus Brasilialaisen Sadia SA:n ja Venäläisen Miratorgin yhteisyrityksenä. Ulkomaiset investoinnit sektoreittain vuonna 20 Rahoitussektori 19 % Muut 7 % V ähittäis- ja tukkukauppa 11 % Tehdasteollisuus 63 % Kaliningradin investointien kolme suurinta lähdemaata olivat Kypros (21,1 % kokonaisinvestoinneista ulkomailta), Yhdysvallat (20,4 %) ja Puola (19,2 %). Tanskan rooli oli myös huomattava (11 %) johtuen tanskalaisesta DSV-kuljetusyrityksestä, joka on sijoittanut noin 10 miljoonaan dollaria alueelle rakennettavaan logistiikkakeskukseen. Vuoden 20 lopussa ulkomaisten investointien kertymä Kaliningradissa oli 723,7 miljoonaa dollaria. Tehdasteollisuus ja rahoitussektori vastasivat 57 ja 22 prosentista investoinneista tässä järjestyksessä. -3- Kesäkuu 2009
Ulkomaankauppa: tuonti jatkaa kasvuaan Vuoden 20 ulkomaankauppatilastot kertovat viennin romahduksesta. Romahdus johtuu pääasiallisesti tilastollisten menetelmien muutoksesta: öljyn kuljetuksia Kaliningradin läpi ei enää raportoida Kaliningradin vientinä. Tuonnin kasvu jatkui, mutta kasvu hidastui vuoden toisella puoliskolla. Kun kasvu oli ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 46 %, kasvu koko vuodelle oli 23 %. Tuonnin kasvun pysäytti vuoden lopussa käynnistynyt ruplan heikkeneminen. Kaliningradin ulkomaankauppa, miljoonaa dollaria 2004 Tavaroiden vienti 1 175 1 826 2 546 5 018 1 121 Tavaroiden tuonti 3 133 4 7 5 373 7 820 9 620 Liikevaihto 4 3 5 903 7 918 12 838 10 741 Vienti Venäjälle 1 802 2 361 3 105 5 339 n/a Vuonna 20 Kaliningradin alueen päävientituotteet olivat kivennäispolttoaineet ja sen liitännäiset jalosteet (29 % kokonaisviennistä), laivat (7 %) ja valmistetut kala- ja liharuoat (7 %). Tuonti koostui pääasiallisesti kokoamistehtaiden käyttämistä osista ja komponenteista sekä elintarvikejalostuksen raaka-aineista. Näihin kuuluivat muun muassa maakulkuneuvot ja niiden osat (22 % kaikesta tuonnista), sähkö- ja elektroniset laitteet ja komponentit (16 %) sekä liha (6 %). Kaliningradin viennin pääkohteet olivat Valko-Venäjä (32 % kokonaisviennistä, lähinnä johtuen raakaöljyn kuljetuksista valkovenäläiselle jalostamolle), Liettua (14 %), Saksa (9 %) Malta (6 %) ja Puola (6 %). Tuonnin puolella Saksa oli suurin toimittaja (14 % kokonaistuonnista). Seuraavina tulivat Kiina (13 %), Korea (11 %) ja Puola (8 %). Palveluiden vienti kasvoi 34,9 prosenttia vuonna 20 ja oli 201,6 miljoonaa dollaria. Lähes kaikki palveluiden vientitulot (92 %) tulivat kuljetuspalveluista. Palveluiden tuonti oli 264,4 miljoonaa dollaria, eikä muuttunut paljon vuodesta 20. Kuljetus- ja rakennuspalvelut vastasivat kolmesta neljänneksestä palveluiden kokonaistuonnista (55 ja 20 prosenttia edellä mainitussa järjestyksessä). Inflaatio: elintarvikkeiden hintojen nousu ajaa kuluttajahintoja Kuluttajahintojen kasvu jatkui vuonna 20. Kuten edellisenäkin vuonna, kuluttajainflaation pääajuri oli elintarvikkeiden hintojen nousu (19,1 % kasvua). Peruselintarvikkeiden hinnat kasvoivat jopa nopeammin: toimeentuloon riittävän elintarvikekorin hinta kasvoi 23,2 prosenttia joulukuuhun 20 mennessä edellisvuoteen verrattuna huolimatta hallinnon yrityksistä hillitä kasvua. Maatalouden tuottajahinnat kasvoivat myös vauhdilla vuonna 20 (21,8 %). Non-food-tuotteiden hinnat kasvoivat huomattavasti hitaammin (10,4 % kasvua), mutta kasvu silti lähes kaksinkertaistui vuodesta 20. Talouskriisi vaikutti teollisuuden tuottajahintojen tippumiseen. Joulukuuhun 20 mennessä polttoaineen hinta oli tippunut 42,8 prosenttia edellisvuodesta johtuen maailman raakaöljyn hintojen huomattavasta laskusta. Tämä jarrutti hintojen kasvua muilla sektoreilla. Esimerkiksi tehdasteollisuushinnat nousivat vain 2,6 prosenttia verrattuna 9,3 prosenttiin vuonna 20. Vuotuinen hintakehitys Kaliningradin alueella, % 2004 Kuluttajahinnat 11,7 11,1 7,9 11,2 15,2 Kuluttajahinnat Venäjällä 11,7 10,9 9,0 11,9 13,3 Tuottajahinnat 8,8 11,2 0,5 15,8-2,0 Kuljetushinnat 17,2 5,9 4,9 1,6 4,9 Julkinen sektori ja sosiaalinen kehitys. Alueellinen budjetti Kaliningradstatin mukaan konsolidoidun alueellisen budjetin tulot kasvoivat 34,5 % ja olivat 37,18 miljardia ruplaa. Kulut kasvoivat 35,1 % ja olivat 36,34 miljardia ruplaa. Heikkenevä taloudellinen tilanne pakotti aluehallinnon leikkaamaan kuluja 950 miljoonalla ruplalla, mikä mahdollisti 0,84 miljardin ruplan budjettiylijäämän vuoden lopussa. Konsolidoitu aluebudjetti, miljoonaa ruplaa 2004 Tulot 11,24 15,15 20, 74 27,63 37,18 Menot 11,44 15,17 20,91 26,90 36,34 Yli-, tai alijäämä (-) -0,21-0,02-0,16 0,75 0,84 Budjettitulojen päälähteenä olivat yritysten voittoverot sekä väestön henkilökohtaiset tuloverot. Nämä kaksi vastasivat 58 prosentista kokonaistuloista. Menojen puolella suurimpia kuluja olivat koulutus (24 % kokonaismenoista), asunnot ja hyödykkeet (17 %), talouden kehittäminen (15 %), ja sosiaalihuolto (14 %). Vuonna 20 aluehallituksen velka kasvoi 6,3 miljardista ruplasta 7,5 miljardiin ruplaan lähinnä, koska hallitus lupasi useampia lainatakauksia varmistaakseen alueellisten toimijoiden lainansaannin. Elintaso: kotitalouksien reaalitulot laskevat Hidastunut kasvu ja korkea inflaatio johtivat kotitalouksien reaalitulojen 4,9 prosentin vähenemiseen. Kotitalouksien tulojen lasku muuttui huomattavasti vuoden toisella puoliskolla: ensimmäisellä puoliskolla ne jatkoivat kasvuaan, joskin hitaasti. Vuoden alussa ne kasvoivat 2,2 prosenttia, mutta tippuivat toisella puoliskolla 11,8 prosenttia. Palkat kasvoivat myös hitaammin kuin vuonna 20. Palkkojen ja tulojen kasvun suhteen alue pärjäsi huonommin kuin Luoteis- Venäjä tai koko Venäjä keskimäärin. Rahatulot ja palkat Keskimääräinen rahatulo henkeä kohden, ruplaa/kk 6460 8888 11370 12470 Reaalitulojen prosenttimuutos 22 27 16-4,9 Reaalipalkkojen prosenttimuutos 8 33 16 6,7 Myös taloudellinen epätasa-arvo kasvoi hieman läänissä vuonna 20. Alueen gini-kerroin kasvoi vuoden 20 arvosta 0,346 vuoden 20 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana arvoon 0,351. Ylimmän 10 % tuloluokan osuus kokonaistuloista kasvoi myös hieman ja oli 26,1 prosenttia (verrattuna 25,8 % vuonna 20), kun -4- Kesäkuu 2009
taas alimman 10 % tuloluokan osuus väheni 2,6 prosenttiin 2,7 prosentista vuonna 20. Gini-kerroin (0 - minimaaliset tuloerot, 1 - maksimaaliset tuloerot) 2004 Kaliningradin lääni 0,331 0,339 0,364 0,346 0,351 Venäjä 0,4 0,404 0,416 0,422 n/a Työttömyys: työttömyysaste hypähtää ylös Työttömien lukumäärän huomattava kasvaminen on selkeä oire Kaliningradin talouden vakavista ongelmista: määrä kasvoi 2,6-kertaisesti vuonna 20 (47 tuhanteen henkeen), ja työttömyysaste hyppäsi 8,7 prosenttiin (laskettu populaatiokyselyiden perusteella ILOmetodologialla). Kaliningradin työttömyysaste kasvoi selvästi eniten koko Venäjällä. Suurin hyppäys työttömyydessä tapahtui vuoden viimeisen 2-3 kuukauden aikana. Rakennusalan yritykset ja kuluttajatuotteiden kokoamistehtaat muuttuivat huomattaviksi uusien työttömien tuottajiksi. Tätä taustaa vasten virallisesti työttömiksi rekisteröityneiden määrä näyttää liian optimistiselta. Joulukuun 20 lopussa valtion työvirasto rekisteröi 11,1 tuhatta ihmistä ilman töitä, joista 8,5 tuhatta olivat virallisesti työttömiä (1,5 % taloudellisesti aktiivisesta väestöstä). Nämä luvut ovat kuitenkin luultavimmin virheellisiä. Virallisen työttömyyden taso alkoi nousta rajusti vuoden lopussa: Joulukuussa työttömäksi rekisteröityneiden määrä oli yli kaksi kertaa kuukausittaista keskiarvoa ylempi ja oli 3,1 tuhatta henkeä. Tätä lukua pidättelivät myös valtion työviraston toimistojen puutteellinen kapasiteetti. Pitkät jonot toimistoille olivat selkeä merkki tästä. Toinen merkki murenevista työmarkkinoista oli työttömien määrä suhteessa vapaisiin työpaikkoihin: se kasvoi vuoden 20 joulukuun luvusta 0,8 vuoden 20 joulukuun arvoon 2,5. Työttömyys (vuoden lopussa) % Rekisteröityjen työttömien määrä 1,7 1,4 1,3 1,5 Yleinen työttömyysaste * 6,6 4,5 3,4 8,7 * - perustuu väestötutkimukseen Mielipide: Kaliningradin lääni ja Suomi maantieteellisesti lähellä mutta taloudellisesti kaukana Maantieteellisesti Kaliningradin alue ja Suomi ovat läheisiä naapureita, joita yhdistää Itämeri. Kaliningradin ja Helsingin välimatka on noin 660 km kun taas Kaliningradin ja Moskovan välimatka on yli 1000 km. Kaliningradia ja Moskovaa erottavat myös Liettua ja Valkovenäjä. Samaan aikaan Kaliningrad ja Helsinki tuntuvat olevan varsin kaukaisia naapureita taloudellisten suhteiden näkökulmasta: alueilla ei ole ollut huomattavia taloudellisia yhteyksiä. Huomattavin merkki tästä on alueen ja Suomen välinen vähäinen kauppa. Vaikka Kaliningradin vienti Suomeen nousi rajusti vuonna 2005 (12 -kertaisesti edellisvuoteen verrattuna) ja säilyi melko korkeana seuraavan kahden vuoden ajan, kasvu oli seurausta Kaliningradin kautta kulkevasta öljyn ja öljytuotteiden rahtauksesta Suomeen. Tämä kauttakulku raportoitiin tuolloin Kaliningradin omana vientinä. Sen jälkeen kun tilastollisia menetelmiä muutettiin, Suomen osuus Kaliningradin viennistä tippui 0,7 prosenttiin (vuonna 20). Jos kauttakulkuliikenne jätetään huomioimatta, niin Suomen osuus Kaliningradin ulkomaankaupasta on alle yhden prosentin. Kaliningradin alueen ja Suomen välinen kauppa, miljoonaa dollaria 2003 2004 Kaliningradin kokonaisvienti 492 12 1688 2449 5269 1323 Vienti Suomeen 9,3 12 148 134 317 9,1 Suomen osuus viennistä, % 1,9 1,1 8,8 5,5 6,0 0,7 Kaliningradin kokonaistuonti 2031 2963 3909 5200 8129 9884 Tuonti Suomesta 17,8 28,2 27,6 37,2 47,6 70,2 Suomen osuus tuonnista, % 0,9 1,0 0,7 0,7 0,6 0,7 Lähde: Kaliningradstat (20-2009) On mielenkiintoista huomata, että Suomen osuus Kaliningradin lähinaapurin Liettuan ulkomaankaupasta oli keskimäärin 2,15 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. 1 Liettuan ja Kaliningradin suhteellisen merkityksen suureen eroon on kaksi syytä. Yksi liittyy siihen, että Suomi ja Liettua kuuluvat molemmat Euroopan Unioniin ja kaupparajoitteet, jotka eristävät EU:ta ja Venäjää, eivät vähennä kahden maan välistä kauppaa. Toinen, merkittävämpi syy on, että Kaliningradin tuontia määrittää huomattavasti tuonnin jalostusyritysten kysyntä auto-, kulutuselektroniikka-, ja elintarvikesektoreilla. Nämä yritykset tuovat hyödykkeitä kaukaisista maista kuten Kiinasta, Koreasta, Yhdysvalloista ja Brasiliasta, jotka eivät ole niinkään merkittäviä Liettuan tuonnille. Niinpä Suomen osuus Kaliningradin tuonnista on noin neljäsosan sen osuudesta Liettuassa. Suomen investoinnit Kaliningradiin ovat myös hyvin pieniä. Viime vuosina tilastolliset julkaisut Kaliningradstatilta eivät listaa saatuja investointeja Suomelta erikseen, vaan sijoittavat ne ryhmään muut, sillä niiden osuus on melko lailla mitätön. Suomalaiset yritykset eivät myöskään kuulu Kaliningradin Ulkomaisten Sijoittajien Yhdistykseen. Monet asiantuntijat eivät pysty nimeämään yhtäkään suomalaista yritystä, joka olisi sijoittanut Kaliningradiin. Miksi taloudelliset kontaktit Kaliningradin ja Suomen välillä sitten ovat niin rajallisia? Tälle on useita syitä, ja monet niistä liittyvät historiaan ja maantieteeseen. Vaikka Kaliningrad sijaitsee suhteellisen lähellä Suomea, muut Luoteis-Venäjän alueet ovat vielä lähempänä. Mikä tärkeämpää, näillä alueilla on luonnonvaroja joita 1 Kirjoittajan laskelmat perustuvat Liettuan tilastokeskuksen lukuihin -5- Kesäkuu 2009
Suomen talous tarvitsee, kuten metsää, öljyä ja mineraaleja, ja alueet tarjoavat läheisen ja helpon markkinan suomalaisille yrityksille. Pietarin väestö yhdessä Leningradin alueen kanssa kattaa yli 6 miljoonaa henkeä. Pietarista tuli suomalaisten yritysten pääportti Venäjän markkinoille Neuvostoliiton aikana. Monet Luoteis-Venäjän alueet pitävät Suomea pääkumppaninaan lännessä. Alueita yhdistää hyvät kulkuyhteydet, ja väestöt ovat paljon tekemisissä keskenään: ihmiset matkustavat usein Luoteis-Venäjän alueilta Suomeen turisteina tai ostoksille. On kuvaavaa, että kaikki Suomen konsulaatit ovat Suomen naapurialueilla Pietarissa, Murmanskissa ja Petroskoissa. Ei liene myöskään yllätys, että noin 80 prosenttia kaikista Suomen investoinneista Venäjälle on suuntautunut Luoteis-Venäjälle ja loput pääosin Moskovaan. 2 Nämä tekijät puuttuvat Kaliningradista. Lääni ei omaa luonnonvaroja, jotka kiinnostaisivat suomalaisia yrityksiä: jopa Kaliningradin sellu- ja paperitehtaat joutuvat ostamaan puun Venäjän Suomen läheisiltä seuduilta. Suomen ja Kaliningradin välillä ei ole suoria lentoja tai lauttareittejä. Ruotsi ja Saksa ovat olleet paljon Suomea aktiivisempia mitä tulee tekniseen avustukseen ja kontaktien luomiseen alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Kuluttajamarkkinana Kaliningrad on liian pieni houkutellakseen erillisiä laajentumissuunnitelmia. Kaliningradin asukkaat matkustavat mieluummin läheiseen Puolaan, Liettuaan tai Saksaan liiketoiminta- ja lomamatkoille. Kuluttajatuotteet näistä maista ovat paljon tutumpia Kaliningradin väestölle kuin niiden suomalaiset vastineet. Vaikka Kaliningradin alue on hallinnollisesti osa Luoteis- Venäjää, taloudellisesti se on osa Venäjän Federaation keskiosan hallintopiiriä suurin osa Kaliningradin rahtikuljetuksista menee Moskovaan ja muualle Keski- Venäjälle. Yhteenvetona voidaan sanoa, että taloudellisen yhteistyön vähyys Kaliningradin ja Suomen välillä on ymmärrettävää taloudelliset, maantieteelliset ja historialliset realiteetit ovat johtaneet nykytilanteeseen. Tästä johtuen on epätodennäköistä, että suomalaiset yritykset päättäisivät yhtäkkiä rynnätä Kaliningradiin. Tästä huolimatta kaupan ja investointien nopea kasvu Suomen ja Venäjän välillä, suomalaisten yritysten asteittainen maantieteellinen laajeneminen Venäjälle, ja Kaliningradin erityinen verojärjestelmä investoijille luovat edellytykset alueen tarkempaan tarkkailuun suomalaisten yritysten osalta. Toivon mukaan muutaman vuoden päästä voidaan jo puhua onnistuneista suomalaisista suorista investoinneista Kaliningradiin. 2 Simon-Erik Ollus & Heli Simola, Russia in the Finnish Economy. Sitra Raporttit 66, Helsinki, 2006-6- Kesäkuu 2009