1 (5) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Esitys Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto neuvotteleva virkamies Ville Heinonen PL 29 23 Valtioneuvosto Viite: Alueellisessa ennakoinnissa käytävä vuoropuhelu 1.5.211 (Dnro 4/5/211) Asia: Kainuun esitys alueellisen koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 216 Kainuun esityksen laadinta Koulutustarjonnan tavoitteita määrittäessämme olemme ottaneet huomioon viitteessä mainitussa kirjeessä esitetyt koulutuspoliittiset näkökohdat sekä keskeiset alueelliset prioriteetit ja kehityssuunnat. Kainuun koulutustarjontaa on käsitelty 1.6.211 Kainuun maakunta -kuntayhtymän, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan liittojen kesken. Pohjois-Suomen yhteinen koulutuksen kokonaistarkastelu ja yhteensovitus on käsitelty Pohjois-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa 14.6.211. Kainuuta koskevat tavoitteet on käsitelty kainuulaisten koulutuksen järjestäjien kanssa sekä Kainuun ennakointi- ja seurantaryhmässä. Kainuun maakuntahallitus käsitteli asiaa 2.6.211 xx. Esitys Kainuun aloituspaikkatavoitteiksi 216 Esitämme nuorisoikäluokalle tarkoitetun koulutuksen aloittajatavoitteeksi vuodelle 216 yhteensä 1344 aloituspaikka. Määrä sisältää Kainuun ammattiopiston Kuusamossa järjestämän ammatillisen peruskoulutuksen 159 aloituspaikkaa. Taulukko 1. Kainuun esitys aloituspaikoiksi vuodelle 216 Aloittaneet viimeinen vuosi Uuden työvoiman kokonaistarve Laskennallinen aloittajatarve Ehdotus aloituspaik oiksi Koulutusaste Ammatillinen peruskoulutus 428 71 79 84 Ammattikorkeakoulututkinto 216 448 333 448 Yliopistotutkinto 127 127 187 92 Muu koulutus tai ei tutkintoa 25 27 Yhteensä 795 1 285 1 337 1 344 Kainuun maakunta -kuntayhtymän esitys nuorisoikäluokalle tarkoitetun koulutuksen aloittajatavoitteiksi koulutusaloittain ja -asteittain Kainuussa vuonna 216 on esitetty liitteessä 1.
2 (5) Esityksemme perusteina ovat: Alueellisesti ennakoitu työvoimatarpeen kehitys Esityksessä on otettu huomioon KT216 ryhmän Mitenna -laskentamallilla tuottaman laskentaraportin tulokset, Kainuun maakuntasuunnitelman ja -ohjelman tavoitteet ja viimeaikojen vahva elinkeinojen kehittyminen (kaivosala ja matkailu) sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvat tarpeet palvelurakenteessa. Kainuun maakuntaohjelman 29 214 kärkialat ovat: ICT ja elektroniikka, matkailu ja luonnonvarat. Koulutuspaikkojen tasaisella jakautumisella maan eri osiin turvataan osaavan työvoiman saatavuus ja alueelliset elinkeinojen kehittämisedellytykset. Pohjois-Suomen nuorisolle on tarjottava kattavat kouluttautumismahdollisuudet. Koulutustarjonnalla tulee pyrkiä tasaamaan alueiden välisiä koulutustason eroja. Esim. vuonna 29 Kainuussa oli tutkinnon suorittaneita työikäisistä 63,4 %, kun koko maassa arvo oli 66,2 %. Korkea-asteen koulutus Kainuussa oli 21, % tutkinnon suorittaneista, kun koko maassa luku oli 27,3 %. Vuodesta 21 lähtien Kainuun työmarkkinoilla on poistunut vuosittain 5 työntekijää enemmän kuin mitä nuorisoikäluokista on tullut työmarkkinoiden käyttöön. Suhde säilyy samana ainakin vuoteen 22 saakka. Mm. tämän takia Kainuun työttömyyskehitys on ollut poikkeuksellisen hyvää. Työttömyyden ennakoidaankin laskevan alle 5 %:iin vuoden 214 loppuun mennessä. Kainuulaisista oppilaitoksista valmistuvista suurin osa sijoittuu kainuulaisten työnantajien palvelukseen. Alueellinen eri koulutusasteiden ja -alojen koulutustarjonta turvaa myös jatkossa alueen elinkeinojen kehittymisen ja elinvoiman säilymisen. Kainuun korkea-asteen koulutus on strategisesti ketterää ja se vastaa aktiivisti elinkeinoelämän tuleviin koulutustarpeisiin. Esimerkiksi kaivosala ja matkailu kehittyvät vahvasti Kainuussa ja yleisesti Pohjois-Suomessa. Siksi myös näiden alojen koulutusta tulee olla lähellä näiden alojen yritystoimintaa. Esimerkiksi Pohjois-Suomen kaivosalan kehittämisverkosto (Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulut ja Oulun yliopiston Mining School) on esittänyt kaivosalan amk -koulutuksen käynnistämistä Kajaanissa 4 aloituspaikalla vuonna 212. Ennakoinnin tulokset vahvistavat sosiaali- ja terveystoimialan toimijoiltakin tullutta viestiä erityisesti sosiaalialan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden puutteesta. Kajaanin ammattikorkeakoulu on tuomassa alueelle muiden korkeakoulujen antamaa sosiaalialan koulutusta. Esisopimus sosionomikoulutuksen järjestämisestä aikuiskoulutuksena on tehty Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutusta varten esitetään 2-4 aloituspaikan lisäystä DIAKille Kainuun alueen tarpeeseen vastaamsieksi. Nuorisoikäluokan koulutustarve Kainuun väestömäärä on laskenut jo pitkään. Vaikka Kajaanin seutukunta onkin pitänyt 2 luvulla väestömäärän lähes ennallaan, on kehitys Kehys - Kainuussa ollut aleneva.
3 (5) Työvoimatarpeen tyydyttämisen ohella Kainuun toisen asteen koulutuksen toinen keskeinen tavoite on koulutuspaikkojen turvaaminen perusopetuksen päättäville nuorille. Kainuun 16 vuotiaiden ikäluokka pienenee tällä hetkellä nopeasti. Vuonna 21 ikäluokka oli 146 ja vuonna 22 se on noin 8, jolle tasolle se vakiintuu. Kainuun 16 21 vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka vuosina 21 22 on laskelmassa 856. Kainuuta koskeva esityksemme ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikoiksi on 645 aloituspaikkaa (taulukon 1. arvo 84 Kuusamon aloituspaikat 159 = Kainuun aloituspaikat 645). Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Yliopistokoulutuksessa nuorisoasteen aloituspaikat ovat häviämässä Kainuusta, kun Oulun yliopisto on lakkauttamassa opettajankoulutusta Kajaanissa. Ennakointilaskelman mukaan Kainuussa on tarvetta yliopistolliselle nuorisoasteen koulutukselle. Laskelman mukaan humanistisen ja kasvatusalan aloittajatarve yksistään Kainuulle on 56, joten vuosittainen 6 aloituspaikan säilyttäminen Kajaanissa on perusteltua jo pelkästään Kainuun oman opettajatarpeen tyydyttämiseksi. Tämä ristiriita on ratkaistava korkea-asteen aloituspaikkojen kohdentamisessa Kainuuseen. Kainuun korkea-asteen koulutuksen tehtävänä on tukea maakunnan avainklustereita. Siitä huolimatta kainuulaisilla yrityksillä on ollut viime vuosien aikana vaikeuksia korkeasti koulutetun henkilöstön rekrytoinnissa. Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuneista työllistyy suurin osa (noin 2/3 osaa) Kainuuseen. Muiden lähikaupunkien ammattikorkeakouluista valmistuneista Kainuuseen sijoittuu vain yksittäisiä henkilöitä. Tämä kertoo oman ammattikorkeakoulutuksen merkityksestä kainuulaisille työnantajille. Kainuun maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.9.21 193 asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella toimenpide-ehdotuksia Kajaanin opettajakoulutusyksikön lakkauttamisen jälkihoidosta ja korkea-asteen koulutuksen kehittämisestä Kainuussa. Työryhmän loppuraportti valmistui 27.4.211 ja se merkittiin tiedoksi maakuntahallituksen kokouksessa 2.5.211 95. Työryhmän loppuraportin yhteenvedon pääkohdat ovat: Kainuun keskeisin koulutuspoliittinen viesti on, että Suomi on alueellisesti erilainen. Sen tulee näkyä valtakunnan tason koulutuspoliittisissa linjauksissa. Koulutuspolitiikka on aina myös aluepolitiikkaa, myös silloin, kun sen toiminnallisena tavoitteena on keskittäminen suuryksiköihin. Koulutusta ja osaamista keskittämällä vauhditetaan myös nuorten siirtymistä kasvukeskuksiin, ja aivan liian usein aluepolitiikaksi leimataan vain pienten yksiköiden ylläpitäminen. Nykyisessä verkostoihin perustuvassa maailmassa vanhat lainalaisuudet ja ajattelutavat eivät enää toimi. Jokaisessa maakunnassa tulee olla vähintään yksi itsenäinen korkeakoulu. Siksi Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminnan ja aluevaikuttavuuden kehittäminen ja sitä kautta itsenäisyyden turvaaminen on Kainuun korkea-asteen koulutuksen kehittämisen ensisijainen teh-
4 (5) tävä. Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutuksen tarkoin harkittu ja hyvin aluevaikuttavuuden kautta perusteltu laajentaminen on mahdollista, mutta vain rajatussa määrin. Uuden pysyvän, sekä kandidaatti- että maisteritason sisältävän yliopistotasoisen koulutuksen saaminen Kainuuseen on hyvin epätodennäköistä suomalaisen korkeakoululaitoksen supistuvassa ja tiivistyvässä kentässä. OKM:n linjausten mukaisesti korkeakoulujen nuorisoasteen koulutus keskitetään pääkampuksille. Tällainen uusi avaus vaatisi aivan uudenlaista kansallisen tason tarpeeseen vastaavaa koulutus-tuotetta ja toteuttamisnäkökulmaa, että se hyväksyttäisiin valtakunnan tason koulutuspolitiikassa. Yliopistojen maisteriohjelmatasoista koulutusta maakunnassa voidaan jatkossakin toteuttaa aluerahoituksen turvin vaihtuva-alaisilla maisteriohjelmilla. Jyväskylän yliopiston pitkään jatkuneen Vuokatin liikunta-teknologian maisteriohjelman vakiintuminen voi olla mahdollista, mikäli se on yliopistolle riittävän tuloksellista. Kajaanin yliopistokeskuksen jäsenyliopistojen toiminnan kehittäminen ja tukeminen niiden vastuualueilla on yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen kärki. Yliopistokeskusta voi vahvistaa mahdollisten muiden yliopistojen uusi aluetoiminta. Korkeakoulutasoista osaamista voidaan alueelle tuoda jatkossakin joustavasti ja tehokkaasti aikuis- ja täydennyskoulutuksen keinoin. Kainuussa on eräillä kasvualoilla osaamisen rakenteita, joiden varaan voidaan luoda uusia koulutuksen, tutkimuksen ja TKI-toiminnan kehityskokonaisuuksia. Kainuun tavoitteena on lisäksi lastentarhanopettajain, koulupsykologien ja sosiaalityöntekijöiden pätevöitymiskoulutuksen toteutus sekä elintarvikebiotekniikan ja pelialan täydennyskoulutus. Lisäksi Maakunnalliset aloituspaikkatavoitteet vuodelle 216 tulee kirjata koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (KESU 216). Opetusministeriön tulee varata mahdollisuus jatkaa vuoropuhelua 3.6.211 päättyvän lausuntokierroksen jälkeen. Kajaanissa 2.6.211 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Jyrki Haataja vs. aluekehitysjohtaja Liite 1. Aloituspaikkatavoitteet koulutusaloittain ja asteittain Kainuussa vuonna 216
5 (5) Liite 1. Aloituspaikkatavoitteet koulutusaloittain ja asteittain Kainuussa vuonna 216 Koulutusala / Koulutusaste Uuden työvoiman kokonaistarve Aloittaneet viimeinen vuosi Laskennallinen aloittajatarve Ehdotus aloituspaik oiksi 1 Humanistinen ja kasvatusala 51 74 75 6 Ammatillinen peruskoulutus 8 13 Ammattikorkeakoulututkinto 4 6 Yliopistotutkinto 39 74 56 6 2 Kulttuuriala 25 1 41 92 Ammatillinen peruskoulutus 9 1 17 92 Ammattikorkeakoulututkinto 9 12 Yliopistotutkinto 8 12 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 134 163 221 184 Ammatillinen peruskoulutus 52 76 96 19 Ammattikorkeakoulututkinto 56 87 86 75 Yliopistotutkinto 26 38 4 Luonnontieteiden ala 21 83 38 88 Ammatillinen peruskoulutus 3 7 Ammattikorkeakoulututkinto 7 47 12 68 Yliopistotutkinto 11 36 19 2 5 Tekniikan ja liikenteen ala 211 49 374 375 Ammatillinen peruskoulutus 154 285 281 3 Ammattikorkeakoulututkinto 4 124 67 75 Yliopistotutkinto 17 27 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 43 52 8 69 Ammatillinen peruskoulutus 31 52 59 69 Ammattikorkeakoulututkinto 1 17 Yliopistotutkinto 2 4 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 18 264 285 279 Ammatillinen peruskoulutus 86 121 146 18 Ammattikorkeakoulututkinto 75 126 113 159 Yliopistotutkinto 19 17 26 12 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talous ala 85 14 172 197 Ammatillinen peruskoulutus 76 76 158 126 Ammattikorkeakoulututkinto 8 64 13 71 Yliopistotutkinto 1 1 9 Muu koulutus 43 51 Ammatillinen peruskoulutus 9 12 Ammattikorkeakoulututkinto 6 7 Yliopistotutkinto 4 4 Muu koulutus tai ei tutkintoa 25 27 Yhteensä 795 1 285 1 337 1 344