Tuusula, Zonation-aluetunnus 155 TUUSULA (155) Alue sijaitsee Tuusulan länsiosissa Rusutjärven kylän länsipuolella ja Siippoon kylän lounaispuolella metsä- ja peltoalueella. Alueen länsi-pohjoisreunalla virtaava Palojoki kuuluu pieniin savimaiden jokiin ja on ekologiselta tilaltaan tyydyttävä. osalta erityisesti arvokkaisiin luontotyyppiesiintymiin: Leppäaron ja Mustojan pähkinäpensaslehdot, jotka ovat myös suojelualueita (Leppäaron pähkinäpensaslehto ja Mustojan lehtojensuojelualue). myös pienialainen valtakunnallisesti arvokas kallioalue (Korkeakallio, tunnus- :KAO010078; arvoluokka 4, arvokas), alueen puustotiedot (puulajit, kasvupaikka, erityisyys ja metsänkäyttötiedot), alueella olevat pienialaiset arvokkaat elinympäristöt (kallio, kalliojyrkänne, lähde, lähteikkö, ravinteisten kivilajien kallio, puro, tuoreet ja kosteat lehdot), osittain ojittamattomat suo- ja soistuma-alueet sekä ruohostomaat (nurmet ja niityt, laitumet, peltopientareet). Alue on hyvin kytkeytynyt ympäristön muihin arvokkaisiin luontoalueisiin. Siellä on vähän ihmisen aiheuttamia ekologisia häiriötekijöitä (pienialaisia hakkuita ja ojituksia), mutta alueen ulkopuolella on laajoja hakkuita. luontopiirteistä 5,5-kertaisesti verrattuna keskimäärin (tiheysarvo 5,5). Zonation-tarkastelussa, keskiarvoksi tulee 96,1 216
Tuusula, Zonation-aluetunnus 219 TUUSULA (219) Alue sijaitsee Tuusulan eteläosassa Myllykylässä, Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolella. Alueen pohjoisosa on kallioista metsää, jota pilkkovat laajahkot hakkuut. Alueen eteläosa on alavampaa, osin soistunutta ja sijaitsee Huhtariihen peltoaukean ympärillä. Eteläosan halki kulkee leveä voimalinjaraivio. Analyysin aluerajaus perustuu elinympäristöjen osalta erityisesti alueen puustotietoihin (puulajit, kasvupaikka, erityisyys ja metsänkäyttötiedot), mutta alueen metsät ovat nuoria ja voimakkaasti käsiteltyjä. selittävät vähäisemmässä määrin arvokkaat ruohostomaapiirteet (nurmia, niittyjä ja pellonreunoja), suopiirteet ja soistumat (Kratinkallion suo on osittain ojittamaton) sekä rakentamaton sisävesiranta-alue (lähellä virtaava Tuusulanjoki). Alueen kaakkoisosaan yltää lajistollisesti arvokas harju- tai reunamuodostuma-alue, jolla on merkitystä silmälläpidettävän (NT) kissankäpälän (Antennaria dioica) kasvualueena. Alueelta on myös vanha havainto vaarantuneesta kalliokeuhkojäkälästä (Lobaria scrobiculata). Alueella on merkitystä hirvieläinten liikkumisreittinä ja elinympäristönä. Alue on hyvin kytkeytynyt ympäristön muihin arvokkaisiin luontoalueisiin ja se on osa laajempaa luonnon ydinaluetta. Alueella on melko runsaasti ihmisen aiheuttamia ekologisia häiriötekijöitä (laajoja hakkuita, ojituksia, leveä voimalinja). luontopiirteistä 3,0-kertaisesti verrattuna keskimäärin (tiheysarvo 3,0). Zonation-tarkastelussa, keskiarvoksi tulee 93,0 Zonation-analyysin jälkeen tehdyn aineistotarkastelun perusteella on arvioitu, että tämän kohteen luontoarvot eivät ole maakunnallisesti merkittäviä. 217
Tuusula Vantaa, Zonation-aluetunnus 220 TUUSULA VANTAA (220) Alue sijaitsee Tuusulan eteläosassa Ruotsinkylässä (Klemetskog) Sikakallion ja Silakkaniitun alueilla. Alueen lounaisosa ulottuu Vantaan puolelle Koivikon asuinalueelle. Alue rajautuu pohjoispuoleltaan Metsäkylän peltoihin. Alueella on laaja louhosalue sekä laajoja hakkuita ja ojituksia. osalta erityisesti arvokkaisiin pienialaisiin metsäelinympäristöihin (vähäpuustoinen suo). Alueen prioriteettiarvoa Zonation-tuloksessa selittävät vähäisemmässä määrin alueen puustotiedot (puulajit, kasvupaikka, erityisyys ja metsänkäyttötiedot), ruohostomaapiirteet (pellonpientareet) sekä arvokkaat suopiirteet ja soistumat. Alueelta on runsaasti rengastusrekisteritietoja pikkulepinkäisestä (Lanius collurio), joka lintudirektiivin I liitteen laji. Pikkulepinkäinen viihtyy ihmisen huomattavasti muokkaamillakin paikoilla, kuten pensaikkoisilla niityillä, hylätyillä viljelymailla ja taimettuvilla hakkuuaukeilla. Alueella on jonkin verran merkitystä hirvieläinten liikkumisreittinä ja elinympäristönä. Alue on hyvin kytkeytynyt ympäristön muihin arvokkaisiin luontoalueisiin ja se on osa laajempaa luonnon ydinaluetta. Alueella on runsaasti ihmisen aiheuttamia ekologisia häiriötekijöitä (laaja louhosalue, hakkuita, ojituksia, leveä voimalinja, teitä). luontopiirteistä 0,9-kertaisesti verrattuna keskimäärin (tiheysarvo 0,9). Zonation-tarkastelussa, keskiarvoksi tulee 94,0 Zonation-analyysin jälkeen tehdyn aineistotarkastelun perusteella on arvioitu, että tämän kohteen luontoarvot eivät ole maakunnallisesti merkittäviä. 218
Tuusula, Zonation-aluetunnus 221 TUUSULA (221) Alue sijaitsee Tuusulan eteläosassa Maantiekylän pohjoispuolella Mätäkivenmäen, Pirunkorven ja Mätäkivennummen alueilla. Aluetta halkovat vilkkaat tiet, ja lännessä alue rajoittuu kantatie 45:een. Alueen metsiä on monin paikoin käsitelty voimakkaasti ja soistumia on ojitettu. Alueella on Metsäntutkimuslaitoksen Ruotsinkylän tutkimusmetsiä ja opastettu polku Raition reitti Pirunkorven alueella. osalta erityisesti lähes koko alueen kattavaan lajistollisesti merkittävään harju- tai reunamuodostuma-alueeseen. alueen puustotiedot (puulajit, kasvupaikka, erityisyys ja metsänkäyttötiedot) sekä arvokkaat suopiirteet ja soistumat (mm. Pirunkorven ojitettu suoalue). Harjualueella on merkitystä silmälläpidettävän (NT) kissankäpälän (Antennaria dioica) kasvualueena. Alueelta on myös havainto silmälläpidettävästä kouruliuskasammalesta (Riccardia incurvata). Alueella on merkitystä hirvieläinten liikkumisreittinä ja elinympäristönä. Alue on hyvin kytkeytynyt ympäristön muihin arvokkaisiin luontoalueisiin, ja se on osa laajempaa luonnon ydinaluetta ja sen eteläosan halki kulkee maakunnallisesti tärkeä ekologinen yhteys. Alueella on melko runsaasti ihmisen aiheuttamia ekologisia häiriötekijöitä (teitä, hakkuita, ojituksia, soranottoalueita, voimalinjoja). Avointa maisemaa ylläpitävä ihmistoiminta, esimerkiksi hakkuut, harjualueella voi kuitenkin jopa parantaa joidenkin harjujen paahderinteillä viihtyvien lajien elinmahdollisuuksia. Uusympäristöt kuten tienpientareet, joutomaat ja sorakuopat tarjoavat myös harjujen paahdelajeille tärkeitä elinympäristöjä. luontopiirteistä 2,5-kertaisesti verrattuna keskimäärin (tiheysarvo 2,5). Zonation-tarkastelussa, keskiarvoksi tulee 93,3 219
Mäntsälä Tuusula Hyvinkää, Zonation-aluetunnus 45 MÄNTSÄLÄ TUUSULA HYVINKÄÄ (45) Alue sijaitsee pääosin Mäntsälän lounaisosissa, mutta osin myös Tuusulassa ja Hyvinkäällä Kivistönkulman (Mäntsälä) kylän lounaispuolella ja Kaukasten (Hyvinkää) kylän kaakkoispuolella. Alueen ydinosa on asumatonta metsäaluetta. osalta erityisesti pääosan kohteesta kattavaan valtakunnallisesti arvokkaaseen moreenimuodostumaan (arvoluokka 4/4, jossa 1 on paras; tunnus: MOR-Y01-012). myös pienialainen arvokas elinympäristö (rehevä korpi), pienialaiset ruohostomaat (peltopientareet, laitumet) ja ojittamattomat soistumat sekä alueen puustotiedot (puulajit, kasvupaikka, erityisyys ja metsänkäyttötiedot). Alue on kohtalaisen hyvin kytkeytynyt ympäristön muihin arvokkaisiin luontoalueisiin. Kohteella ja sen ympäristössä on ihmisen aiheuttamia ekologisia häiriötekijöitä (laajoja hakkuita ja jonkin verran ojituksia), mutta ympäröivän alueen maankäyttö kuitenkin parantaa kohteen ekologista tilaa. Alueelta on Zonation-analyysissä käytetyissä luontopiirteistä 4,5-kertaisesti verrattuna samankokoiseen alueeseen Uudellamaalla keskimäärin (tiheysarvo 4,5). Zonation-tarkastelussa, pisteytetään prioriteettijärjestykseen niiden luontoarvojen mukaan, alueen Zonation-ruutujen keskiarvoksi tulee 94,0 143