Juhani Nenonen 1

23.5.2017 Juhani Nenonen 1

Suomi on suuren maaseudun maa - Puolet suomalaisista asuu maaseudulla - Yli puolet lapsiperheistä haluaisi asua maaseudulla - Kaupunkilaisista 400 000 haluaisi muuttaa maaseudulle - Teknologiateollisuus ry: tärkein vientiveturimme muu Suomi - Ns. vaikeasti täytettävät työpaikat maaseudulla

Suomen Kylätoiminta ry = maamme suurin ja kattavin maaseutujärjestö 3124 kyläyhdistystä + 890 kylätoimikuntaa (vrt. 450 v. 1995) Toiminnassa mukana noin puoli miljoonaa henkeä kylä-, kunta-, seutu-, maakunta-, valtakunta-, EU- ja kansainvälisillä tasoilla Yhteiseksi hyväksi tehdään noin 4,5 miljoonaa talkootuntia/v. Tarjoaa jäsenilleen koulutusta, neuvontaa, hanketukea, lainopillista tukea, viestintää ja muita palveluita Koordinoi yhdessä eri ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kanssa laadittua Paikallisen kehittämisen valtakunnallista ohjelmaa 2014-20 Palkittu YK:n ja Right Livelihood -palkinnoilla maaseudun asukkaiden osallistamisesta ja voimaannuttamisesta, maaseudun palvelu- ja elinkeinorakenteen uudistamisesta sekä lähidemokratian edistämisestä

Paikallisen kehittämisen ohjelma kokoaa resurssit Ohjelma on vastalääke jatkuvalle, laajoja alueita rapauttavalle ihmisten, palvelujen ja päätöksenteon keskittymiselle maaseudulla ja kaupunkien sisällä. Päätavoite on paikallisen kehittämistyön vahvistaminen. Keinoja ja ohjelman painopisteitä ovat: Paikkaan perustuvan monialaisen kehitystyön vahvistaminen kylissä, kaupunginosissa ja kunnan osissa. Nykyistä realistisempi, tavoitteellisempi ja siksi tuloksellisempi työnjako ja yhteistyö kansalaistoimijoiden ja julkisen vallan välille. Paikalliskehittäjien toimintaedellytysten parantaminen. Paikalliskehittäjien yhteistyön syventäminen. Paikallisesti toteutettavista tehtävistä sopiminen ja työmuotojen kehittäminen. Paikallinen kehittäminen on lähivuosina jäsennettävissä neljään päämuotoon: 1) kylätoimintaan, 2)kaupunginosatoimintaan, 3) Leader-työhön sekä 4) lähidemokratiaan. Aluehallintouudistus avaa mahdollisuuksia: maakunnalliset kyläyhdistykset vastaavat jatkossa entistä enemmän kylätoimijoiden ja alueensa kolmannen sektorin kouluttamisesta kehitystyössä, omien varojen hankinnassa, kansalaistoiminnassa ja lähidemokratiassa.

Kylätoiminta on tekijä, LEADER on tukija jäseninä myös Suomen 54 LEADER-kehittämisyhdistystä Vaihe Ohjelmakausi Budjetti (EUR) Ryhmien määrä EU:ssa Ryhmien määrä Suomessa Leader I 1991 1993 Leader II 1994-1999 Leader+ 2000-2006 450 miljoonaa 217 1.7 miljardia 821 24 2.1 miljardia 893 + 250 55 Leadertoimintalinja 2007-2013 5.5 miljardia 2 600 56 + 8 Yhteisölähtöinen, monirahastoinen paik.-kehittäminen 2014-2020 5.5 miljardia +??? > 3 000 54 + 10

Koko kylä kotouttaa Oltuaan viikon Taalintehtaalla pakolaiset kiittelivät suomalaisten olevan ihania ihmisiä. Aina kun menee vaikka kauppaan, kaikki hymyilevät ja sanovat hei. Meillä oli etukäteen puhuttu, että tulijat otetaan ystävällisesti vastaan. Ensivaikutelman voi antaa vain kerran, mutta samalla ilmeellä on jatkettu. Kemiönsaari on vastaanottanut vuosina 2016 ja 2017 yhteensä 40 syyrialaista kiintiöpakolaista. He ovat saapuneet noin 1 500 asukkaan saaristolaiskylään pakolaisleiriltä. Kotoutumiskieli on suomi. Kotoutujakylän elämää seurataan huhtikuusta joulukuuhun. Tavallista arkea, sopeutumisen monikuvioisia askeleita, juhlahetkiä. Kotoutujakylä toimii muille kunnille ja kylille konkreettisena esimerkkinä siitä, miten yhteiselo maahanmuuttajien kanssa sujuu. Olen todella iloinen ja ylpeä siitä, miten sekä ammattilaiset että vapaaehtoiset, koko saari ja kyläläiset ovat halunneet ottaa vastaan meidän uudet asukkaamme. Pääsy kotoutumisen pilottikyläksi on hieno asia ja täytyypä itsekin todeta, että valinta osui oikeaan, toteaa Kemiönsaaren kunnanjohtaja Anneli Pahta hymyillen.

Kylillä on vielä palveluita joita puolustaa ja kehittää Voisiko koulu olla muutakin kuin koulu? Mitä uusia mahdollisuuksia löytyy lähikoulujen olemassaololle, kun säästöt vaanivat nurkan takana? Tule kuulemaan ja keskustelemaan kouluasioista mukana innostavia esimerkkejä ja tutkittua tietoa. Koulusta monipalvelukeskukseksi: lähikoulut mahdollistajana maakuntauudistuksessa MEIDÄN OMA KOULU Kempeleessä 22.4.2017 klo 10-15

Kasvupalveluiden ja valinnanvapauden pilotointi maaseudulla Maaperää valmisteltava, markkina-analyysi liian valoisa Kylätoiminta: pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja maaseudun muiden työnhakijoiden palvelut, esim. työnhakijan haastattelut, työllistymissuunnitelmien laadinta, piilotyöpaikkojen löytäminen, kotouttaminen Leader-ryhmät: yritysneuvonta ja alle 10 000 euron yritystuet, esim. starttirahan jakaminen yhteistyössä kuntien elinvoimapalveluiden kanssa Valitaan kaksi erityyppistä pilottimaakuntaa Levitetään tulokset ja hyvät käytännöt kaikkiin maakuntiin verkoston kautta

Vaikuttamisen paikkoja Kansalaistoiminnan ja hyvinvoinnin Mane-teemaverkostotyön käynnistyminen toukokuun alusta Eduskunnan kylätoimintaverkoston kokous 23.5. Tiedottajan rekrytointi, haastattelut 26.5. Manen kokous ministeri Lepän johdolla, Vuoden kylä valinta 31.5. Tulevaisuustyöryhmän ensimmäinen kokous 1.6. Avoimet Kylät 10.6., yli 600 kylää mukana CAP-strategiaryhmän ensimmäinen kokous 14.6. Maakunnallisten kyläasiamiesten tapaaminen, Ylivieska 15.6. Maaseutuparlamentti Leppävirralla 1.-3.9.