1/11 17.3.2017 (LYNET) Toimintakertomus 2016 Tiivistelmä vuoden 2016 toiminnasta Vuosi 2016 oli toinen vuosi LYNETin laajennetulla kokoonpanolla. Vuoden aikana järjestettiin monentyyppisiä tilaisuuksia, joissa eri alojen tutkijat ja asiantuntijat tutustuivat ja oppivat toisiltaan sekä rakensivat poikkitieteellistä yhteistyötä. Vuoden päätapahtuma Ratkaisuja luonnosta tutkimuspäivä kokosi 170 osallistujaa pohtimaan luontopohjaisia ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnan haasteisiin. Muita seminaarien ja työpajojen teemoja olivat mm. ruoka, datan visualisointi tutkimuksen vaikuttavuuden parantamiseksi, miehittämättömien ilma-alusten (UAV) hyödyntäminen erilaisissa sovelluksissa, mikrobit, ravinteiden kierrätys, paikkatieto ja kansalaishavainnot. Osa tilaisuuksista oli kaikille avoimia ja osa LYNETin sisäisiä. Yhteistyötä järjestelyissä tehtiin mm. TEKESin ja ministeriöiden kanssa. Suomen Akatemialle laadittiin LYNETin tutkijoiden yhteistyönä maaperä-aiheinen ohjelmaehdotus. Lynet koordinoi vuoden aikana kahta ministeriöiden rahoittamaa tutkimusohjelmaa: Maatalouden ympäristövaikutukset (MATO)-ohjelma ja Metsien monimuotoisuusohjelma METSOa tukeva tutkimus ja kehitystyö. Loppuvuodesta käynnistyi ministeriöiden LYNETiltä tilaama ravinteiden kierrätyksen toimintaohjelman taustaselvitys. Vihreän kasvun avainindikaattorit-hankkeessa määritellyt ympäristön laatua, luonnonvaroja, resurssitehokkuutta ja ympäristöliiketoimintaa kuvaavat mittarit julkaistiin Lynetin nettisivuilla mahdollistamaan niiden parempi hyödyntäminen. Hankeyhteistyö Lynet-laitosten välillä oli vilkasta. Strategisen tutkimusneuvoston (STN) sekä Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS) -hankkeissa laitoksia yhdistäviä teemoja olivat mm. merten kestävä hyödyntäminen, kestävä metsäbiotalous, energia, kaupungistuminen, arktisuus, elintarvikeketjun kilpailukyky, digitalisaatio, vieraslajit, ravinteiden kierrätys ja vesistövaikutukset, vaelluskalakantojen elvyttäminen, julkiset hankinnat sekä kiertotalous. Lynet-laitosten, yliopistojen ja CSC:n yhteinen Avoin paikkatiedon infrastruktuuri - ogiir hanke sai Suomen Akatemialta merkittävän rahoituksen. Tutkimuksen tukipalveluissa tehtiin yhteistyötä erityisesti osaamisen kehittämisessä, tietopalveluissa, laboratorioiden välillä ja projektituessa. Yhteisten koulutusten teemoja olivat mm. johtaminen, viestintä ja vuorovaikutus sekä tilastotieteet. Tukipalveluyhteistyötä edistettiin useilla työpajoilla, joihin kutsuttiin tapauskohtaisesti myös mm. sosiaali- ja terveysalan tutkimuslaitosten ja yliopistojen edustajia. Laboratoriot myös loivat valmiuksia laitteiden yhteiskäyttöön. Tietoaineistoyhteistyön keskeinen teema vuonna 2016 oli kansalaishavainnot, mihin liittyen valmisteltiin hanke, jossa laitokset yhteistyössä keräävät alan parhaita ja oppimisen arvoisia kokemuksia julkisen hallinnon suositukseksi (JHS). Keskeisiä tiede- ja tutkimuspolitiikkaan vaikuttamisen toimia vuonna 2016 olivat KOTUMO-ryhmälle laadittu yhteinen näkemys korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön edistämisestä sekä yhteistyö Unifin tutkimusjärjestelmään liittyneessä visiotyössä. Lausuntoja annettiin vuoden aikana yksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa käytiin keskustelua mm. tieteellisestä laskennasta Toukokuussa 2016 käynnistettiin selvitys kolmen tutkimuslaitosten yhteenliittymän, Lynetin, Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKOn ja Tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TU- NE) toimintojen mahdollisesta yhdistämisestä. Uuden yhteenliittymän perustamisesta tehtäneen päätös keväällä 2017.
2/11 Sisällys 1. Yhteenliittymän tarkoitus ja tavoitteet... 2 2. Yhteenliittymän kokoonpano ja rakenne... 2 3. Toiminta... 3 3.1. Tutkimusyhteistyön edistäminen... 3 3.2. Tutkimuksen tukipalvelut... 6 3.3. Tietoaineistot ja seurannat... 7 3.4. Tiede- ja tutkimuspolitiikkaan vaikuttaminen... 8 3.5. Pohjoinen toimintaohjelma... 8 3.6. Muut... 10 4. LYNETin, SOTERKOn ja TUNEn yhdistymisen valmistelu... 10 5. Yhteenveto Lynetin tapahtumista 2016... 10 1. Yhteenliittymän tarkoitus ja tavoitteet LYNET toimii luonnonvara- ja ympäristötiedon, tutkimuksen ja asiantuntijapalveluiden yhteistyöelimenä. Yhteenliittymän tavoitteena on parantaa luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tuottavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä tukea alan elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämistä. 2. Yhteenliittymän kokoonpano ja rakenne LYNETiin kuuluivat 2016 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Geologian tutkimuskeskus (GTK), Ilmatieteen laitos (IL), Luonnonvarakeskus (Luke), Maanmittauslaitos (MML), Suomen ympäristökeskus SYKE ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (kuva 1). LYNET yhdistää siten Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM), Maaja metsätalousministeriön (MMM), Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä Ympäristöministeriön (YM) hallinnonaloilla tehtävän luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen. Yhteenliittymällä on ohjausryhmä, johtoryhmä ja pääsihteeri, joiden tehtävät on määritelty asetuksessa (Liite 1). Lisäksi pääsihteerin rinnalla asioiden valmistelussa toimii työvaliokunta ja yhteenliittymän viestinnästä vastaa viestintäryhmä. Kuva 1. Lynetin organisoituminen.
3/11 Ohjausryhmä kokoontui kahdesti vuonna 2015 seuraavalla kokoonpanolla: Ari-Pekka Manninen, yksikön johtaja, LVM Sanna Ruuskanen, hallitusneuvos, LVM Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, MMM Jari Gustafsson, kansliapäällikkö, TEM Hannele Pokka, kansliapäällikkö, YM Johanna Ikävalko, neuvotteleva virkamies, LVM Pirjo Karttunen, suunnittelija, LVM Mikko Peltonen, Tutkimusjohtaja, MMM Mika Honkanen, neuvotteleva virkamies, TEM Laura Höijer, Tutkimusjohtaja, YM Mika Nykänen, pääjohtaja, GTK (LYNETin pj) Lea Kauppi, Pääjohtaja, SYKE / Juhani Damski, pääjohtaja, IL (LYNETin vpj) Vuonna 2016 LYNETin johtoryhmä kokoontui puheenjohtajansa GTK:n pääjohtaja Mika Nykäsen johdolla neljä kertaa. Johtoryhmän varsinaisia jäseniä ovat LYNETin jäsenorganisaatioiden pääjohtajat. Pysyvinä asiantuntijoina kokouksiin osallistuivat kunkin ministeriön edustaja, GTK:n viestintäjohtaja ja LYNETin pääsihteeri. Työvaliokuntaan kuuluvat laitosten tutkimusjohtajat ja pääsihteeri ja viestintäryhmään kuuluvat organisaatioiden nimeämät viestintähenkilöt. Johtoryhmän puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain kunkin laitoksen ollessa vuorollaan puheenjohtaja. Viestintäryhmää vetää puheenjohtajalaitoksen viestintäjohtaja tai muu viestintäasiantuntija. Puheenjohtajalaitos vastaa LYNETin viestinnästä yhdessä LYNETin pääsihteerin kanssa. Vuonna 2016 pääsihteerinä toimi Sanna Marttinen. Johtoryhmän, työvaliokunnan ja viestintäryhmän kokoonpanot ja ryhmien puheenjohtajat vuonna 2016: Johtoryhmä Pääjohtaja Matti Aho, Evira Pääjohtaja Mika Nykänen, GTK (pj) Pääjohtaja Juhni Damski, IL (vpj 1.7.-31.12.2016 ) Pääjohtaja Mari Walls, Luke Pääjohtaja Arvo Kokkonen, MML Pääjohtaja Lea Kauppi, SYKE (vpj 1.1.-30.6.2016 ) Pääjohtaja Antti Vasara, VTT Pysyvät asiantuntijat: Suunnittelija Pirjo Karttunen --> hallitusneuvos Sanna Ruskanen, LVM Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen, MMM Neuvotteleva virkamies Mika Honkanen, TEM Tutkimusjohtaja Laura Höijer, YM Viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund, GTK Pääsihteeri Sanna Marttinen, LYNET Työvaliokunta Tutkimusjohtaja Liisa Sihvonen, Evira Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi, GTK Tutkimusjohtaja Yrjö Viisanen, IL Tutkimusylijohtaja Johanna Buchert, Luke Tutkimusjohtaja Tiina Sarjakoski, MML Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, SYKE Operatiivinen johtaja Anu Kaukovirta-Norja --> tutkimusjohtaja Tina Nakari-Setälä, Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut, VTT Pääsihteeri Sanna Marttinen, LYNET Viestintäryhmä Viestintäjohtaja Varpu Seppälä, Evira Viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund, GTK (pj) Viestintäasiantuntija Eija Vallinheimo, IL Aluetiedottaja Marjatta Joutsimäki, Luke --> viestintäjohtaja Johanna Torkkel Viestintäpäällikkö Amie Aalto, MML Viestintäjohtaja Kirsi Norros, SYKE Viestintäjohtaja Olli Ernvall, VTT 3. Toiminta 3.1. Tutkimusyhteistyön edistäminen Tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä edistettiin työpajatoiminnalla, erilaisilla tilaisuuksilla, yhteisillä hankkeilla ja LYNETin kahdella tutkimusohjelmalla (Kestävä Ruokajärjestelmä ja Paikkatieto). LYNETin vuoden päätapahtuma oli Ratkaisuja luonnosta - tutkimuspäivä 4.10., joka kokosi 170 osallistujaa Vanhalle ylioppilastalolle Helsinkiin ja verkkolähetyksen pariin. Tilaisuudessa etsittiin luontopohjaisia ratkaisuja (engl. nature-based solutions) kiertotalouteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, luonnonriskien hallintaan sekä parantamaan kaupunkien viihtyisyyttä ja väestön hyvinvointia. Aihe oli vahvasti esillä
4/11 mm. EU:n tutkimusohjelmissa. Tutkimuspäivä asettui osaksi isompaa kansallista kokonaisuutta, johon kuului muita aiheeseen liittyviä tapahtumia, hankkeita ja viestintää. Miehittämättömien ilma-alusten (UAV) kehitys ja hyödyntäminen erilaisissa sovelluksissa on vahvassa nousussa. Yhdessä TEKESin kanssa 13.6. järjestetyssä LYNET ja dronet työpajassa LYNET-laitokset ja yritykset pohtivat, kuinka ympäristöseurantoja voidaan tehdä eri viranomaisten tarpeita yhdistäen ja tehokkaammin hyödyntäen älylennokkeja. Tilaisuuden pohjalta käynnistyi hankevalmisteluja. LYNET osallistui myös Helsingin yliopiston järjestämän seminaarin "Drones in Research & Research infrastructures 19.1.2017 valmisteluihin. Ravinteiden kierrätys on nostettu kansallisesti tärkeään asemaan mm. Sipilän hallitusohjelman tavoitteilla. Tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä tässä teemassa aktivoitiin 8.3. työpajassa, joka järjestettiin yhteistyössä MMM:n kanssa. Loppuvuodesta käynnistettiin MMM:n ja YM:n tilaama ja LYNETin koordinoima taustaselvitys ravinteiden kierrätyksen nykytilasta sisältäen ehdotukset tuleviksi toimenpiteiksi. Työ toimii pohjana Ravinteiden kierrätyksen seurantaryhmän (Raki-ryhmä - YM, MMM, TEM, Tekes ja VM) tulevalle toimintaohjelmalle. Data ja sen visualisointi tunnistettiin entistä tärkeämmiksi tutkimuksen tekemisen ja siitä viestimisen välineiksi. Datan visualisoinnilla vaikuttavuutta - työpajat 4.4. ja 22.4. kokosivat tutkijoita ja visualisoinnin asiantuntijoita yhteen keskustelemaan datan visualisoinnin mahdollisuuksista sekä ratkomaan tutkimusaineistojen analysointiin ja tulosten viestintään liittyviä kysymyksiä. Kestävä ruokajärjestelmä- tutkimusohjelma käynnisti kolmen seminaarin sarjan teemalla Mikrobit hyvässä ja pahassa 29.11. Kaikille avoimessa tilaisuudessa LYNETin asiantuntijat esittelivät mikrobien vaikutuksia eläinten, ihmisten sekä kasvien terveyteen ja hyvinvointiin. Seminaarisarja jatkui 31.1.2017 otsikolla Ruoka on kemiaa, jossa asiantuntijat käsittelivät laaja-alaisesti kemiallisten aineiden vaikutuksia ihmisten ruokaan ja ruoantuotantoon. Esillä olivat myös elintarvikkeiden aitoustutkimukset ja ruoansulavuusmallit elintarvikkeiden turvallisuuden ja terveellisyyden ennustamisessa. Kolmas seminaari järjestetään keväällä 2017. Runsas kiinnostus seminaareja kohtaan osoitti ruoka-teeman olevan edelleen ajankohtainen yhteistyön osaalue LYNETissä. Ruokateema osana biotaloutta oli esillä myös pääsihteerin haastattelussa Kehittyvä elintarvike-lehdessä. Suomen Akatemia keräsi tutkijayhteisöltä ehdotuksia uusiksi ohjelmiksi avoimella kyselyllä joulukuussa 2016. LYNET osallistui kyselyyn maaperä-aiheisella ohjelmaehdotuksella, jossa yhdistettiin eri laitosten tutkijoiden näkökulmia aiheeseen. Maaperä oli esillä myös 16.2. mikrobiekologian seminaarissa, jolla pohjustettiin kesällä 2017 Helsingissä järjestettävää eurooppalaista Ecology of Soil Microorganisms kongressia. Lynet aloitti Maatalouden ympäristövaikutukset (MATO)-ohjelma koordinoinnin. Ohjelma toteutetaan MMM:n ja YM:n yhteistyönä ja koordinaattorina toimii Mikko Kuussaari. Saija Kuusela jatkoi Metsien monimuotoisuusohjelma METSOa tukevan tutkimuksen ja kehitystyön koordinaattorina. Ohjelmaa toteuttivat MMM ja YM yhteistyössä. Vihreän kasvun avainindikaattorit tarjoavat kootusti numerotietoa keskeisistä ympäristön laatua, luonnonvaroja, resurssitehokkuutta ja ympäristöliiketoimintaa kuvaavista mittareista. LYNET-laitosten jo aiemmin toteuttamassa VN TEAS-hankkeessa määritellyt indikaattorit tuotiin infografiikkana LYNETin wwwsivuille, mikä mahdollistaa niiden paremman hyödyntämisen yhteiskunnallisessa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Indikaattoreista viestittiin laajalti. Paikkatietoyhteistyötä edistettiin tutkimusohjelmalla, hankkeilla ja koulutuksilla. Vuoden merkittävin saavutus oli LYNETin Paikkatieto-ohjelman, yliopistojen ja CSC:n pitkäjänteisen yhteistyön tuloksena syntynyt Avoin paikkatiedon infrastruktuuri - ogiir hanke, jolle Suomen Akatemia myönsi 1,9 M rahoituksen vuoden 2016 lopussa. Hankkeen tavoitteena on kehittää kansallinen ympäristö-, luonnonvara- ja maankäyttötietojen paikkatietopohjainen palveluinfrastruktuuri tutkimuksen tarpeisiin. ogiir tarjoaa ympäristöön liittyvälle tutkimus- ja kehitystyölle joukon luotettavia, kattavia ja sisäisesti yhtenäisiä lähtöaineistoja, joita voi käyttää keskenään integroitujen tietopalvelujen kautta. ogiir palvelee yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä paikkatietoon liittyvää tutkimusyhteistyötä ja tiedonvaihtoa. LYNET tuki hankkeen valmistelua vuonna 2014 myönnetyllä siemenrahalla. Muita paikkatietoon liittyviä toimia olivat mm. Geoinformatiikan kansallisen tutkimuspäivän järjestäminen neljännen kerran 10.5.2016 Geoinformatiikan yliopistoverkosto FIUGINETin, LYNETin Paikkatieto-ohjelman
5/11 ja CSC:n yhteistyönä. Tapahtumassa kuultiin esitelmiä ja tietoiskuja sekä käytiin keskustelua alan tutkimuksesta, aineistoista ja paikkatietoalan kehityksestä Suomessa. Osallistaviin paikkatietomenetelmiin puolestaan tutustuttiin koulutuksessa 13.6.2016. Osallistavat paikkatietomenetelmät ovat yksi visuaalinen keino saada näkyvään karttamuotoon sosiaalista (esim. mielipiteitä) ja kulttuurista paikkatietoa. Valtionhallinnon piirissä saatavilla oleviin Luonnonvara- ja ympäristöalan paikkatietopalvelujen yhteiskäytön helpottamista ideoitiin Esri Finlandin järjestämissä työpajoissa (30.8. ja 24.11), joihin LYNET-laitokset osallistuivat aktiivisesti. ArcGIS-paikkatietoalustaan tutustuttiin tietoiskussa 1.9. Hankeyhteistyö LYNET-laitosten kesken oli vilkasta. Kahdenvälisten hankkeiden lisäksi käynnissä oli useita poikkitieteellisiä hankkeita, joissa yhdistyi usean LYNET-laitoksen osaaminen. Tässä tarkastellaan LYNETlaitosten yhteisiä teemoja kahden rahoitusinstrumentin hankkeissa: Strategisen tutkimusneuvoston (STN) - hankkeet sekä Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS)- hankkeet. STN hankehauissa on rahoitettu tähän mennessä 30 hanketta, joista 15:ssa on mukana joku LYNET-laitos. Näistä kaikki ovat yhteishankkeita yliopistojen kanssa. Kahdessa hankkeessa on mukana vähintään kolme LYNET laitosta: Merten kestävää hyödyntämistä tutkiva Smart Sea - Pohjanlahti kestävän kehityksen alueena (IL, SYKE, Luke, VTT, GTK) sekä Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous (FORBIO) (IL, Luke, SYKE). Muita LYNET-laitoksia yhdistäviä teemoja olivat mm. energia ja kaupungistuminen. VN TEAS hankkeita on vuosina 2014-2017 rahoitettu noin 180 kpl, joista noin 60:ssä on joku LYNET-laitos mukana. Vuonna 2016 käynnissä olleista hankkeista kahdessa oli mukana vähintään kolme LYNET-laitosta: AACA Adaptation actions for a changing Arctic -hanke (Luke, SYKE, IL) tuotti arktisen alueen päättäjille ja muille toimijoille tietoa alueen ympäristöllisistä ja sosio-ekonomisista muutoksista ja niiden vaikutuksista ja Kotimaisen kalan kilpailukyvyn parantaminen - muutokset ympäristöperäisten haitta-aineiden pitoisuuksissa (Evira, THL, Luke, SYKE) liittyi Suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn, tuottavuuden ja kilpailuaseman turvaamiseen. Muita LYNET-laitoksia yhdistäviä teemoja VN TEAS-hankkeissa olivat mm. digitalisaatio ruokaketjun kehittämisessä, hajautettu uusiutuva energia, vieraslajit, ravinteiden kierrätys ja vesistövaikutukset, vaelluskalakantojen elvyttäminen, julkiset hankinnat sekä kiertotalous. Yhteisjulkaisuja (vähintään kaksi LYNET-laitosta julkaisussa mukana) oli vuonna 2016 117 kpl, joista vertaisarvioituja oli 79 kpl ja ammatillisia oli 36 kpl (raportti liitteenä 1). Määrät olivat samalla tasolla kuin edellisvuonna. Määriä tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että aineisto ei ole täysin kattava. Verkostokaavio kuvassa 2 (Gephi/ForceAtlas2 malli) kuvaa laitosten välistä yhteistyötä julkaisuissa. Viivan paksuus kuvaa yhteisjulkaisujen määrää. Yhteisjulkaisuissa oli aikaisempaan tapaan valtaosassa mukana kaksi Lynetlaitosta (taulukko 1), mutta myös muita yhteistyökumppaneita oli usein mukana. Tällaisia julkaisuja ei kuitenkaan eritelty muista tai analysoitu tässä selvityksessä. Taulukko 1. Lynet yhteisjulkaisujen yhteistyökumppaneiden määrät v 2016. Lynet kumppaneita 5 4 3 2 yht vertaisarvioidut - 1 2 76 79 ammatilliset 1-4 31 36 yhteensä 1 1 8 107 115 Kuva 2. LYNET-yhteisjulkaisut 2016.
6/11 3.2. Tutkimuksen tukipalvelut Koulutukset ja muu osaamisen kehittäminen LYNETin toimintaa ja erityisesti osaamisen kehittämistä esiteltiin Valtiokonttorin valtioyhteisöjen johdolle, esimiehille, henkilöstöammattilaisille ja kehittäjille järjestämässä Osaaminen edellä uudistuen tapahtuman yhteydessä 16.2.2016. Tapahtumassa heräteltiin niin organisaatioita kuin yksilöitäkin jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Paneelissa LYNET-laitosten johtajat keskustelivat tutkimuslaitosten osaamisen johtamisen erityispiirteistä, keskeisistä tulevaisuuden osaamisista ja siitä, miten hyvistä osaajista pidetään kiinni kiristyvässä tilanteessa. Näkyvä osa LYNETin toimintaa ovat yhteisesti järjestetyt koulutukset. Vuonna 2016 LYNET yhteistyönä toteutettiin mm. johtamis-, viestintä- ja vuorovaikutuskoulutusta. Käynnissä oli myös laaja tilastotieteen koulutusohjelma. Yhteensä LYNET yhteistyössä järjestettiin 16 kurssia tai koulutustapahtumaa vuonna 2016, ja osallistujia koulutustapahtumissa oli yhteensä 377. Koulutustapahtumien määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (2015: 15) ja koulutettavien määrä hieman suurempi (2015: 307). Tarkemmat tiedot järjestetyistä koulutustapahtumista ja kursseista ovat liitteessä 2. Tilastoinnissa ei ole mukana esim. työpajoja ja tietoiskuja, joissa on ollut koulutuksellisia elementtejä. Nämä huomioiden osallistujia tilaisuuksiin olisi ollut useita satoja lisää. Koulutuksellisen annin lisäksi koulutustapahtumat ovat tärkeitä verkostoitumistilaisuuksia. Koulutusten järjestämisestä vastasi Osaamisen kehittämisen koordinaatioryhmä (Oske-ryhmä), joka myös suunnitteli koulutuskalenterin seuraavalle vuodelle. Muita yhteistyön alueita olivat sähköisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja hyvien käytäntöjen vaihto mm. henkilöstösuunnitelmiin liittyen. LYNET-laitokset osallistuivat myös Valtiohallinnon henkilökiertopilottiin, jolla pyritään edistämään henkilöstön liikkuvuutta. Taulukko 2. Koulutustilaisuuksien osallistujamäärät koulutusaloittain. Koulutustapahtumia Osallistujia Viestintä ja vuorovaikutus 3 40 Menetelmäkoulutus 7 178 Johtamiskoulutus 5 136 Muut 1 23 Yhteensä 16 377 Laboratoriot Laboratorioyhteistyön kehittämiseksi järjestettiin 29.2. työpaja, jossa ideoiduista yhteistyöaihioista useita edistettiin vuoden aikana. Laboratoriolaitteiden yhteiskäytön mahdollistamiseksi listattiin vajaakäytössä olevia laitteita, joita voidaan tarjota muiden käyttöön ja laadittiin sopimusmalli yhteiskäytöstä. Päällekkäisten hankintojen välttämiseksi sovittiin hankinnoista tiedottamisesta. Aloitettiin myös laitosten järjestämien laboratoriokoulutusten avaaminen muille LYNET-partnereille ja suunniteltiin teemakohtaisia työpajoja vuodelle 2017 laboratoriohenkilöstön verkottamiseksi. Yhteisesti kilpailutettu laboratorion kemikaali- ja tarvikehankintojen puitesopimus oli 2016 käytössä Lukessa ja SYKEssä. Uuden kauden kemikaali- ja tarvikepuitesopimuksen yhteisen kilpailutuksen suunnittelu käynnistettiin. Oulussa toimii SYKEn ja Luken yhteinen LYNET-laboratorio. Yhteistyöneuvotteluja eri laitosten välillä käytiin myös mm. Viikissä, Otaniemessä ja Kokkolassa. Vuoden lopussa valmisteltiin SYKEn, VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä merkittävä hanke Chilen ympäristöministeriön referenssikeskuksen suunnittelemiseksi. Vuoden 2017 aikana luodaan tiekartta koskien mittauskapasiteettia ja pätevyyskokeita, millä tavoitellaan maahan tulevien investointien lisääntymistä mittausten laatua parantamalla.
Laboratorioyhteistyötä edisti LYNET-laitosten edustajista koostuva ryhmä, jonka toimintaan osallistuivat myös Tullilaboratorion ja FIMEAn laboratorion edustajat. 7/11 Tietopalvelut Kirjasto- ja tietopalveluyhteistyötä edistävä Tietopalvelut-ryhmä järjesti 12.1. työpajan liittyen julkaisurekistereihin, julkaisuarkistoihin ja CRIS-hankkeisiin. Työpajassa tunnistettuja yhteistyön teemoja olivat mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen käytännöt, altmetriikka, tutkijatunnisteet, tietojärjestelmät, tietomallit ja LEAN. Yhteistyötä on edistetty ryhmän tapaamisissa asiantuntija-alustusten avulla ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä. Tutkimushankekuvausten verkkohakemisto Hankehaavissa olivat vuonna 2016 LYNET-laitoksista mukana Evira, GTK, Luke, MML:n Paikkatietokeskus (FGI) ja SYKE. Hankehaavi päivittyy kerran viikossa kokoamalla hanketiedot laitosten omista järjestelmistä. Vuoden 2016 alussa otettiin käyttöön kansallinen VIRTA-julkaisutietopalvelu, johon LYNET-organisaatioista liittyivät GTK, Luke, MML, SYKE ja VTT. VIRTA on opetus- ja kulttuuriministeriön CSC:ltä ostama palvelu, joka kokoaa yhteen julkaisujen tiedot suomalaisista yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja yliopistollisista sairaaloista ja tarjoaa näin yhteismitallista ja ajantasaista vertailutietoa niiden julkaisutoiminnasta. LYNET-organisaatioiden edustajia osallistui OKM:n Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen eri työryhmiin. Aihepiirin osaamista jaetaan LYNETin yhteisen ATT-sähköpostilistan välityksellä. LYNET-yhteisjulkaisuista Tietopalvelut-ryhmä keräsi ja raportoi tiedot neljättä kertaa. Projektitoiminnan tuki LYNET-laitosten projektitukihenkilöt tutustuivat erilaisiin projektituen organisointimalleihin 7.4. työpajassa, jossa mukana oli myös yliopistojen edustajia. Yhteistyötarpeeksi tunnistettiin mm. innovaatioiden kaupallistamisen käytännöt, mihin liittyvä työpaja järjestettiin yhdessä SOTERKO-laitosten kanssa 20.9. Työpajassa keskusteltiin eri laitosten toimintatavoista ja haasteista liittyen mm. saatavilla olevaan tukeen, keksintöjen identifiointiin ja suojaamiseen, tutkimustulosten kaupallistamisen prosessiin ja asiantuntijapalveluiden tuotteistamiseen. Suomen Akatemian Horisontti 2020 kansalliset tukihenkilöt (NCP) ja laitosten projektitukihenkilöt tapasivat 15.8. teemalla H2020-tuki tehokäyttöön. Tilaisuudessa tutustuttiin tukihenkilöiden toimintaan ja valittuihin rahoituskanaviin. LYNETin edustajat osallistuivat yliopistojen Tutkimuspalvelupäiville 25.8. ja toivat tutkimuslaitosnäkökulmaa keskusteluihin päivien teemasta "Korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatioyhteistyö yritysten kanssa". 3.3. Tietoaineistot ja seurannat Tietoaineistoyhteistyön keskeinen teema vuonna 2016 oli kansalaishavainnot. Aiheeseen liittyvissä tapaamisissa tutustuttiin laitosten kansalaishavaintotoimintaan ja kehitettiin yhteistä alustaa havainnoista ilmoittamiseen. Yhteistyössä oli mukana myös SOTERKO-laitoksia, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ja Kuntaliitto. Loppuvuodesta valmisteltiin hanke, jossa laitokset yhteistyössä keräävät alan parhaita ja oppimisen arvoisia kokemuksia julkisen hallinnon suositukseksi (JHS) kansalaishavainnoinnista. Hanketta esiteltiin Maanmittauslaitoksen Paikkatietomarkkinoilla 9.11. Sen toteutus ajoittuu vuodelle 2017. LYNET-laitokset, osana julkista hallintoa, on velvoitettu käyttämään Kansallista palveluväylää (KaPa) ja kytkemään tietovarantojaan osaksi palveluarkkitehtuuria. Laitosten KaPa-yhteyshenkilöiden tapaamisessa 14.12. vaihdettiin kokemuksia liittymisestä. Yhteistyötarpeeksi tunnistettiin mm. organisaatioiden laboratoriopalveluiden kuvaaminen yhteneväisellä tavalla. Kansalaishavaintojen ja KaPan yhteensovittamisen selvittämiseksi saatiin hankerahoitus. LYNETin pääsihteeri kutsuttiin MONITOR 2020-ohjelmaan kuuluvan MONITOR 2019-hankkeen ohjausryhmään. MONITOR 2020-ohjelman tehtävänä on kehittää ympäristön seurantatiedon tuotantoa ja parantaa
8/11 tuotetun tiedon vaikuttavuutta. MONITOR 2019-hankkeessa koordinoidaan ko. ohjelman toteutus vuosina 2016-2019. LYNET-yhteistyön tavoitteena hankkeessa on hyödyntää tutkimuslaitosten välisiä yhteistyöverkostoja uusien seurantamenetelmien validoinnissa, jalkauttamisessa ja hyväksi havaittujen käytäntöjen vakiinnuttamisessa. 3.4. Tiede- ja tutkimuspolitiikkaan vaikuttaminen Keskeisiä tiede- ja tutkimuspolitiikkaan vaikuttamisen toimia vuonna 2016 on listattu alla - LYNET-laitokset valmistelivat yhteisen näkemyksen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön edistämisestä ja luovuttivat sen KOTUMO-ryhmälle. Näkemys liittyi kyselyyn, jonka ministeriöt lähettivät alaisilleen tutkimuslaitoksille osana hallitusohjelman kärkihankkeiden toteuttamista - Yhteistyö Unifin visiotyössä Yliopistot korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kokonaisuudessa vuonna 2025 o Pääsihteeri osallistui työpajaan 9.9. o Keskustelutilaisuus visioluonnoksesta Unifin edustajien ja LYNETin tutkimusjohtajien sekä SOTERKOn edustajien kesken 14.11. - Lausunto Kansalliseen säteilyturvallisuuden tutkimusohjelmaan - Osallistuminen kansalliseen keskusteluun tieteellisestä laskennasta o Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) edustaja ja LYNETin tutkimusjohtajat keskustelivat 14.1. tieteellisen laskennan laitteistoinvestointien rahoitusmallista o Pääsihteeri ja laitosten edustajia osallistui OKM Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin haastatteluun 22.9., jossa kartoitettiin LYNET-laitosten tarvetta tieteellisen laskennan palveluille - Pääsihteeri osallistui OKM:n keskustelutilaisuuteen Tutkimusetiikan tukihenkilöjärjestelmästä (TU- NEn edustajana) - Lea Kauppi (varajäsen Lynetin pääsihteeri) nimettiin FinELib-ohjausryhmään (TUNEn edustajana) - LYNET-laitokset vastasivat Opetus- ja kulttuuriministeriön tietopyyntöön (12.2.) koskien tieteellisille kustantajille maksettuja lisenssimaksuja - LYNETin pääsihteeri nimettiin jäseneksi Metrologian neuvottelukuntaan, jossa edustukset myös useista LYNET-laitoksista - Pääsihteeri on mukana Kansallisessa ennakointiverkostossa KEV (Yammer-verkkoyhteisö) - H2020 o Pääsihteeri on osallistunut H2020 Suomalaisten vaikuttajien ydinryhmien kokouksiin o SC2 ja SC5 tukiryhmien tapaaminen 5.9. - STN o Osallistuminen 12.2. Kansallisen ennakointiverkoston työpajaan, jossa valmisteltiin 2017-2018 teemoja. o Laitosten aktivointi verkkokyselyyn ja työpajaan osallistumiseksi - Pääsihteeri on osallistunut OKM:n Avoin tiede ja tutkimus-hankkeen asiantuntijaryhmään ja muissa ryhmissä on mukana useita laitosten edustajia. Tietoa on vaihdettu LYNETin sähköpostiringissä 3.5. Pohjoinen toimintaohjelma Tutkimusyhteistyön edistäminen Pohjoinen -toimintaohjelman (http://www.oulu.fi/lynet) tavoitteena on pohjoisten erityiskysymysten ratkaiseminen ympäristö- ja luonnonvara-alalla. Ohjelma tuo yhteen LYNET-tutkimuslaitosten ja Oulun yliopiston eri tiedekuntien tutkijakuntaa yhteisiin tutkimushankkeisiin. Pitkän tähtäimen visiona on alan yhteinen pohjoinen/arktinen tutkimusohjelma. Yliopisto-tutkimuslaitosyhteistyössä merkittävä toimintamuoto on yhteisprofessuurit, joita LYNET-laitoksilla ja Oulun yliopistolla on kymmenen. Professoreiden hankkeet profiloivat yhteistyötä (esim. STN-rahoitteinen pilvipalvelujen hyödyntämistä sähkömarkkinoiden joustossa tutkiva BCDC Energia-hanke) ja he toimivat tutkijakoulutuksessa väitöskirjaohjaajina. Vuonna 2016 Oulun yliopiston tutkijakoulun luonnonvara-, ympäristö- ja pohjoisuusalan tohtoriohjelman (AURORA) kautta väitteli yhtensä seitsemän tutkijaa tutkimuslaitosten yhteistyöprojekteista.
9/11 Hankeaktivoinnilla tähdätään yhteistyöhankkeisiin, joissa yhdistyy useamman LYNET-tutkimuslaitoksen ja Oulun yliopiston tiedekuntien toisiaan täydentävää osaamista. Tärkeitä avainhenkilöitä yhteisprofessoreiden lisäksi ovat tutkimusprofessorit/professorit ja senioritutkijat tutkimuslaitoksissa ja tiedekunnissa. He toimivat samalla yhteistyölinkkeinä taustaorganisaatioidensa muihin tutkimusryhmiin ja verkostoihin. Malliesimerkkinä tästä vuoden 2016 lopulla aloittanut biotalouden vesistövaikutuksia selvittävä pohjoismainen huippuyksikkö (BIOWATER). Arktiseen tutkimusyhteistyöhön linkkinä toimii myös Arktinen yliopisto (UArctic http://research.uarctic.org/), jonka tutkimustoimintaa johdetaan Oulun yliopiston Thule-instituutista. UArcticin temaattisten verkostojen avulla valmistellaan ja toteutetaan sirkumpolaarista monitieteistä tutkimusta. UArctic järjesti ensimmäisen tutkimuskongressin syyskuussa 2016 Pietarissa ja seuraava järjestetään 2018 Oulussa. Lynet-laitoksilla ja Oulun yliopistolla oli vuonna 2016 noin 135 yhteisjulkaisua, mikä on samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna (taulukko 2). Luku sisältää sekä vertaisarvioituja että ammatillisia julkaisuja. Taulukko 2. Lynet-laitosten ja Oulun yliopiston yhteisjulkaisut (kpl) 2015 ja 2016. Lynet laitos 2015 2016 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 2 Geologian tutkimuskeskus (GTK) 22 12 Ilmatieteen laitos (IL) 10 14 Luonnonvarakeskus (Luke) 38 29 Maanmittauslaitos (MML) 1 Suomen ympäristökeskus SYKE 24 32 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 46 45 YHTEENSÄ 140 135 Infrastruktuuriyhteistyö Oulun Linnanmaan kampuksen Ympäristötietotalo kokoaa alan toimijoita yhdeksi tutkimuskeskittymäksi, jossa yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä edistetään monimuotoisesti. Saman kampusalueen Teknologiakylässä toimivat myös VTT ja Evira. Ympäristötietotalossa ovat Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen Oulun toimitilat sekä Oulun yliopiston arktisuus-/pohjoisuustutkimusta sekä luonnonvara- ja ympäristöteemaisia painoaloja koordinoiva Thule-instituutti. Vuoden 2016 lopulla taloon muutti myös Oulun yliopiston Sodankylän Geofysikaalisen observatorion Oulun toimisto. Tämä lisää entisestään Oulun yliopiston ja tutkimuslaitosten liittymäpintaa. Tutkimuslaitosten ja Oulun yliopiston infrastruktuuriyhteistyötä on edistetty toimintaohjelman puitteissa työryhmin ja hankevalmisteluin. Laboratorioyhteistyön tiivistämistä ja uudistamista Linnanmaalla on edistetty OY-SYKE-Luke laboratoriotyöryhmässä, joka jatkaa edelleen toimintaansa. Oulun yliopiston Kaivannaisalan tutkimuskeskittymää kehitetään yhdessä GTK:n, VTT:n sekä Lapin, Luulajan ja Tromssan yliopistojen kanssa. Sirkumpolaarista tutkimusasema ja tutkijavaihtoyhteistyötä edistävä EU-infrastruktuurihanke INTERACT sai rahoituksen Horisontti 2020 INFRA-ohjelmasta ja kansainvälistä monitieteistä ilmakehä- ja ekosysteemitutkimusta edistävä INAR RI kokonaisuus Suomen Akatemian FIRI-ohjelmasta. Vaikuttaminen Arktinen teema ml. tutkimus ovat parhaillaan vahvasti Euroopan Unionin eri tahojen agendalla. Tulevan puiteohjelmakauden polaaritutkimusohjelman valmistelu on meneillään. EU-PolarNet H2020- koordinaatiohanke (http://www.eu-polarnet.eu/), jossa Oulun yliopiston Thule-instituutti on kansallinen edustaja, on merkittävässä roolissa ohjelman kokoamisessa. Keväällä 2016 toteutettuun sisällön avainteemojen konsultaatioista on tiedotettu ja vaikutettu myös LYNET-kanavien kautta. Meneillään olevien EU-puiteohjelmien työohjelmia valmisteleviin scoping papereihin on pyritty vaikuttamaan yhdessä euroopanlaajuisten verkostohankkeiden (esim. COST) avulla. Alueellisissa konsultaatioissa liittyen aluekehittämiseen ja rakennerahasto-ohjelmiin LYNET-laitokset ja Oulun yliopisto ovat toimineet yhdessä Oulun Innovaatioallianssin kautta.
10/11 Alueellista vaikuttamista toteutetaan myös merkittävillä yhteishankkeilla tutkimustiedon loppukäyttäjien kanssa. Kesällä 2016 käynnistyi Kohti kestävää taloutta Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategian koordinointi ( PPBIO) EAKR-hanke, joka valmisteltiin ja toteutetaan yhteistyössä maakuntaliiton yliopiston ja ammattikorkeakoulun yksiköiden sekä tutkimuslaitosten kanssa. 3.6. Muut Sidosryhmäyhteistyö - Tehtiin tiivistä yhteistyötä ministeriöiden tutkimuksesta vastaavien henkilöiden kanssa - Yhteydenpito SOTERKO-sihteeristön kanssa oli tiivistä ja SOTERKO-laitokset kutsuttiin mukaan useisiin Lynetin järjestämiin tilaisuuksiin - Pääsihteeri osallistui syyskauden SOTERKO-johtoryhmän kokouksiin, joissa käsiteltiin mm. verkostojen yhdistymistä ja Unifin visiotyötä - Pääsihteeri osallistui TUNEn kokoukseen, jossa käsiteltiin mm. verkostojen yhdistymistä - Pääsihteeri osallistui Oulun Ympäristötietotalon yhteistyöryhmän kokouksiin - Pääsihteeri piti puheen Oulun yliopiston Thule-instituutin 20 v-juhlaseminaarissa LYNETin ja Oulun yliopiston yhteistyöstä otsikolla Northern aspects in national research collaboration Viestintä Viestinnässä painotettiin erityisesti sisäistä viestintää - Avattiin LYNETin uudet nettisivut, jotka toimivat yhteenliittymän pääasiallisena viestintäkanavana - Uutisia ja tapahtumia päivitettiin nettisivuille - Tapahtumista viestittiin LYNET-laitosten introissa ja pääsihteerin twitter-tilin kautta - Pääsihteeri kirjoitti Yhdessä enemmän -blogia - LYNETille luotiin facebook-sivu tutkimuspäivän tiedotusta varten 4. LYNETin, SOTERKOn ja TUNEn yhdistymisen valmistelu Toukokuussa 2016 käynnistettiin selvitys kolmen tutkimuslaitosten yhteenliittymän, LYNETin, SOTERKOn ja Tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TUNE) toimivuuden kehittämisestä ja toimintojen mahdollisesta yhdistämisestä. LYNETin pääsihteeri laati esiselvityksen, jonka perusteella päätettiin jatkaa yhdistymisen valmistelua. Uudelle organisaatiolle laadittiin ehdotus toimintamalliksi ja asiaa käsiteltiin loppuvuodesta useissa yhteenliittymien kokouksissa. 5. Yhteenveto Lynetin tapahtumista 2016 Tapahtuma Koulutustilaisuudet Pvm useita LYNETin työpajat Julkaisurekisteri/CRIS workshop (LYNET-tietopalveluryhmä) 12.1. LYNETin laboratoriotyöryhmän työpaja (LYNET) 29.2. Tietoisku altmetriikasta (LYNET -tietopalveluryhmä) 8.3. Ravinteiden kierrätys Tehtävä tutkimusyhteisölle -keskustelutilaisuus (LYNET +ministeriöt) 8.3. Visualisoinnilla vaikuttavuutta työpaja (LYNET +muita) 4.4. ja 22.4. Projektituen yhteistyön kehittäminen - työpaja (LYNET+HY+OY)) 7.4. Osallistavat paikkatietomenetelmät koulutus (LYNET) 13.6. H2020-tuki tehokäyttöön LYNETin projektitukihenkilöiden ja Akatemian NCP tapaaminen 15.8. (LYNET) ArcGIS tietoisku (LYNET) 1.9.
11/11 Kaupallistamisen kehittäminen tutkimuslaitoksissa - työpaja (LYNET +SOTERKO) 20.9. Keskustelutilaisuus Unifin visioluonnoksesta (LYNET +SOTERKO+Unifi) 14.11. KaPa-tapaaminen Lynet- laitoksille (LYNET) 14.12. Kansalaishavaintoihin liittyen tapaamisia (LYNET+muita) useita Avoimet tilaisuudet Talviklassikko - mikrobiekologian seminaari (LYNET + HY+kv-osallistujia) 16.2. Osaamisen kehittäminen huippututkimuksessa? -osaamispaja tilaisuudessa Osaaminen edellä 16.2. uudistuen (LYNET + valtioyhteisöjen henkilöstö) Geoinformatiikan kansallinen tutkimuspäivä (avoin tapahtuma) 10.5. Lynet ja dronet työpaja (LYNET +TEKES+yrityksiä) 13.6. Ratkaisuja luonnosta tutkimuspäivä (avoin tapahtuma) 4.10. Mikrobit hyvässä ja pahassa -seminaari (avoin tapahtuma) 29.11. Lausunnot ja kannanotot LYNETtin kannanotto korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämiseksi KOTU- 13.4. MOlle Lausunto Kansalliseen säteilyturvallisuuden tutkimusohjelmaan 29.9. Haastattelut Digitalisaatio vauhdittaa biotalouden keksintöjä -haastattelu Kehittyvä Elintarvike-lehteen 25.2. 2/2016 OKM Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin haastattelu (OKM+ LYNET) 22.9. Blogit Yhdessä enemmän blogi: Visualisoinnilla vaikuttavuutta 22.4. Yhdessä enemmän blogi: Mikä ihmeen NBS? 19.9. Yhdessä enemmän blogi: Menestystarinoita kansalaishavainnoista 24.11. Muita Maatalouden ympäristövaikutukset (MATO)-ohjelma koordinoinnin rahoituspäätökset (LYNET 17.5. +MMM+YM) Julkisen hallinnon suositus (JHS) kansalaishavainnoinnista hankkeen esittely Maanmittauslaitoksen Paikkatietomarkkinoilla 9.11. Puhe otsikolla Northern aspects in national research collaboration Oulun yliopiston Thuleinstituutin 20 v-juhlaseminaarissa (LYNET +Oulun yliopisto) 16.11. Vihreän kasvun avainindikaattorit julkaistu LYNETin nettisivuilla 21.11. Rahoituspäätös taustaselvitykselle Ravinteiden kierrättämisen toimintaohjelmaa (LYNET 23.11. +MMM+YM) Suomen Akatemian rahoituspäätös Avoin paikkatiedon infrastruktuuri - ogiir hankkeelle 2.12. (LYNET +yliopistoja+csc) Ohjelmaehdotus Suomen Akatemialle (LYNET) 21.12. Liitteet: Liite 1. LYNET-yhteisjulkaisut 2016 Liite 2. Koulutustilaisuudet 2016