Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET)

Transkriptio

1 8. Huhtikuuta 2016 Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET) Toimintakertomus 2015 Tiivistelmä vuoden 2015 toiminnasta Vuonna 2015 LYNET keskittyi toimintansa rakentamiseen laajentuneella kokoonpanolla. Eri laitosten tutkijat ja asiantuntijat tutustuivat toistensa toimintaan, millä luotiin keskinäistä luottamusta ja pohjaa tulevalle yhteistyölle. Strategia päivitettiin ja toiminnalle asetettiin päämäärät ja tavoitteet vuoteen LYNET-asetus päivitettiin vastaamaan uutta kokoonpanoa ja VTT liittyi LYNETiin sopimuksella. Lynetin pääsihteeri vaihtui vuoden 2015 aikana. Laitosfuusiot (Luke ja MML) heijastuivat myös LYNETin toimintaan. Fuusioiden aiheuttama ylimääräinen työtaakka vei laitosten henkilöstöltä aikaa ja resursseja LYNETin toimintaan osallistumiselta. Tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä edistettiin LYNETin tutkimusohjelmissa, työpajoissa ja vertaisverkostoina toimivissa kehittämisryhmissä. Vuonna 2015 oli käynnissä 6 tutkimusohjelmaa: Biotalous, Ilmastonmuutos, Itämeri, Kestävä maankäyttö, Kestävä Ruokajärjestelmä ja Paikkatieto. Näistä neljä ensimmäistä lopetti toimintansa suunnitellusti vuoden lopussa. Ohjelmissa jatkettiin hankehakuyhteistyötä, järjestettiin tilaisuuksia ja pidettiin yhteyttä sidosryhmiin. Loppuneille ohjelmille tehtiin itsearviointi, jonka yhteydessä ideoitiin uusia toimintamalleja tutkimusyhteistyölle. Uutta toimintamallia tutkimusyhteityön edistämiseksi testattiin työpajalla, jossa ideoitiin yhteishankkeita Strategisen tutkimusneuvoston 2016 hakuun. Tutkimuksen tukipalveluiden vertaisverkostot (Osaamisen kehittäminen, Laboratoriot ja Tietopalvelut) jatkoivat tiedonvaihtoa ja hyvien käytäntöjen jakamista sekä päivittivät toimintasuunnitelmiaan uudistetuilla kokoonpanoilla. LYNET yhteistyössä järjestettiin 15 kurssia tai koulutustapahtumaa vuonna 2015, ja osallistujia koulutustapahtumissa oli yhteensä 307. Osa laboratorioista hyödynsi kemikaalien ja pienhankintojen puitesopimusta, millä saavutettiin säästöjä laboratoriohankinnoissa. Luonnonvara- ja ympäristöseurantojen uudelleen järjestämiseksi laadittiin ehdotus, ns. LYNET-malli, joka esiteltiin ministeriöiden kansliapäälliköille. Tietoaineistot- ja seurannat ryhmä tunnisti useita yhteisiä kehittämistarpeita ja suunnitteli toimintaohjelman, jonka toteuttaminen käynnistyy Tiede ja tutkimuspolitiikkaan vaikuttaminen tunnistettiin strategiatyössä keskeiseksi LYNETin tehtäväksi. Vuonna 2015 LYNET antoi mm. yhden lausunnon, osallistui strategisen tutkimusneuvoston keskustelutilaisuuteen ja teemaohjelmien valmisteluihin sekä oli kuultavana KOTUMO-prosessiin liittyvässä työryhmässä. LYNETin pääsihteeri ja useita jäsenorganisaatioiden edustajia osallistui OKM:n Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen eri työryhmiin. Aihepiirin osaamista jaettiin LYNETin yhteisen ATTsähköpostilistan välityksellä. Oulun yliopiston kanssa suunniteltiin yhteinen Pohjoinen-toimintaohjelma, joka perustuu aiempaan NorNet-yhteistyöhön. Ohjelman toteutus alkaa Sidosryhmäyhteistyötä tehtiin mm. SOTERKOn kanssa. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä

2 2/10 LYNETille rakennettiin uudet nettisivut, jotka avataan 2016 alkupuolella. Myös viestintäryhmä uudisti kokoonpanonsa ja suunnitteli jatkossa toteutettavia viestintätoimia. 1. Yhteenliittymän tarkoitus ja tavoitteet LYNET toimii luonnonvara- ja ympäristötiedon, tutkimuksen ja asiantuntijapalveluiden yhteistyöelimenä. Yhteenliittymän tavoitteena on parantaa luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tuottavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä tukea alan elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämistä. LYNET on perustettu asetuksella Vuonna 2015 asetusta päivitettiin vastaamaan LYNETin uutta kokoonpanoa ja samalla mahdollistettiin uusien yksityis- tai julkisoikeudellisten yhteisöjen liittyminen yhteenliittymään. LYNETin tarkoitukseen tai tavoitteisiin päivityksellä ei ollut vaikutusta. 2. Yhteenliittymän kokoonpano ja rakenne Asetuksen mukaisesti vuoden 2015 alusta lähtien LYNETiin kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Geologian tutkimuskeskus (GTK), Ilmatieteen laitos (IL), Luonnonvarakeskus (Luke), Maanmittauslaitos (MML) ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy liittyi LYNETin jäseneksi erillisellä sopimuksella LYNET yhdistää Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM), Maa- ja metsätalousministeriön (MMM), Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä Ympäristöministeriön (YM) hallinnonaloilla tehtävän luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen. Yhteenliittymällä on ohjausryhmä, johtoryhmä ja pääsihteeri, joiden tehtävät on määritelty asetuksessa (Liite 1). Lisäksi pääsihteerin rinnalla asioiden valmistelussa toimii työvaliokunta ja yhteenliittymän viestinnästä vastaa viestintäryhmä. Ohjausryhmä kokoontui kahdesti vuonna 2015 seuraavalla kokoonpanolla: Juhani Damski, liikenneneuvos, LVM Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, MMM Erkki Virtanen, kansliapäällikkö, TEM Hannele Pokka, kansliapäällikkö, YM Johanna Ikävalko, neuvotteleva virkamies, LVM Mikko Peltonen, Tutkimusjohtaja, MMM Mika Honkanen, neuvotteleva virkamies, TEM

3 3/10 Laura Höijer, Tutkimusjohtaja, YM Lea Kauppi, Pääjohtaja, SYKE (LYNETin pj) Matti Aho, pääjohtaja, Evira/Mika Nykänen, pääjohtaja, GTK (LYNETin vpj) Vuonna 2015 LYNETin johtoryhmä kokoontui puheenjohtajansa SYKEn pääjohtaja Lea Kaupin johdolla kuusi kertaa. Johtoryhmän varsinaisia jäseniä ovat LYNETin jäsenorganisaatioiden pääjohtajat. Pysyvinä asiantuntijoina kokouksiin osallistuivat kunkin ministeriön edustaja, SYKEn viestintäjohtaja ja LYNETin pääsihteeri. Työvaliokuntaan kuuluvat laitosten tutkimusjohtajat ja pääsihteeri ja viestintäryhmään kuuluvat organisaatioiden nimeämät viestintähenkilöt. Johtoryhmän puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain kunkin laitoksen ollessa vuorollaan puheenjohtaja. Viestintäryhmää vetää puheenjohtajalaitoksen viestintähenkilö ja puheenjohtajalaitos vastaa LYNETin viestinnästä yhdessä LYNETin pääsihteerin kanssa. Vuonna 2015 Pääsihteeri vaihtui. Sirpa Thessler siirtyi vuoden alussa Luonnonvarakeskukseen ja hoiti alkuvuoden pääsihteerin tehtävää oman toimensa ohessa. Sanna Marttinen aloitti pääsihteerinä Johtoryhmän, työvaliokunnan ja viestintäryhmän kokoonpanot ja ryhmien puheenjohtajat vuonna 2015: Johtoryhmä Pääjohtaja Matti Aho, Evira (vpj ) Pääjohtaja Mika Nykänen, GTK (vpj ) Pääjohtaja Petteri Taalas, IL Pääjohtaja Mari Walls, Luke Pääjohtaja Arvo Kokkonen, MML Pääjohtaja Lea Kauppi, SYKE (pj) Pääjohtaja Erkki Leppävuori, VTT Pysyvät asiantuntijat: Neuvotteleva virkamies Johanna Ikävalko, LVM Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen, MMM Neuvotteleva virkamies Mika Honkanen, TEM Tutkimusjohtaja Laura Höijer, YM Viestintäjohtaja Kirsi Norros, SYKE Pääsihteeri Sirpa Thessler/Sanna Marttinen, LYNET Työvaliokunta Tutkimusjohtaja Liisa Sihvonen, Evira Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi/Toimialapäällikkö Petri Lintinen, GTK Tutkimusjohtaja Yrjö Viisanen, IL Tutkimusjohtaja Jari Varjo/Tutkimusylijohtaja Johanna Buchert, Luke Tutkimusjohtaja Tiina Sarjakoski, MML Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, SYKE Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff /Operatiivinen johtaja Anu Kaukovirta-Norja, VTT Pääsihteeri Sirpa Thessler/Sanna Marttinen, LYNET Viestintäryhmä Viestintäjohtaja Varpu Seppälä, Evira Viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund, GTK Viestintäasiantuntija Anna Toppari, IL Aluetiedottaja Marjatta Joutsimäki, Luke Viestintäpäällikkö Amie Aalto, MML Viestintäjohtaja Kirsi Norros, SYKE Viestintäjohtaja Olli Ernvall, VTT Tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä edistettiin LYNETissä pääosin tutkimusohjelmissa ja vertaisverkostoina toimivissa kehittämisryhmissä. Vuonna 2015 oli käynnissä kuusi tutkimusohjelmaa: Biotalous, Ilmastonmuutos, Itämeri, Kestävä maankäyttö, Kestävä Ruokajärjestelmä ja Paikkatieto. Näistä neljä ensimmäistä lopetti toimintansa suunnitellusti vuoden lopussa. Kukin LYNET-laitos osallistuu niihin tutkimusohjelmiin, jotka kuuluvat laitoksen asiantuntemusalaan. Ohjelmien toimintaa koordinoi asiantuntijaryhmä, jossa on edustus kustakin ohjelmaan osallistuvasta laitoksesta. Tutkimusohjelmia koordinoivien ryhmien kokoonpanot olivat:

4 4/10 Biotalous Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen, Luke (pj) Asiakkuusjohtaja Asmo Honkanen, Luke Tutkimusprofessori Pekka Leskinen, SYKE Ilmastonmuutos Professori Mikael Hildén, SYKE (pj) Tutkimuspäällikkö Sanna Kaasalainen, MML Tutkimusprofessori Antti Oksanen, Evira Professori Pirjo Peltonen- Sainio, Luke Erikoistutkija Elina Vapaavuori, Luke Erikoistutkija Martti Rask, Luke Itämeri Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, SYKE (pj) Erikoistutkija Heikki Virtanen, MML Erikoistutkija Anja Hallikainen, Evira Tutkija Antti Iho, Luke Professori Leena Finér, Luke Ohjelmapäällikkö Antti Lappalainen, Luke Kestävä maankäyttö Professori Hilkka Vihinen Tutkimuspäällikkö Juha Oksanen, MML Professori Mikko Kurttila, Luke Erikoistutkija Lasse Peltonen, SYKE Tutkimuspäällikkö Päivi Eskelinen, Luke Ruokajärjestelmän kestävyys Erikoistutkija Pirkko Tuominen, Evira (pj) Osastonjohtaja Tapani Sarjakoski, MML Professori Raija Tahvonen, Luke Tutkija Kaija Saarni, Luke Erikoistutkija Juha Grönroos, SYKE Kehittämisryhmät ovat oman alansa asiantuntijoista koostuvia vertaisverkostoja, joiden tavoitteena on tutkimuksen tukipalveluiden tavoitteellinen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen hankkeistamisen, yhteisten toimintojen (esim. koulutus) kautta, hyviä käytäntöjä siirtämällä sekä vertaisoppimisen ja tuen kautta. Vuonna 2015 toimi neljä tällaista ryhmää: Osaamisen kehittäminen, Laboratoriot, Tietopalvelut sekä Tietoaineistot ja seurannat. Kehittämisryhmät ja niiden yhteyshenkilöt olivat: Osaamisen kehittäminen Laboratoriot Tietopalvelut Tietoaineistot ja seurannat Henrika Aapro, Evira Sinna Tervonen, GTK Hanna Leimola, IL Kimmo Kukkavuori, Luke (pj) Jukka Romppainen, MML Heljä Tarmo, SYKE Jenna Salo, VTT Pia Mäkelä, Evira (pj) Jukka Marmo, GTK Hannele Hakola, IL Jutta Kauppi, Luke Tero Eklin, SYKE Kari Larjava, VTT Eija Tammisalpa, Evira Mikko Eklund, GTK Esko Puheloinen, IL Sirpa Suonpää, Luke (pj) Marita Portin, MML Elisa Paavilainen, SYKE Tuula Hämäläinen, VTT Päivi Lipsanen, HY/Viikin kampuskirjasto Minna Anthoni, Evira Mikko Eklund, GTK Pentti Pirinen, IL Taneli Kolström / Vesa Ruusila, Luke Mari Laakso, MML Juhani Kettunen, SYKE (pj) Juha-Pekka Pitkänen, VTT

5 5/10 3. Strategian päivitys LYNETin strategia päivitettiin vuoden 2015 aikana. Päivitystyö toteutettiin pääsihteerin johdolla ja siihen osallistuivat ohjausryhmä, johtoryhmä, työvaliokunta sekä tutkimusohjelmien ja kehittämisryhmien koordinaatioryhmät. LYNETin visio tiivistettiin muotoon Luonnonvara- ja ympäristötutkimus Viisaalla verkostolla vaikuttavuutta. Päämäärät säilytettiin samoina pienin sanamuutoksin: 1. Yhteistyö tutkimuslaitosten kesken ja hallinnonalojen välillä on joustavaa 2. Yhteistutkimus lisää kilpailukykyä ja vaikuttavuutta 3. Verkosto hyödyntää tehokkaasti toimitiloja, tietoaineistoja, seurantoja ja tutkimusinfrastruktuureja 4. Tiiviit vertaisverkostot ja yhteiset toimintamallit tehostavat tukipalveluita 4. Toiminta 4.1. Tutkimusyhteistyön edistäminen Tutkimusohjelmat Tutkimusyhteistyötä LYNET-laitosten välillä on tähän saakka edistetty ensisijaisesti tutkimusohjelmissa. Ohjelmista Biotalous, Ilmastonmuutos, Itämeri ja Kestävä maankäyttö päättyivät 2015 lopussa. Biotalous-, Itämeri ja Kestävä maankäyttö -ohjelmien toiminta keskittyi pääosin käynnissä olleiden hankkeiden toteuttamiseen ja loppuunsaattamiseen. Uusia hankkeita ei enää liitetty ohjelmiin, mutta työ teemojen parissa ja laitosten välinen yhteistyö jatkui. Luke-fuusion takia Biotalous-ohjelma oli viimeisenä vuotenaan enää kahden organisaation välinen. Päättyneet ohjelmat käynnistivät myös loppuraportoinnin, joka valmistuu 2016 alussa. Ilmastonmuutos-ohjelman puitteissa tehtiin vielä hankehakemuksia, joista osa menestyi mm. VNK TEAS ja STN-hauissa (ks. liite 2). Life+-integrated project climate -hakemuksesta käytiin keskustelu yleisellä tasolla. SYKE laati esityksen komissiolle valmistelurahoituksen saamiseksi tähän ilmastonmuutoksen hillintään keskittyvään hankkeeseen. Suunnittelu käynnistyy Ohjelman puitteessa järjestettiin työpaja New gridded climate dataset in Finland / Suomen uusi ilmastohila-aineisto, jossa käsiteltiin alueellisen spatiaalisen datan hyödyntämistä ilmastonmuutostutkimuksessa. Luken ja SYKEn yhteishanke POLKEVA järjesti loppuseminaarin Politiikka ja luonnonvarat Ilmasto-opas.fi portaalia kehitettiin edelleen SYKEn ja IL:n toimesta ja myös LUKE osallistui sisällön tuottamiseen. Vuonna 2015 portaalilla oli keskimäärin noin 2500 käyttäjää ja 8000 sivukatselua viikossa. Paikkatieto-ohjelmassa jatkettiin hankeyhteistyötä ja tiivistettiin yhteistyötä Geoinformatiikan yliopistoverkosto FIUGINETin kanssa. Useita LYNET-laitoksia (FGI/MML, Luke, SYKE, GTK, IL) yhdistävä VNK TEAS-rahoitteinen Paikkatiedot palveluväylässä-hanke sai toteutukselle jatkoaikaa. Muut käynnissä olleet hankkeet on listattu liitteessä 2. ogiir- Avoin paikkatiedon tutkimusinfrastruktuuri -hankkeelle myönnettiin vuonna 2014 siemenraha, jonka tuella tehtiin hakemus Suomen Akatemian 2015 FIRI-hakuun. Hakijoina olivat FGI/MML, SYKE, Luke, CSC, TU (edustaen myös koko FIUGINETiä). Hanke ei saanut rahoitusta, mutta uusintahakemuksen suunnittelu vuodelle 2016 käynnistettiin. Paikkatieto oli teemana mukana myös useissa STN-hakemuksissa. Huomionarvoista on, että erittäin monissa LYNET-tutkimushankkeissa ja - hakemuksissa on paikkatieto jossain roolissa. Hankkeita ei kuitenkaan mitenkään koordinoida Paikkatieto-

6 6/10 ohjelman toimesta ja niistä ei myöskään ole yhtenäistä tietoa. Ohjelma järjesti Paikkatiedon teholaskennan työpajan yhdessä FIUGINETin ja CSC:n kanssa ja Geoinformatiikan valtakunnalliset tutkimuspäivät yhdessä FIUGINETin kanssa. Molemmissa tilaisuuksissa oli useita esitelmiä LYNET-laitoksista. Kestävä ruokajärjestelmä-ohjelma järjesti Yritysten yhteiskuntavastuu: vertailevia näkökulmia -seminaarin Muutoin ohjelman toiminta keskittyi vuonna 2015 yhteisten hankehakemusten laatimiseen. Tämän, samoin kuin Luke-vetoisten Biotalous- ja Kestävä maankäyttö-ohjelmien toiminnassa näkyi Lukefuusion vaikutus. Fuusion aiheuttama ylimääräinen työtaakka vei resursseja ja aikaa LYNET-ohjelman toteuttamiselta. Kaikille tutkimusohjelmille yhteisiä toimenpiteitä olivat tutkimustuloksista viestiminen sekä yhteydenpito sidosryhmiin ja rahoittajiin. Ohjelmien edustajia osallistui myös Strategisen tutkimuksen teema-alueiden valmisteluun. Itsearviointi Päättyneille ohjelmille tehtiin CAF-menetelmään perustuva itsearviointi. Arvioinnin mukaan tutkimusohjelmissa onnistuttiin kokonaisvaltaisen lähestymistavan sekä sektorirajat ylittävän monitieteisen tutkimusotteen edistämisessä ja tulevaisuusorientoitumisessa. Myös tutkimustulosten hyödyntämistä päätöksenteossa ja käytännön toimenpiteiden suunnittelussa saatiin edistettyä. Sen sijaan kustannustehokkuuden, sitoutumisen ja kansainvälisen hanketoiminnan osalta jäi parannettavaa. Tutkimusyhteistyölle nähdään vahva tilaus. Arvioinnissa todettiin, että yhtä ratkaisua tutkimusyhteistyön toteuttamiseen ei ole, vaan toiminnan tulee olla monipuolista. Tutkimusohjelmien rinnalle tarvitaan toisaalta ketteriä, ajankohtaiseen tarpeeseen nopeasti reagoivia, toimintamalleja ja toisaalta yhteistyötä syventäviä toimintamalleja. Paitsi tutkimusaiheen rajauksella ja toimintarakenteella myös rahoitusmahdollisuuksilla on keskeinen merkitys. Pitäisi pystyä luomaan tilanne, jossa ovat tasapainossa sekä tutkimukselliset tavoitteet että toimintamahdollisuudet ohjelmakauden aikana. Ohjelmien hankesalkut LYNETin ohjelmissa oli käynnissä yhteensä noin 50 hanketta. Osa hankkeista sopi teemaltaan useiden ohjelmien alle ja voi olla raportoitu useaan kertaan. Hankemäärän väheneminen edellisvuoteen (98 kpl) verrattuna johtui suurelta osin siitä, että päättyneet hankkeet eivät aktiivisesti liittäneet uusia hankkeita ohjelmiin. Toisaalta läheskään kaikkia aiheisiin liittyneitä yhteishankkeita ei ole ohjelmien listoilla, vaikka mukana olisikin useita LYNET-laitoksia. Kattavan listan kokoaminen yhteishankkeista ei ole mahdollista yhteisen hanketietojärjestelmän puuttuessa. Suurin osa laitoksista on liittynyt yhteiseen Hankehaavijärjestelmään, johon hanketiedot siirtyvät laitosten omista järjestelmistä. Järjestelmä ei kuitenkaan mahdollista LYNET-yhteishankkeiden listausta, koska kaikkien laitosten järjestelmistä ei ole saatavissa tietoa hankkeiden yhteistyökumppaneista. Hankehaaviin ovat liittyneet muut LYNET-laitokset paitsi Ilmatieteen laitos ja VTT. Ohjelmien hankesalkut löytyvät liitteestä 2. Muu tutkimusyhteistyön edistäminen Toimintaympäristössä, mm. tutkimusrahoituksessa, tapahtuneiden muutosten takia aloitettiin tutkimusyhteistyön toimintatapojen uudistaminen. Ohjelmatoiminnan rinnalle ideoitiin uusia toimintamalleja. Tavoitteena oli löytää tutkimusohjelmien rinnalle ketterämpiä ja joustavampia

7 7/10 toimintamalleja. Toimintamalleja ideoitiin mm. ohjelmakoordinaattoreiden kokoontumisessa, jossa todettiin tarve erilaisille toimintatavoille riippuen kulloisestakin aiheesta. Yhteistyömuotoja voisivat olla tutkimusohjelmien lisäksi esimerkiksi tutkijaverkostot, työpajat ja yhteiset tutkimusryhmät. Uutta tutkimusyhteistyön toimintamallia pilotoitiin järjestyllä työpajalla, jossa ideoitiin yhteishankkeita Strategisen tutkimusneuvosteon 2016 hakuun. Tieteenalojen välisen yhteistyön edistämiseksi mukana oli myös SOTERKO-laitosten edustajia. Toiselle kierrokselle STN-haussa pääsi mm. Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi-teemaan liittyvä useiden Lynet-laitosten yhteishanke. Yhteisjulkaisut Yhteisjulkaisuja (vähintään kaksi LYNET-laitosta julkaisussa mukana) oli vuonna kpl, joista vertaisarvioituja oli 84 kpl ja ammatillisia oli 36 kpl (raportti liitteenä 3). Vertailu edellisvuosiin ei ole mielekästä laitosfuusioiden ja LYNETin laajentumisen takia. Aineisto ei myöskään ole täysin kattava. Alla olevat verkostokaaviot (Gephi/ForceAtlas2 malli) kuvaavat laitosten välistä yhteistyötä julkaisuissa. Viivan paksuus kuvaa yhteisjulkaisujen määrää. Keltaisella värillä on kuvattu vanhat LYNET-laitokset ja niiden väliset yhteisjulkaisut ja vihreällä uudet laitokset ja niiden kanssa ja välillä tehdyt yhteisjulkaisut. Kuva 1. Vertaisarvioidut LYNET-yhteisjulkaisut 2015 Kuva 2. Ammatilliset Lynet-yhteisjulkaisut Tutkimuksen tukipalvelut Osaamisen kehittäminen ja koulutus Näkyvä osa LYNETin toimintaa ovat yhteisesti järjestetyt koulutukset. Vuonna 2015 LYNET yhteistyönä toteutettiin mm. Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET)- koulutusohjelma, hanke- ja innovaatioosaamisen koulutusohjelma, tiimi- ja projektipäälliköiden esimiesvalmennusta sekä kielikoulutusta. Loppuvuodesta käynnistettiin myös nelivuotinen laaja tilastotieteen koulutusohjelma, jonka toteutuksesta vastaa Luke. Yhteensä LYNET yhteistyössä järjestettiin 15 kurssia tai koulutustapahtumaa vuonna 2015,

8 8/10 ja osallistujia koulutustapahtumissa oli yhteensä 307. Koulutustapahtumien määrä ja koulutettavien määrä ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosien aikana (tapahtumia/osallistujia 31/550 vuonna 2014 ja 38/897 vuonna 2013). Suurin osa vuoden 2015 koulutuksista oli SYKEn organisoimia ja SYKEläisiä osallistuikin koulutuksiin eniten. Tarkemmat tiedot järjestetyistä koulutustapahtumista ja kursseista ovat liitteessä 4. Koulutuksellisen annin lisäksi koulutustapahtumat ovat tärkeitä verkostoitumiskanavia. Koulutusten järjestämisestä vastasi Osaamisen kehittämisen koordinaatioryhmä (Oske-ryhmä), joka myös suunnitteli koulutuskalenterin seuraavalle vuodelle ja tunnisti teemoja yhteisiksi kehittämishankkeiksi jatkossa. Koulutustilaisuuksien osallistujamäärät koulutusaloittain Koulutustapahtumia Osallistujia Kielikoulutus 1 7 Tieteellinen ja populaarikirjoittaminen 2 22 Menetelmäkoulutus 4 67 Johtamiskoulutus Muut 3 93 Yhteensä Laboratoriot Laboratorion kemikaalien ja pienhankintojen hankinnoissa on saavutettu säästöjä hyödyntämällä LYNETyhteistyössä laadittua puitesopimusta toimittajien kanssa. Sopimusta hyödynsivät vuonna 2015 Luke ja SYKE. Puitesopimus kiinnosti myös muita LYNET-laitoksia ja kilpailutuksen uusiminen todettiin tarpeelliseksi vuonna Laboratorio-ryhmä koostuu LYNET-organisaatioiden lisäksi Tullilaboratorion ja FIMEAn laboratorion edustajista.vuonna 2015 ryhmä tutustui toistensa laboratoriotoimintoihin, tunnisti alustavasti yhteisiä kehittämistarpeita sekä välitti tietoja käynnissä olevista laboratorioalan uudelleenjärjestelyistä (mm. Viikin synergialaboratoriohanke). Tulevaa toimintaa tukemaan suunniteltiin alkuvuonna 2016 toteutettava työpaja. Tietopalvelut Kirjasto- ja tietopalveluyhteistyötä koordinoiva Tietopalvelut-ryhmä keräsi ja raportoi tiedot LYNETyhteisjulkaisuista kolmatta kertaa. LYNET-organisaatioista Luke (MTT ja Metla) ja SYKE osallistuivat OKM:n julkaisutietopilottiin, jossa tutkimuslaitosten julkaisutiedot vuodelta 2014 siirrettiin kansalliseen JUULIjulkaisutietoportaaliin. Myös VTT on liittynyt mukaan ja jatkossa yhteisjulkaisuraportti toivottavasti saadaan suurelta osin JUULIsta. LYNET-organisaatioiden edustajia osallistui OKM:n Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen eri työryhmiin. Aihepiirin osaamista jaetaan LYNETin yhteisen ATT-sähköpostilistan välityksellä.

9 9/10 Sanastotyölle perustettiin toimituskunta, joka kehittää yhteistä AFO Luonnonvara- ja ympäristöontologiaa. Mukana on edustajia Lukesta, SYKEstä, Helsingin yliopiston kirjastosta ja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. LYNETin tietopalveluasiantuntijoiden kesken vaihdettiin vuoden mittaan tietoa ja kokemuksia monista asioista, esim. Hanselin kausijulkaisujen välityspalvelusopimuksesta ja ORCID-tutkijatunnisteen käyttöönottoa koskevasta lausunnosta OKM:lle. Lisäksi keskusteltiin LYNET-organisaatioiden yhteisistä ohjeista avoimelle datapolitiikalle ja projektien aineistonhallintasuunnitelmille Tietoaineistot ja seurannat Luonnonvara- ja ympäristöseurantojen uudelleen järjestämiseksi laadittiin ehdotus, ns. LYNET-malli, joka esiteltiin ministeriöiden kansliapäälliköille. Nykyisen ELYjen tilaajarooliin perustuvan järjestelmän heikkoutena on todettu olevan sen jäykkyys ottaa käyttöön uusia menetelmiä. LYNET-malliin kuuluu virtuaalinen Luonnonvarojen ja ympäristötiedon hallintakeskus, joka vastaisi seurantojen koordinoinnista ja kehittämisestä sekä tiedon tuottamisesta ja hankinnasta. Ehdotusta ei vuonna 2015 otettu käyttöön, mutta sovittiin sen edelleen kehittämisestä. Tietoaineistojen keruuta ja hyödyntämistä sekä seurantamenetelmiä kehittävä ryhmä tunnisti useita yhteisiä kehittämistarpeita ja suunnitteli toimintaohjelman, jonka toteuttaminen käynnistyy Ensimmäisiksi yhteisesti työstettäviksi teemoiksi valittiin a) Joukkoistaminen ja citizen science, b) Yhteiset palvelut ja palveluratkaisut (tyyppiä Järviwiki-alusta) ja c) Jo olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden synergia ja yhteinen esiintuominen. Luonnonvara-aineistojen käyttöä edistävä ja niiden säilyvyyttä turvaava LifeData-hankkeen loppuseminaari järjestettiin LYNET-yhteistyö oli hankkeessa merkittävässä roolissa. Käynnissä oli myös useita muita tietoaineistojen hallintaa ja käyttöä edistäviä hankkeita, joita LYNET-laitokset toteuttivat yhteistyössä Tiede- ja tutkimuspolitiikkaan vaikuttaminen Keskeisiä tiede- ja tutkimuspolitiikkaan vaikuttamisen toimia vuonna 2015 olivat - Lausunto Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi tutkimus- ja innovaationeuvostosta Osallistuminen Strategisen tutkimusneuvoston keskustelutilaisuuteen liittyen EU-hankkeiden vastinrahoitukseen STN-teemavalmistelun työpajoihin osallistuminen (pääsihteeri + laitosten edustajia) - STN:n vuorovaikutussuunnitelmiin liittyvän tilaisuuden toteuttaminen - Yhteistyö Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien jäsenyysehdokkuuksissa. Laitokset ja ministeriöt vaihtoivat tietoja ehdokkaistaan, mikä mahdollisti toisten ehdokkaiden tukemisen - Osallistuminen OKM:n Avoin tiede ja tutkimus-hankkeen asiantuntijaryhmään. LYNETin edustajana toimi pääsihteeri Sanna Marttinen. Hankkeen tavoitteena on edistää tutkimusaineistojen, - julkaisujen ja menetelmien avoimuutta. - Pääsihteeri oli kuultavana KOTUMO-prosessiin liittyvässä Tutkijanura-työryhmässä, jossa hän esitteli tutkijanurakysymyksiä tutkimuslaitosten näkökulmasta

10 10/ Muut Yliopistoyhteistyö - Suunniteltiin Oulun yliopiston kanssa yhteinen Pohjoinen-toimintaohjelma, joka perustuu aiempaan NorNet-yhteistyöhön ja solmittiin sopimus ohjelman toteuttamisesta. Toteutus alkaa Seurattiin KOTUMO-prosessin etenemistä Viestintä - Suunniteltiin uudet nettisivut LYNETille. Sivut avataan LYNETistä oli artikkeli Ympäristö ja yritys tänään lehdessä Sidosryhmäyhteistyö - Tiivis yhteistyö ministeriöiden tutkimuksesta vastaavien henkilöiden kanssa - Yhteydenpito SOTERKO-sihteeristön kanssa ja SOTERKOn järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen - Yhteydenpito THL:ään data-asioissa - Yhteydenpito FINTRIPiin - Osallistuminen Oulun Ympäristötietotalon ryhmän kokouksiin - LYNET koordinoi Metso-yhteistyötä toteuttamalla koordinaatiohanketta Keskeiset järjestetyt tilaisuudet koulutustapahtumien lisäksi - Yritysten yhteiskuntavastuu: vertailevia näkökulmia, Vuorovaikutussuunnitelmat STN-hauissa, Paikkatiedon teholaskennan työpaja yhdessä FIUGINETin ja CSC:n kanssa - Workshop on participatory research-based approaches, Geoinformatiikan valtakunnalliset tutkimuspäivät yhdessä FIUGINETin kanssa - STN2016 teematyöpaja LYNET-laitoksille, Liitteet: - liite 1. Valtioneuvoston asetus 213/ liite 2. LYNETin tutkimusohjelmien hankesalkut liite 3. LYNET-yhteisjulkaisut Liite 4. Koulutustilaisuudet 2015