Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa ratkaisuhakuista tutkimusta valtioneuvoston päättämillä teema-alueilla

Transkriptio

1 Lausunto AKA/27/ /2016 Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Strategisen tutkimuksen neuvoston lausunto Maa- ja metsätalousvaliokunta klo Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa ratkaisuhakuista tutkimusta valtioneuvoston päättämillä teema-alueilla Strategisen tutkimuksen neuvosto kiittää mahdollisuudesta lausua maa- ja metsätalousvaliokunnan alan tutkimuksen rahoituksesta ja esittää kunnioittaen lausuntonaan seuraavaa. Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, joka vastaa valtioneuvoston määrittelemiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Vaikka STN:n rahoitus on pieni osa suomalaista tutkimusrahoitusta, sen merkitys on osuuttaan suurempi tutkimusorganisaatioiden rahoitusleikkausten myötä. Jo kahden ensimmäisen vuoden aikana STN on luonut uutta, monipuolista yhteistyötä ja lisännyt tutkimuksen vuorovaikutusta yhteiskunnan eri tahojen kanssa. STN ei päätä hankkeiden valinnasta sen perusteella, millaisia tieteenaloja tai hallinnonaloja hakemukset edustavat. Tarkasteltaessa rahoitettuja hankkeita voidaan kuitenkin todeta, että noin neljäsosa kaikesta myönnetystä rahoituksesta (yhteensä 24 miljoonaa seitsemälle hankkeelle) liittyy maa- ja metsätalousvaliokunnan toimialaan. Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa tieteen- ja hallinnonalojen rajat ylittävää tutkimusta Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka avulla etsitään ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Rahoitus suunnataan teema-alueille, jotka valtioneuvosto päättää strategisen tutkimuksen neuvoston aloitteen pohjalta. Strategisen tutkimuksen rahoittamissa hankkeissa on tavoitteena ylittää tieteen- ja hallinnonalojen rajoja. Ratkaisujen löytäminen suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin edellyttää syvällistä ja pitkäjänteistä vuorovaikutusta jo tutkimuksen alusta alkaen tieteellisen tutkimuksen, poliittisen päätöksenteon, elinkeinoelämän sekä kansalaisyhteiskunnan välillä. Strategisen tutkimuksen neuvostosta säädetään Laissa Suomen Akatemiasta (2014/482). Lain perustelujen (HE 25/2014) mukaan strategisen tutkimuksen rahoituksen tavoitteena on osaltaan mahdollistaa tutkimuksen suuntaamista yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Eduskunta on myöntänyt sekä vuoden 2015 että vuoden 2016 talousarvioissa strategisen tutkimuksen rahoitukseen 55 miljoonaa euroa. Kaikissa konsortioissa on mukana vähintään yksi yliopisto ja yli 80 prosentissa on mukana vähintään yksi valtion tutkimuslaitos Strategisen tutkimuksen neuvosto on järjestänyt tähän mennessä kaksi avointa rahoitushakua. Rahoitus on ohjelmamuotoista ja pitkäjänteistä. Vuonna 2015 käynnistyi kolme kuusivuotista tutkimusohjelmaa ja vuonna 2016 neljä kolmevuotista tutkimusohjelmaa (Taulukko 1). Ohjelmissa on rahoitettu yhteensä 30 laajaa ja monitieteistä konsortiota. Kaikissa konsortioissa on mukana vähintään yksi yliopisto ja 25 konsortiossa on mukana

2 2 (7) vähintään yksi valtion tutkimuslaitos. Rahoituksen kohdentumisesta eri tutkimusorganisaatioihin on esitetty tietoja liitteessä 1 (Kuva 1). Hakemukset arvioidaan riippumattomissa asiantuntijapaneeleissa. Asiantuntijapaneelien kokoonpanossa on huomioitu ohjelmakohtaisesti tarvittava tieteellinen asiantuntemus samoin kuin tutkimuksen yhteiskunnallisen relevanssin ja vaikuttavuuden arvioimiseen tarvittava asiantuntemus. Paneelien kokoonpanot on julkistettu päätöksenteon yhteydessä Suomen Akatemian verkkosivuilla ( Strategisen tutkimuksen neuvosto ei päätä hankkeiden valinnasta sen perusteella, millaisia tieteenaloja tai hallinnonaloja hakemukset edustavat. Tarkasteltaessa rahoitettuja hankkeita voidaan kuitenkin todeta, että noin neljäsosa kaikesta myönnetystä rahoituksesta (yhteensä 24 miljoonaa seitsemälle hankkeelle) liittyy maa- ja metsätalousvaliokunnan toimialaan. Nämä seitsemän hanketta on listattu liitteessä 2 (Taulukko 2). Taulukko 1. Vuosina 2015 ja 2016 päätettyihin teema-alueisiin perustuvat ohjelmat ja rahoitettujen konsortioiden lukumäärä. Strategisen tutkimuksen ohjelma Rahoitettuja konsortioita Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot 6 Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi 5 Tasa-arvoinen yhteiskunta 6 Osaavat työntekijä menestyvät työmarkkinat 4 Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat 4 Turvallisuus verkottuneessa maailmassa 2 Kaupungistuva yhteiskunta 3 Vaikka STN:n rahoitus on pieni osa suomalaista tutkimusrahoitusta, sen merkitys on korostunut tutkimusorganisaatioiden rahoitusleikkausten myötä Strategisen tutkimuksen rahoitus muodostaa kolmannen kilpaillun tutkimusrahoituksen pilarin Suomen Akatemian tutkijalähtöisten rahoitusmuotojen ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesin rahoitusvälineiden rinnalle. Valtion tutkimusrahoituspanoksista strategisen tutkimuksen rahoitukseen käytetään noin kolme prosenttia. Strategisen tutkimuksen rahoituksen merkitys on kuitenkin osuuttaan suurempi, sillä viime vuosina tutkimusorganisaatioilta (tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta) on leikattu perusrahoitusta. Strategisen tutkimuksen neuvoston tavoitteena on panna tehokkaasti toimeen Akatemialain uudistuksen tavoitteet rahoittamalla tutkimusta, joka palvelee yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä (HE 25/2014). Jo kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana strategisen tutkimuksen neuvosto on luonut

3 3 (7) uutta, monipuolista yhteistyötä ja lisännyt tutkimuksen vuorovaikutusta yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Liitteessä 3 (Kuva 2) on esimerkinomaisesti kuvattu yhdessä strategisen tutkimuksen ohjelmassa (Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi) rahoitettujen tutkimushankkeiden, niiden toteuttajaorganisaatioiden sekä keskeisten yhteistyökumppanien verkosto. Kuva osoittaa, että strategisen tutkimuksen ohjelmissa rahoitettujen tutkimushankkeiden verkostoituminen on hyvin laaja-alaista ja vuorovaikutus toteutuu erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Liitteet: Liite 1. Vuosina 2015 ja 2016 strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden suorituspaikat arvioitujen henkilötyökuukausien mukaisessa järjestyksessä. Liite 2. Vuosina 2015 ja 2016 käynnistyneet tutkimushankkeet, jotka liittyvät välillisesti tai välittömästi maa- ja metsätalousvaliokunnan alaan. Liite 3. Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelman vuorovaikutuksen virrat.

4 4 (7) Liite 1 Kuva 1. Vuosina 2015 ja 2016 strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden suorituspaikat arvioitujen henkilötyökuukausien mukaisessa järjestyksessä. Kuvassa on 20 eniten rahoitusta saanutta organisaatiota. Henkilötyökuukausien määrä on arvio, joka perustuu rahoitushakemuksissa esitettyihin tietoihin ja niiden perusteella tehtyihin rahoituspäätöksiin

5 5 (7) Taulukko 2. Vuosina 2015 ja 2016 käynnistyneet tutkimushankkeet, joissa tehtävä tutkimus liittyy välillisesti tai välittömästi maa- ja metsätalousvaliokunnan alaan Tutkimusohjelma Hanke Organisaatiot jotka osallistuvat hankkeeseen Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot Turvallisuus verkottuneessa maailmassa SCENOPROT Aiheena kotimaiset proteiinilähteet. STNrahoitus yht. 3,6 milj. euroa. FORBIO Aiheena metsäbiotalous. STN-rahoitus yht. 3,2 milj. euroa. SMARTSEA Aiheena sininen kasvu. STN-rahoitus yht. 3,7 milj. euroa. COMBAT Aiheena 3D-mittaustekniikat, metsävarojen hyödyntäminen ja kaupunkisuunnittelu. STNrahoitus yht. 3,5 milj. euroa. SET Aiheena energian teknologiamurrosten hyödyntämisvaikutus biotalouteen, cleantechiin ja digitalisaatioon. STN-rahoitus yht. 3,3 milj. euroa. BC-DC Aiheena pilvipalvelut laaja-alaisen hajautetun energiantuotannon mahdollistajana. STNrahoitus yht. 3,2 milj. euroa. Failandiasta Winlandiaan Aiheena veteen, ruokaan ja energiaan liittyva kokonaisturvallisuus. STN-rahoitus yht. 3,6 milj. euroa Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto, Norwegian University of Life Sciences ja TNO (Alankomaat). Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja Euroopan metsäinstituutti. Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, VTT, Geologian tutkimuskeskus, Turun yliopisto ja Sveriges meteorologiska institut. Paikkatietokeskus FGI, Aaltoyliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto ja Århusin yliopisto. Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, VTT, University of Sussex, VATT Motiva, Finpro, Lappeenrannan kaupunki, Heureka Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, VATT, Helsingin yliopisto. Aalto-yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Demos Helsinki, Suomen ympäristökeskus, Maanpuolustuskorkeakoulu, Helsingin yliopisto Liite 2

6 Liite 3 Kuva 2. Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelman vuorovaikutuksen virrat. Kuvan keskellä ovat strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat tutkimushankkeet. Vasemmalla ovat hankkeiden toteuttajaorganisaatiot ja oikealla niiden yhteistyökumppanit. Yhteistyökumppanit eivät saa STN:lta rahoitusta, mutta ne ovat aktiivisesti mukana toteuttamassa tutkimushankkeen vuorovaikutussuunnitelmaa. 6 (7)

7 7 (7) Toteuttajaorganisaatiot: TAY TTY TAMK VTT UEF GTK SMHI FMI TY SYKE EFI AALTO HY LUKE JY TNO NMBU Tampereen yliopisto Tampereen teknillininen yliopisto Tampereen ammattikorkeakoulu Teknologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto Geologian tutkimuskeskus Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut Ilmatieteenlaitos Turun yliopisto Suomen ympäristökeskus European Forest Institute Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Luonnonvarakeksus Jyväskylän yliopisto Netherlands Organisation for applied scientific research Norwegian Universityof Life Sciences Rahoitetut hankkeet: EL-TRAN Siirtymä resurssitehokkaaseen ja ilmastoneutraaliin sähköenergiajärjestelmään SMARTSEA Pohjanlahti kestävän kehityksen alueena FORBIO Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehoks metsäbiotalous CLOSELOOP Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raakaainekierrossa SCENOPROT Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi Yhteistyökumppanit: Tiedot yhteistyöpartnereista on koottu hankkeiden hakemuksista ja kotisivuilta. Listalla ei ole hankkeiden tutkimuspartnereita. TEM YM LVM UM DEFMIN MTK SITRA MMM Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Ulkoasiainministeriö Puolustusministeriö Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Maa- ja metsätalousministeriö