Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET)

Transkriptio

1 1/ (LYNET) Toimintakertomus 2017 Tiivistelmä Vuosi 2017 oli LYNETin viimeinen vuosi ennen toiminnan siirtymistä uuteen, vielä laajempaan tutkimuslaitosten verkosto Tulanetiin. Valtaosa vuoden toiminnasta tehtiin jo uudella kokoonpanolla. Tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä edistettiin työpajatoiminnalla, erilaisilla tilaisuuksilla ja yhteisillä hankkeilla. Esimerkkejä yhteistyöstä olivat mm. hallituksen kärkihanketta tukeva ravinteiden kierrätykseen liittyvä selvitys ja policy brief, TEKES-yhteistyö miehittämättömien ilma-alusten (UAV) hyödyntämisen edistämisessä, ruokaan liittyvien seminaarien sarja, Maatalouden ympäristövaikutukset (MATO)-ohjelman koordinointi, Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle valitun Avoin paikkatiedon infrastruktuuri - ogiir hankkeen käynnistäminen sekä maaperään liittyvä ohjelmaehdotus Suomen Akatemialle. Tutkimuksen tukipalveluissa toimi useita vertaisverkostoja, joissa vaihdettiin hyviä käytäntöjä ja opittiin toinen toisilta. Tiiveintä yhteistyötä tehtiin henkilöstön kehittäjien, laboratorioiden ja tietopalvelujen välillä. Yhteisiin koulutustapahtumiin ja muihin LYNETin järjestämiin tilaisuuksiin osallistui useita satoja tutkijoita ja asiantuntijoita. Tietoaineistojen ja seurantojen osalta yhteistyö painottui kansalaishavaintoihin. Kansalliseen tutkimuspoliittiseen keskusteluun ja kehittämiseen osallistuttiin mm. seuraavissa teemoissa: tietovarannot, avoin tiede, Suomen Akatemian toimikuntauudistus ja lippulaivarahoitus, Elsevierneuvottelut, tutkimusetiikan tukihenkilöjärjestelmä, Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-visiotyö, TULAuudistuksen arviointi, hallituksen tulevaisuustyö ja kestävä kehitys. Keskeisiä sidosryhmiä näissä olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, muut ministeriöt, Suomen Akatemia, FinELib, Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Unifi ry, VNK. Sisällys 1. Yhteenliittymän tarkoitus ja tavoitteet Yhteenliittymän kokoonpano ja rakenne Toiminta Tutkimusyhteistyön edistäminen Tutkimuksen tukipalvelut Tietoaineistot ja seurannat Tutkimuspolitiikkaan liittyvä keskustelu ja kehittäminen Pohjoinen toimintaohjelma Muut LYNETin, SOTERKOn ja TUNEn yhdistymisen valmistelu Yhteenveto LYNETin tapahtumista

2 2/10 1. Yhteenliittymän tarkoitus ja tavoitteet LYNET perustettiin maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriön aloitteesta vuonna 2009 edistämään luonnonvara- ja ympäristötutkimusta tekevien tutkimuslaitosten yhteistyötä yli hallinnonalarajojen. Vuonna 2015 LYNET laajeni liikenne- ja viestintä- sekä työ- ja elinkeinoministeriön alaisten laitosten liittyessä toimintaan. LYNETin tehtävä on ollut toimia luonnonvara- ja ympäristötiedon, tutkimuksen ja asiantuntijapalveluiden yhteistyöelimenä. Sen tavoitteena on ollut parantaa luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tuottavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä tukea alan elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämistä. Kahdeksassa vuodessa laitosten välinen yhteistyö on tiivistynyt ja vakiintunut ja sitä on toteutettu useissa eri verkostoissa. Laitosten aloitteesta tutkimuslaitosten yhteistyötä haluttiin selkeyttää ja laajentaa. Vuoden 2017 aikana valmisteltiin LYNETin, Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SO- TERKO) ja Tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TUNE) liittyminen yhteen ja perustettiin uusi Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet. 2. Yhteenliittymän kokoonpano ja rakenne LYNETiin kuuluivat vuonna 2017 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Geologian tutkimuskeskus (GTK), Ilmatieteen laitos (IL), Luonnonvarakeskus (Luke), Maanmittauslaitos (MML), Suomen ympäristökeskus SYKE ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (kuva 1). LYNET yhdistää siten Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM), Maa- ja metsätalousministeriön (MMM), Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä Ympäristöministeriön (YM) hallinnonaloilla tehtävän luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen. Vuonna 2017 tehtiin päätös LYNETin lopettamisesta ja toiminnan siirtämisestä 2018 aloittavaan Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetiin, johon kuuluu yhteensä 10 laitosta. Tätä siirtymää valmisteltiin toimimalla 2017 jo pääosin Tulanet-kokoonpanolla. LYNETillä on ollut ohjausryhmä, johtoryhmä ja pääsihteeri, joiden tehtävät on määritelty asetuksessa (213/2015). Lisäksi pääsihteerin rinnalla asioiden valmistelussa on toiminut työvaliokunta ja yhteenliittymän viestinnästä on vastannut viestintäryhmä. Kuva 1. LYNETin organisoituminen. Ohjausryhmä kokoontui kahdesti vuonna 2017 seuraavalla kokoonpanolla: Sanna Ruuskanen, hallitusneuvos, LVM Aino Sipari, erityisasiantuntija, LVM Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, MMM Jari Gustafsson, kansliapäällikkö, TEM Hannele Pokka, kansliapäällikkö, YM Pirjo Karttunen, suunnittelija, LVM

3 3/10 Mikko Peltonen, tutkimusjohtaja, MMM Suvi Ryynänen, tutkimusjohtaja, MMM Mika Honkanen, neuvotteleva virkamies, TEM Laura Höijer, tutkimusjohtaja, YM Juhani Damski, pääjohtaja, IL (LYNETin pj) Mika Nykänen, pääjohtaja, GTK (LYNETin vpj) Vuonna 2017 LYNETin puheenjohtajana toimi Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski. LYNETin johtoryhmä kokoontui alkuvuodesta kerran omalla kokoonpanollaan, joka koostui LYNETin jäsenorganisaatioiden pääjohtajista ja pysyvistä asiantuntijajäsenistä (kunkin ministeriön edustaja, IL:n viestintäjohtaja ja LYNETin pääsihteeri). Loppuvuoden LYNET-asiat käsiteltiin osana pääjohtajien kokouksia (4 kpl), joihin osallistuivat LYNET-laitosten pääjohtajien lisäksi muut Tulanet-valmisteluissa mukana olleet pääjohtajat. Kaksi kertaa vuonna 2017 kokoontuneen työvaliokunnan kokouksiin osallistuivat LYNET-laitosten tutkimusjohtajien lisäksi Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKOn sihteeristö ja LYNE- Tin pääsihteeri. Viestintäryhmä kokoontui kerran LYNET- ja SOTERKO-laitosten yhteisellä kokoonpanolla. Ilmatieteen laitos vastasi LYNETin viestinnästä yhdessä LYNETin pääsihteerin kanssa. Vuonna 2017 pääsihteerinä toimi Sanna Marttinen. Johtoryhmän, työvaliokunnan ja viestintäryhmän kokoonpanot vuonna 2017: Johtoryhmä Pääjohtaja Matti Aho, Evira Pääjohtaja Mika Nykänen, GTK (vpj) Pääjohtaja Juhani Damski, IL (pj) Pääjohtaja Mari Walls, Luke Pääjohtaja Arvo Kokkonen, MML Pääjohtaja Lea Kauppi, SYKE Pääjohtaja Antti Vasara, VTT Pysyvät asiantuntijat: Hallitusneuvos Sanna Ruuskanen -- > erityisasiantuntija Aino Sipari, LVM Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen -- > tutkimusjohtaja Suvi Ryynänen, MMM Neuvotteleva virkamies Mika Honkanen, TEM Tutkimusjohtaja Laura Höijer, YM Viestintäjohtaja Nina Kukkurainen, IL Pääsihteeri Sanna Marttinen, LYNET Työvaliokunta Tutkimusjohtaja Liisa Sihvonen, Evira Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi, GTK Tutkimusjohtaja Yrjö Viisanen, IL Tutkimusylijohtaja Johanna Buchert, Luke Tutkimusjohtaja Tiina Sarjakoski, MML Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, SYKE Tutkimusjohtaja Tiina Nakari- Setälä, Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut, VTT Pääsihteeri Sanna Marttinen, LYNET (pj) Viestintäryhmä Viestintäjohtaja Varpu Seppälä, Evira Viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund --> viestintäjohtaja Elina Ämmälä, GTK Viestintäjohtaja Nina Kukkurainen, IL (pj) Viestintäpäällikkö Johanna Torkkel Viestintäasiantuntija Suvi Staudinger, MML Viestintäjohtaja Kirsi Norros, SYKE Viestintäjohtaja Olli Ernvall, VTT --> viestintäpäällikkö Milka Lahnalammi-Vesivalo, VTT 3. Toiminta 3.1. Tutkimusyhteistyön edistäminen Tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä edistettiin työpajatoiminnalla, erilaisilla tilaisuuksilla ja yhteisillä hankkeilla. Tässä esitellään muutamia toimia, joissa LYNET-laitosten välisellä yhteistyöllä on ollut keskeinen rooli. LYNET-laitosten yhteistyönä toteutettiin hallituksen kiertotalouteen ja vesiensuojeluun liittyvää kärkihanketta tukeva selvitys Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa - Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa. Työ tehtiin ravinteiden kierrätyksen seurantaryhmän (Raki-ryhmä - YM, MMM, TEM, Tekes ja VM) toimeksiannosta ja siihen osallistui Eviran, Luken, SYKE:n ja VTT:n asiantuntijoita ja tutkijoita. Työ poiki policy briefin ja infografiikoita, jotka toteutettiin yhdessä Luken koordinoiman Maatalouden

4 ravinteet hyötykäyttöön -viestintähankkeen kanssa. Policy briefiä uutisoitiin useissa lehdissä (mm. Helsingin Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, Tekniikka- ja Talous). Lisäksi tutkijajoukko kirjoitti useita lehtikirjoituksia (mm. vieraskynä Helsingin Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuuden tiedesivut) ja esitteli työtä tilaisuuksissa. Raportti, policy brief ja infografiikat julkaistiin myös englannin kielellä ja viestittiin kansainvälisillä foorumeilla. TEKESin kanssa jatkettiin hankeideointia teemassa miehittämättömien ilma-alusten (UAV) hyödyntäminen julkisten tahojen toteuttamissa seurannoissa. Hankevalmistelua edistettiin keväällä toteutetulla haastattelukierroksella sekä kahdessa työpajassa. Kestävä ruokajärjestelmä- tutkimusohjelma jatkoi seminaarisarjaansa kahdella kaikille avoimella tilaisuudella. Ruoka on kemiaa -seminaarissa LYNETin asiantuntijat esittelivät laaja-alaisesti kemiallisten aineiden vaikutuksia ihmisten ruokaan ja ruoantuotantoon. Esillä olivat myös elintarvikkeiden aitoustutkimukset ja ruoansulavuusmallit elintarvikkeiden turvallisuuden ja terveellisyyden ennustamisessa. Ruokaa kestävästi -seminaarissa esiteltiin mm. kierrätykseen, uusiin teknologioihin ja ruoanvalmistustapoihin liittyviä tutkimuksia ja eri menetelmien vaikutuksia ihmisten ruokaan ja ympäristöön. LYNET koordinoi MMM:n ja YM:n yhteistä Maatalouden ympäristövaikutukset (MATO)-ohjelmaa. Ohjelma tiedotti aiheeseen liittyvistä hankehauista ja tutkimustuloksista, edisti hallinnon ja tutkijoiden välistä vuoropuhelua sekä järjesti hankkeiden yhteistyötä edistävän seminaarin. Ohjelman koordinaattorina toimi Mikko Kuussaari. Paikkatietoyhteistyötä toteutettiin käynnistämällä LYNET-laitosten, yliopistojen ja CSC:n yhteinen Avoin paikkatiedon infrastruktuuri - ogiir hanke, joka valittiin mukaan Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle Hankkeen tavoitteena on kehittää kansallinen ympäristö-, luonnonvara- ja maankäyttötietojen paikkatietopohjainen palveluinfrastruktuuri tutkimuksen tarpeisiin. ogiir tarjoaa ympäristöön liittyvälle tutkimus- ja kehitystyölle joukon luotettavia, kattavia ja sisäisesti yhtenäisiä lähtöaineistoja, joita voi yhdistää integroitujen tietopalvelujen kautta. ogiir palvelee yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä paikkatietoon liittyvää tutkimusyhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Luontoa ja hyvinvointia sisätiloihin restoratiivisella suunnittelulla ja ratkaisuilla oli aiheena työpajassa, jonka LYNET järjesti yhdessä Ympäristöministeriön ja Kaakkois-Suomen AMK:n kanssa. Restoratiivinen suunnittelu on kokonaisvaltaista suunnittelua niin, että rakennettu ympäristö aiheuttaa mahdollisimman vähän stressiä. Työpajan tavoitteena oli kirkastaa restoratiivisen suunnittelun ajatusta ja käsitettä, verkottaa siihen liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä saattaa liikkeelle oivalluksia ja aihioita monitieteiseen yhteistyöhön ja tutkimuksiin. Aiheen poikkitieteellistä luonnetta kuvasi hyvin 35 hengen osallistujajoukko, joka koostui yli 20 eri organisaation edustajista. Tulevia yhteisiä tutkimusteemoja ideoitiin LYNET- ja SOTERKO-laitosten yhteisessä työpajassa toukokuussa. Monia laitoksia yhdistäviksi aiheiksi tunnistettiin mm. Kestävä kaupunkikehitys, kestävät elämäntavat ja erilaisiin mittauksiin liittyvä tutkimus ja kehitys. Suomen Akatemia ja Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) järjestivät avoimen nettikyselyn, jossa kerättiin ehdotuksia uusiksi akatemiaohjelmien aiheiksi ja strategisen tutkimuksen teemoiksi. LYNET osallistui kyselyyn ehdottamalla molempiin rahoitusinstrumentteihin soveltuvaa maaperä-teemaa. Hankeyhteistyö LYNET-laitosten välillä oli entiseen tapaan vilkasta. Päätöksentekoa tukevia selvityksiä tehtiin mm. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS) -rahoituksella. Aihepiirejä, joissa yhdistettiin LYNET-laitosten osaamista olivat mm. - Ilmansaasteiden haittakustannukset - Sää- ja ilmastoriskien arviointi - Kiertotalouden taloudellinen ohjaus - Innovatiiviset hankinnat - Vaelluskalakantojen elvyttäminen - Metsä- ja vesialueiden kestävä virkistys- ja matkailukäyttö - Ravinteiden kierrätys ja vesistövaikutusten hallinta - Haitalliset viearaslajit - Digitalisaatio ruokaketjussa 4/10

5 Yhteisiä tutkimushankkeita toteutettiin useilla erityyppisillä rahoituksilla, mutta näistä hanketietoja ei ole kootusti saatavilla. Esimerkkinä voidaan mainita Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamat hankkeet, joissa LYNET-laitoksia yhdistäviä teemoja olivat mm. tulevaisuuden energiaratkaisut, kestävä vesistöjen ja metsien hyödyntäminen sekä kaupungistuminen. 5/ Tutkimuksen tukipalvelut Koulutukset ja muu osaamisen kehittäminen Näkyvä osa LYNETin toimintaa ovat yhteisesti järjestetyt koulutukset. Vuonna 2017 LYNET yhteistyönä toteutettiin mm. johtamis-, viestintä- ja vuorovaikutuskoulutusta. Käynnissä oli myös laaja tilastotieteen koulutusohjelma. Yhteensä LYNET yhteistyössä järjestettiin 26 kurssia tai koulutustapahtumaa vuonna 2017, ja osallistujia koulutustapahtumissa oli yhteensä 454. Koulutustapahtumien määrä oli huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna (2016: 16) samoin kuin koulutettavien määrä (2016: 377). Tarkemmat tiedot järjestetyistä koulutustapahtumista ja kursseista ovat liitteessä 1. Tilastoinnissa ei ole mukana esim. työpajoja ja tietoiskuja, joissa on ollut koulutuksellisia elementtejä. Nämä huomioiden osallistujia tilaisuuksiin olisi ollut huomattavasti enemmän. Koulutuksellisen annin lisäksi koulutustapahtumat ovat tärkeitä verkostoitumistilaisuuksia. Koulutusten järjestämisestä vastasi Osaamisen kehittämisen koordinaatioryhmä (Oske-ryhmä), joka myös suunnitteli koulutuskalenterin seuraavalle vuodelle sekä järjesti paikkatietokoulutuksen osaamistarpeiden kartoituksen laitoksissa. Muita yhteistyön alueita, joissa vaihdettiin kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, olivat mm. rekrytoinnit osaamisen kehittämisen keinona, kansainvälisiin rekrytointeihin liittyvät ohjeistukset, työnantajabrändin kehittäminen ja sähköiset oppimisympäristöt. Lisäksi selvitettiin koulutusten yhteiskilpailuttamisen mahdollisuuksia. Osa LYNET-laitoksista osallistui myös Valtiohallinnon henkilökiertopilottiin, jolla pyritään edistämään henkilöstön liikkuvuutta. Syksyn kokouksiin kutsuttiin mukaan SOTERKO-laitosten edustajat, millä pohjustettiin tulevaan yhteistyötä. Taulukko 2. Koulutustilaisuuksien osallistujamäärät koulutusaloittain. Koulutustapahtumia Osallistujia Viestintä ja vuorovaikutus 3 30 Menetelmäkoulutus Johtamiskoulutus Muut 2 50 Yhteensä 454 Laboratoriot LYNET-laitosten laboratorioiden yhteistyö tiivistyi vuoden 2017 aikana monilla kampuksilla. GTK:n ja Luken yhteinen laboratorio aloitti toimintansa Kokkolassa, Luken ja SYKEn yhteinen LYNET-laboratorio jatkoi toimintaansa Oulussa ja SYKEn meritutkimuslaboratoriot muutti Viikin kampukselle, lähelle Eviran ja Luken laboratorioita. Otaniemessä GTK:n laboratorio muutti samaan rakennukseen VTT:n ja Luken kanssa. Yhteistyötä eri laitosten laitteiden käytössä ja hankinnoissa pyrittiin edistämään laatimalla listat yhteiskäyttöön soveltuvista laitteista sekä sopimalla isojen laitehankintojen tiedottamisesta muille LYNET-laitoksille ennakkoon. Yhteisesti kilpailutettu laboratorion kemikaali- ja tarvikehankintojen puitesopimus oli päättymässä ja uuden kauden yhteinen kilpailutus käynnistettiin. Yhteiseen kilpailutukseen osallistuvat Luke, SYKE ja Ilmatieteen laitos. Kilpailutuksessa hyödynnetään Eviran jo aiemmin tekemän kilpailutuksen asiakirjoja. Laboratoriohenkilöstön verkottamiseksi järjestettiin raskasmetallityöpaja, joka tutustutti metalleja eri matriiseista määrittäviä asiantuntijoita toisiinsa. Lisäksi laboratoriot avasivat sisäisiä koulutuksiaan muille LY- NET-laitoksille. SYKE järjesti yhteistyössä LYNETin, CEMISin ja Kajaanin AMK:n kanssa Ympäristömittauspäivät, jotka keskittyivät kiertotaloudessa tarvittaviin mittauksiin ja vesien mittaamisen teknologioihin.

6 Laboratoriot tekivät myös hankeyhteistyötä, josta esimerkkinä on Chilen ympäristöministeriön referenssikeskuksen suunnittelu SYKEn, VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä. LYNET-laitosten laboratorioiden edustajia osallistui ympäristöministeriön järjestämään VN TEAS haun yhteiskehittäminen-tilaisuuteen kesäkuussa. Tilaisuus oli vaikuttamassa vertailulaboratorioiden vaikuttavuus-teeman saamiseen VN TEAS rahoitushakuun. Rahoitus myönnettiin Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtamalle konsortiolle, jossa oli mukana Oulun yliopiston Thule Instituutti sekä yhdeksän tutkimuslaitosta. Syksyllä järjestettiin LYNET- ja SOTERKO- tutkimuslaitosten laboratorioiden tapaaminen, jossa tutustuttiin laitosten ja niiden laboratorioiden toimintaan ja tunnistettiin useita uusia yhteistyömahdollisuuksia. Laboratorioyhteistyötä edisti LYNET-laitosten edustajista koostuva ryhmä. 6/10 Tietopalvelut Tietopalveluyhteistyötä LYNETissä edisti vertaisryhmä, jossa oli edustus kaikista jäsenlaitoksista. Vuonna 2017 yhdessä oppimisen ja yhteistyön teemoja olivat mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen käytännöt. Ryhmä keräsi myös LYNET-organisaatioiden vuoden 2016 yhteisjulkaisutiedot, jotka on raportoitu edellisessä toimintakertomuksessa. LYNET-organisaatioista oli edustus useissa kansallisissa tietopalveluihin liittyvissä hankkeissa ja palveluissa, kuten Kansalliskirjaston FinELib, OKM:n Tutkimushallinnon tietovirrat ja tutkimustietovaranto, OKM:n Datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelma sekä OKM:n Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hanke useine työryhmineen. Edustajat pitivät ohjaus- ja muissa ryhmissä esillä tutkimuslaitosten näkökulmaa järjestelmien ja käytäntöjen kehittämisessä. Suurin osa LYNET-laitoksista (Evira, GTK, Luke, MML:n Paikkatietokeskus (FGI) ja SYKE) oli mukana Tutkimushankekuvausten verkkohakemisto Hankehaavissa vuonna Hankehaavi on luonnonvara-alan tutkimushankekuvausten verkkohakemisto, joka päivittyy kerran viikossa kokoamalla hanketiedot laitosten omista järjestelmistä Tietoaineistot ja seurannat Tietoaineistoyhteistyön keskeinen teema LYNETissä vuonna 2017 oli kansalaishavainnot. Yhteistyössä oli mukana myös SOTERKO-laitoksia, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ja Kuntaliitto. Aiheeseen liittyvissä tapaamisissa ideoitiin yhteistyön muotoja ja kehitettiin yhteistä portaalia kansalaishavaintojen keruuseen. Samalla toteutettiin hanketta, jossa laitokset yhteistyössä keräävät alan parhaita ja oppimisen arvoisia kokemuksia julkisen hallinnon suositukseksi (JHS) kansalaishavainnoinnista. Kansalaishavaintojen ja KaPan yhteensovittamista selvitettiin hankkeessa, jonka päätoteuttajia olivat SYKE ja VTT. LYNETin pääsihteeri osallistui MONITOR 2020-ohjelmaan kuuluvan MONITOR 2019-hankkeen ohjausryhmään. MONITOR 2020-ohjelman tehtävänä on kehittää ympäristön seurantatiedon tuotantoa ja parantaa tuotetun tiedon vaikuttavuutta. MONITOR 2019-hankkeessa koordinoidaan ko. ohjelman toteutus vuosina LYNET-yhteistyön tavoitteena hankkeessa on hyödyntää tutkimuslaitosten välisiä yhteistyöverkostoja uusien seurantamenetelmien validoinnissa, jalkauttamisessa ja hyväksi havaittujen käytäntöjen vakiinnuttamisessa Tutkimuspolitiikkaan liittyvä keskustelu ja kehittäminen Keskeisiä tiede- ja tutkimuspolitiikkaan vaikuttamisen toimia vuonna 2017 on listattu alla - Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyö o Unifin toiminnanjohtajan ja tutkimusjohtajien tapaaminen 13.1., aiheena Unifin Visiotyö o KOTUMO prosessi loppui 2017 ja sen jatkoksi Unifi, Arene ja tutkimuslaitokset sopivat jatkotyöryhmän perustamisesta

7 o Selvitettiin alustavasti eri kampuksilla käytössä olevia yhteistyömalleja - OKM:n Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 visiotyö o Pääsihteeri osallistui seminaareihin ja 8.9. o Vastaukset visiotyöhön liittyneisiin verkkoaivoriihiin - Lausunnot o Annettiin lausunto oikeusministeriön lausuntopyyntöön yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutuksesta tieteellisen tutkimuksen ja tilastoinnin kansalliseen sääntelyyn o Lisäksi useita lausuntopyyntöjä, joihin ei katsottu tarpeelliseksi vastata - Suomen Akatemia o Osallistuttu keskustelutilaisuuteen Suomen Akatemian lippulaivarahoituksesta o Osallistuttu tiedefoorumiin o Akatemian edustajat vierailivat pääjohtajakokouksissa ja aiheinaan toimikuntatyön kehittäminen ja lippulaivat o Pääjohtajat vierailivat Akatemiassa aiheena toimikuntauudistus ja lippulaivat TENKin Tutkimusetiikan tukihenkilöjärjestelmän ohjausryhmä o Laitokset nimesivät organisaatiokohtaiset tukihenkilöt, jotka osallistuivat TENKin koulutuksiin o Pääsihteeri edusti ohjausryhmässä tutkimuslaitoksia - FinELib o Lea Kauppi (SYKE), varajäsenenään LYNETin pääsihteeri, edusti FinELib-ohjausryhmässä tutkimuslaitoksia o Elsevier neuvottelujen edistymistä seurattiin ja otettiin siihen kantaa mm. Keijo Hämäläisen vieraillessa pääjohtajien kokouksessa TULA uudistuksen arviointi o Pääsihteerin haastattelu TULA-uudistuksesta o Osallistuminen TULA-arviointiseminaariin H2020 o Pääsihteeri on osallistunut H2020 SC5 suomalaisten vaikuttajien ydinryhmän tapaamisiin o Pääsihteeri osallistui H2020 SC5 seminaarin valmisteluun, joka toteutetaan Suomen EUpuheenjohtajakauden alussa - Avoin tiede o Pääsihteeri on osallistunut OKM:n Avoin tiede ja tutkimus-hankkeen (ATT-hanke) asiantuntijaryhmään ja muissa ryhmissä on ollut mukana useita laitosten edustajia o Pääsihteeri osallistui Avoimuuden pyöreä pöytä-keskustelutilaisuuteen o Laitokset vastasivat kyselyyn merkittävien aineistojen pitkäaikaissäilytyksestä o Sovittiin osallistumisesta Unifin käynnistämään avoimen tieteen hankkeeseen - Tietovirrat ja tietovarannot o OKM:n Tutkimushallinnon tietovirrat ja tutkimustietovaranto-hanke kokoaa alleen kansallisia tietoaineistoihin liittyviä hankkeita. Juhani Damski (IL), varajäsenenään LYNETin pääsihteeri, edusti hankkeen johtoryhmässä tutkimuslaitoksia. Pääsihteeri osallistui seminaariin o Datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelmassa Sirpa Thessler (Luke) varajäsenenään Jukka Santala (SYKE) toimi tutkimuslaitosten edustajana - Ennakointi o Pääsihteeri on mukana kansallisessa ennakointiverkostossa KEV (Yammer-verkkoyhteisö) - Metrologian neuvottelukunta o Pääsihteeri nimettiin jäseneksi kolmivuotiskaudelle Agenda2030 o Tapaaminen seuranta- ja indikaattoriasioista VNK:ssa o Neuvotteluita kestävän kehityksen paneelin isännöinnin siirtämisestä SITRAlta aloittavalle Tulanetille - TUKA-työ 7/10

8 o Järjestettiin poikkihallinnollinen Tulanet-laitosten ja -ministeriöiden Tulevaisuuskatsaukset-työpaja Kansainvälinen yhteistyö o Osallistuminen EEA country visit-vierailuun 5.6. o Tutkimuslaitosyhteistyön esittely Albanian ympäristökeskuksen vierailijoille Tutkimuslaitosten tutkimuksen vaikuttavuudesta tehtiin selvitys sisäiseen käyttöön 8/ Pohjoinen toimintaohjelma Pohjoinen -toimintaohjelman ( tavoitteena oli pohjoisten erityiskysymysten ratkaiseminen ympäristö- ja luonnonvara-alalla. Ohjelma toi yhteen LYNET-tutkimuslaitosten ja Oulun yliopiston eri tiedekuntien tutkijakuntaa yhteisiin tutkimushankkeisiin. Pitkän tähtäimen visiona oli alan yhteinen pohjoinen/arktinen tutkimusohjelma tai hankesalkku. Ohjelman puitteissa tehtävää yhteistyötä arktisessa teemassa on koottu kuvaan: Vuonna 2017 pohjoisen toimintaohjelman osalta keskityttiin tutkimusyhteistyötä edistäviin toimenpiteisiin erityisesti arktisen tutkimuksen ja digitalisaation edistämisen teemoissa. Konkreettisina toimenpiteinä oli 1. Valmisteltu TKI-hankkeita, joista koordinaatiosta työstettiin - AKA/FIRI ohjelman INAR RI Ecosystems infrastruktuurihakemus (rahoitus) o HY, Luke, SYKE, useita yliopistoja jne o Oulun osuus rahoituksesta hanke käynnissä - OneHealth Yksi Arktis yhteinen terveys UM IBA -hakemus o OY, EVIRA, THL, HY o IBA rahoitus hanke käynnissä

9 - Kolarctic CBC-hakemus Environment, wildlife and human health risks under changing climate in Finnish-Norwegian-Russian Lapland (KOLARISK) o OY, IL, HY, kv-partnereita - ei rahoitusta - Visitor Centre hanke Elinvoimaa ja kestävyyttä innovaatioyhteistyöllä (EKI) o OY, SYKE, Luke, OAMK o EAKR rahoitus ( ) hanke käynnissä - COST Action hakemus Euroopan vuoristo- ja tunturialueiden kulttuuri- ja luontoperintö paikallisen hyvinvoinnin tukena o OY, Luke o siirrettiin huhtikuun 2018 hakuun - Marie Curie CO FUND ohjelma: post doc ohjelma From Big Data to New Science and Practical Solution ( Data4Future) o OY, VTT, Luke, SYKE, yrityksiä o jätetty 27.9., ei vielä päätöstä - Vertailulaboratoriotoiminnan ennakointi ympäristömittauksissa o Turun yliopiston TUTK, OY/Thule, LYNET & SOTERKO vertailulaboratoriot konsortiona o VN TEAS rahoitus Tiedotettu rahoitusmahdollisuuksista - erityisesti LYNETin sähköpostitiedotuslista lynet@lists.oulu.fi - vaikutusmahdollisuuksista ja kanavista tiedottaminen tulevan 9.puiteohjelman valmisteluun mm. EU POLARNET 3. Järjestetty tapahtumia ja tutkijakohtaamisia, mm. - Tekesin HILLA-ohjelman puitteissa kesä-syksy 2017 (mm. dronet) - Oulun ja Lapin yliopistojen Arktisen neuvottelukunnan työpaja ( ) - koordination työpanosta myös Pohjois-Pohjanmaan Biotalousstrategian koordinointihankkeeseen (Kohti kestävää taloutta PPBIO) - LYNET-valtakunnallinen työpaja Luontoa ja hyvinvointia sisätiloihin restoratiivisella suunnittelulla 4. Tiedotettu ja profiloitu toimintaa ja toimintaohjelmaa - LYNET www-sivustojen ylläpito (sekä valtakunnallinen että Oulun yliopiston palvelimella oleva sivusto) ja - Tieteen päivät 2017 paneelin Luonnon ja ihmisen rajat suunnittelu, organisointi ja järjestäminen - OY-LYNET yhteistyöryhmä, jossa mukana Oulun alueen tutkimuslaitosten edustajat ja Oulun yliopiston tiedekuntien edustajat. Yhteistyöryhmä on kokoontunut 4 kertaa erilaisten vierailujen hyödyntäminen tutkimustiedottamisessa mm. MMM Arktinen Biotalous - aloite, tapahtumapäivät liittyen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen (kesäkuu ja lokakuu 2017) 9/ Muut Sidosryhmäyhteistyö - Yhteistyö ministeriöiden tutkimuksesta vastaavien henkilöiden kanssa - Yhteistyö SOTERKO-sihteeristön kanssa. SOTERKO-laitokset kutsuttiin mukaan useisiin LYNETin järjestämiin tilaisuuksiin - Pääsihteeri osallistui Oulun Ympäristötietotalon yhteistyöryhmän kokouksiin Viestintä Viestinnässä painotettiin erityisesti LYNETin sisäistä viestintää - Pääasiallisena viestintäkanavana toimivat LYNETin nettisivut, joille mm. päivitettiin uutisia ja tapahtumia - Tapahtumista viestittiin LYNET-laitosten introissa ja pääsihteerin twitter-tilin kautta - Ajankohtaiskatsaus LYNET luo voimaa verkostoista, joka julkaistiin myös laitosten introissa

10 10/10 4. LYNETin, SOTERKOn ja TUNEn yhdistymisen valmistelu Vuonna 2017 päätettiin LYNETin lopettamisesta ja toiminnan jatkamisesta osana 2018 aloittavaa Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetia. Tulanetiin tulevat kuulumaan LYNET-laitosten lisäksi Säteilyturvakeskus (STUK), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL). Vuoden aikana valmisteltiin asetus, jolla kumotaan valtioneuvoston asetus luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymästä (213/2015), ja Tulanetin perustamisesta allekirjoitettiin sopimus. Tulanet-sopimus ja LYNETin toiminnan kumoava asetus tulevat voimaan Tulanetin toimintaa valmisteltiin kutsumalla SOTERKO-laitokset mukaan valtaosaan LYNETin toiminnasta. LYNET-vetoisesti suunniteltiin tulevan yhteenliittymän toimintamalli, valmisteltiin yhteistyösopimus ja pidettiin yhteisiä tutkimusteemoja kartoittava työpaja. 5. Yhteenveto LYNETin tapahtumista 2017 Tapahtuma Koulutustilaisuudet Pvm 26 kpl Työpajat Raskasmetallit maassa, vedessä, ilmassa ja ravinnossamme (laboratoriohenkilöstö) Tutkimuslaitosten yhteiset tutkimusteemat-työpaja (Tulanet-laitokset) 8.5. Luontoa ja hyvinvointia sisätiloihin restoratiivisella suunnittelulla ja ratkaisuilla workshop (avoin tilaisuus) Työpaja ravinteiden kierrätyksen ohjauskeinoista (kutsutilaisuus) 3.4. Dronet ja julkiset hankinnat (valtion laitoksia+tekes) 4.9. Dronet ja julkiset hankinnat (valtion laitoksia+tekes) LYNET- ja SOTERKO- tutkimuslaitosten laboratoriotapaaminen Avoimet tilaisuudet Ruoka on kemiaa-seminaari Ruokaa kestävästi-seminaari 2.5. Uutta matoa koukkuun: tutkimusta maatalouden ympäristövaikutusten hallintaan. MATOtutkimusohjelman vuosiseminaari Seminaari JHS Kansalaishavainnot suositushankkeesta 4.4. Environmental monitoring day: Measurements of Circular Economy and Water Lausunnot ja kannanotot Lausunto yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutuksesta tieteellisen tutkimuksen ja tilastoinnin kansalliseen sääntelyyn Haastattelut Haastattelu LYNET-laitosten mahdollisuuksista julkisiin hankintoihin, joissa hyödynnetään droneja Haastattelu Hyvän sään aikana kirjaan (Tieto-Finlandia-ehdokas) Haastattelu TULA-uudistuksesta Blogit Yhdessä enemmän blogi: LYNET luo voimaa verkostoista #muutos tiedelehdessä Ratkaisun avaimia blogi: Sivelemmekö pian metsämikrobivoidetta kasvoihin Muita Raportti: Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa. Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa. Policy brief: Ravinteiden kierrätys visioista käytäntöön 6.9. LYNETin toiminnan esittely Ilmatieteen laitoksen asiakaspalveluille LYNETin toiminnan esittely Luonnonvarakeskuksen Tilastopalveluille Liite 1. Koulutustilaisuudet 2017