Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET
MISTÄ TAVOITEVERKOSSA ON KYSE? Tavoiteverkko korostaa pyöräilyverkon hierarkiaa. Liikenneverkon jäsennöinnillä tarjotaan eri käyttäjäryhmille parhaiten soveltuvat verkon osat. Hierarkia on tarpeen esim. reittien standardin ja yhtenäisyyden sekä orientoitavuuden ja opastuksen takia.
KOLMITASOINEN PYÖRÄILYVERKON HIERARKIA Pyöräilyn pääreitit yhdistävät pyöräilyetäisyydellä olevat paikalliskeskustat kaupunkikeskukseen. Aluereitit yhdistävät palvelu- ja asutuskylät kaupunki- tai paikalliskeskustoihin taikka johtavat pääreitin läheisyydessä sijaitsevat palvelu- ja asutuskylät pääreitille. Paikalliskeskustan ja kaupunkikeskustan välinen osuus pyöräilyn saavutettavuusalueen ulkopuolella luokitellaan aluereitiksi. Lähireitit ovat kaupunki- ja paikalliskeskusten sekä palvelu- ja asutuskylien sisäisiä reittejä Alueiden luokittelussa voi olla seutukuntakohtaisia eroja!
MILLOIN REITIT SUUNNITELLAAN? Pääreitit Yleiskaavan laatimisen tai strategiatasoisen liikennesuunnittelun yhteydessä. Pääreittien tulee olla sujuvia, turvallisia ja nopeita. Linjaus kulkee mahdollisuuksien mukaan työ- ja asuinpaikkakeskittymien kautta kaupunkikeskukseen. Aluereitit Yleensä tarkemman yleiskaavatyön yhteydessä. Voidaan tapauskohtaisesti suunnitella myös strategisen yleiskaavatyön yhteydessä. Lähireitit Asemakaavassa.
ESIMERKKEJÄ TAVOITEVERKON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA Yleiskaavan laatimisessa kävelyn ja pyöräilyn pää- ja aluereittien määrittämisessä. Asemakaavan laatimisessa lähiverkkojen määrittämisessä varmistamassa pyöräilyn väylähierarkia toteutumisesta. Kävelyn, pyöräilyn ja muun liikennejärjestelmän kehittämis- ja toimenpideohjelmien laatimisessa sekä hankkeiden priorisoinnissa. Tie- ja katusuunnitelmissa sekä muissa liikennesuunnitelmissa kävelyn ja pyöräilyn reittien teknisten ratkaisujen, kuten esim. poikkileikkauksen, suuntauksen, liittymien ja liikennemuotojen erottelun, suunnittelussa. Kävelyn ja pyöräilyn viitoituksen ja muun opastuksen, kuten esim. reittikarttojen ja infopisteiden, suunnittelussa. Kävelyn ja pyöräilyn reittien ylläpidossa ja hoidossa. Väyläinvestointien rahoituksessa.
Mannerheimintie / Helsinginkatu Aleksanterinkatu / Hollolankatu ESIMERKKI TAVOITEVERKON HYÖDYNTÄMISESTÄ VIITOITUKSESSA HOLLOLA LAHTI / Keskusta KIRJOITETTU ISOILLA KIRJAIMILLA = Pää-/aluereitin kaukokohde Alleviivattu paikannimi = Pää-/aluereitillä oleva välikohde Alleviivamaton paikannimi = Lähikohde
0-0,5 km 0,5-1 km 1-2 km 2-3 km 3-4 km 4-5 km 5-6 km 6-7 km 7-8 km 8-9 km 9-10 km Yli 10 km PYÖRÄILYMATKOJEN PITUUSJAKAUMA JA MATKARYHMÄT JYVÄSKYLÄSSÄ Pyöräily 30% 25% 20% Asiointimatkat 5 % Kyyditse mismatkat 4 % Ulkoilumatkat 3 % Muuta matkat 5 % Työmatkat 26 % 15% 10% Vierailum atkat 4 % 5% 0% Huvi- ja harrastus matkat 14 % Koulumatkat 15 % Ostosmatkat 23 % Työasiointimatkat 1 % Lähde Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009
0-0,5 km 0,5-1 km 1-2 km 2-3 km 3-4 km 4-5 km 5-6 km 6-7 km 7-8 km 8-9 km 9-10 km yli 10 km KÄVELYLYMATKOJEN PITUUSJAKAUMA JA MATKARYHMÄT JYVÄSKYLÄSSÄ Kävely 40% 35% 30% 25% Ulkoilumatkat 18 % Muuta matkat 7 % Työmatkat 10 % Koulumatkat 6 % Työasioin timatkat 1 % 20% 15% 10% 5% 0% Kyyditse mismatkat 4 % Asiointimatkat 7 % Vierailu matkat 5 % Huvi- ja harrastu smatkat 15 % Ostosmatkat 27 % Lähde Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009
JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS PYÖRÄLLÄ Apuväline pääpyöräreittien määrittämiselle
JYVÄSKYLÄN VEKTORIPOHJAINEN VERKKOHIERARKIA Pääreittitasoiset yhteydet alueiden välillä Seuraavassa vaiheessa vektoripohjaiset yhteydet istutetaan kartalle todelliseen tilanteeseen