KIRJALLINEN KYSYMYS 645/2006 vp Hätätekstiviestien lähettäminen yleiseen hätänumeroon Eduskunnan puhemiehelle Saamieni tietojen mukaan viranomaiset eivät usean vuoden valmisteluista huolimatta pysty mahdollistamaan tekstiviestien lähettämistä yleiseen hätänumeroon 112, vaan järjestelmän käyttöönotto viivästyy edelleen. Tämä hätätekstiviestien lähetysmahdollisuus olisi monissa tapauksissa elintärkeä palvelu kuuroille ja kuulovammaisille sekä myös kuurosokeille ja puhevammaisille. Tällä hetkellä hätätekstiviestejä voidaan lähettää hätäkeskuksiin ainoastaan keskuksittain vaihtuvien matkapuhelinnumeroiden kautta. Kun väärinkäytön pelossa tiedot näistä vaihtuvista numeroista eivät ole edes julkisesti jaossa, kuulovammaisten käyttäjien pääsy hätäpalveluihin ei todellakaan toteudu muita ihmisiä vastaavalla tavalla, vaikka EU:n sähköisen viestinnän direktiivi näin edellyttäisikin. Syyksi hätätekstiviestipalvelun käyttöönoton viivästymiseen on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ilmoitettu ratkaisemattomat tekniset kysymykset, aiheettomien yhteydenottojen lisääntyminen ja se, että palvelu on tarkoitettu suhteellisen pienelle kohderyhmälle. Ihmishenkiä säästävien palveluiden kohdalla ei voida takertua kustannussyihin, ja tällaisen palvelun käyttäjämäärät ovat ikääntyvän väestön myötä varmasti kasvussa. Kun kuitenkin kyseessä on ihmishenkien ja tasa-arvon kannalta tärkeimmän mittaluokan palvelusta, tulisi hallituksen viipymättä saattaa hätätekstiviestien lähetysmahdollisuus numeroon 112 toimivaksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että hätätekstiviestien lähettäminen yleiseen hätänumeroon 112 tulee pian mahdolliseksi ja että voidaan taata kuulovammaisille ja muille palvelua tarvitseville käyttäjäryhmille elintärkeä, EU:n sähköisen viestinnän direktiivin edellyttämä pelastuspalvelu? Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2006 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 645/2006 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että hätätekstiviestien lähettäminen yleiseen hätänumeroon 112 tulee pian mahdolliseksi ja että voidaan taata kuulovammaisille ja muille palvelua tarvitseville käyttäjäryhmille elintärkeä, EU:n sähköisen viestinnän direktiivin edellyttämä pelastuspalvelu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Soittaessaan hätänumeroon 112 soittaja tekee hätäilmoituksen onnettomuudesta tai tapahtumasta, jossa tarvitaan välitöntä kiireellistä poliisin, pelastusviranomaisen tai sosiaali- tai terveydenhoidon apua. Kaikissa tapauksissa avun tarpeen selvittämiseksi ilmoittaja ja häntä palveleva hätäkeskuspäivystäjä käyvät keskustelun, jonka perusteella päivystäjä tekee riskiarvioinnin ja hälyttää paikalle mahdollisimman tehokasta ja tarkoituksenmukaista apua. Hätänumeroon 112 soitettu puhelu on teleliikenteessä etuoikeutettua viestiliikennettä sen varmistamiseksi, että hätäpuhelu, joka on tarkoitettu ihmisten hengen ja terveyden sekä omaisuuden ja ympäristön suojelemiseksi, pääsee perille hätäkeskuksiin, ja näin varmistetaan avun hälyttäminen paikalle. GSM-puhelimilla soitettu hätäpuhelu voidaan paikantaa nopeasti ja edistää hälytettävien viranomaisyksiköiden kohteeseen löytämistä. Hätäkeskusten käytössä olevilla tietojärjestelmillä saadaan lisäksi tietoa kohdetta lähimpinä sijaitsevien viranomaisyksiköiden sijainnista ja muista seikoista, joilla voidaan tukea hälytystehtävän hoitoa. Tällä hetkellä useimpia edellä kuvatuista teknisiin järjestelmiin liittyvistä tukitoimista ei kuitenkaan voida taata GSMtekstiviestien osalta. Sisäministeriö ja Hätäkeskuslaitos ovat kartoittaneet eri toimintoihin liittyviä riskitekijöitä ja niiden ratkaisumalleja yhteistyössä teleliikenteen järjestämisestä vastuussa olevan liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Koska kysymyksessä on maailmalla laajasti käytössä oleva viestijärjestelmä, joka perustuu kansainvälisiin normeihin, voidaan toiminnot toteuttaa vasta, kun normien mukaiset toiminnot on toteutettu käytössä olevissa viestiverkoissa. Hätäkeskuslaitos selvittää asiaa edelleen yhteistyössä viestintäviranomaisten sekä operaattoreiden ja muiden toimijatahojen sekä järjestöjen, kuten Kuurojen Liiton ja Kuulonhuoltoliiton, kanssa. Suomessa on tavoitteena toteuttaa hätätekstiviestijärjestelmä, jossa yleiseurooppalaiseen hätänumeroon 112 lähetetty hätätekstiviesti: on etuoikeutettua ja varmennutta viestiliikennettä, ja jossa tekstiviestin toimitusaika voidaan taata (nykyisin tekstiviesteissä voi olla jopa päivien viive) voidaan hätätekstiviestin lähettänyt matkaviestin paikantaa varmasti ja nopeasti voidaan välittää avun tarpeen kohdealueen hätäkeskukseen, joka lähettää kuittaussanoman hätätekstiviestin vastaanotosta hätäkeskukseen ja että sen johdosta on ryhdytty asianomaisiin hälytystoimenpiteisiin voidaan hätätekstiviestin matkapuhelimella lähettäneen ilmoittajan kanssa tehdä tekstiviestikeskustelussa hätäkeskustietojärjestelmän avulla riskinarviointi ja mahdollistaa tarkoituksenmukaisen avun hälyttäminen kohteeseen 2
Ministerin vastaus KK 645/2006 vp Raimo Vistbacka /ps voidaan hätätekstiviestinä lähetetyn hätäilmoituksen käsittelyssä tukeutua hätäkeskusten tietojärjestelmiin ja hälytysohjeisiin liittämällä hätätekstiviestijärjestelmä ja hätäkeskustietojärjestelmät yhteen. Tavoite on, että vielä ratkaisemattomat tekniset ja muut kysymykset voidaan ratkaista ensimmäisten maiden joukossa Euroopasssa. Ennen 112-hätätekstiviestijärjestelmän käyttöönottoa hätäkeskuksilla on käytössään kuulovammaisten tekstipuhelinpalvelulaitteita sekä hätäkeskuskohtaisia erityisiä GSM-puhelimia, joihin voi tehdä hätäilmoituksen. Sisäasiainministeriö on edellyttänyt, että Hätäkeskuslaitos pyrkii mahdollisimman nopeaan ratkaisuun varsinaisen hätätekstiviestipalvelun toteutuksessa sekä tiedottamaan nykyisin käytössä olevasta järjestelmästä käyttäjäryhmille nykyistä tehokkaammin. Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2006 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 645/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att det snart skall bli möjligt att sända nödtextmeddelanden till det allmänna nödnumret 112 så att hörselskadade och andra personer som behöver denna service garanteras de räddningstjänster som förutsätts i EU:s direktiv om elektronisk kommunikation? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Då någon ringer till nödnummer 112 gör han eller hon en nödanmälan om en olycka eller händelse där det behövs omedelbar och brådskande hjälp av polisen, räddningsmyndigheterna eller social- eller hälsovården. I samtliga fall förs då mellan anmälaren och den jour vid nödcentralen som tar mot samtalet en diskussion som syftar till att klarlägga behovet av hjälp. På basis av detta samtal gör jouren en riskbedömning och alarmerar så effektiv och ändamålsenlig hjälp som möjligt till platsen. För att garantera att nödsamtal i syfte att skydda människors liv och hälsa samt egendom och miljön når fram till nödcentralen och att hjälp härigenom kan sändas till platsen är samtal som rings till nödnummer 112 kommunikation som är prioriterad i teletrafiken. Ett nödsamtal som rings med en GSM-telefon kan snabbt lokaliseras vilket gör det lättare för myndighetsenheterna att finna ifrågavarande plats. De informationssystem nödcentralerna förfogar över ger dessutom information om placeringen av de myndighetsenheter som befinner sig närmast platsen och om andra omständigheter som kan understöda skötseln av utryckningsuppdraget. För närvarande kan dock de flesta av de ovan beskrivna stödfunktionerna i anslutning till de tekniska systemen inte garanteras då det gäller textmeddelanden. Inrikesministeriet och Nödcentralsverket har i samarbete med kommunikationsministeriet, som ansvarar för organiseringen av teletrafiken, gjort en kartläggning av de riskfaktorer som ansluter sig till olika funktioner och de modeller till lösningar som finns. Eftersom det är fråga om ett kommunikationssystem i världsomfattande användning vilket grundar sig på internationella standarder kan funktionerna genomföras först efter att de standardiserats och är i användning i det befintliga telenätet. Nödcentralsverket gör i samarbete med kommunikationsmyndigheterna, operatörer och övriga aktörer samt organisationer, såsom Finlands Dövas Förbund och Hörselvårdsförbundet, en vidareutredning av saken. Målsättningen är att i Finland upprätta ett system för nödtextmeddelanden som i fråga om nödtextmeddelanden som sänds till det allmäneuropeiska nödnumret 112 har följande funktioner: textmeddelanden är prioriterad och certifierad teletrafik där tiden för att leverera ett meddelande kan garanteras (i fråga om nuvarande textmeddelanden kan en fördröjning på till och med flera dagar komma i fråga) den mobiltelefon som sänt nödmeddelandet kan säkert och snabbt lokaliseras meddelandet kan förmedlas till nödcentralen i det området där den som behöver hjälp be- 4
Ministerns svar KK 645/2006 vp Raimo Vistbacka /ps finner sig, varvid den nödcentral som mottar det förmedlade textmeddelandet kvitterar mottagandet och samtidigt meddelar att vederbörliga utryckningsåtgärder har vidtagits i anledning av det det är möjligt att på basis av en diskussion som via textmeddelanden förs med den som sänt nödmeddelandet göra en riskbedömning med hjälp av nödcentralens informationssystem så att lämplig hjälp kan alarmeras till platsen det är möjligt att genom att koppla samman systemet för nödtextmeddelanden och nödcentralens informationssystem stöda sig på nödcentralens informationssystem och alarmeringsanvisningar vid handläggningen av en nödanmälan som sänts som ett textmeddelande. Målsättningen är Finland som ett av de första länderna i Europa skall finna lösningar på de tekniska och övriga frågor som ännu är olösta. Innan systemet för nödtextmeddelanden till nödnummer 112 kan tas i bruk har nödcentralerna tillgång till texttelefontjänstapparatur för hörselskadade samt särskilda, nödcentralsspecifika GSM-telefoner till vilka nödanmälan kan göras. Inrikesministeriet har förutsatt att Nödcentralsverket så snabbt som möjligt skall försöka finna en lösning på hur den egentliga nödtextmeddelandetjänsten kan genomföras samt mera effektivt än i nuläget informera användargrupperna om de system som för närvarande är i bruk. Helsingfors den 20 september 2006 Inrikesminister Kari Rajamäki 5