Metsähanhen hoitosuunnitelmat. Photo Asko Kettunen

Samankaltaiset tiedostot
Metsähanhen hoitosuunnitelmat

Taigametsähanhen kansainvälisen hoitosuunnitelmien toimeenpano. Photo Asko Kettunen

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA

Vesilintukantojen hoidon kehittäminen Euroopassa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 948/13/2015 Janne Pitkänen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1209/01.03/2017 Janne Pitkänen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Dnro 649/01.03/2016

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 649/01.03/2016 Janne Pitkänen LUONNOS

Suomi voi hyväksyä komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi. Luonnonsuojelulain piiriin kuuluvat rauhoitetut lajit

BirdLife Suomi kiittää maa- ja metsätalousministeriötä lausuntopyynnöstä. Olemme tutustuneet asetusluonnokseen ja lausumme siitä seuraavasti:

Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen

Metsähanhen alalajien syysmuutonaikainen esiintyminen Suomessa

Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelma

METSÄSTÄJIEN NÄKEMYS METSÄHAN- HIKANNASTA JA METSÄHANHEN MET- SÄSTYKSESTÄ SUOMEN RIISTAKESKUS KAINUUN JA OULUN TOIMIALUEILLA

Vesilinnut vuonna 2012

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen

RIISTAKAMERAT TAIGAMETSÄHANHEN (ANSER FABALIS FABALIS) SEURANTAMENETELMÄNÄ SARI HAKKARAINEN

RIISTAN VUOKSI. Lokakuu 2012

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Kiljuhanhen Ystävä No. 1. Toukokuu 2013

RIISTAN VUOKSI. Marraskuu 2016

Pohjois-Atlantilta Tyynelle valtamerelle

RIISTAN VUOKSI. Maaliskuu 2012

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

CARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti

Hirven biologia Mikael Wikström 2015

ARKTIKA VIROLAHDELLA ARKTIKAN MÄÄRITELMÄ

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Julkisen riistakonsernin strategia

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS MERIHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Tuulivoiman linnustovaikutukset

Kansallisten lakien mukaiset kohteet

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Suunnitelma kiljuhanhen suotuisan suojelun tason palauttamiseksi Suomeen

Projekti: Photo Goldeneye 2015

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Villisikakanta-arvio tammikuussa

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA)

LINTUJEN METSÄSTYS SUOMESSA

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS Suhangon täydentävä linnustoselvitys

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL LAPPEENRANTA Puh

Kestävä riistatalous

Valittaja vaatii, että Riistakeskuksen myöntämä lupa kumotaan.

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H.

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Kuljetusbarometri 2/2009

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009

Suomen Luontotieto Oy

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

Suomi työn verottajana 2008

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, KOLHO rek.nro: info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Suomi työn verottajana 2010

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Suomen riistakeskuksen näkökannat ja odotukset soidensuojelun täydennysohjelman valmistelun suhteen

Kairankutsun luonto- ja linturetket

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka Seppo Manninen

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen

Vesilinnustuksen aiheuttama häiriö ja puolisukeltajasorsien muuton ajoittuminen

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013

Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Transkriptio:

Metsähanhen hoitosuunnitelmat Photo Asko Kettunen

Metsähanhen kaksi alalajia Suomessa liikkuu syksyllä metsähanhen kahta eri alalajia. Suomessa pesii taigametsähanhi, joka taantui merkittävästi viime vuosikymmenien aikana. Syksyllä tavataan myös toista alalajia, tundrametsähanhea, joka on runsaslukuinen ja kestää hyvin metsästystä. Pohjois-Venäjällä pesivää tundrametsähanhea tavataan meillä pääasiassa Kaakkois-Suomessa niiden muuttaessa Keski-Eurooppaan. (photo Tuomo Pirttimaa) Taigametsähanhi Anser fabalis fabalis Tundrametsähanhi Anser fabalis rossicus 2 30.6.2017

Taiga- ja tundrametsähanhen pesimä ja talvehtimisalueet Lähde: Marjakangas, A., Alhainen, M., Fox, A.D., Heinicke, T., Madsen, J., Nilsson, L. & Rozenfeld, S. (Compilers)b 2015. International Single Species Action Plan for the Conservation of the Taiga Bean Goose (Anser fabalis fabalis). AEWA Technical Series No. 56. Bonn, Germany. 3 30.6.2017

Metsästysrajoitukset ja kantojen kehitys Metsähanhen metsästystä rajoitettiin Suomessa vuodesta 2010 alkaen ja kiellettiin kokonaan vuodesta 2014 alkaen. Syynä oli Suomen pesimäkannan sekä koko taigametsähanhikannan taantuminen. Vähenemisen syitä ei ole varmasti tunnettu, mutta ne voivat liittyä elinympäristöjen, metsästystapojen, lajien välisen kilpailun tai petokantojen muutoksiin. Kokonaisuutena liian voimakas metsästysverotus on kuitenkin nykytietojen valossa suurin kannan kokoon vaikuttanut tekijä. Koko taigametsähanhikannaksi arvioitiin 1990 luvulla noin 100 000 yksilöä, joka taantui 63 000 vuoteen 2009 mennessä. Vuonna 2011 esitettiin arvio 40 000 45 000 linnusta, mikä viittasi taantuman edelleen jatkuneen. Tundrametsähanhi on elinvoimainen ja kanta noin kymmenkertainen taigametsähanheen verrattuna. 4 30.6.2017

Hoitosuunnitelmat Metsähanhelle on tekeillä kansallinen hoitosuunnitelma. Lausuntokierroksella hoitosuunnitelma oli kesällä 2014, ja se on nyt maa- ja metsätalousministeriössä viimeisteltävänä julkaisua varten. Kannanhoidon päätavoitteena on elinvoimainen, kestävästi metsästettävä metsähanhikanta. Kansallisesti metsähanhen tutkimusta on tehostettava, sillä monet kannanhoidon kannalta tärkeät tekijät kuten pesimäkannan todellinen koko, poikastuotto ja metsästyssaaliin alalajikoostumus tunnetaan huonosti. Taigametsähanhella on kansainvälinen hoitosuunnitelma Metsähanhi kuuluu Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusta tehdyn sopimuksen (AEWA-sopimus) piiriin. AEWAn puitteissa lintuja käsitellään populaatiotasolla. Metsähanhen alalajit tundrametsähanhi Anser fabalis rossicus ja taigametsähanhi Anser fabalis fabalis ovat eri luokissa. Taigametsähanhen kansainvälinen hoitosuunnitelma. Linkki: http://www.unepaewa.org/en/document/aewa-international-single-species-action-plan-conservationtaiga-bean-goose 5 30.6.2017

Taigametsähanhen kansainvälinen hoitosuunnitelma Kannanhoidon kulmakivet ovat erillisten pesimä- ja talvehtimisalueiden perusteella määritetyt kannanhoitoalueet ja niiden populaatiotavoitteet. Suomi kuuluu Keskiseen kannanhoitoalueeseen, mikä tarkoittaa Fennoskandian pesimäpopulaatiota. Linnut pesivät Pohjois-Ruotsissa ja Norjassa, Suomessa ja Luoteis-Venäjällä sekä talvehtivat pääosin Etelä-Ruotsissa ja Itä-Tanskassa. Kuva: Taigametsähanhen kannanhoitoalueet: Lähde: Marjakangas et al. 2015 6 30.6.2017

Taigametsähanhen kansainvälinen hoitosuunnitelma Kannanhoidon tarkoituksena on saada taigametsähanhikanta jälleen kasvusuuntaan. Keskisen kannanhoitoalueen tavoite on 60 000 80 000 linnun talvikanta. Tavoitteena on parantaa aikuisten lintujen selviytyvyyttä, parantaa poikastuottoa sekä säilyttää, hoitaa ja kunnostaa elinympäristöjä. Tärkein toimenpide on kansainvälisen sopeutuvan metsästyssäätelyn kehittäminen ja toimeenpano. Sopeutuvassa verotuksessa vuotuinen saalis mitoitetaan kannan koon ja kehityksen sekä kannanhoidollisen tavoitteen suhteen. Suomessa sopeutuva verotus on periaatteessa tuttua metsäkanalintujen ja hirven metsästyssäätelyssä, missä tuoreen riistatiedon ja tutkimuksen perusteella mitoitetaan metsästys kestävälle tasolle. Metsähanhen osalta kansainvälinen ulottuvuus ja vesilintujen metsästyssäätely ovat isoimmat uudet asiat. 7 30.6.2017

Hoitosuunnitelma on vasta yhteisesti hyväksytty raami tulevalle kannanhoidolle Varsinainen työ taigametsähanhikannan hyväksi päästiin aloittamaan vuodesta 2016 alkaen. Hoitosuunnitelman toimeenpano on osa Euroopan hanhitoimintaohjelmaa European Multispecies Goose Management Platform. Osana hanhitoimintaohjelmaa on jo laadittu taigametsähanhen adaptiivinen säätelyjärjestelmä kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa ja keskeiset maat ovat sen hyväksyneet. Kansainvälisellä tasolla taigametsähanhikannan kestävä käyttö on turvattu. 8 30.6.2017

Hoitosuunnitelma on vasta yhteisesti hyväksytty raami tulevalle kannanhoidolle Lue lisää Euroopan hanhitoimintaohjelman perustamisesta: http://www.unep-aewa.org/en/news/next-steps-agreed-establishmenteuropean-goose-management-platform-under-aewa Lisää taigametsähanhikannan hoitosuunnitelman toimeenpanosta: https://riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmientoimeenpano/taigametsähanhi Kuva Asko Kettunen 9 30.6.2017