Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 66/2010 vp Ravintoloiden tasavertainen kohtelu jatkoaikalupien myöntämisessä Eduskunnan puhemiehelle Itä-Suomen lääninhallituksen alueella anniskeluravintoloiden aukioloajat ovat toistaiseksi klo 1.30:een saakka. Kello 2.30:een asti ulottuvaa jatkoaikaa haetaan erillisen hakemuksen mukaisesti. Jatkoajan myöntämisen peruste täyttyy, mikäli ravintolan ohjelma on luokiteltu tasokkaaksi. Lääninhallitus arvioi ohjelman laadun. Itä- Suomen lääninhallitus on arvioinut, että esimerkiksi karaoke ei ole jatkoajan myöntämisen peruste. Yrittäjiltä saadun palautteen perusteella lääninhallitusten välisten arviointien erot ovat suuria. Toisaalla ravintoloiden jatkoaikalupa saatetaan myöntää, vaikka se samoin perustein evätään Itä-Suomen lääninhallituksessa. Yrittäjät kokevat olevansa epätasa-arvoisessa asemassa kilpailullisesti, mikäli jatkoaikalupien arviointiperusteet ovat hyvin erilaisia lääninhallitusten välillä. Alkoholihallinto-osaston ohjeen mukaan (vuodelta 2006) tasokkaaksi viihdeohjelmaksi määritellään muun muassa DJ:n soittama ja juontama levymusiikki. Ohjeen mukaan karaoke on myös viihdeohjelmaa, joskin sen kohdalla tulee erikseen harkita, täyttääkö se tasokkaan viihdeohjelman vaatimukset. Harkinta perustuu siis lääninhallitusten tekemiin arviointeihin, jotka voivat poiketa toisistaan merkittävästi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitkä ovat anniskeluravintoloiden jatkoaikalupien myöntämisperusteena olevan laadukkaan ohjelman kriteerit ja miten yrittäjien tasavertainen kohtelu jatkoaikalupien myöntämisessä toteutuu niin lääninhallitusten oman alueen yrittäjien kuin myös lääninhallitusten välillä? Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2010 Elsi Katainen /kesk Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Elsi Kataisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 66/2010 vp: Mitkä ovat anniskeluravintoloiden jatkoaikalupien myöntämisperusteena olevan laadukkaan ohjelman kriteerit ja miten yrittäjien tasavertainen kohtelu jatkoaikalupien myöntämisessä toteutuu niin lääninhallitusten oman alueen yrittäjien kuin myös lääninhallitusten välillä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ravintoloiden jatkoaikalupien myöntäminen siirrettiin keskusvirastolta (ennen Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, STTV ja vuoden 2009 alusta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira) aluehallintovirastoihin alkoholijuomista ja väkiviinasta annetussa asetuksen (1344/1994) muutoksella (1207/2002) 1.1.2004. Lupaviranomaisen muutoksen yhtenä tavoitteena oli tarkempi paikallisiin olosuhteisiin perustuva päätöksenteko. Valviran tehtävä on muun muassa aluehallintovirastojen alkoholihallinnon lupahallinnon ja valvonnan ohjaus ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata alkoholilain yhdenmukainen soveltaminen koko maassa ja sitä kautta varmistaa elinkeinonharjoittajien tasapuolinen ja samanarvoinen kohtelu. Ohjauksen ja yhteistyön välineitä ovat yhteiskäyttöinen tietojärjestelmä ja viestintäverkko, yhteistyökokoukset sekä tilannekohtainen ohjaus. STTV on kysyjän mainitsemassa ohjeessaan 21.12.2006 (dnro 608/43/2006) kuvannut jatkoaikojen myöntämisen yleiset edellytykset, jatkoaikojen myöntämisen erityisinä kellonaikoina ja päivinä (juhlapyhät) sekä anniskelun jatkaminen ulkoalueilla (terassit). Erityistä huomiota ohjeessa kiinnitetään tasokkaan viihdeohjelman kriteereiden määrittämiseen. Jatkoaikalupien myöntämisen edellytysten yhtenäiseen tulkintaan kiinnitetään Valviran ja aluehallintovirastojen välisessä yhteistyössä huomiota myös jatkossa. Tarkasteltaessa jatkoaikakysymystä kilpailuneutraliteetin ja yrittäjien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta tulee huomata, että eri aluehallintovirastojen alueella toimivat ravintolayrittäjät eivät toimi kilpailijoina keskenään. Tämä mahdollistaa alkoholiviranomaisen harkintavallan käytön ottaen nimenomaan huomioon paikalliset olosuhteet, kuten matkailulliset erot paikkakunnilla. Aluehallintovirastoittain noudatetaan tiukasti hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden tekemiä linjauksia jatkoaikaratkaisuissa sekä perustuslain 2 :n 3 momentin velvoitteita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että luvanhakija joutuu jatkoaikahakemuksessaan selvittämään jatkoaikaa koskevan tulevan ohjelmatarjonnan ja aikaisemmin tarjotun ohjelman määrän sekä laadun. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan todennut, että esimerkiksi karaoke ja asiakkaiden itse tuottama ohjelma eivät ole sellaista jatkoaika-asetuksen tarkoittamaa korkealaatuista ohjelmaa, jonka perusteella jatkoaika voidaan myöntää. 2

Ministerin vastaus KK 66/2010 vp Elsi Katainen /kesk Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 66/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Elsi Katainen /cent: Vilka är kriterierna för ett sådant högklassigt program som restauranger med utskänkningsrättigheter förutsätts ha för att beviljas tillstånd till förlängd serveringstid och på vilket sätt realiseras en likvärdig behandling av företagarna såväl inom länsstyrelsernas egna områden som länsstyrelserna emellan när tillstånd till förlängd serveringstid beviljas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Uppgiften att bevilja restauranger tillstånd till förlängd serveringstid överfördes 1.1.2004 från det centrala ämbetsverket (tidigare Social- och hälsovårdens produkttillsynscentral STTV och från början av 2009 Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården, Valvira) till regionförvaltningsverken i och med att förordningen om alkoholdrycker och sprit (1344/1994) ändrades (1207/2002). Ett syfte med att tillståndsmyndigheten ändrades var att beslutsfattandet i större grad skulle grunda på lokala förhållanden. Valvira har bland annat till uppgift att styra och utveckla regionförvaltningsverkens alkoholförvaltning och administrera tillstånden. Målsättningen är att säkerställa en enhetlig tillämpning av alkohollagen i hela landet och därigenom garantera näringsidkarna opartisk och likvärdig behandling. Ett datasystem och ett kommunikationsnät i sambruk, samarbetsmöten samt handledning i olika situationer fungerar som redskap för styrningen och samarbetet. STTV har i sin anvisning 21.12.2006 (dnr 608/43/2006), som frågeställaren nämner, redogjort för de allmänna förutsättningarna för att bevilja tillstånd till förlängd serveringstid, till förlängd serveringstid som gäller särskilda tider och dagar (helger) samt till att utvidga serveringsområdet utomhus (terasser). I anvisningen ägnas de preciserade kriterierna för ett högklassigt underhållningsprogram särskild uppmärksamhet. Valvira fäster också i fortsättningen i samarbetet med regionförvaltningsverken uppmärksamhet vid en enhetlig tolkning av förutsättningarna för att bevilja förlängning av serveringstiden. När frågan om tillstånd till förlängd serveringstid granskas med avseende på konkurrensneutralitet och likvärdig behandling av företagarna gäller det att ge akt på att restaurangföretagare som är verksamma inom olika regionförvaltningsverks områden inte konkurrerar sinsemellan. Det här ger alkoholmyndigheten möjlighet att utöva sin prövningsrätt och uttryckligen beakta de lokala förhållandena, exempelvis skillnaden i turismen på olika orter. De enskilda regionförvaltningsverken iakttar strängt de linjedragningar som förvaltningsdomstolarna och högsta förvaltningsdomstolen har stakat ut i sina beslut i fråga om förlängning av serveringstiden samt förpliktelserna i 2 3 mom. i grundlagen. I praktiken innebär detta att den som ansöker om förlängning av serveringstiden är tvungen att i sin ansökan lämna utredning såväl om programutbudet under den planerade förlängda serveringstiden som om det tidigare programutbudets omfattning och standard. Högsta förvaltningsdomstolen har i sitt beslut konstaterat att exempelvis karaoke och program som 4

Ministerns svar KK 66/2010 vp Elsi Katainen /kesk kunderna själva producerar inte är sådant högklassigt program som avses i förordningen om förlängning av serveringstiden och således inte någon förutsättning för att förlängd serveringstid kan beviljas. Helsingfors den 9 mars 2010 Omsorgsminister Paula Risikko 5