Ikääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin

ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 1 (7) Ikääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin EU:n talouspoliittisen komitean (Economic Policy Committee, EPC) työryhmä, ns. AWG-työryhmä (the Ageing Working Group, AWG) julkaisi keväällä 2009 laajan selvityksen väestön ikääntymisen taloudellisista vaikutuksista EU:n jäsenmaissa 1. Työryhmän edellinen raportti julkaistiin vuonna 2006 2. Raportissa selvitetään ikääntymisen taloudellisia vaikutuksia eläkkeisiin, terveydenhuoltoon, pitkäaikaishoitoon, koulutukseen ja työttömyysturvaan 27 EU-jäsenmaassa. Raportin vertailulaskelmiin on EU:n ulkopuolisista maista sisällytetty myös Norja. Raportin lähtökohtana on Eurostatin vuoden 2008 väestöennuste (EUROPOP2008). Raportissa esitetyt laskelmat ulottuvat vuoteen 2060 saakka. Laskelmien peruslähtövuosi on 2007. Eläkelaskelmat perustuvat syyskuussa 2008 kussakin maassa voimassa olleeseen eläkelainsäädäntöön. Tässä muistiossa esitetään AWG:n peruslaskelmien pohjalta kuinka suuria lakisääteisten eläkemenojen muutokset eri EU-maissa ovat. Väestön, työllisyyden ja talouskasvun kehityssuuntaukset Väestölliset taustatekijät 3 Keskeinen EU-alueen kehityspiirre seuraavien vuosikymmenien aikana on väestön ikärakenteen muuttuminen. Taustalla on yhtäaikainen eliniän piteneminen ja syntyvyyden aleneminen ja sitä kautta työikäisten määrän väheneminen. Tätä kehitystä mittaavan vanhushuoltosuhteen yli 65-vuotiaiden määrän suhde työikäisten määrään ennustetaan EU-maissa nousevan noin 25 prosentista lähes 54 prosenttiin vuonna 2060. Suomessa vanhushuoltosuhde on EU-maiden korkeimpia aina vuoteen 2030 asti, jonka jälkeen kasvu tasaantuu ja vuonna 2050 Suomi sijoittuu alle EU-maiden keskitason. Nykytilanteessa EU12-maiden ikärakenne on painottunut EU15-aluetta enemmän nuoriin ikäluokkiin. Eliniän pitenemisen ja EU12-alueen matalan syntyvyyden johdosta tilanteen ennustetaan kuitenkin tasoittuvan. Työikäisen väestön vähenemisen seurauksena vanhushuoltosuhteen ennustetaan 2040-luvulta lähtien EU12-alueella heikkenevän selvästi nopeammin kuin EU15-maissa keskimäärin. Vastaavanlaisen kehityksen ennustetaan toteutuvan myös EU15-alueella Etelä-Euroopan maissa, erityisesti Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Syntyvyys on EU27-alueella ollut jo pitkään alle väestön uusiutumistason, eikä tämän kehityksen ennusteta muuttuvan tulevaisuudessakaan. Tällä hetkellä korkean syntyvyyden maita EU-alueella ovat Pohjoismaat, Belgia, Hollanti, Iso-Britannia, Irlanti ja Ranska. Keskimääräistä matalampaa syntyvyys on Etelä-Euroopassa, Saksassa sekä EU12-alueella. Erityisesti EU15-maissa eliniän piteneminen on ollut merkittävää ja niissä elinajanodotteen nykytaso on jo keskimäärin varsin korkea. Sen sijaan EU12-alueella eliniän odotteen nykytaso on huomattavasti matalampi, erityisesti Itä-Euroopan maiden miehillä. Sukupuolittain elinajan odotteet poikkeavat merkittävästi toisistaan, miesten vastasyntyneen odotettavissa elinikä on yleisesti muutaman vuoden naisia matalampi. Valtaosin ero selittyy nuorten miesten korkealla kuolemanriskillä, iän kasvaessa odotteiden ero supistuu. Myös tulevaisuudessa eliniän odotetaan pitenevän ja jonkun verran enemmän kuin Eurostatin vuoden 2005 ennusteessa, mikä johtuu paitsi erilaisesta ennustemenetelmästä, myös erilaisesta oletetusta kuolevuuskehityksestä. Vuoden 2008 ennusteessa yksittäisten 1 The 2009 Ageing Report. Economic and budgetary projections for the EU-27 Member States (2008-2060) http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/publication_summary14911_en.htm 2 The impact of ageing on public expenditure: projections for the EU25 Member States on pensions, health care, long-term care, education and unemployment transfers (2004-2050). Raportin eläkeosion suomenkielinen katsaus: Ikääntymisen vaikutukset EU25-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin (Eläketurvakeskus 2007:2) http://www.etk.fi/binary.aspx?section=44470&item=58985 3 Lähde, ks. lisää: Kalle Elo. Väestöennusteiden vertailua: Eurostat 2005 ja 2008, Tilastokeskus 2004 ja 2007. ETK/SU:n muistio 17.11.2008. I:\Suunnitteluosasto\Ennustelaskentayksikkö\Väestö\Väestöennustevertailu_17112008.doc

ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 2 (7) maiden elinajan odotteet lähestyvät vähitellen toisiaan, koska nykytasoltaan matalan odotteen maissa eliniän oletetaan pitenevän nopeammin kuin korkean eliniän maissa. Niinpä erityisesti EU12-alueella eliniän pidennys vuoden 2005 ennusteeseen verrattuna on pitkällä aikavälillä merkittävä. Taulukossa 2 on vertailtu keskenään vanhushuoltosuhteen kehitystä EU25-maissa Eurostatin vuoden 2005 ja 2008 ennusteiden mukaan. Taulukko 1. Kokonaishedelmällisyys, vanhushuoltosuhde ja elinajanodote Suomessa, Norjassa ja EUmaissa keskimäärin vuosina 2008 ja 2060 Kokonaishedelmällisyys 2008* 2060 Suomi 1,85 1,84 EU27 1,54 1,68 Norja 1,96 1,88 Vanhushuoltosuhde 2008* 2030 2060 Suomi 24,8 43,9 49,3 EU27 25,4 38 53,5 Norja 22,1 34,3 43,9 Elinajanodote 2008* 2060 Suomi 79,5 86,8 EU27 79,0 86,7 Norja 80,6 87,2 * toteutunut Taulukko 2. Vanhushuoltosuhde EU25-maissa Eurostatin vuoden 2005 ja 2008 väestöennusteiden mukaan. Eurostat, 2005 Eurostat, 2008 2010 2020 2030 2040 2050 2010 2020 2030 2040 2050 EU25 26 32 40 48 53 EU27 26 31 38 45 50 EU15 27 33 41 50 53 EU15 27 32 39 46 50 Belgia 26 32 41 47 48 Belgia 26 31 38 42 44 Espanja 25 30 39 54 67 Espanja 24 27 34 46 59 Hollanti 22 29 37 42 39 Hollanti 23 31 40 47 46 Iso-Britannia 25 30 37 44 45 Iso-Britannia 25 29 33 37 38 Irlanti 18 23 28 36 45 Irlanti 17 20 25 31 40 Italia 31 37 45 60 66 Italia 31 35 42 54 59 Itävalta 26 30 41 50 53 Itävalta 26 29 38 46 48 Kreikka 28 33 39 50 59 Kreikka 28 33 38 48 57 Luxemburg 22 25 32 37 36 Luxemburg 21 24 31 36 38 Portugali 27 32 39 49 58 Portugali 27 31 37 45 53 Ranska 26 33 41 47 48 Ranska 26 33 39 44 45 Ruotsi 28 34 39 41 41 Ruotsi 28 34 37 41 42 Saksa 31 35 46 55 56 Saksa 31 35 46 55 56 Suomi 25 37 45 46 47 Suomi 26 37 44 45 47 Tanska 25 31 37 42 40 Tanska 25 32 38 43 41 EU10 20 28 35 40 50 EU12 21 28 34 41 54 Bulgaria - - - - - Bulgaria 25 31 36 44 55 Kypros 19 25 33 36 43 Kypros 18 22 27 31 38 Latvia 25 28 33 37 44 Latvia 25 28 35 41 51 Liettua 23 26 33 39 45 Liettua 23 26 35 43 51 Malta 20 30 36 36 41 Malta 21 31 39 42 50 Puola 19 27 36 40 51 Puola 19 27 36 41 56 Romania - - - - - Romania 21 26 30 41 54 Slovakia 17 24 32 38 51 Slovakia 17 24 32 40 55 Slovenia 24 31 40 48 56 Slovenia 24 31 41 49 59 Tshekki 22 32 37 44 55 Tsekki 22 31 36 43 55 Unkari 24 31 35 40 48 Unkari 24 30 34 40 51 Viro 25 29 33 37 43 Viro 25 29 34 39 47 Lähteet: Eurostatin väestöennusteet 2005 ja 2008

ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 3 (7) Taloudelliset taustatekijät Työvoimaan osallistumisasteen ja työllisyysasteen 4 arvioidaan EU25-maissa keskimäärin kasvavan suunnilleen saman verran kuin AWG:n aiemmissa laskelmissa. Suomessa työllisyysasteen ennustetaan olevan selvästi korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Työllisyysasteen on Suomessa arvioitu nousevan lähes 75 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Kasvua on noin 4 prosenttiyksikköä vuoden 2007 tasoon verrattuna. Ikääntyneiden (55 64-vuotiaiden) työllisyyden kehityksessä odotetaan selvää parannusta vuoden 2006 projektioon verrattuna. Baltian maat ja Norja ovat ainoat maat, joissa ikääntyneiden työllisyyden oletetaan heikkenevän nykyisestä. Suomessa ikääntyneiden työllisyysasteet ovat viime vuosina kehittyneet varsin selkeästi positiiviseen suuntaan ja tämän kasvun oletetaan jatkuvan. Ikääntyneiden työllisyysasteet ovat Suomessa EU:n keskitason yläpuolella koko tarkastelujakson ajan, kun tarkastellaan molempia sukupuolia yhdessä. Hyvää menestystä selittää osaltaan naisten korkea osallistuminen työmarkkinoille. Suomessa naisten työllisyysaste oli 55,9 % vuonna 2007 ja sen arvioidaan nousevan 65,7 %:iin vuoteen 2060 mennessä. Tämä on selkeästi EU:n keskitasoa korkeampi (2007: 36,1 % ja 2060: 55,7 %). Miesten osalta tilanne on Suomessa (62,9 %) eurooppalaista keskitasoa jonkin verran heikompi (64,2 %) vuonna 2060. Ikääntyneiden miesten heikko työmarkkina-asema Suomessa korostuu, kun verrataan tilannetta muihin Pohjoismaihin. BKT:n kasvun on nykyisissä laskelmissa vuoden 2006 projektioiden mukaisesti arvioitu hidastuvan pysyvästi vuoden 2020 jälkeen. Henkeä kohden lasketun BKT:n kasvuvauhti jää Suomessa ja EU:ssa keskimäärin alle 2 %:n tason. BKT:n ennakoidaan keskimäärin kasvavan 1,7 % vuosien 2007 ja 2060 välisenä aikana. Taulukko 3. Työllisyysasteet sekä BKT:n kasvu Suomessa, Norjassa ja EU27-maissa keskimäärin vuosina 2007 2060, %. Työllisyysaste 2007 2020 2060 Suomi 70,5 73,8 74,6 EU27 65,5 69,0 69,9 Norja 76,8 75,1 74,8 Ikääntyneiden (55 64-v.) työllisyysaste 2007 2060 Suomi 55,6 64,3 EU27 44,9 60,0 Norja 69,2 64,6 BKT:n kasvu henkeä kohden 2007-20 2021-30 2031-40 2041-50 2051-60 2007-60 Suomi 2,2 1,4 1,7 1,7 1,5 1,7 EU27 2 1,7 1,5 1,5 1,6 1,7 Norja 1,8 1,2 1,3 1,6 1,5 1,5 4 15-64-vuotiaat; Työllisyysaste kuvaa sitä, kuinka suuri osa työvoimasta on töissä; osallistumisaste puolestaan kuvaa sitä, kuinka suuri osa väestöstä on työvoiman piirissä ja siten työmarkkinoiden käytettävissä.

ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 4 (7) Julkisen talouden menopaineet pitkällä aikavälillä Julkisen talouden ikäsidonnaiset menot AWG-laskelmien mukaan Suomessa ikäsidonnaisten julkisten menojen osuus kokonaistuotannosta oli noin 24 prosenttia BKT:stä vuonna 2007 ja ne kasvavat noin 6 prosenttiyksiköllä vuoteen 2060 mennessä. Eläkemenojen osuus kohoaa nykyiseltä tasolta 3,3 prosenttiyksikköä ja hoito- ja hoivapalvelumenot yhteensä 3,6 prosenttiyksikköä. Työttömyys- ja koulutusmenot puolestaan pienenevät. Taulukko 4. Julkisen talouden ikäsidonnaiset menot Suomessa, Norjassa ja EU-27 maissa vuosina 2007 2060. Suomi 2007 2035 2060 Eläke 10 13,9 13,3 Terveydenhuolto 5,5 6,4 6,5 Pitkäaikaishuolto 1,8 3,5 4,4 Työttömyys 1,2 1 1 Koulutus 5,7 5,5 5,4 Yhteensä 24,2 30,3 30,5 EU27 Eläke 10,2 11,9 12,6 Terveydenhuolto 6,7 7,7 8,2 Pitkäaikaishuolto 1,2 1,8 2,3 Työttömyys 0,8 0,6 0,6 Koulutus 4,3 4 4,1 Yhteensä 23,1 25,8 27,8 Norja Eläke 8,9 13,2 13,6 Terveydenhuolto 5,6 6,6 6,9 Pitkäaikaishuolto 2,2 3,4 4,9 Työttömyys 0,2 0,4 0,4 Koulutus 7,9 8 8 Yhteensä 24,9 31,7 33,9 AWG-raportissa EU-jäsenmaat on ikäsidonnaisten menojen kasvun perusteella luokiteltu seuraavasti: - Menot lisääntyvät erittäin merkittävästi (yli 7 %-yksikköä) 9 jäsenmaassa: Luxemburg, Kreikka, Slovenia, Kypros, Malta, Romania, Alankomaat, Espanja ja Irlanti - Menot lisääntyvät rajoitetusti (4-7 %-yksikköä) 8 jäsenmaassa: Belgia, Suomi, Tshekki, Liettua, Slovakia, Britannia, Saksa ja Unkari - Menojen kasvu on maltillista (alle 4 %-yksikköä) 10 jäsenmaassa: Bulgaria, Ruotsi, Portugali, Itävalta, Ranska, Tanska, Italia, Latvia, Viro ja Puola Puola on ainoa maa, missä menot laskelmien mukaan alenevat (-2,4 %-yksikköä) vuoden 2007 tasosta. Norjassa ikäsidonnaisten menojen on arvioitu kasvavan 9 prosenttiyksikköä vuoteen 2060 mennessä. Maiden lähtötasoissa on kuitenkin eroja, kuten seuraava kuvio osoittaa.

% BKT:sta ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 5 (7) Kuvio 1. Julkisen talouden ikäsidonnaiset menot vertailumaissa, vuosina 2007 ja 2060. 40 35 30 25 20 2060 2007 15 10 5 0 LV EE BG SK PL LT CZ RO UK HU IE CY DK IT PT ES MT DE AT SE NL FI FR BE NO SI LU EL Lakisääteiset eläkemenot AWG-laskelmat on tehty Eurostatin 5 luokittelua noudattaen, jonka mukaan lakisääteiset eläkkeet eivät sisällä täysin rahastoituja rahastoeläkkeitä, vaan ne on luokiteltu yksityisiksi (lisä)eläkkeiksi. On kuitenkin syytä huomata, että vaikka rahastoeläkkeiden hallinto on hajautettu yksityisille yhtiöille, rahoitetaan rahastoeläkkeet lakisääteisin eläkemaksuin. Lisäksi rahastoeläkejärjestelmiin osallistuminen on pääsääntöisesti säädetty pakollisiksi työssäkäyvän väestön nuoremmille ikäluokille. Kyseinen luokittelu alentaa lakisääteisiä eläkemenoja erityisesti EU12-maissa, joissa suurimmassa osassa rahastoeläkkeet ovat keskeinen osa uudistettuja vanhuuseläkejärjestelmiä. EU-15 maista tällä on merkitystä Ruotsin lukuja verrattaessa. Rahastoeläkkeiden BKT-osuus on arvioitu korkeimmaksi Latviassa (4,8 %) ja matalimmaksi Ruotsissa (1,4 %) vuonna 2060. Virossa, Puolassa, Romaniassa, Bulgariassa, Liettuassa, Slovakiassa ja Unkarissa rahastoeläkkeen BKT-osuus on noin 2 % vuonna 2060. Ranskan lakisääteiset eläkemenot sisältävät pakolliset lisäeläkejärjestelmät (AGIRC:n ja ARRCO:n). Sen sijaan luvut eivät sisällä ennen vanhuuseläkeikää (60 vuotta) maksettavia työkyvyttömyyseläkkeitä, jotka maksetaan sairausvakuutusjärjestelmästä ja ovat laskelmissa osana terveydenhuoltomenoja. Britanniassa ennen vanhuuseläkeikää maksettavat työkyvyttömyyseläkkeet ovat myös vertailun ulkopuolella. Ruotsin laskelmissa sairausvakuutuksesta maksettavat työkyvyttömyyseläkkeet puolestaan ovat mukana. Tanskan osalta tuloksia tulkitessa on huomattava, että lakisääteisiin eläkemenoihin on sisällytetty valtion virkamiesten ja kuntien lisäeläkejärjestelmät. Sen sijaan ATP on siirretty osaksi lisäeläketurvaa. AWG-raportin mukaan lakisääteiset eläkemenot olivat EU27-maissa keskimäärin 10,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007. Laskelmien mukaan eläkemenot nousevat 12,5 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Vuonna 2007 lakisääteiset eläkemenot BKT:hen suhteutettuna vaihtelivat Irlannin 4 prosentista Italian 14 prosenttiin. Suomessa eläkemenojen BKT-osuus oli 10 prosenttia vuonna 2007 ja menojen on arvioitu nousevan 13,4 pro- 5 Classification of funded pension schemes in case of government responsibility and guarantee, Eurostat 30/2004, 2 March 2004.

Eläkemenot vuonna 2060, % BKT:stä % BKT:sta ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 6 (7) senttiin vuonna 2060. Suomessa eläkemenot ovat korkeimmillaan vuonna 2033 (14 %). Eläkemenot kasvat vertailumaista selvästi eniten Luxemburgissa (15,2 %-yksikköä.). Luxemburgissa ja Kreikassa eläkemenot ovat vuonna 2060 laskelmien mukaan korkeimmat, noin 24 prosenttia BKT:stä. Puolassa eläkemenot alenevat eniten -2,8 prosenttiyksikköä vuoteen 2060 mennessä. Kuvio 2. Lakisääteiset eläkemenot Suomessa ja Norjassa verrattuna EU-maiden keskimääräiseen kehitykseen vuosina 2007-2060, % BKT:sta. 16 14 12 10 8 6 Suomi EU27 Norja EU15 EU12 4 2 0 2007 2015 2025 2035 2045 2055 Kuvio 3. Lakisääteiset eläkemenot EU27-maissa ja Norjassa vuonna 2060 sekä muutos vuodesta 2007 26 24 EL LU 22 20 18 SI CY 16 14 12 10 8 PL FR IT AT SE DK HU PT FI DE CZ SK UK LT NL BE NO IE MT ES 6 4 EE LV 2-4 -2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Merkkien selitykset: --- = EU27 Eläkemenojen kasvu 2007-2060, %-yksikköä Vuoden 2006 laskelmiin verrattuna 16 jäsenmaassa eläkemenot kasvavat aiemmin arvioitua enemmän. Muutokset ovat suurimpia Luxemburgissa, Maltalla, Virossa, Itävallassa, Puolassa ja Liettuassa. Vastaavasti 9 maassa eläkemenot alenevat aiempaa arvioitua enemmän. Suurimmat muutokset ovat havaittavissa Portugalissa, Unkarissa, Kyproksella, Tanskassa, Irlannissa ja Tshekissä. Menetelmäteknisten ja taustaoletusten muutosten lisäksi osassa

2009 AWG ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 7 (7) maita on tehty eläkeuudistuksia laskelmien julkaisuajankohtien välillä, kuten esim. Portugalissa on otettu käyttöön elinaikakerroin, joka tasapainottaa elinajan pitenemisestä aiheutuvia kustannuspaineita. Luxemburgin tuloksiin vaikuttavana erityispiirteenä on, että maan työmarkkinoilla olevista ja täten myös vakuutetuista suuri osa on naapurimaissa asuvia rajatyöntekijöitä. Kuvio 4. Lakisääteisten eläkemenojen BKT-osuuden muutos vuosina 2007 2050 EU-maissa vuoden 2006 AWG-laskelmien ja vuoden 2009 AWG-laskelmien mukaan, prosenttiyksikköä.* 15 13 LU 11 9 7 SI ES CY 5 MT LT BE NL IE 3 SK FI DE HU AT FR CZ PT 1 UK LV IT DK EE -1 SE -10-5 0 5 10 15 PL -3 2006 AWG * Kreikka, Bulgaria ja Romania eivät olleet vuoden 2006 vertailussa mukana. -5-7 Yhteenveto AWG-raportista AWG-raportti on mittava julkaisu väestön ikääntymisen aiheuttamista yhteiskunnallisista vaikutuksista ja se muodostaa merkittävän osan EU-maiden eläkejärjestelmien säännöllistä seurantaa. Koska eri maiden eläkejärjestelmät eroavat monin tavoin toisistaan, paranisi maiden välinen vertailukelpoisuus entisestään, mikäli lisäeläkejärjestelmät olisivat nykyistä kattavammin arviolaskelmissa mukana. Raportissa keskitytään julkisen talouden kestävyyden arviointiin, joten jo tästä syystä lisäeläkejärjestelmät jäävät ensisijaisen vertailun ulkopuolelle. Lisäksi kansallisten kattavien tilastotietojen saatavuus asettaa oman rajoitteensa kokonaiseläketurvan käsittävälle vertailulle. Tätä näkökulmaa on joka tapauksessa pyritty parantamaan, sillä lisäeläkkeiden huomioiminen aiempaa kattavammin oli esitetty yhtenä tavoitteena parantaa vuoden 2006 laskelmia, mutta edelleen vain harva maista on toimittanut tilastotietoja lisäeläkkeitä koskien. Pakollisista lisäeläkejärjestelmistä tietoja ovat toimittaneet mm. Alankomaat, Ruotsi ja Tanska. Alankomaissa lisäeläkemenojen ennustetaan kasvavan 5,2 prosentista 12,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2060 mennessä. Ruotsissa lisäeläkemenojen on vastaavasti ilmoitettu kasvavan yllättävän vähän: 2,4 prosentista 3,3 prosenttiin. Tanskassa lisäeläkemenojen (aiemmin mainituin rajauksin) arvioidaan nousevan 5,6 prosentista noin 9 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vapaaehtoiset työnantajakohtaiset lisäeläkejärjestelmät ovat järjestelmällisesti vertailun ulkopuolella. Tällä on suuri merkitys esimerkiksi Britannian lukuja vertailtaessa, missä vakuutetuilla on mahdollisuus korvata erinäisin lisäeläkejärjestelyin koko lakisääteinen työeläketurva.