KIRJALLINEN KYSYMYS 35/2010 vp Matkailualan koulutus Etelä-Karjalassa Eduskunnan puhemiehelle Tänä keväänä päätetään matkailun koulutuspaikkojen tulevaisuudesta Suomessa. Opetusministeriön kantana on, että matkailun koulutusta on Suomessa liikaa. Etelä-Karjalassa on ryhdytty hyvissä ajoin rakenteellisiin uudistuksiin. Saimaan ammattikorkeakoulun toiveena on keskittyä hotelli- ja ravintola-alan koulutukseen ja vähentää muuta matkailun koulutusta. Näin karsitaan koulutuksen päällekkäisyyksiä muiden Kaakkois-Suomen oppilaitosten kanssa. Koulutuksen laajentamiseen ei Etelä-Karjalassa ole tarvetta, mutta edellä mainitun tason säilyttäminen on perusteltua. Etelä-Karjalassa kasvavia toimialoja ovat lähinnä palvelusektori ja erityisesti matkailu. Vastaavasti alueen perinteiset teollisuudenalat ovat kokeneet kovia kolauksia taloustaantuman myötä. Olisi sekä vastuutonta että lyhytnäköistä lakkauttaa ainut kasvua tuovan alan koulutus pääosin rakennemuutosalueella olevasta Etelä-Karjalasta. Alueelle on tulossa lähiaikoina suuria matkailuinvestointeja, ja niiden myötä myös paikalliset alan pk-yritykset saavat lisäpotkua. Alueella tarvitaan matkailualan osaavaa henkilökuntaa varsinkin kylpylöiden ja hotellien tarpeisiin. Etelä- Karjalassa matkailualan koulutuksen painopistealue on kansainvälinen toiminta ja erityisesti Venäjä, sillä alue on venäläisten matkailijoiden suosiossa. Viime vuonna alueen hotelleissa joka neljäs yöpyjä oli venäläinen matkailija. Venäjän vaikutus matkailuelinkeinoon on Etelä-Karjalassa merkittävä. On äärimmäisen tärkeää säilyttää ainutlaatuista Venäjä-osaamista omaava koulutusyksikkö alueella, jossa sitä todella tarvitaan. Suurille yrityksille ei ole ongelmallista rekrytoida osaavaa matkailualan henkilöstöä eri puolilta Suomea, mutta pk-yritykset hyötyvät paikallisesta koulutuksesta. Niissä tarvitaan kielitaitoisia osaajia ja omalla alueella järjestettyjä projekteja. Pk-yrityksille suuret rekrytointikampanjat eivät ole mahdollisia. Opetuksen tueksi Saimaan ammattikorkeakoulu on hakeutunut aktiivisesti yhteistyöhön maakunnan matkailualan yrittäjien kanssa. Lähtökohtana on aluevaikuttavuus ja elinkeinojen kehittäminen. Alueelle on syntymässä elinkeinovetoinen yhteisö, joka tuottaa tutkimustietoa ja koulutettua työvoimaa matkailualan yrittäjille. Samalla se tuo konkreettista lisäarvoa alan koulutukseen mm. harjoittelupaikkojen, yrityskontaktien ja suoraan hyödynnettävien lopputöiden kautta. Saimaan ammattikorkeakoulu on myös yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Oppilaitosten muutto samalle kampukselle tuo matkailualan koulutuksen tiiviiseen yhteyteen liiketalouden opetuksen kanssa. Saimaan ammattikorkeakoulu on myös tehnyt yhteistyöhankkeita Itä-Suomen yliopiston matkailuntutkimuksen kanssa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0
Mikä on matkailualan koulutuksen tulevaisuus Etelä-Karjalassa? Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2010 Reijo Paajanen /kok 2
Ministerin vastaus KK 35/2010 vp Reijo Paajanen /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Paajasen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 35/2010 vp: Mikä on matkailualan koulutuksen tulevaisuus Etelä-Karjalassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007 2012 väliarvion yhteydessä vuoden 2009 lopussa arvioitiin eri alojen koulutuksen aloittajatavoitteita ammatillisessa peruskoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Väliarvioinnissa kiinnitettiin huomiota toteutuneen aloittajakehityksen ja tavoitteiden vastaamattomuuteen tietyillä opintoaloilla. Väliarvioinnin valmistellut työryhmä esitti, että opetusministeriö seuraisi erityisen tarkasti ko. opintoalojen kehitystä ja ryhtyisi tarvittaessa toimenpiteisiin niiden tarjonnan ja kysynnän paremman kohtaannon turvaamiseksi. Matkailuala kuuluu kyseisiin opintoaloihin. Väliarvioinnin johtopäätöksissä todetaan, että matkailualalla on selvää ylitarjontaa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa. Ensin mainitussa aloittajamäärän kehitys etenee oikeaan suuntaan. Sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa että ammattikorkeakoulutuksessa aloittajamäärä on noin kolminkertainen tarpeeseen nähden. Opetusministeriön tuleekin jatkossa kiinnittää huomiota tarjonnan ja kysynnän parempaan kohtaantoon. Palvelutyötä koskevassa työvoiman tarpeen ennakoinnissa ravitsemisalan työntekijöiden sekä majoitus- ja ravitsemisalan johtajien ja asiantuntijoiden ammattiryhmissä työllisyysennuste on aiempaa alhaisempi. Vaikutukset koulutustarjontaan näkyvät pienempinä aloittajatarpeina. Matkailualalla ammatillisessa peruskoulutuksessa keskimääräinen aloittajatarve vuosina 2011 2015 on 330 aloittajaa, kun aloittaneita oli vuonna 2008 yhteensä 833. Ammattikorkeakouluissa vastaava tarve on 320, kun vuoden 2008 todellinen aloittajamäärä oli peräti 917. Majoitus- ja ravitsemisalalla aloittajatarve ja aloittajamäärät vastaavat melko hyvin toisiaan. Sen sijaan kotitalous- ja kuluttajapalveluissa on ammatillisessa peruskoulutuksessa jonkin verran ylitarjontaa. Matkailualan koulutuksen liikatarjonnasta kertovat myös Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen vaikeudet alan koulutuksen järjestämisessä. Sekä Saimaan ammattikorkeakoulun että Mikkelin ammattikorkeakoulun matkailualan koulutus kärsivät huonosta vetovoimasta, läpäisystä ja työllistymisestä. Koulutusohjelmat ovat myös kooltaan varsin pieniä, mikä herättää kysymyksiä osaamisen kehittymisen mahdollisuuksista. On selvää, että korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen edetessä tulee matkailuala nostaa tarkastelun kohteeksi ja miettiä ratkaisuja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla palvelisivat koulutuksen kehittymisen edellytyksiä ja siten myös alueen työelämän tarpeita. Liiketalouden ja matkailun osaamisen yhdistäminen on myös arvioitava koulutukseen lisäarvoa tuovana mahdollisuutena. Saimaan ammattikorkeakoulun erityisvahvuutena on Venäjän liiketoimintaan ja kulttuuriin liittyvä osaaminen. Ammattikorkeakoulu hyödyntää sijaintiaan Pietarin läheisyydessä kansainvälisten koulutusohjelmien toteuttamisessa sekä Venäjään liittyvässä hanketoiminnassa. Ve- 3
Ministerin vastaus näjä-yhteistyöltä odotetaan myös matkailun osalta paljon. Olisikin tärkeää, että Itä-Suomen alueella yhdistettäisiin voimavarat Venäjän suuntaan tapahtuvassa toiminnassa, sillä suomalaiset korkeakoulut ovat hyvin pieniä toimijoita Venäjän rinnalla. Matkailualan koulutuksen kehittäminen ja alaan liittyvät ratkaisut ovat esillä korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman valmistelussa. Toimenpideohjelma tulee sisältymään tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaraporttiin tämän vuoden loppupuolella. On ensiarvoisen tärkeää päästä yhteisymmärrykseen alan koulutuksen kehittämisestä siten, että alalla on menestymisen edellytykset myös jatkossa. Samalla on pyrittävä entistä parempaan alueelliseen vaikuttavuuteen osaamisen tasoa nostamalla. Jotta kehitystyö olisi mahdollista, on voimavaroja koottava. Nykyisiä alan koulutuksen rakenteita on uskallettava katsoa tätä tavoitetta vasten. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 4
Ministerns svar KK 35/2010 vp Reijo Paajanen /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 35/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Reijo Paajanen /saml: Hur ser framtiden ut för turismutbildningen i Södra Karelen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I samband med mellanutvärderingen av den av statsrådet godkända utvecklingsplanen för utbildning och forskning för 2007 2012 utvärderades i slutet av 2009 målen för antalet påbörjare inom olika branscher i den grundläggande yrkesutbildningen, vid yrkeshögskolor och universitet. I mellanutvärderingen fästes uppmärksamhet vid att utvecklingen av påbörjarplatser och målen inte motsvarar varandra inom vissa studieområden. Den arbetsgrupp som berett mellanutvärderingen föreslog att undervisningsministeriet speciellt noggrant ska följa med utvecklingen inom studieområdena i fråga och vid behov vidta åtgärder för att säkerställa en bättre incidens när det gäller utbudet och efterfrågan för dessa. Turismen hör till dessa studieområden. I mellanutvärderingens slutsatser konstateras att det finns ett klart överutbud inom turismen i den grundläggande yrkesutbildningen och vid yrkeshögskolor. I den förstnämnda går utvecklingen av antalet påbörjare i rätt riktning. Både i den grundläggande yrkesutbildningen och i yrkeshögskoleutbildningen är antalet personer som inleder sina studier tredubbelt i förhållande till behovet. Undervisningsministeriet kommer även framöver att fästa uppmärksamhet vid en bättre matchning av utbud och efterfrågan. Vid prognostiseringen av behovet av arbetskraft inom servicearbeten är sysselsättningsprognosen i yrkesgrupperna för arbetstagare inom kosthållsbranchen samt chefer och experter inom inkvarterings- och kosthållsbranschen lägre än tidigare. Effekterna på utbildningsutbudet syns i form av mindre behov av påbörjare. Inom turismen i den grundläggande yrkesutbildningen är det genomsnittliga behovet av påbörjare 330 åren 2011 2015, medan antalet påbörjare var 833 år 2008. Vid yrkeshögskolorna är motsvarande behov 320, medan det faktiska antalet påbörjare år 2008 var 917. I inkvarterings- och kosthållsbranschen motsvarar behovet av nya studerande och antalet personer som inleder studierna varandra rätt så bra. Däremot finns det i någon mån ett överutbud inom huslig ekonomi och konsumentservice i den grundläggande yrkesutbildningen. Svårigheterna att anordna turismutbildning vid yrkeshögskolorna i Östra Finland vittnar också om ett överutbud av utbildning inom turistbranschen. Turismutbildningen vid såväl Saimaan ammattikorkeakoulu som Mikkelin ammattikorkeakoulu lider av dålig dragningskraft, fullföljning och sysselsättning. Utbildningsprogrammen är också mycket små, vilket väcker frågor kring möjligheterna att utveckla kunnandet. Det är klart att man i och med den strukturella utvecklingen av högskolorna bör göra en översyn av turismbranschen och fundera på lösningar som på bästa sätt gynnar förutsättningarna för utvecklingen av utbildningen och på så sätt även arbetslivets behov i regionen. Man bör också göra en bedömning av möjligheten till sammanslagning av kunnande inom företagsekonomi och turism för att skapa mervärde i utbildningen. 5
Ministerns svar Saimaan ammattikorkeakoulus speciella styrka är kunnande inom rysk affärsverksamhet och kultur. Yrkeshögskolan drar nytta av sitt läge nära S:t Petersburg vid genomförandet av internationella utbildningspogram och i projektverksamhet som rör Ryssland. Även när det gäller turism förväntas mycket av samarbetet med Ryssland. Det vore viktigt att man i Östra Finlands region förenar resurserna i den verksamhet som riktar sig mot Ryssland, eftersom de finländska högskolorna är mycket små aktörer jämfört med de ryska. Utvecklandet av turismutbildningen och lösningarna i anslutning till branschen tas upp i beredningen av åtgärdsprogrammet för högskolornas strukturella utveckling. Åtgärdsprogrammet kommer att inkluderas i forsknings- och innovationsrådets linjerapport i slutet av året. Det är ytterst viktigt att nå samförstånd om utvecklingen av utbildningen inom branschen, så att det också framöver finns förutsättningar till framgång i branschen. Samtidigt bör man sträva efter en allt bättre regional verkningsfullhet genom att höja nivån på kunnandet. För att utvecklingsarbetet ska vara möjligt måste man samla resurserna. Man måste våga se de nuvarande strukturerna för utbildningen inom branschen gentemot detta mål. Helsingfors den 3 mars 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 6