ROVANIEMEN KAUPUNKI VAPAA-AJANLAUTAKUNTA

2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Hyvinvointia ja elinvoimaa kulttuurista, liikunnasta ja nuorisotyöstä Vapaa-ajan palveluiden aktiivinen vuosi 2016

ROVANIEMEN KAUPUNKI VAPAA-AJANLAUTAKUNTA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VAPAA-AJANLAUTAKUNNAN TALOUSARVIO JA TOTEUMA 2016... 4 3. KULTTUURIPALVELUT... 5 3.1 Oma palvelutuotanto, ostopalvelut, avustukset ja muu kulttuuritoimi... 5 3.2 Kulttuuripalvelut tuloslaskelma... 5 3.3 Kulttuuripalvelujen toimintaraportit 2016... 6 4. LIIKUNTAPALVELUT... 17 4.1 Oma palvelutuotanto, ostopalvelut, avustukset ja muu liikuntatoimi... 17 4.2 Liikuntapalvelut tuloslaskelma... 17 4.3 Liikuntapalvelujen toimintaraportti 2016... 18 5. NUORISOPALVELUT... 21 5.1 Oma palvelutuotanto, ostopalvelut, avustukset ja muu nuorisotoimi... 21 4.2 Nuorisopalvelut tuloslaskelma... 21 5.3 Nuorisopalvelujen toimintaraportti 2016... 22 6. VAPAA-AJANLAUTAKUNNAN INVESTOINTIEN TOTEUMA 2016... 26 7. VAPAA-AJANPALVELUALUEEN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ... 27 7.1 Vapaa-ajan palvelualueen viranhaltijaorganisaatio... 27 7.2 Vapaa-ajan palvelualueen henkilötyövuodet, henkilöstömäärä ja sairauspoissaolot... 27 8. VAPAA-AJANPALVELUALUEEN TULOSKORTTI 2016... 28 2

1. JOHDANTO Kulunut vuosi oli vapaa-ajan palveluissa erittäin aktiivinen ja näkyvä. Palveluja esiteltiin monissa eri medioissa ja useissa tulevaisuutta tarkastelevissa puheenvuoroissa on ollut kuultavissa ajatuksia vapaaajan palvelujen painoarvon kasvusta. Vapaa-ajan palvelujen merkityksen arvioidaankin kasvavan tulevien kuntauudistusten myötä, joten aihe on myös hyvin ajankohtainen. Vapaa-ajan hyvinvointivaikutuksen tulevat näkyviksi ja ennaltaehkäisevän työn arvo nousee esiin. Yhdyspinnan luominen tulevaan maakuntahallintoon on erityisen tärkeä tehtävä hyvän yhteisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Vuoden aikana käsittelimme vapaa-ajan palveluissa erityisenä teemana viestintämme nykytilaa ja kehittämistarpeita. Viestintä ja vuorovaikutus ovat teemoja, joiden parissa oppiminen on jatkuvaa. Viestintään ja sen kehittämiseen liitetään tänä päivänä myös monia kiinnostavia arvoja, kuten osallisuus, yhteisöllisyys, avoimuus ja läpinäkyvyys, jotka liittyvät samalla yleisemmin vapaa-ajan palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Perinteisesti viestinnän on katsottu kuuluvan erityisesti johtajien tehtäviin. Nykypäivänä kuitenkin ajatellaan, että viestintää on kaikkialla ja kaikessa ja viestintä kuuluu kaikille. Toimiva suhde tärkeisiin sidosryhmiin ja mediaan on noussut esiin monissa keskusteluissa, joten päätimme paneutua tarkemmin Rovaniemen kaupungin vapaa-ajan palveluiden viestintätoiminnan kehittämiseen yhteisenä tekemisenä. Tuotimme kyselyn ja työpajatyöskentelyn avulla tietoa hyvinvointipalveluita tuottavan palvelualueemme viestintätoiminnan nykytilasta ja kehittämisestä. Tarkoituksena on jatkossa kuvata kehittämisprosessi, josta saadut kehittämisimpulssit toimivat jatkotyöskentelyä ohjaavina linjauksina ja käytännön tekoina, yhteisenä ymmärryksenä siitä, miten palvelualueemme viestintä toimii nyt ja tulevaisuudessa. Raportoitaessa on hyvä katsoa jo pidemmälle, johti seuraavia vuosia ja haasteita. Pärjäämisemme tulevaisuuden mittarit kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyön alueilla liittyvät kykyyn uudistua ja luoda uutta sekä ylläpitää tarvittavaa ja riittävää osaamista. Lisäksi korostuu kyky verkostoitua, oppia ja tehdä työtä yhdessä toisten kanssa. Motivaatiolla ja yhteisellä innostumisella on tulevaisuuden työssä aivan keskeinen merkitys. Rakenteiden tulee tukea tulevaisuuden työtä ja sen kehittämistä. Olemme koonneet tähän asiakirjaan muutamia tarinoita vuoden 2016 varrelta. Jos esitämme pelkkiä lukuja, jää moni onnistuminen, pettymys tai ylpeydenaihe kertomatta. Rovaniemi voi olla ylpeä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluistaan, jotka ovat monipuolisia ja laadukkaita ja tavoittavat kuntalaisten lisäksi myös Rovaniemellä vierailevia matkailijoita. Rovaniemellä 19.2.2017 Merja Tervo Palvelualuepäällikkö Vapaa-ajan palvelut 3

2. VAPAA-AJANLAUTAKUNNAN TALOUSARVIO JA TOTEUMA 2016 Talousarvio Tilinpäätös Ero Käyttö-% 2016 2016 Ta-tot 122016 Vapaa-ajan palvelut (Vapaa-ajan ltk) -14 710 000,00-14 069 125,51-640 874,49 95,64 Toimielin -21 043,37-18 604,76-2 438,61 88,41 Vapaa-ajan palveluiden hallinto -210 664,70-198 931,18-11 733,52 94,43 Kulttuuripalvelut -9 458 119,24-9 141 895,32-316 223,92 96,66 Liikuntapalvelut -3 975 621,33-3 719 304,87-256 316,46 93,55 Nuorisopalvelut -1 044 551,35-990 389,38-54 161,97 94,81 TOIMINTATUOTOT Talousarvio Tilinpäätös Ero Käyttö-% 2016 2016 Ta-tot 122016 Myyntituotot sisäinen 86 262,44 86 262,36 0,08 100,00 Myyntituotot ulkoinen 85 516,00 115 314,64-29 798,64 134,85 Myyntituotot yhteensä 171 778,44 201 577,00-29 798,56 117,35 Maksutuotot 1 214 884,00 1 160 896,79 53 987,21 95,56 Tuet ja avustukset 621 600,00 895 527,56-273 927,56 144,07 Vuokratuotot ulkoinen 436 686,00 470 822,83-34 136,83 107,82 Vuokratuotot yhteensä 436 686,00 470 822,83-34 136,83 107,82 Muut toimintatuotot 114 600,00 84 058,34 30 541,66 73,35 TOIMINTATUOTOT/TULOT 2 559 548,44 2 812 882,52-253 334,08 109,90 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot -4 329 134,76-4 302 916,09-26 218,67 99,39 - Henkilöstökorvaukset 8 000,00 22 239,15-14 239,15 277,99 Palkat ja palkkiot yhteensä -4 321 134,76-4 280 676,94-40 457,82 99,06 Eläkekulut -1 128 101,70-1 069 708,86-58 392,84 94,82 Muut henkilöstösivukulut -263 644,31-253 058,73-10 585,58 95,98 Henkilöstösivukulut -1 391 746,01-1 322 767,59-68 978,42 95,04 HENKILÖSTÖKULUT -5 712 880,77-5 603 444,53-109 436,24 98,08 Palveluiden osto sisäinen yhteensä -615 278,34-615 181,69-96,65 99,98 Palveluiden osto ulkoinen yht. -2 878 046,97-2 731 308,41-146 738,56 94,90 PALVELUJEN OSTOT -3 493 325,31-3 346 490,10-146 835,21 95,80 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -1 143 763,80-1 095 942,24-47 821,56 95,82 AVUSTUKSET -2 794 898,00-2 774 747,62-20 150,38 99,28 Vuokrat ulkoiset -4 057 450,78-4 039 260,33-18 190,45 99,55 VUOKRAT -4 057 450,78-4 039 260,33-18 190,45 99,55 MUUT TOIMINTAKULUT -67 229,78-22 123,21-45 106,57 32,91 TOIMINTAKULUT/MENOT -17 269 548,44-16 882 008,03-387 540,41 97,76 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -14 710 000,00-14 069 125,51-640 874,49 95,64 Muut rahoitustuotot 6,66-6,66 Korkokulut -5,03 5,03 Muut rahoituskulut -231 178,24-210 703,61-20 474,63 91,14 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -231 178,24-210 701,98-20 476,26 91,14 VUOSIKATE -14 941 178,24-14 279 827,49-661 350,75 95,57 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -410 545,43-451 943,29 41 397,86 110,08 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -15 351 723,67-14 731 770,78-619 952,89 95,96 4

3. KULTTUURIPALVELUT 3.1 Oma palvelutuotanto, ostopalvelut, avustukset ja muu kulttuuritoimi Talousarvio Tilinpäätös Ero Käyttö-% 2016 2016 Ta-tot 2016 Kulttuuripalvelut -9 458 119,24-9 141 895,32-316 223,92 96,66 Kulttuurituottaminen -218 638,17-208 376,01-10 262,16 95,31 Kirjastopalvelut -3 216 116,58-3 009 284,23-206 832,35 93,57 Maakuntamuseo -862 728,38-765 547,56-97 180,82 88,74 Korundi -2 572 738,12-2 585 675,30 12 937,18 100,50 Korundin liiketoiminta -337 073,75-352 382,85 15 309,10 104,54 Taidemuseo -956 380,13-937 206,95-19 173,18 98,00 Kaupunginorkesteri -1 279 284,24-1 296 085,50 16 801,26 101,31 Ostopalvelut -2 449 898,00-2 449 899,33 1,33 100,00 Avustukset -100 000,00-100 000,00 0 100,00 Muu kulttuuritoimi -38 000,00-23 112,89-14 887,11 60,82 3.2 Kulttuuripalvelut tuloslaskelma Talousarvio Tilinpäätös Ero Käyttö-% 2016 2016 Ta-tot 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot sisäinen 51 947,36 51 947,28 0,08 100,00 Myyntituotot ulkoinen 69 213,00 87 322,88-18 109,88 126,17 Myyntituotot yhteensä 121 160,36 139 270,16-18 109,80 114,95 Maksutuotot 514 000,00 522 247,80-8 247,80 101,60 Tuet ja avustukset 566 000,00 776 646,98-210 646,98 137,22 Vuokratuotot ulkoinen 150 686,00 93 569,55 57 116,45 62,10 Vuokratuotot yhteensä 150 686,00 93 569,55 57 116,45 62,10 Muut toimintatuotot 114 600,00 84 233,33 30 366,67 73,50 TOIMINTATUOTOT/TULOT 1 466 446,36 1 615 967,82-149 521,46 110,20 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot -3 049 293,95-3 050 812,46 1 518,51 100,05 - Henkilöstökorvaukset 8 000,00 17 893,25-9 893,25 223,67 Palkat ja palkkiot yhteensä -3 041 293,95-3 032 919,21-8 374,74 99,72 Eläkekulut -797 085,44-756 327,50-40 757,94 94,89 Muut henkilöstösivukulut -185 702,00-179 496,99-6 205,01 96,66 Henkilöstösivukulut -982 787,44-935 824,49-46 962,95 95,22 HENKILÖSTÖKULUT -4 024 081,39-3 968 743,70-55 337,69 98,62 Palveluiden osto sisäinen yhteensä -284 287,74-282 264,07-2 023,67 99,29 Palveluiden osto ulkoinen yht. -1 521 467,35-1 419 932,11-101 535,24 93,33 PALVELUJEN OSTOT -1 805 755,09-1 702 196,18-103 558,91 94,27 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -596 524,84-600 521,22 3 996,38 100,67 AVUSTUKSET -2 564 898,00-2 556 599,33-8 298,67 99,68 Vuokrat ulkoiset -1 911 526,50-1 910 544,61-981,89 99,95 VUOKRAT -1 911 526,50-1 910 544,61-981,89 99,95 MUUT TOIMINTAKULUT -21 779,78-19 258,10-2 521,68 88,42 TOIMINTAKULUT/MENOT -10 924 565,60-10 757 863,14-166 702,46 98,47 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -9 458 119,24-9 141 895,32-316 223,92 96,66 Muut rahoitustuotot 6,10-6,10 Muut rahoituskulut -42 435,93-43 019,05 583,12 101,37 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -42 435,93-43 012,95 577,02 101,36 VUOSIKATE -9 500 555,17-9 184 908,27-315 646,90 96,68 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -9 227,05-9 227,05 0 100,00 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -9 509 782,22-9 194 135,32-315 646,90 96,68 5

3.3 Kulttuuripalvelujen toimintaraportit 2016 KULTTUURITUOTTAJAT ARVIOINTI / MITTARIT MÄÄRÄT YHTEENSÄ 2016 MÄÄRÄTAVOITTEET JA Tapahtumat ja tilaisuudet (määrä) 279 TOIMINNAN LAAJUUS Tapahtumat ja tilaisuudet (osallistujat) 20802 Kulttuuritila Wiljamin tilaisuudet ja 197 Näyttelytoiminta kaupungintalon ala-aulassa 16 Harjoittelijat ja työssäoppijat 1 (siviilipalvelu 6kk) TUOTANNONTEKIJÄMÄÄRIÄ Henkilöstön määrä 3 (+0,5) VAIKUTTAVUUSMITTARIT Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Katso kuvaus alla Pedagogiikka/oppiminen Asiakaskyselyt 1 PROJEKTIT Projektien määrä 3 Projektien raportit KULTTUURITUOTTAJAT KUVAUS TOIMINNASTA AJALTA 1.1. 31.12.2016 Yleisen kulttuurituottamisen tehtävä on edistää ja tukea paikallista kulttuuritoimintaa sekä järjestää kulttuuripalveluja kaikenikäisille kuntalaisille. Palvelutarjonnassa on otettu huomioon, että mahdollisimman monella on ollut mahdollisuus osallistua; palvelut on tuotettu lähelle, ikäihmisille suunnattuja palveluja on järjestetty päiväaikaan, tiedotuksessa on käytetty kohderyhmille sopivia kanavia, tapahtumat ovat olleet maksuttomia tai pääsylippujen hinnoittelu on ollut kohtuullista tapahtuman luonteesta ja kohdeyleisöstä riippuen. Kaupungin tuki paikallisen kulttuuritoiminnan tukemiseen kanavoitui vapaa-ajanlautakunnan myöntämien avustusten kautta. Kulttuuriavustuksia myönnettiin yhteensä 100 000 euroa. Avustuksilla tuettiin kulttuuritapahtumien järjestämistä, kuntalaisten omaa tekemistä ja omaehtoista osallistumista. Kulttuurituottajat valmistelivat avustushakemukset päätöksentekoa varten sekä vastasivat myönnettyjen avustusten selvityksistä ja raportoinneista. Asiakkaita ohjattiin ja neuvottiin muualta haettavien eri apurahojen ja tukien hakemisessa. Paikallisia ammattitaitelijoita ja kulttuurinharrastajia tuettiin myös ostopalvelujen avulla sekä järjestämällä heille esiintymistilaisuuksia. Kulttuuritalo Wiljamia vuokrattiin ahkerasti paikallisille taide- ja kulttuurijärjestöille sekä myös ulkopuolisille toimijoille. Kertomusvuoden aikana Wiljamissa oli 197 käyttökertaa. Kaupungintalon ala-aulan näyttelytila on ollut suosittu taiteenharrastajien keskuudessa. Vuoden aikana siinä järjestettiin 16 näyttelyä. Kulttuuripalveluja järjestettiin omana tuotantona, yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa sekä ostopalveluina. Yhteistyötä tehtiin myös kulttuuripalveluiden omien yksiköiden ja kaupungin muiden palvelutuottajien kanssa. Vuonna 2016 kulttuurituottajat järjestivät 279 tapahtumaa ja niihin osallistui 20 802 kuntalaista. Luvuissa ovat mukana kaikki kulttuurituottajien tehtäväalueet; yleinen kulttuuritoimi, lastenkulttuuri, aluelautakuntien kulttuuripalvelut sekä kaupunginhallituksen rahoittamat kaupungin viralliset tapahtumat (Veteraanipäivän juhla, Juhannusjuhla, Itsenäisyyspäivänjuhla sekä Uuden Vuoden vastaanotto), joiden järjestämisvastuu kulttuuritoimella on. Kulttuurituotanto vastasi myös vuosittaisen Rovaniemi-viikon organisoinnista 6

ja tapahtumien koordinoinnista sekä tapahtumaviikon tiedotuksesta yhdessä kaupungin viestinnän kanssa. Vuonna 2016 Rovaniemi-viikon teemana oli lappilainen vieraanvaraisuus Käykää peremmälle. Vuoden toiminnallinen tulos on määrällisesti erittäin hyvä käytössä olevat resurssit huomioiden. Kulttuuritoimessa oli kaksi päätoimista kulttuurituottajaa sekä osa-aikainen lastenkulttuurituottaja. Vuoden 2016 aikana toinen kulttuurituottaja jäi eläkkeelle ja osan vuotta hänen tehtäviään hoiti määräaikainen tuottaja. Talouden tulotavoitteet saavutettiin hyvin pääsymaksutuloilla sekä Wiljamin vuokratuloilla. Toiminta tavoitti hyvin erityisesti lasten ja nuorten ikäryhmät. Kulttuuritarjonta oli monipuolista ja eri asiakasryhmiä huomioivaa sekä alueellisesti varsin kattavaa. Tapahtumapaikoilla saatu palaute on ollut myönteistä. Kulttuuripalvelujen käyttö ja saavutettavuus koko Rovaniemen laajalla alueella on parantunut. Onnistuneet ja säännöllisesti järjestetyt tuotannot ovat vakiinnuttaneet asiakaspohjaa ja tuoneet mukaan uusia osallistujia. Kulttuuritoimi on kaupungin perusturvapalveluiden kanssa mukana Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön kansallisessa verkostossa (Aili-verkosto). Aili-verkoston tehtävänä on vahvistaa kunnissa toteutettavaa kulttuurista seniori- ja vanhustyötä rakentamalla eri toimijoiden välille pysyvä yhteistyöverkosto. Kulttuuripalvelujen järjestäminen palvelutaloille ei vielä ole suunnitelmallista eikä vakiintunutta. Poikkeuksena kuitenkin ovat Arktista Vimmaa tapahtuman yhteydessä järjestetyt elokuvakiertueet eri hoitoyksiköissä. Kulttuuritoimi oli mukana auttamassa lokakuisen vanhustenviikon tapahtumien järjestelyissä ja järjesti kolmelle nuorelle kaupungin kesätyöpaikan Näsmänkiepin ja Tainan Tuvan palvelutaloille, jossa nuoret olivat tuomassa vanhuksille iloa ja virkistystä musiikin keinoin. Rovaniemen kaupunki on vuorovaikutuskumppanina Suomen Akatemian johtamassa valtakunnallisessa ArtsEqual-hankkeessa, joka tutkii kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksia. Hankkeen tiimoilta sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kulttuuripalvelujen yhteisiä tapaamisia on järjestetty kuluneen vuoden aikana. Perusturvan ja kulttuuritoimen yhteistyöllä haetaan malleja asukkaiden sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen kulttuurin keinoin. Kulttuuritoimen tuottamat kulttuuripalvelut ovat lähipalveluja, joihin asukkaan on helppo osallistua. Ne rikastuttavat kaupunkilaisten arkea ja edistävät sosiaalista toimintaa ja osallisuutta. Kulttuuritoimi tavoittaa hyvin eri ikäryhmiä ja se toimii laajasti koko kaupungin alueella. Sen asemaa tulisi vahvistaa nykyisestä riittävillä aika-, henkilö- ja talousresursseilla. LASTENKULTTUURI Rovaniemi kuuluu Lapin lastenkulttuuriverkostoon ja on Suomen Lastenkulttuurikeskustenliiton jäsen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Lapin verkostolle 120 000 euron erityisavustuksen, josta Rovaniemen osuus oli 27 047 euroa. Lapin verkoston osa-aikainen koordinaatio on Rovaniemen kulttuuritoimessa. Rovaniemen lastenkulttuuritoiminta sai rahoitusta kaupungin koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluilta yhteensä 10 000 euroa. Toimintaa tuki myös Rovaniemen Kylien kehittämissäätiö 10 000 eurolla. Kulttuuritoimessa on osa-aikainen lastenkulttuurituottaja (50 %). Syyskuun alussa hänen työaikansa lisääntyi 40 % Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman valtakunnallisen Taidetestaajat-hankkeen myötä. Taidetestaajat- hanke kohdentuu peruskoulun 8.luokkalasiin ja heille suunnattuihin kulttuuripalveluihin. Vuodelle 2016 laadittu toimintasuunnitelma on pystytty toteuttamaan varsin hyvin. Lastenkulttuurin kohderyhmä 3-15 vuotiaat on tavoitettu lähes 100 % päiväkotien ja koulujen kautta. Toisen asteen opiskelijoiden kohdalla (16 18-vuotiaat) on edelleen haasteita. Ongelmia aiheutuu sekä vähäisestä ikäryhmälle suunnatusta tarjonnasta että koulujen aikatauluista. 7

Lisää panostusta ja yhteistyötä tarvitaan edelleen koulujen kerhotoiminnan järjestämiseen ja koulujen työpajoihin. Työpajojen toteuttamisen ongelmana ovat koulujen ja päiväkotien suuret oppilasmäärät suhteessa työpajoihin kerrallaan osallistuvien lasten määrään. Laajamittainen toteuttaminen vaatisi huomattavasti enemmän taloudellista resurssia. Suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen työn myötä koulujen yhteydenotot ovat lisääntyneet. Toistaiseksi toiveisiin ja tarpeisiin on pystytty vastaamaan. Erinomainen esimerkki yhteistyön toimivuudesta on kulttuurikasvatussuunnitelman sisällyttäminen Rovaniemen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Vuoden 2016 aikana lastenkulttuuripalveluja on tuotettu useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Esimerkiksi uusi rovaniemeläinen Kauris-Company teatteriryhmä on pystynyt vastaamaan erinomaisesti yläkoulujen ja 2. asteen opiskelijoille kohdennetun ohjelmiston ja työpajojen tarpeeseen. Tämän ryhmän esityksistä ja työpajoista tuli kouluilta hyvää palautetta. Yhteistyötä on tehty edelleen kaupungin omien kulttuurilaitosten, Lapin Tanssiopiston, Lapin Alueteatterin ja Monitaideyhdistys Pisteen kanssa. Alueella kiertävät valtakunnalliset toimijat, kuten Ahaa Teatteri, Teatteri Eurooppa Neljä ja Konserttikeskuksen esiintyjäryhmät ovat täydentäneet paikallista tarjontaa. Maksuttomasta avoimesta lastenkulttuuritarjonnasta tuotettiin esite, jota jaettiin mm. kirjastoissa, avoimessa päiväkodissa ja kulttuurilaitoksissa. Tämän lisäksi tiedottamisessa käytettiin sosiaalista mediaa. Lastenkulttuurituottaja oli mukana taide- ja ilmaisuaineiden esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien valmistelussa. Rovaniemen kulttuurikasvatussuunnitelma päivitettiin vastaamaan uusia valtakunnallisia opetussuunnitelmia. Satusivellin-toimintaa toteutettiin 22 päiväkodissa ja mukana oli 555 lasta. Syyskaudella toiminnassa oli mukana 510 lasta ja 17 päiväkotia. Mukana olevien päiväkotien väheneminen johtuu pääasiassa kaupungin varhaiskasvatuspalveluita tuottavien yksiköiden yhdistämisestä. Satusivellin-toiminnan keskiössä oli visuaaliset taiteet. Kevätkauden teema Rakentaen toi mukanaan arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatusta. Syyskauden teema Metsän eläinten juhlat keskittyi monitaiteisiin kokonaisuuksiin ja muotoilukasvatukseen. Taidemuseon kokoelmista koottu pienoisnäyttely Iso pienikoira oheismateriaaleineen kiersi Satusivellin päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen työntekijöille toteutettiin Satusivellin-työpaja ja opetussuunnitelmatyöhön liittyvä työpaja. Satusiveltimen vuoden 2016 2017 teemaan tehtiin opaskirjanen keväällä 2016. Suoraan päiväkoteihin vietiin teatteriesityksiä ja konsertteja. Päiväkotien ulkopuolisiin esityksiin järjestettiin tarvittaessa kuljetuksia. Saamelaisessa päiväkodissa ja kielipesissä järjestettiin työpajoja. Teatteria, tanssiteatteria, tanssitunteja, työpajoja sekä konsertteja on viety suoraan ala- ja yläkouluille sekä 2.asteen kouluille. Tarvittaessa on järjestetty myös kuljetuksia tapahtumiin. Kylillä järjestettiin kylätyöpajoja ja sirkuskerhoja yhteistyössä kansalaisopiston ja alueellisista palveluista vastaavien aluelautakuntien kanssa. Vauvojen värifantasia vauvakulttuuritapahtuma toteutettiin yhteistyössä Taiken kanssa. Vuosittaiset Satusiveltimen kevätnäyttely ja 24 tuntia sarjakuvaa- näyttely järjestettiin pää- ja sivukirjastoilla. Nuorten työpajoissa tekemistä kuvista koottu Sen sata Rovaniemi-kuvaa näyttely oli osa Rovaniemi-viikon ohjelmaa. Rovaniemi-viikolla varhaiskasvatuspäivän yhteyteen toteutettiin kaikille avoin työpaja. Tonttukarusellin yhteyteen toteutettiin jouluinen näyttely. Perinteiset 24 tuntia sarjakuvaa -tapahtuma sekä Kitacon-retki Kemiin toteutettiin myös vuonna 2016. Kaikille avoimia konsertteja ja teatteriesityksiä järjestettiin lapsille, nuorille ja perheille. Lastenkulttuurin asema yleisessä kulttuurituottamisessa on vakiintunutta. Toiminnassa oleva lapsimäärä on vakiintunut ja kattava. 8

ALUELAUTAKUNNAT Kulttuuritoimi vastaa kylien kulttuuripalvelujen järjestämisestä alueellisista palveluista vastaavien lautakuntien kanssa sovitulla tavalla. Kylien kehittämissäätiö tukee kylien kulttuuritoimintaa. Kylille järjestettyjen kulttuuripalvelujen tuottamisessa paikallisilla kyläyhdistyksillä on ollut tärkeä ja keskeinen merkitys. Asukkaiden osallistuminen tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen takaa, että toiminta vastaa heidän tarpeitaan ja sitouttaa osallistumaan. Toimiva yhteistyö on onnistuneen palvelutuotannon edellytys. Kylien kulttuuritoiminnassa tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet lisäksi kaupungin kansalaisopisto ja Rovaniemen seurakunta. Kyläläisten on ollut helppo osallistua lähelle tuotuihin kulttuuritapahtumiin. Osallistumisen kynnys on tällöin matala. Tapahtumat ovat tarjonneet mahdollisuuden kohtaamiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteiseen kokemukseen jotka vahvistavat yhteisöön kuulumisen tunnetta ja vähentävät syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Tapahtumissa on voinut aistia sanoittakin osallistujien ilon, kiitollisuuden ja hyvänmielen. Tapahtumatuottamisen ohella kylien oman toiminnan tukeminen ja kannustaminen sekä toimijoiden ohjaaminen ovat osa tehtäväkenttää. Kylien tapahtumiin on järjestetty esiintyjiä ja kuljetuksia tarvittaessa. Lisäksi toimijoita on ohjattu hakemaan avustuksia tapahtumien kustannuksiin sekä autettu sisältöjen tuottamisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 67 000 euron avustuksen Laitakaupungin laulut- hankkeelle. Hankeen tavoitteena on turvata tasavertaisten kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus Rovaniemen reunaalueiden kylissä ja vahvistaa kulttuurin roolia asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä. Hanke tekee kuntarajat ylittävä yhteistyötä Kittilän, Ranuan, Sodankylän ja Kemijärven kanssa. Hanke jatkuu helmikuulle 2018 saakka. Laitakaupungin laulut-hanke käynnistyi syyskuussa 2016 ja hankkeeseen palkattiin osa-aikainen tuottaja. Hankkeen avulla kulttuuritapahtumia on järjestetty kylätaloilla, seurantaloilla, kyläkappeleissa ja kouluilla. Tuotetut tapahtumat ovat löytäneet yleisönsä pienistäkin kylistä ja tarjonta on otettu ennakkoluulottomasti vastaan. Yhteistyötä on tehty LIKELLÄ-hankkeen kanssa. Onni-palveluauton pysäkeille on järjestetty pienimuotoisia konsertteja. Laitakaupungin laulut-hankkeen avulla saatiin lisäresursseja kylien kulttuurityöhön, joka näkyi heti järjestettyjen tapahtumien määrässä. Toistuvilla ja laadukkailla tuotannoilla lisätään asukkaiden osallisuutta ja osallistumista sekä hyvinvointia. Näiden tapahtumien ja tapaamisten tulisi olla säännöllisiä ja toiminnan jatkuvuus tulisi turvata pysyvällä resursoinnilla. 9

KIRJASTOPALVELUT ARVIOINTI / MITTARIT MÄÄRÄT YHTEENSÄ 2016 MÄÄRÄTAVOITTEET JA Lainojen määrä 1 022 481 + alueltk 33 291 TOIMINNAN LAAJUUS Kirjastokäynnit 483 310 + alueltk 28 123 Aukiolotunnit 11 455 + alueltk 2 085 Tapahtumien lukumäärä 915 kpl + alueltk 266 kpl Tapahtumien kävijät 11 145 + alueltk 3 561 Harjoittelijoiden ja työssäoppijoiden määrä 3 harjoittelijaa, 2 työssaoppijaa 29 tet-harjoittelijaa TUOTANNONTEKIJÄMÄÄRIÄ Henkilöstön määrä 52,23 htv kirjaston palkkaamat, 2,21 htv hanketyöntekijät, 2,02 htv työllistetyt VAIKUTTAVUUSMITTARIT Arvio tavoitteiden saavuttamisesta 233 kpl, 4 706 osallistujaa Pedagogiikka/oppiminen (+alueltk 34 kpl, 588 osallistujaa) Asiakaskyselyt 2 PROJEKTIT MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA SAAMELAISKIRJASTOTOIMINTA Projektien määrä Projektien raportit Toimintakertomukset KIRJASTOPALVELUT KUVAUS TOIMINNASTA AJALTA 1.1. 31.12.2016 Rovaniemen kaupunginkirjaston Lapin maakuntakirjaston vuosi oli tilastojen valossa onnistunut. Vuonna 2016 kirjastossa oli 511 433 kävijää, missä on kahden prosentin kasvua verrattuna edellisvuoteen. Lainoja oli 1,055 miljoonaa eli noin 20 000 vuotta 2015 vähemmän. Kirjastoverkkoa on yhä uudistettu asiakkaiden tarpeiden ja resurssien mukaan. Kiinteää kirjastopalvelua on aluelautakuntien alueella Muurolan ja Vanttauskosken kyläkirjastoissa. Sinetän kirjasto avataan uudelleen Yläounasjoen monitoimitaloon syksyllä 2018, ja sen kalustamista ja toimintaa on jo suunniteltu pitkälle. Kirjastosta tulee omatoimikirjasto. Kirjastoautopalveluiden reittiä on muutettu vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Henkilöstöresursseja on kohdistettu Kirjat kotiin kotipalveluun vastaamaan ikääntyvän väestön tarpeita. Ounasrinteen kirjaston muutto uuteen monitoimitaloon aloitettiin vuoden lopussa. Uuden kirjaston viralliset avajaiset ovat helmikuussa 2017. Omatoimikirjasto otetaan käyttöön uuden kirjastojärjestelmän myötä. Korkalovaaran kirjaston muuttaminen omatoimikirjastoksi keskeytettiin kiinteistön kuntokartoituksen ajaksi. Aloitetut hankkeet ovat edenneet suunnitellusti. Sähköinen oheislukemisto on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta ja olemme saaneet kutsun tulla esittelemään sitä kesällä 2017 Kirjastopäiville. Lapin kirjastohenkilökunnan osaamisen kehittämishankkeessa on tehty osaamiskartoitus, jonka tulokset valmistuvat keväällä. Uusia AVI:n kirjastotoiminnan kehittämishankkeita haettiin neljä, haettujen avustusten kokonaissumma oli noin 100 000. Hankkeilla kehitetään kirjaston tiloja ja markkinointia sekä selvennetään kirjaston digitointikäytäntöjä ja -tarpeita. Vuoden aikana on myös valmisteltu 1.1.2017 voimaan astuvaa uutta kirjastolakia. Laki painottaan erityisesti väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen 10

sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Yleisellä kirjastolla on siis aivan keskeinen yhteiskunnallinen tehtävä. Kirjaston tehtävät muuttuvat lain myötä enemmän hakeutuviksi ja sisältöjä avaaviksi. Tähän on vastattu suunnittelemalla Lapin kirjastoille yhteinen strategia, jota on yhteisesti viety Lapin kirjastojen arkeen ja käytäntöihin. Laki myös edellyttää ja kannustaa kirjastoja tarjoamaan tiloja harrastamiseen, työntekoon, kansalaistoimintaan ja opiskeluun. Omatoimikirjastojen avaaminen vastaa osaltaan haasteeseen, mutta myös tilojen yhteiskäyttöä ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa on suunniteltu. Vuonna 2017 käyttöönotettava, avoimeen lähdekoodiin perustuva Koha tuo mukanaan radikaalin muutoksen. Olemme saamassa uuden kustannustehokkaan kirjastojärjestelmän, jossa kirjastolla itsellään on valta kehittää ja tehdä muutoksia liittyen järjestelmään osana kansallista Koha-yhteisöä. Kustannussäästö on merkittävä asia, mutta merkittävää organisaation kannalta on, että osaaminen ja yhteistyö lisääntyvät kaikissa Lapin yleisissä kirjastoissa. Asiakkaiden kannalta uusi järjestelmä näkyy Lapin kirjastojen yhteistyöllä ja yhteisillä käytännöillä. Lisäksi se mahdollistaa verkkokirjaston päivittämisen Finna-käyttöliittymään, mikä tapahtunee syksyllä. Kohan käyttöönottoa siirrettiin huhti-toukokuulle, jotta kaikki järjestelmämuutokseen liittyvät tehtävät saadaan tehtyä. 11

MAAKUNTAMUSEO ARVIOINTI / MITTARIT MÄÄRÄT YHTEENSÄ 2016 MÄÄRÄTAVOITTEET JA Näyttelyt 4 TOIMINNAN LAAJUUS Museokäynnit 94711 Aukiolotunnit 2484 Lausunnot 29 Museokasvatustapahtumat 172 (mm. opastukset, työpajat, luennot) Julkaisut 2 Harjoittelijoiden ja työssäoppijoiden määrä 12 TUOTANNONTEKIJÄMÄÄRIÄ Henkilöstön määrä 9 VAIKUTTAVUUSMITTARIT Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Saavutettu Pedagogiikka/oppiminen On Asiakaskyselyt On (AP) PROJEKTIT Projektien määrä 2 Projektien raportit 1 MAAKUNTAMUSEO KUVAUS TOIMINNASTA AJALTA 1.1. 31.12.2016 Lapin maakuntamuseo on saavuttanut toimintavuodelle 1.1 31.12.2016 asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Arktikumin/Lapin maakuntamuseon kävijämäärä on toisena vuonna peräkkäin yli 90 000 asiakasta, vaikka Rovaniemen lentokenttä oli suljettu kiitotien rakennustöiden vuoksi tärkeimmän matkailukuukauden eli heinäkuun. Maksavien asiakkaiden määrän kasvun seurauksena myös pääsylipputulot kaupungille kasvoivat. Kuva-arkisto oli kolme kuukautta suljettuna aktiivisen näyttelyvalmistelun ja tilausruuhkien purkamisen seurauksena. Museo keskittyi samalla AV-arkistojen digitointiin. Vaihtonäyttelyitä avattiin neljä: Häntä meni jo 25 vuotta Kemijoen viimeisestä uitosta, Jari Kosken Seitajärvi 1944 Sota asuu meissä kaikissa, Come to Finland Off the Beaten Track -matkailujulistenäyttely ja Pekka Luukkolan Maiseman aika Sense of Time. Museo valmisteli koko vuoden ajan Suomi 100 -hankkeeseen liitettyä 100 esinettä, 100 kuvaa - juhlanäyttelyä sekä itsenäisyyspäivänä avattavan perusnäyttelyuudistuksen Petsamo-osiota. Edelliseen liittyi kolme yleisötilaisuutta, joihin osallistui noin 280 keskustelijaa. Sama lukumäärä, 280 koululaista, osallistui museokasvatustapahtumiin. Myös perusnäyttelyyn uusittava Talojen tarinat -kuvaliittymä teetti runsaasti töitä. Museon Silmutien varastolla toteutettiin OKM-rahoituksella Kokoelmavaraston avaaminen yleisölle -hanke. Tässä yhteydessä perustettiin epävirallinen Maakuntamuseon ystävät -ryhmittymä. Museon julkaisusarjassa ilmestyi Kalevi Mikkosen teos Parakkeja ja piikkilankaa. Vuoden 2016 Raito-lehti saatiin julkaistuksi marraskuussa. Perinteiseen tapaan museon henkilökunta toteutti vanhuksille aktivoivaa elämänsisältöä Helmikammarilla kerran kuussa. Museoväkeä työllistivät myös luonnontieteen yksikön uuden varastotilan saneeraus, aineistojen siirrot ja toimistoremonttiin liittyneet työt. 12

TAIDEMUSEO ARVIOINTI / MITTARIT MÄÄRÄT YHTEENSÄ 2016 MÄÄRÄTAVOITTEET JA Näyttelyt 9 TOIMINNAN LAAJUUS Museokäynnit 32740 Taideteosten kokoelmien kartunta 17 Taidekasvatustapahtumat 130 (sisältäen mm. opastukset, työpajat, Julkaisut 1 Harjoittelijoiden ja työssäoppijoiden määrä 24 TUOTANNONTEKIJÄMÄÄRIÄ Henkilöstön määrä 7 VAIKUTTAVUUSMITTARIT Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Katso kuvaus alla Pedagogiikka/oppiminen Asiakaskyselyt PROJEKTIT Projektien määrä Projektien raportit TAIDEMUSEO KUVAUS TOIMINNASTA AJALTA 1.1. 31.12.2016 Taidemuseossa päättyi Tapio Wirkkalan suosittu näyttely helmikuun lopussa. Tilalle ripustettiin Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan näyttelyrakennuskurssin opiskelijoiden suunnittelema näyttely Jatkuva Aika. Laaja suomalaista piirustustaidetta käsittävä näyttely Piirrä nyt oli esillä helmi-huhtikuussa. Rovaniemeläissyntyisen Eija Isojärven retrospektiivinen näyttely Alun alku avattiin 22.4. Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta oli taidetta esillä koko vuoden ajan. Taidemuseossa valmisteltiin 30-vuotisjuhlaa ja seminaaria yhdessä sirkusalan ammattilaisten kanssa. Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi 26.10.2016 järjestettävää juhlaa ja seminaaria ja näytöksiä (20) varten 50 000 euron tuen. Yhteistyö on ollut tiivistä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa. Yhdessä järjestettiin alkuvuodesta runsaasti koululaistyöpajoja, joihin osallistui yli tuhat koululaista. Tammikuussa järjestettiin pronssivalukurssi aikuisille. Taidemuseon uusi kokoelmatila Saarenkylässä otettiin käyttöön helmikuussa, joten tilanahtaus Korundin taidevarastossa on helpottunut huomattavasti. Kansainvälinen toiminta on myös aktiivista. NAN (Northern Art Network) yhteistyörinki tapasi jälleen toukokuussa, nyt Arkangelissa. Taidemuseo on aloittanut vapaaehtoistoiminnan yhdessä Taidemuseon ystävien kanssa. Vapaaehtoiset valvovat näyttelyitä kahden tunnin ajan taidetorstaisin. He toimivat myös keskusteluoppaina. Taidemuseon kesänäyttelyt kertoivat laajasti pohjoisuudesta. Reidar Särestöniemen näyttely Yössä kukkii kummat kukat veti runsaasti yleisöä. Muita näyttelyitä olivat taideseura Palaksen 50v. juhlanäyttely Polun varrelta" sekä Jenny ja Antti Wihurin kokoelmasta Paluu pohjoiseen. Kanadalaisen taiteilijan Joyce Majiskin näyttely North of Myth oli NAN verkoston tuottama. Keväällä taidemuseon pitkäaikainen kokoelma-amanuenssi Sari Rautanen jäi eläkkeelle. Kokoelmien hoidosta vastaa jatkossa intendentti Riitta Kuusikko. Uudeksi amanuenssiksi valittiin Fil. maisteri Aira Huovinen, joka aloitti lokakuussa. Huovisen vastuualueena on näyttelytoiminta. Lokakuussa avattiin taidemuseon 30-vuotis juhlanäyttely Haje. Näyttelyn Jenny ja Antti Wihurin kokoelmasta olivat koonneet monitaideyhdistykset Piste ja Acit Zirk. Syksyn aikana nähtiin 20 näyttelyyn liittyvää esitystä. Näyttely oli poikkeuksellinen yhteistyöprojekti ja sai positiivisen vastaanoton. Jaakko Heikkilän näyttely Veden kätkemiä huoneita avattiin 13.10. Suosittu näyttely oli ollut aikaisemmin esillä Suomen Kansallismuseossa ja osoittautui myös Korundissa suosituksi. Kokoelmanäyttely Kohti uutta rytmiä sai nimensä yleisöäänestyksen perusteella. 13

Taidemuseossa juhlittiin 30. juhlavuotta kahdella tapahtumalla. 17.10. taidemuseon ystävät tarjosivat yleisölle pullakahvit. Yli tuhat vierasta saapui juhlistamaan taidemuseon juhlavuotta. 26.10. järjestettiin seminaari ja kutsuvierasjuhla Korundissa. Lapin kamariorkesteri soitti mm. Eino Juhani Rautavaaran saman sävellyksen kuin taidemuseon avajaisissa 30 vuotta sitten. Taidemuseon ystävien Taiteiden puolesta joulumyyjäiset järjestettiin 26. -27.10. Yhteistyö Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen kanssa jatkui koko syksyn ja koululaisopastuksia ja työpajoja oli runsaasti. Vuoden loppu kului seuraavan vuoden näyttelyiden valmistelussa. Intendentti Riitta Kuusikko ja johtaja Hilkka Liikkanen vierailivat Pietarissa tarkastamassa F. Biardin maalauksen Arktisen ja antarktisen kulttuurin museossa. Joulukuussa tyhjennettiin yläkerran näyttelytila Ateneumista tulevaa Suomen taiteen tarina - näyttelyä varten. 14

ORKESTERIPALVELUT ARVIOINTI / MITTARIT MÄÄRÄT YHTEENSÄ 2016 MÄÄRÄTAVOITTEET JA Konserttien määrä TOIMINNAN LAAJUUS Kamarikonsertit kotikunnassa 16 Kamarikonsertit maakunnassa 13 Lastenkonsertit 2 Koululaiskonsertit kotikunnassa 16 Koululaiskonsertit maakunnassa 13 Muut konsertit 34 Kyläkonsertit kotikunnassa 3 Kyläkonsertit maakunnassa 1 Tilausesiintymiset 7 Konserteissa kävijöiden määrä Kamarikonsertit kotikunnassa 4544 Kamarikonsertit maakunnassa 2429 Lastenkonsertit 422 Koululaiskonsertit kotikunnassa 4290 Koululaiskonsertit maakunnassa 3267 Muut konsertit 1976 Kyläkonsertit kotikunnassa 234 Kyläkonsertit maakunnassa 78 Tilausesiintymiset 2901 Levytykset 2 Harjoittelijat ja työssäoppijat 2 tet-harjoittelijaa TUOTANNONTEKIJÄMÄÄRIÄ Henkilöstön määrä 19 VAIKUTTAVUUSMITTARIT Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Katso kuvaus alla Pedagogiikka/oppiminen Asiakaskyselyt PROJEKTIT ALUEORKESTERITOIMINTA Projektien määrä Projektien raportit Toimintakertomus ORKESTERIPALVELUT KUVAUS TOIMINNASTA AJALTA 1.1. 31.12.2016 Keväällä orkesteri aloitti uuden pitkäjänteisen sarjan, joka on Beethovenin kaikkien sinfonioiden esittäminen, yksi kaudessa. Lisäksi jatkettiin myös Haydn -alkusoittosarjaa. Kamari- ja kamarikonserttien lisäksi pidettiin koululais- ja kyläkonsertteja. Orkesterin muusikot ovat aktiivisesti osallistuneet Korundissa tapahtuvien vierailujen ohjelmaan. Orkesterin puhallinkvintetti vieraili tammikuussa Harbinissa. Kevään konserteista mainittakoon enimmäkseen eläinaiheinen lastenkonsertti, jossa vieraili jo legendaarinen Sinikka Sokka. Koululaisille oli kaksi konserttia ja yleisö-konsertteja oli myös kaksi. Vappua vauhditti muusikkopariskunta Minna Pensola ja Antti Tikkanen. Barokkikonsertin vieraaksi saatiin barokkiviulistina kansainvälistä huippumainetta niittänyt Sirkka Liisa Kaakinen. Kaudella kuultiin yksi kantaesitys, joka oli brittiläisen Geoff Palmerin teos, solistinaan orkesterin soolosellisti Lauri Angervo. Heinäkuussa orkesteri vieraili Savonlinnan Oopperajuhlilla omalla konsertillaan, konserttipaikkana oli Kerimäen kirkko. Konsertti toteutettiin John Storgårdsin, Savonlinnan ooppera- 15

juhlakuoron ja oopperan solistien kanssa. Itä-Savon sanomat kirjoitti konsertista: Kyynel kimmelsi monen kuulijan silmäkulmassa. Elokuussa orkesteri vieraili kolmen vuoden tauon jälkeen LuostoClassissa kolmella konsertilla. Tapahtuman päätöskonsertissa orkesterin solistina esiintyi Soile Isokoski. Syykauden alkua voi sanoa kansainvälisten huippulaulajavieraiden teemaviikoiksi. Isokosken jälkeen solisteina olivat muun muassa mezzosopraano Virpi Räisänen ja ruotsalainen sopraano Lisa Larsson. Rovaniemeläisen säveltäjä Outi Tarkiaisen teoksen Eanan, giða nieida kantaesitys oli syyskuussa. Teokseen liittyi valosuunnittelu ja videoteos. Teos oli Lapin kamariorkesterin, Arctic Philharmonic Orchestran ja Norrbottens Kammarorkestran yhteystilaus. Korundin salin monipuolisuus mahdollisti elokuvakonsertin Charlie Chaplinin kuolematonta mykkäelokuvaklassikkoa The Kid elokuvaa katseltiin Chaplinin siihen säveltämän musiikin säestyksellä. Ylen Radio 1 lähetti suorana lähetyksenä Korundista Klarinettikonserttojuhlaa - konsertin. Legendaarinen kapellimestari Juha Kangas vieraili säveltäjä Peteris Vasksin juhlakonsertissa, jossa solistina oli orkesterin käyrätorvisti Ilkka Puputti. Orkesterin levyttämä Mignon levy julkistettiin konsertissa marraskuussa. Levyllä ja konsertissa solistina oli loistava tanskalainen pianotaiteilija Katrine Gislinge. Levyn on tuottanut tanskalainen levy-yhtiö Dacapo ja se sisältää säveltäjä Bent Sørensenin musiikkia. Orkesteri levytti ruotsalaiselle BIS levy-yhtiölle Lars Karlssonin musiikkia, solistina oli klarinetisti Christoffer Sundqvist. Vuoden päätti pianotaiteilija Olli Mustosen konsertti. Rovaniemen Teatterin kanssa järjestettiin muusikoille kaksi työpajaa teemalla Vuorovaikutus. 16

4. LIIKUNTAPALVELUT 4.1 Oma palvelutuotanto, ostopalvelut, avustukset ja muu liikuntatoimi 4.2 Liikuntapalvelut tuloslaskelma Talousarvio Tilinpäätös Ero Käyttö-% 2016 2016 Ta-tot 2016 Liikuntapalvelut -3 975 621,33-3 719 304,87-256 316,46 93,55 Liikuntapalveluiden hallinto -261 313,34-212 698,79-48 614,55 81,40 Soveltava liikunta -61 535,08-59 983,55-1 551,53 97,48 Terveysliikunta -100 213,54-103 569,32 3 355,78 103,35 Sisäliikuntapaikat -457 290,55-414 757,20-42 533,35 90,70 Ulkoliikuntapaikat -1 789 774,84-1 638 402,36-151 372,48 91,54 Uimahallipalvelut -646 205,97-677 422,45 31 216,48 104,83 Ostopalvelut -140 874,02-106 263,86-34 610,16 75,43 Avustukset -505 000,00-492 935,66-12 064,34 97,61 Muut liikuntapalvelut -13 414,00-13 271,68-142,32 98,94 TOIMINTATUOTOT Talousarvio Tilinpäätös Ero Käyttö-% 2016 2016 Ta-tot 2016 Myyntituotot sisäinen 4 133,90 4 133,88 0,02 100,00 Myyntituotot ulkoinen 16 303,00 27 991,76-11 688,76 171,70 Myyntituotot yhteensä 20 436,90 32 125,64-11 688,74 157,19 Maksutuotot 692 884,00 634 328,06 58 555,94 91,55 Tuet ja avustukset 5 600,00 15 925,19-10 325,19 284,38 Vuokratuotot ulkoinen 270 000,00 363 890,93-93 890,93 134,77 Vuokratuotot yhteensä 270 000,00 363 890,93-93 890,93 134,77 Muut toimintatuotot 7 418,01-7 418,01 TOIMINTATUOTOT/TULOT 988 920,90 1 053 687,83-64 766,93 106,55 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot -593 649,18-582 358,83-11 290,35 98,10 - Henkilöstökorvaukset 3 596,01-3 596,01 Palkat ja palkkiot yhteensä -593 649,18-578 762,82-14 886,36 97,49 Eläkekulut -155 179,90-146 988,71-8 191,19 94,72 Muut henkilöstösivukulut -36 153,24-34 598,51-1 554,73 95,70 Henkilöstösivukulut -191 333,13-181 587,22-9 745,91 94,91 HENKILÖSTÖKULUT -784 982,31-760 350,04-24 632,27 96,86 Palveluiden osto sisäinen yhteensä -279 501,24-278 939,41-561,83 99,80 Palveluiden osto ulkoinen yht. -1 191 009,73-1 149 019,19-41 990,54 96,47 PALVELUJEN OSTOT -1 470 510,97-1 427 958,60-42 552,37 97,11 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -466 040,00-419 718,62-46 321,38 90,06 AVUSTUKSET -200 000,00-193 849,39-6 150,61 96,92 Vuokrat ulkoiset -1 997 558,95-1 968 920,25-28 638,70 98,57 VUOKRAT -1 997 558,95-1 968 920,25-28 638,70 98,57 MUUT TOIMINTAKULUT -45 450,00-2 195,80-43 254,20 4,83 TOIMINTAKULUT/MENOT -4 964 542,23-4 772 992,70-191 549,53 96,14 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -3 975 621,33-3 719 304,87-256 316,46 93,55 Muut rahoitustuotot 0,56-0,56 Muut rahoituskulut -188 715,40-167 682,56-21 032,84 88,85 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -188 715,40-167 682,00-21 033,40 88,85 VUOSIKATE -4 164 336,73-3 886 986,87-277 349,86 93,34 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -401 318,38-442 716,24 41 397,86 110,32 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -4 565 655,11-4 329 703,11-235 952,00 94,83 17

4.3 Liikuntapalvelujen toimintaraportti 2016 LIIKUNTAPALVELUT ARVIOINTI / MITTARIT MÄÄRÄT YHTEENSÄ 2016 MÄÄRÄTAVOITTEET JA Soveltava liikunta TOIMINNAN LAAJUUS Ohjaustunnit/käynnit 583/6147 Tapahtumat /käynnit 1/301 Työikäisten terveysliikunta Ohjaustunnit/käynnit 742/10154 Tapahtumat /käynnit 4/1033 Ikäihmisten terveysliikunta Ohjaustunnit/käynnit 1107/18703 Tapahtumat /käynnit 1/116 Lasten ja nuorten liikunta Ohjaustunnit/käynnit 516/5922 Tapahtumat /käynnit 5/1402 Uimahallipalvelut Allaspalvelujen toimintapäivät 339/179705 Ohjaustunnit/käynnit 1844/19180 Liikuntatilojen/-paikkojen käyttö-% Iltakäytön osalta 100%, päiväja viikonloppukäytössä muutamissa liikuntapaikoissa lähes 100% TUOTANNONTEKIJÄMÄÄRIÄ Henkilöstön määrä 17 Harjoittelijoiden ja työssäoppijoiden määrä 5 VAIKUTTAVUUSMITTARIT Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Toteutui suunnitelman mukaisesti Pedagogiikka/oppiminen Asiakaskyselyt 3 PROJEKTIT Projektien määrä 2 Projektien raportit 2 LIIKUNTAPALVELUT KUVAUS TOIMINNASTA AJALTA 1.1. 31.12.2016 Liikuntapalvelut on tuottanut soveltavan, työikäisten, ikäihmisten, lasten ja nuorten liikunnan ohjaus- ja tapahtumapalvelut sekä uimahallipalvelut tapahtumineen suunnitellun mukaisesti. Liikuntapaikkojen investointiohjelma ei toteutunut kaikilta osin. Soveltava liikunta Soveltava liikunnan avulla luotiin erityisen tuen tarpeessa oleville henkilöille mahdollisuus liikkua ja harrastaa liikuntaa. Soveltavan liikunnan kohderyhmät olivat kaikenikäiset ihmiset, joilla on vamman, sairauden, sosiaalisen tilanteen tai muun toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi vaikeaa osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Toimintaa oli monipuolisesti viikoittain, lasten ja nuorten liikuntakerhoista ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen. Soveltavassa liikunnassa hyödynnettiin apuvälineitä, sekä muokattiin liikuntalajeja liikkujille soveltuviksi. Soveltavan liikunnan ohjaustuntien määrä oli yhteensä 583 h ja kävijöitä yhteensä 6147. 18

Työikäisten ryhmäliikunta Terveysliikunnassa työikäisten ryhmäliikunnan ohjaustuntien määrä oli 965 tuntia, käyntikertoja yhteensä 10154. Tapahtumia järjestettiin 4, joihin osallistui 1033 kävijää. Vuoden 2016 tapahtumista Lumella liikkuen keräsi noin 90 ulkoilijaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Uutena tapahtumana organisoitiin valtakunnallinen Unelmien liikunta päivä, joka onnistui loistavasti yhteistyössä seurojen, yhdistysten ja AMK - fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa. Tapahtumassa oli tarjolla muun muassa UKK kävelytesti, liikuntaneuvontaa, kehonkoostumusmittausta, jalkapalloa ja tikkajuoksua. Senioriliikunta Senioreiden terveysliikuntatoiminta muutettiin syyskuussa kurssimuotoiseksi. Kurssit jaoteltiin kolmeen tasoon: kevyt, keskitaso, reipas ja ne sisältävät 2-3 tuntia ohjattua liikuntaa viikossa. Osallistuja sai valittavakseen oman kuntotasonsa mukaisen kurssin. Kurssisisältöinä oli muun muassa kuntosalia, kuntojumppaa, kehonhuoltoa, kuntopiiriä, joogaa ja Lavis -lavatanssijumppaa. Senioreille pidettyjen ohjaustuntien määrä oli 1107 joista tilastoitiin yhteensä 18703 käyntiä. Aluelautakunnille tuotettujen ohjaustuntien määrä oli 137 ja niissä käyntien määrä oli yhteensä 1643. Senioreille tuotettiin yksi tapahtuma, jonka osallistujamäärä oli 116. Aluelautakunnille uimahallissa tuotettujen kylien liikuntatapahtumien määrä oli 18 ja niissä oli yhteensä 331 käyntiä. Liikuntapalvelut osallistui verkostotyönä ikäihmisille järjestetyn Sykettä syksyyn tapahtuman valmisteluun ja toteutukseen. SportistiRoi SportistiRoi-palveluverkoston verkkosivuja kehitettiin ja palvelu siirrettiin kaupungin alustalle jatkuvuuden turvaamiseksi. Liikuntapalveluissa ja SportistiRoi:ssa on enenevässä määrin kehitetty ja otettu käyttöön sähköistä viestintää. Liikuntaminuutteja keräävä mobiilisovellus, MoveLa, toteutettiin yhteistyönä Tornion AMK:n kansainvälisen Business Information Tecnologyn opiskelijoiden kanssa. Sovellusta markkinoitiin peruskouluille ja sen ottivat käyttöönsä kolme alakoulua ja niiden 58 oppilasta. SportistiRoi -verkosto toteutti eri kouluilla ja seurojen toimesta lajikokeiluja. Lisäksi 5.-6. luokkien oppilaat pääsivät tutustumaan Liikuntapassilla kolmen viikon aikana maksutta seurojen tarjoamiin eri-liikuntalajeihin. Lapsia osallistui lajikokeiluun vaihtelevasti, 2-50 lasta/kerta, lajista riippuen. Kokeilu liikutti kolmen viikon aikana 350 lasta. Säpinää syksyyn ja Turvaa tenaville- liikunnallinen tapahtumapäivä sai alakoulut hyvin liikkeelle, 2483 oppilasta. Tapahtumapaikkana oli Ounashalli lähiympäristöineen. Rommelin kentällä oli samaan aikaan Kouluviestikarnevaali. Kaikki kolme tapahtumaa kuuluivat European Week of Sport kokonaisuuteen BeActive. Lasten ja nuorten liikuntakerhot Lasten ja nuorten liikuntakerhoja tuotettiin ostopalveluna ja yhteistyössä liikuntakerhopalveluja tuottavan järjestön kanssa. Liikuntakerhot pidettiin kouluilla. Kerhokertoja toteutui vuoden aikana yhteensä 694 ja käyntejä 8157. Kerhoista 178 kerhokertaa toteutettiin aluelautakuntien alueilla. Käyntejä niissä oli 2235. Kerhopalvelua käyttäneiden tyttöjen ja poikien määrä on yhtä suuri. Hankkeet Koto-liikuntahanke käynnistettiin maaliskuussa. Hanke sai aluehallintoviraston myöntämän avustuksen. Yhteistyökumppanit hankkeessa ovat MoniNet ja syksystä alkaen Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto. Lisäksi osallistutaan kolmen vuoden hankkeeseen Sosiaalista osallisuutta parantavat innovaatiot seuratyössä. Hanke on yhteinen Oulun ja Kemin kaupunkien sekä kolmen jääkiekkoseuran kanssa. Vuoropalvelut Kevään aikana otettiin käyttöön uudistetut asiakasmaksut, joissa nuorten, alle 18-vuotiaiden, asiakasmaksut säilyvät edelleen maksuttomina. Vuoropalvelujen käytössä olevassa tilanvarausjärjestelmässä otettiin 19

käyttöön ominaisuus, jossa toimijat vahvistavat itse järjestelmään heille myönnetyt liikuntavuorot. Lisäksi toimijalla on jatkossa mahdollisuus hakea järjestelmän kautta käyttöönsä vapaana olevia vuoroja. Palvelu kuuluu osana sähköisen asiakaspalvelun kehittämiseen. Liikuntapaikkojen käyttöaste oli Iltavuoroissa 100 %, päivisin ja viikonloppuisin lähes 100 % muutamissa liikuntapaikoissa. Uimahallipalvelut Kesän uimakouluihin osallistui yhteensä 845 lasta. Määrä näyttää vakiintuneen em. tasolle. Vertailuna on käytetty vuosien 2010-2013 keskiarvoa eli 800 lasta. Periaatteessa kaikki halukkaat saivat uimakoulupaikan ja ryhmät toteutuivat pääosin suunnitelmien mukaisesti. Asiakkaat olivat tyytyväisiä uimakouluihin. Kesän uimakoulutoiminnan tueksi järjestettiin uimakouluja myös ympäri vuoden. Lapsille oli yhteensä 18 ryhmää ja aikuisille 5. Lisäksi vakituiseen ohjelmaan kuului myös vauvauinnit. Ryhmät kokoontuivat viikonloppuaamuisin yhdeksän eri ryhmän voimin. Uimahallissa toteutettiin valtakunnallinen Ui Kesäksi Kuntoon - tapahtuma maaliskuussa, huhtikuussa tehtiin Wipit -vesiseikkailurata yhteistyössä uimaseuran kanssa, Vesisankarit -tapahtuma koululaisille järjestettiin toukokuussa. Rovaniemi-viikolla uimahalli Vesihiisi osallistui Taiteiden Yö -tapahtumaan. Atmosfääri Vesihiisi, Swim Dive & Rock n roll -tapahtuma järjestettiin marraskuussa ja joulukuussa pidettiin perinteiseen tapaan kynttiläuinteja. Uimahallin kokonaiskävijämäärä laski hieman edellisestä vuodesta johtuen lähinnä vuokralla olevan kuntosalin jäsenmäärän vähenemisestä. Uimahallikäyntien määrä oli yhteensä 198.885, kun se edellisenä vuonna oli 205.767 käyntiä. Uintiasiakkaita kävi lähes edellisen vuoden tapaan. Uimahallin kova käyttöaste asettaa jatkuvia haasteita laitoksen kunnossapidolle. Allaspalveluiden toimintapäiviä oli yhteensä 339 ja käyntejä 179.705. Ohjaustunteja pidettiin 1844 tuntia ja käyntien määrä oli niissä 19180. Avustukset Liikuntapaikkojen kunnossapitoavustuksia myönnettiin yhteensä 49 hakijalle. Avustuskohteet olivat pääasiassa hiihtolatujen ylläpitoa kylillä ja kouluilla. Liikuntatoiminta-avustusten jakoa päästiin valmistelemaan vapaa-ajanpalveluiden uudistettujen avustusohjeiden myötä. Liikuntatoiminta-avustukset oli mahdollista hakea ensimmäisen kerran sähköisellä lomakkeella. Seuroja tiedotettiin mm. toiminta-avustusten hakemisesta järjestöille pidetyssä yhteistyö- ja tiedotustilaisuudessa, seurainfossa. Vapaa-ajanlautakunta jakoi liikuntatoiminta-avustusta 72 liikunta- ja urheilujärjestölle. Avustusta haki 87 järjestöä. Muu toiminta Vapaa-ajan palvelualue tuotti Liikkeellä energiaa -asiakirjan, joka on Rovaniemen kaupungin liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020. Lisäksi vapaa-ajan palvelualue on valmistellut liikuntakasvatussuunnitelman kulttuurikasvatussuunnitelman rinnalle. Liikunnan osuus erillisenä liikuntakasvatussuunnitelmana on mukana ensimmäistä kertaa Rovaniemen perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Keväällä toteutettiin ikäihmisten liikuntaryhmille asiakaskysely. Lisäksi osallistuttiin kahteen tutkimukseen, joista toinen käsitteli liikuntaolosuhteita ja toinen liikuntapaikkojen ylläpitoa. Liikuntapaikkojen ylläpito Liikuntapaikkojen ylläpidon tuottajaorganisaatiossa tapahtui yhtiöittämismuutos. Palvelujen tuottajana toimi 1.2.2016 alkaen Rovaniemen Infra Oy. Liikuntapaikkojen ylläpitosopimuksen arvo vuositasolla oli 957.403 euroa. 20

5. NUORISOPALVELUT 5.1 Oma palvelutuotanto, ostopalvelut, avustukset ja muu nuorisotoimi 4.2 Nuorisopalvelut tuloslaskelma Talousarvio Tilinpäätös Ero Käyttö-% 2016 2016 Ta-tot 2016 Nuorisopalvelut -1 044 551,35-990 389,38-54 161,97 94,81 Nuorisopalveluiden hallinto -99 208,09-99 670,99 462,90 100,47 Alueelliset nuorisopalvelut -572 202,20-535 905,36-36 296,84 93,66 Keskitetyt nuorisopalvelut -248 141,06-235 361,94-12 779,12 94,85 Ostopalvelut -15 000,00-15 033,37 33,37 100,22 Avustukset -30 000,00-24 741,30-5 258,70 82,47 Muu nuorisotoimi -80 000,00-79 676,42-323,58 99,60 TOIMINTATUOTOT Talousarvio Tilinpäätös Ero Käyttö-% 2016 2016 Ta-tot 2016 Myyntituotot sisäinen 30 181,18 30 181,20-0,02 100,00 Myyntituotot yhteensä 30 181,18 30 181,20-0,02 100,00 Maksutuotot 8 000,00 4 320,93 3 679,07 54,01 Tuet ja avustukset 50 000,00 102 955,39-52 955,39 205,91 Vuokratuotot ulkoinen 16 000,00 13 362,35 2 637,65 83,51 Vuokratuotot yhteensä 16 000,00 13 362,35 2 637,65 83,51 Muut toimintatuotot -7 593,00 7 593,00 TOIMINTATUOTOT/TULOT 104 181,18 143 226,87-39 045,69 137,48 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot -547 749,84-535 364,96-12 384,88 97,74 - Henkilöstökorvaukset 749,89-749,89 Palkat ja palkkiot yhteensä -547 749,84-534 615,07-13 134,77 97,60 Eläkekulut -143 181,81-134 834,97-8 346,84 94,17 Muut henkilöstösivukulut -33 357,97-31 672,49-1 685,48 94,95 Henkilöstösivukulut -176 539,77-166 507,46-10 032,31 94,32 HENKILÖSTÖKULUT -724 289,61-701 122,53-23 167,08 96,80 Palveluiden osto sisäinen yhteensä -45 651,53-45 402,21-249,32 99,45 Palveluiden osto ulkoinen yht. -137 646,07-141 921,20 4 275,13 103,11 PALVELUJEN OSTOT -183 297,60-187 323,41 4 025,81 102,20 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -75 298,96-73 266,58-2 032,38 97,30 AVUSTUKSET -30 000,00-24 298,90-5 701,10 81,00 Vuokrat ulkoiset -135 846,36-147 279,47 11 433,11 108,42 VUOKRAT -135 846,36-147 279,47 11 433,11 108,42 MUUT TOIMINTAKULUT -325,36 325,36 TOIMINTAKULUT/MENOT -1 148 732,53-1 133 616,25-15 116,28 98,68 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1 044 551,35-990 389,38-54 161,97 94,81 Korkokulut -5,03 5,03 Muut rahoituskulut -2,00 2,00 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT 0-7,03 7,03 VUOSIKATE -1 044 551,35-990 396,41-54 154,94 94,82 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -1 044 551,35-990 396,41-54 154,94 94,82 21