VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman
JAMK, Biotalousinstituutti POKE, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston luonnonvara- ja ympäristöala sekä SSYP Kehitys Oy muodostavat Tarvaalan Biotalouskampuksen joka on biotalousalan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen paikka, jossa alan yrittäjät, investoijat, tutkijat, kehittäjät ja opiskelijat kohtaavat. Tarvaalan kampus täyttää 150 vuotta vuonna 2017! http://www.biotalouskampus.fi/ Tarja Stenman
AUTOMAATTINEN VEDENLAADUN SEURANTA Automaattimittaukset aloitettu Tarvaalan Biotalouskampuksella vuonna 2010 MAISA-hankkeessa Optinen anturi mittaa ojavedestä tunnin välein mm. ph:ta, johtokykyä, sameutta, liukoista orgaanista hiiltä (DOC) sekä nitraattityppeä (NO3N), mittaustulokset reaaliajassa nettiin (JAMKin ICT:llä kehitetty tiedonsiirtojärjestelmä) http://mango.labranet.jamk.fi:8080/login.htm Tarja Stenman
MALLIKOSTEIKKO OPPILAITOSYMPÄRISTÖSSÄ Tarvaalan mallikosteikko Saarijärvellä perustettiin Pohjoisen Keski- Suomen ammattiopiston (POKE) toimesta vuonna 2012 Kosteikko toimii mallikohteena maatalous- ja ympäristöalan opetuksessa sekä erilaisissa koulutustilaisuuksissa Tarja Stenman
MALLIKOSTEIKKO OPPILAITOSYMPÄRISTÖSSÄ MAISA-hanke (2010-2014) edisti kosteikon perustamista ja on seurannut ja dokumentoinut kosteikon suunnittelua ja rakentamista Kohteesta on laadittu esittelyvideo Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä -Poken mallikosteikko http://www.youtube.com/watch?v=ct2ppuynm1q Valokuvaraportti (Samuli Lahtela) kosteikon rakentamisvaiheista Tarja Stenman
MALLIKOSTEIKKO OPPILAITOSYMPÄRISTÖSSÄ Tarja Stenman
MALLIKOSTEIKKO OPPILAITOSYMPÄRISTÖSSÄ Kosteikolle tulevan ja sieltä lähtevän veden laatua seurattiin vesinäytteiden avulla sekä automaattisen mittausaseman avulla Tulokset: Vesitalous 4/2015 Kuvassa automaattinen vesinäytteenotin = AUNE. Tarja Stenman
Tarja Stenman Koskiaho, J., Siimekselä, T. & Puustinen, M. 2015. Vesitalouslehti.
MALLIKOSTEIKKO OPPILAITOSYMPÄRISTÖSSÄ Virtaaman mittaus kosteikolle tulevasta vedestä jatkuvatoimisesti - Paineanturi ja mittapato Kuvat: Samuli Lahtela Tarja Stenman
VESIENSUOJELUN EDISTÄMISTÄ MAISA -HANKKEESSA 2010-2014 Kosteikko- ja suojavyöhykeneuvontaa maatiloille Järjestettiin viljelijöille suunnattuja infotilaisuuksia, pienryhmätoimintaa sekä opintomatkoja! Tarja Stenman
ALAJÄRVEN YHTENÄINEN SUOJAVYÖHYKE - Saarijärvellä sijaitsevan Alajärven rantapelloille perustettiin yhtenäinen suojavyöhyke kolmen maanviljelijän yhteistyönä - Viljelijät palkittiin esimerkillisenä ympäristötekona Keski-Suomen Maaseutugaalassa 2012 - Kohteesta laadittu esittelyvideo: Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä - Alajärven yhtenäinen suojavyöhyke http://www.youtube.com/watch?v=v88aes2plkq Tarja Stenman
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESIREITIN VARRELLA (MAISA) - Hallinnoija: Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) - Aikataulu: 1.1.2010-31.3.2014 - Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (95 %) - Yhteistyökumppanit: MTK Keski-Suomi (Täky+ -hanke), MTT Maaningan toimipiste, Keski-Suomen ELY-keskus, Pohjoisen Keski- Suomen oppimiskeskus (POKE), alueen kunnat, paikalliset maanviljelijät sekä alan muut hankkeet Suomessa - Yhteistyö eri toimijoiden kanssa! - Loppuraportti: Tutkimusta ja tekoja - Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu; Siimekselä, Tiina; Stenman, Tarja; Ylimartimo, Anneli http://urn.fi/urn:isbn:978-951-830-307-0 Tarja Stenman
HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN 2012-2014 VTTn hallinnoima hanke, jossa JAMK osatoteuttajana, mukana Vapo Oy, Turveruukki Oy ja Metsäkeskus. Tarja Tarja Stenman Stenman ja Tiina Siimekselä
BioA-Biojalostamokonseptin tuotteistamisesta liiketoimintaan Tietyt levälajit ottavat fosforia hyvin tehokkaasti vedestä. JAMK tekee pilottitutkimusta kosteikon levillä Tarvaalan Biotalouskampuksella. Piloteissa tutkitaan - Levien lannoitevaikutusta viljoille - Levien kykyä puhdistaa valuma-alueiden vesiä Pilotit ovat osa BioA-projektia (2014-2016), jota johtaa Cursor Oy, Kotka-Hamina seudun kehittämisyhtiö. JAMK on projektissa partnerina. Lisätietoja: Tarja Stenman, Projektipäällikkö, JAMK tarja.stenman@jamk.fi
Teknologiset ratkaisut mikrolevän kasvattamiseen suljetussa järjestelmässä Hankkeen aikataulu: 1.12.2016 31.12.2017 Hankkeen toteuttajat: Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Turun yliopisto (TU) Hankkeen tavoitteena on löytää ja kehittää menetelmä, jolla mikrolevää voidaan kasvattaa kustannustehokkaasti olosuhteissa, joissa käytössä oleva pinta-ala on rajallinen. Lisätietoja: Tiina Siimekselä, Projektipäällikkö, JAMK tiina.siimeksela@jamk.fi
Freshabit LIFE IP JAMKin Biotalousinstituutti on mukana Suomen tähän asti suurimmassa LIFE -hankkeessa. Freshabit LIFE IP -hankkeen kokonaisbudjetti noin 24,3 M Hanketta hallinnoi Metsähallitus ja mukana on yhteensä 30 edunsaajaa kahdeksalta eri hankealueelta. JAMK on mukana Keski-Suomen hankealueessa, jota koordinoi SYKE. Hankkeen aikataulu on 1.1.2016 30.9.2022 (6v 9kk) Hankkeen tavoitteena on mm. yhteistyön lisääminen vesi-luontometsäsektorien välillä sekä valuma-aluetason suunnittelussa, sisävesien tilan parantaminen sekä tietoisuuden lisääminen sisävesien monista merkityksistä painopisteenä nuoret ja vapaaehtoiset Tarja Stenman
Freshabit LIFE IP JAMKin edistää hankkeessa valuma-aluekohtaista yhteistyötä vesiensuojelun kehittämiseksi. JAMK käynnisti Kuorejärven pilottikohteen ympärivuotisen vedenlaadun seurannan lokakuun lopussa JAMK neuvoo ja opastaa hankkeessa myös maanomistajia perustamaan luonnon monimuotoisuutta sekä vesiensuojelua edistäviä kosteikkoja. Lisätietoja http://www.metsa.fi/freshabit Kuva: Tiina Siimekselä huoltamassa automaattista vedenlaadun mittausasemaa 17.11.2016. Tarja Stenman
Kiitos! Ilmakuva: Arto Ahonen, Saarijärven Eräpalvelut ky. Tarja Stenman