Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1
Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella ensimmäisen kerran v. 2008 (vuosien 2000-2007 aineiston perusteella) Toinen luokittelukierros tehtiin v. 2012-2013 vuosien 2006-2012 aineistojen perusteella Luokittelujärjestelmässä muutoksia ensimmäiseen luokittelukierrokseen verrattuna tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia! Paljon uutta aineistoa, osittain käytetty samoja aineistoja. Luokittelujärjestelmä kehitetty SYKEssä, luokitustyö tehty ELY-keskuksissa. 2
Uusia vesimuodostumia otettu mukaan Vesimuodostuma = järvi, joki, puro tai niiden osa tai rannikkoveden osa Tyypittelyssä ja luokittelussa UUDELYssä on mukana: Merialue kokonaan (37 muodostumaa) Kaikki yli 50 ha järvet ja muutamia pienempiä (177 muodostumaa) (ohje 1 km 2 ) Kaikki uomat, joiden valuma-alue yli 40 km 2 (103 muodostumaa) (ohje 100 km 2 ) Yhteensä 317 vesimuodostumaa (aiemmin luokittelemattomia 26 jokea ja 16 järveä) 3
Vesien tyypittelyä tarkistettu Tyypittelyn perusteena mm. järven koko ja syvyys, valuma-alueen maaperä, veden väri ja sameus. Tyypittelyperusteissa ei muutoksia. Kullekin tyypille ja muuttujalle määritelty luokkarajat, vertailualueena ns. luonnontilainen vesistö Tyypittelyä tarkistettu luokittelun kuluessa: muutamia muutoksia tehty 4
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 18.11.2013 5
Luokittelukategoriat (luokittelun taso) (0) Ei luokittelua: aineisto puuttuu tai on riittämätöntä. (1) Vedenlaatuluokitus: riittävästi vedenlaatutuloksia, järvissä myös a-klorofyllituloksia. (2) Suppeaan aineistoon perustuva luokittelu: vedenlaatutuloksia ja niukasti biologista aineistoa. (3) Laajaan aineistoon perustuva luokittelu: aineistoa vedenlaadusta ja vähintään kahdesta (joet) tai kolmesta (järvet) biologisesta muuttujasta. Rannikolla vedenlaatu, klorofylli ja/tai pohjaeläimet, makrolevät. (4) Arvioidaan muiden vesimuodostumien perusteella (ryhmittely). (5) Asiantuntija-arvio. 6
Luokittelussa käytettävät laatutekijät Laatutekijä Joet Järvet Rannikkovedet Kasviplankton/a-klorofylli x x Piilevät x x Vesikasvit x rakkolevä Pohjaeläimet x x x Kalat x x Fys.-kem. tekijät (veden laatu) x x x Hydrologis-morfologiset tekijät (säännöstely, vaellusesteet ym.) x x x Mustalla merkityt muuttujat pysyneet ennallaan Punaisella merkitty muuttuneet ja uudet luokittelutekijät Vihreällä merkitty muuttujat, joissa pieniä muutoksia 7
Mitä on luokiteltu? Tyypittelyyn ja luokitteluun on valittu UUDELYssä: - rannikkovedet kokonaan - kaikki yli 50 ha suuremmat järvet (ohje yli 1 km 2 ) - kaikki yli 40 km 2 suurempien valuma-alueiden joet (ohje yli 100 km 2 ) - myös pienempiä jokia ja järviä on mukana, mm. kunnostusjärviä, Natura-verkon järviä ja kalataloudellisesti arvokkaita puroja Luokitus antaa yleiskuvan vesistöistä! 8
Mikä luokittelussa on muuttunut? Uusia muuttujia: mm. järvien kasviplankton, järvien syvännepohjaeläimet Vertailuolojen tarkentaminen vertailuarvojen ja luokkarajojen täsmentyminen Biologisten tekijöiden yhteismitallistaminen (ns. skaalattu ELS) tarkentaa ekologisen tilan arviointia Tarkasteltava ajanjakso: 2006-2012 (aik. 2000-2007) Hertan VEMU-järjestelmän laskennassa pieniä täsmentäviä muutoksia (keskiarvo vs. mediaani jne.) 9
Haitalliset aineet luokittelussa Ekologisen tilan luokitukseen kuuluvat kansalliset haitalliset aineet: ei havaittu ympäristönlaatunormin ylityksiä ei vaikutuksia ekologiseen tilaan (VnA 1022/2006 liitteen 1D aineet). Erillinen pintavesien kemiallisen tilan luokittelu määräytyy EU:ssa tunnistettujen haitallisten aineiden pitoisuuksien perusteella (VnA liitteen 1C aineet) tehdään vasta v. 2013 lopussa/2014 alussa Luokat: hyvä tai hyvää huonompi. 10
11
Yhteenveto vesien tilasta UUDELYssä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen 30 % 20 % 10 % 0 % Joet (pituus) Järvet (pinta-ala) Rannikkovedet (pinta-ala) 12
Luokan muutokset Ekologisen luokan muutokset verrattuna edelliseen luokitukseen: - tilaluokka huonontunut/parantunut: 4 vesimuodostumaa - tilaluokka huonontunut/parantunut johtuen menetelmällisistä muutoksista, uudesta seuranta-aineistosta tai vesimuodostuman tyypin muutoksesta: 64 vesimuodostumaa Uusi arvio: 45 vesimuodostumaa 13
Luokituksen tuloksia / joet 103 jokea/jokijaksoa luokiteltu Suurin osa jokivesistä edelleen tyydyttävässä tilassa Korkeita ravinne- ja bakteeripitoisuuksia, osoittavat kuormitusta Pienissä uomissa usein vain vedenlaatuluokitus Piilevä-, pohjaeläin- ja kalastoaineistoa melko runsaasti aiempaan luokitukseen verrattuna 14
Luokituksen tuloksia/ joet Vantaanjoen pääuoma tyydyttävä Keravanjoki tyydyttävä/ yläosa hyvä Kytäjoki-Keihäsjoki hyvä Härkälänjoki välttävä, muut sivujoet tyydyttäviä Espoonjoki ja Gumbölenjoki hyvä,mankinjoki hyvä/tyydyttävä, Nuuksion Myllypuro tyydyttävä Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 18.11.2013 15
Luokituksen tuloksia / järvet 177 järveä tai järven osaa luokiteltu hyvä tila: 69 järveä, tyydyttävä tila: 51 järveä erinomaisessa tilassa 23 järveä, yleensä latvavesistöjä välttävässä tilassa 23 järveä, voimakkaasti kuormitettuja huonossa tilassa 11 järveä, erittäin reheviä ja kuormitettuja, yleensä pieniä ja matalia osasta järviä hyvin vähän tietoa, osasta todella paljon samantyyppisten ja lähekkäin sijaitsevien järvien tuloksia on verrattu toisiinsa lisää luotettavuutta luokitteluun 16
Luokituksen tuloksia / järvet Niinijärvi, Salmijärvi: huono Tuusulanjärvi, Rusutjärvi, Mäntsälän Isojärvi: välttävä Hunttijärvi, Kytäjärvi, Valkjärvi (Nurmijärvi): tyydyttävä Ridasjärvi, Sykäri, Orajärvi, Suojärvi: hyvä Saarijärvi (Espoo), Kattilajärvi, Vaaksinjärvi: erinomainen 17
Luokituksen tuloksia / rannikkoalue Rannikkovedet luokiteltu kokonaan (37 muodostumaa) Suurin osa rannikkovesistä välttävässä tilassa muutokset johtuvat luokittelukriteerien muuttumisesta, uusista aineistoista ym. Ekologinen tila on paras eli tyydyttävä lännessä. Happivajetta ja/tai happikatoa esiintyy alueella toistuvasti Pohjien tila vaihtelee laajasti hyvästä huonoon Pohjaeläinindeksi ei sovellu Suomenlahdelle kovin hyvin 18
Luokituksen tuloksia - rannikkoalue Suomenlahden rannikkoalue on jaettu kahteen tyyppiin, sisä- ja ulkosaaristo. Rajana uloin kynnys. Vedenvaihto sisäsaaristossa on heikko. Maalta tuleva kuormitus näkyy korkeina ravinnepitoisuuksina. Luonnollinen tot P = alle 20 ug/l, nyt 40-50 ug/l Luonnollinen a-klorofyllipitoisuus = alle 3 ug/l, nyt 10-20 ug/l Ulkosaaristossa vastaavasti tot P = alle 16 ug/l, nyt 25-30 ug/l a-klorofylli = alle 2 ug/l, nyt 6-10 ug/l 19
Luokittelun kehitystarpeita Jokien koskipohjaeläinindeksi ei sovellu kovin hyvin savimaiden jokiin. Kosket ovat jokien parhaita paikkoja, eikä niiden tilanne kuvaa koko joen tilaa edustavasti. Rannikon pohjaeläinindeksiä (BBI) tulisi kehittää myös Suomenlahdelle paremmin soveltuvaksi. Runsasravinteisille järville ei ole kasviplanktonmuuttujien vertailuarvoja (edelleenkään). Tietojärjestelmien kehittäminen (SYKE): rekisterit, indeksien laskenta, tulosten käsittely, Biologisen aineiston kerääminen edelleen tärkeää! Resurssit? 20
Luokitteluehdotus jatkossa Luokitteluehdotus julkistetaan tässä vaiheessa karttoina ja uudessa karttapalvelussa (www.syke.fi) Luokittelutiedot avataan www.ymparisto.fi/oiva - palvelussa vasta myöhemmin (2014?) Luokitteluehdotus sisällytetään vesienhoitosuunnitelmaan, jonka kuulemisaikana sitä voi kommentoida (lokak.2014 - maalisk.2015) Lopullinen luokittelu ja EU-raportointi kuulemisen jälkeen, v. 2015 Kemiallisen tilan luokittelu tehdään talvella 2013/2014. 21
Lisätietoja Vuori ym. 2009: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009. SYKE. Aroviita ym. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012-2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. SYKE. www.syke.fi. Uudenmaan ELY-keskus: Mikaela Ahlman, Jaana Marttila, Sirpa Penttilä, Heidi Åkerla www.ymparisto.fi/oiva KIITOS! 22