Pohjanmaan maakuntaohjelma 2014-2017 Arvioinnin tuloksia Etelä-Pohjanmaan liitto Sanna Puumala, Heli Rintala 23.2.2017
Arviointiprosessi Suunnittelu ja työkalut Asiakirjaanalyysi Itsearviointi Raportointi Arviointityöpajat Tulostyöpajat Kevät/kesä 2016 Kesä/syksy 2016 Pohjanmaa 1.11. Satakunta 2.11. Etelä-Pohjanmaa 10.11. Keski-Suomi 17.11. Joulukuu 2016 Tammihelmikuu 2017 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman pääarvioijana toimii Satakuntaliitto. Keski-Suomen maakuntaohjelman pääarvioijana toimii Pohjanmaan liitto. Pohjanmaan maakuntaohjelman pääarvioijana toimii Etelä-Pohjanmaan liitto. Satakunnan maakuntaohjelman pääarvioijana toimii Keski-Suomen liitto.
Arviointiteemat Valmisteluprosessi Tavoitteiden asettaminen ja asiakirjan sisäinen logiikka Valinnat Tavoitteiden saavuttaminen Vaikuttavuus ja toimeenpano
Aineisto Asiakirjat: maakuntasuunnitelma ja -ohjelma, osallistumisja arviointisuunnitelmat, toimeenpanosuunnitelmat, seurantaraportit Viiteryhmän ennakkotehtävä ja keskustelu Kohdemaakunnan itsearviointi Keskustelut arvioijien ja kohdemaakunnan välillä
Arvioinnin tuloksia - Valmisteluprosessi Ammattitaitoinen ja johdonmukainen prosessi Laaja osallistaminen ja monipuoliset välineet, myös yritysten ja kansalaisten osallistumisen mahdollistaminen Sitoutuneet osallistujat Hyvät vaikuttamisen mahdollisuudet Suuren yleisön panos jäi vähäiseksi
Arvioinnin tuloksia - Tavoitteiden asettaminen ja asiakirjan sisäinen logiikka Erittäin selkeä asiakirja, etenee loogisesti tavoitteista toimenpiteisiin aina maakuntasuunnitelmasta asti Maakuntaohjelmaosio helppo hahmottaa Seurantamittareiden kiinnittäminen tavoitteisiin on hyvä ratkaisu Tavoitteita ja erityisesti seurantamittareita lukumääräisesti liian paljon kattava seuranta vaatisi paljon resursseja
Arvioinnin tuloksia - Valinnat Päätavoitteet ja niiden osatekijät ovat hyvin perusteltuja ja oikeaan osuvia Valintana monipuolisuus perustelluista syistä Ohjelma profiloi Pohjanmaata Energiateeman käyttö on virkistävää ja jää mieleen Päätavoitteiden ja osatekijöiden laajuus ja ajoittain yhteismitallisuuden puute Resurssien riittävyys ja oikea kohdentaminen haasteena
Arvioinnin tuloksia - Valinnat Puuttuuko ohjelmasta jokin tärkeä teema? Turvallisuus laajasti Hyvinvointi vesiteeman kautta Kulttuuri? Kaksikielisyys voimavarana
Arvioinnin tuloksia - Tavoitteiden saavuttaminen Kilpailukykyinen alue Työllisyystilanne Yritystoiminnan aktiivisuus Energiaklusterin myönteinen kehitys Panostukset innovaatiotoimintaan Kehityksen keskittyminen tietyille alueille ja toimialoille Hyvinvoiva väestö Työttömyyden kasvu tietyissä ryhmissä Maahanmuuttajien kotoutuminen Osallisuuden polarisaatio Huoli palveluiden saatavuudesta
Arvioinnin tuloksia - Tavoitteiden saavuttaminen Hyvä elinympäristö Vähähiiliseen yhteiskuntaan panostettu, kansallinen energiapolitiikka tuo epävarmuutta Kaupunkiseutujen kehittäminen rakennemallien pohjalta Happamien sulfaattimaiden suhteen toimet ovat olleet riittämättömiä
Arvioinnin tuloksia - Vaikuttavuus ja toimeenpano Maakuntaohjelmalla selkeä rooli Eri suunnitelmien ja strategioiden hierarkia selkiytymätön Maakuntaohjelmaprosessi on vahvistanut yhteistä näkemystä ja kokonaiskuvan hahmottamista Maakuntaohjelma ohjaa toimijoiden työtä joko suoraan tai ajattelun tasolla Toimeenpanon systemaattisuutta ja seurantaa voisi terävöittää
Vahvuudet Osallistavan prosessin työkalut olivat monipuolisia ja mahdollistavia, omat välineensä myös kansalaisten, yritysten ja yhdistysten osallistamiseen. Ennestäänkin vahva yhteishenki vahvistui. Valmisteluun osallistuneet toimijat ovat hyvin sitoutuneita. Maakuntaohjelma on asiakirjana looginen, kronologinen ja helppolukuinen. Ohjelmaan on valittu kattavasti maakunnan kannalta tärkeät ja keskeiset teemat. Maakuntaohjelma ohjaa hankerahoituksen kohdentumista Seurantamittaristo kytkeytyminen tavoitteisiin on hyvä lähestymistapa.
Kehittämiskohteet Teemaryhmät voisi kytkeä mukaan ohjelman toimeenpanoon ja seurantaan. Ellei maakunnassa toimi vakiintunutta tulevaisuuskysymyksiin pureutuvaa ryhmää, voisi sellaisen perustamista harkita. Poliittiset päätöksentekijät olisi hyvä kytkeä prosessiin jo valmistelun kuluessa. Tiiviimpi vuoropuhelu korkeakouluyhteisön kanssa olisi paikallaan, jotta osaamispotentiaali voisi hyödyttää koko maakuntaa. Pohdintaan kannattaa ottaa se, miten asia pystytään tarjoilemaan suurelle yleisölle niin, että sisällöt ymmärretään ja ne herättävät keskustelua. Pelillistäminen ja yrityskylämalli nostettiin yhdeksi keinoksi erityisesti nuorten osallistumisessa. Ratkaisuja osallistamiseen voitaisiin etsiä maakuntien yhteistyössä ja kokemuksia jakamalla. Maakuntaohjelman kaltaisessa mahdollistavassa asiakirjassa tiukkojen valintojen tekeminen saattaa olla vaikeaa, mutta jonkinlainen karsiminen, terävöittäminen ja priorisointi olisi tarpeen painoarvon ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Seurantamittaristoa on hyvä tiivistää ja ottaa käyttöön kaikkein oleellisimmat.