Sisäministeriö MINVA SM201600053 KVY Rytkönen Riikka(SM) 12.02.2016 Viite Asia OSA; Oikeus ja sisäasioiden neuvosto 25.2.2016 OIKEUS JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO 25.2.2016; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Oikeus ja sisäasioiden neuvosto kokoontuu sisäministerikokoonpanossa ja kokouksessa Suomea edustaa sisäministeri Petteri Orpo. Puheenjohtajan tavoitteena on saavuttaa neuvostossa yleisnäkemys Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta rekisteritarkastusten tehostamiseksi ulkorajoilla. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan esittämän kompromissiehdotuksen lähtökohdaksi parlamentin kanssa käytäville neuvotteluille sillä edellytyksellä, että siihen lisätään mahdollisuus suorittaa vapaan liikkuvuuden piiriin kuuluvien henkilöiden tarkastuksia riskiperusteisesti myös lentokenttien rajanylityspaikoilla. Jos tämä ei ole mahdollista, tulisi toissijaisesti harkita pakollisten tarkastusten aloittamiseen siirtymäaikaa, jotta jäsenmaat ehtisivät saada rajanylityspaikkojensa resurssit sujuvan rajaliikenteen edellyttämälle tasolle. Asialistalla on myös asetusehdotus Euroopan raja ja merivartiojärjestelmästä. Ministereitä informoidaan asetusehdotuksen käsittelytilanteesta ja nostetaan mahdollisesti keskusteluun joitakin keskeisiä kysymyksiä. Käsiteltävät asiat eivät ole vielä tiedossa. Neuvostossa saadaan tilannekatsaus muuttoliikkeestä ja lisäksi ministerit keskustelevat päätettyjen toimien täytäntöönpanosta sekä tulevista toimista huomioiden helmikuun Eurooppaneuvoston päätelmät ja niihin liittyvät mahdolliset jatkotoimet. Lisäksi on tarkoitus keskustella Schengenin rajasäännöstön 26 artiklan soveltamisesta ja muista siihen liittyvistä asioista. Keskustelulla on tarkoitus pohjustaa mahdollisesti toukokuussa neuvoston käsittelyyn tulevaa ehdotusta sisärajavalvonnan palauttamisesta Kreikan tilanteeseen liittyen. Schengenin rajasäännöstön mukaan jäsenmaa voi palauttaa sisärajavalvonnan omalla päätöksellään enintään puoleksi vuodeksi. Syksyn kuluessa useat jäsenmaat ovat palauttaneet sisärajavalvonnan. Ensimmäisenä puolen vuoden määräaika umpeutuu Saksan osalta 13.5.2016. Jotta sisärajavalvontaa voitaisiin jatkaa, tulee neuvoston päättää tätä koskevista suosituksista. Schengenin rajasäännöstön 26 artiklan mukaisen suosituksen perusteella sisärajavalvonta voidaan palauttaa yhteensä enintään kahdeksi vuodeksi.
Asialista: 2(19) SISÄASIAT 1 Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 562/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietokantojen käyttöön perustuvien tarkastusten vahvistamisesta ulkorajoilla (ensimmäinen käsittely) = Periaatekeskustelu / Yleisnäkemys s. 4 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan raja ja rannikkovartiostosta sekä asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) = Periaatekeskustelu s. 7 Muut asiat = Puheenjohtajavaltio tiedottaa käsiteltävänä olevista säädösehdotuksista Akohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat Muuttoliike a) Tilannekatsaus ja toteutettujen toimenpiteiden seuranta b) Tulevat toimet: (mahd.) 18. ja 19. helmikuuta hyväksymien Eurooppaneuvoston päätelmien jatkotoimet = Keskustelu s. 10 Schengenin rajasäännöstön 26 artiklan soveltaminen ja muut siihen liittyvät asiat = Keskustelu s. 17 Muut asiat 1 Puheenjohtajavaltio järjestää YOSneuvoston yhteydessä Luxemburgissa 8. lokakuuta 2015 pidetyn itäisen Välimeren ja LänsiBalkanin reittiä käsitelleen korkean tason konferenssin seurantakokouksen
Neuvoston istunnon yhteydessä: 3(19) SEKAKOMITEAN kokous (klo 10.00) Muuttoliike a) Tilannekatsaus ja toteutettujen toimenpiteiden seuranta b) Tulevat toimet: (mahd.) 18. ja 19. helmikuuta hyväksymien Eurooppaneuvoston päätelmien jatkotoimet = Keskustelu Schengenin rajasäännöstön 26 artiklan soveltaminen ja muut siihen liittyvät asiat = Keskustelu Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 562/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietokantojen käyttöön perustuvien tarkastusten vahvistamisesta ulkorajoilla (ensimmäinen käsittely) = Keskustelu Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan raja ja rannikkovartiostosta sekä asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) = Keskustelu Muut asiat
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM201600047 RVL Rytkönen Mika(SM) 10.02.2016 4(19) Asia OSA; oikeus ja sisäasioiden neuvosto 25.2016; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 562/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietokantojen käyttöön perustuvien tarkastusten vahvistamisesta ulkorajoilla Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto 25.02.2016 U/E/UTPtunnus U 1/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Puheenjohtajan tavoitteena on tuoda oikeus ja sisäasioiden neuvoston käsittelyyn kompromissiehdotus neuvoston yleisnäkemykseksi komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 562/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietokantojen käyttöön perustuvien tarkastusten vahvistamisesta ulkorajoilla. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan esittämän kompromissiehdotuksen lähtökohdaksi parlamentin kanssa käytäville neuvotteluille sillä edellytyksellä, että siihen lisätään mahdollisuus suorittaa vapaan liikkuvuuden piiriin kuuluvien henkilöiden tarkastuksia riskiperusteisesti myös lentokenttien rajanylityspaikoilla. Jos tämä ei ole mahdollista, tulisi toissijaisesti harkita pakollisten tarkastusten aloittamiseen siirtymäaikaa, jotta jäsenmaat ehtisivät saada rajanylityspaikkojensa resurssit sujuvan rajaliikenteen edellyttämälle tasolle. Suomi tukee vapaan liikkuvuuden piirin kuuluvien rekisteritarkastusten tehostamista ulkorajoilla sekä kannattaa kolmansien maiden kansalaisten systemaattisia rekisteritarkastuksia ulkorajalla lähtötarkastusten yhteydessä. Tämä on tärkeää sisäiseen turvallisuuteen liittyvien uhkien torjumiseksi, kuten ulkorajojen yli liikkuvien vierastaistelijoiden paljastamiseksi. Suomi katsoo, että rajatarkastuksissa tulisi kattavien rajatarkastuksen yhteydessä suoritettavien rekisteritarkastusten sijasta pystyä hyödyntämään täysimääräisesti etukäteen saatua matkustajatietoa. Matkustajatietoja hyödyntämällä voidaan rekisteritarkastukset suorittaa etukäteen, jolloin rajatarkastusten keskimääräistä kestoa voidaan lyhentää ja näin osittain kompensoida henkilöstön ja tekniikan lisäämisestä aiheutuvia kustannuksia. Jäsenvaltioiden rajanylityspaikkojen infrastruktuuri ja henkilöstöresurssit on mitoitettu nykyisen Schengenin rajasäännöstön sääntelyn mukaisesti. Komission esittämät
Pääasiallinen sisältö 5(19) muutokset aiheuttanevat Euroopan vilkkaimmille rajanylityspaikoille ruuhkia kuormittaen rajatarkastushenkilöstöä, jolloin tarkastusten riskiperusteinen kohdentaminen väistämättä vähentyy. Tämä puolestaan voi laskea rajatarkastusten todellista vaikutusta torjuttaessa sisäisen turvallisuuden uhkia. Jäsenvaltioiden investointeja ja resursseja vaativan asetuksen teho jää vaillinaiseksi, jos asetuksen velvoitteita ei panna samanaikaisesti ja täysimääräisesti toimeen kaikissa jäsenmaissa. Tästä syystä Suomi katsoo, että komission tulee yhdessä EU:n virastojen kanssa järjestää tehokas ja läpinäkyvä seuranta pakollisten rekisteritarkastusten toimeenpanolle. Komissio ehdottaa Schengenin rajasäännöstön (562/2006) muuttamista siten, että vapaan liikkuvuuden piiriin kuuluvien henkilöiden maahantulon ja maastalähdön yhteydessä tehtäviin rajatarkastuksiin kuuluisi pakollisena henkilöiden ja heidän matkustusasiakirjojensa tarkastaminen Schengenin tietojärjestelmästä (SIS), Interpolin varastettujen ja kadonneiden passien rekisteristä, ja vastaavista kansallisista rekistereistä. Maa ja merirajoilla voitaisiin tietyin edellytyksin tehdä riskianalyysin perusteella kohdistettuja tarkastuksia. Jos vapaan liikkuvuuden piiriin kuuluvien henkilöiden matkustusasiakirjojen aitouden tai henkilöllisyyden suhteen olisi epäilystä, tulisi rajatarkastuksiin sisällyttää biometristen tunnisteiden tarkastus matkustusasiakirjoihin sisällytettyjen biometristen tunnisteiden avulla. Lisäksi komissio ehdottaa, että kolmansien maiden kansalaisten maastalähtötarkastuksiin sisällytettäisiin pakolliset rekisteritarkastukset. Nykyisin rekisteritarkastukset ovat pakollisia maahan tultaessa ja mahdollisia maasta lähdettäessä. Komissio perustelee muutosten tarvetta kasvaneilla terrorismiin ja vierastaistelijoiden liikkumiseen liittyvillä sisäisen turvallisuuden uhkilla sekä sillä, että Eurooppaneuvosto ja neuvosto ovat pyytäneet päätelmissään komissiolta ehdotuksen antamista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 77 artiklan 2 kohdan b alakohta. Neuvoston kannasta päätetään määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Parlamentti nimennee ehdotukselle raportoijan viikolla 7. EUministerivaliokunta 17.1.2016. U 1/2016 vp. Suuri valiokunta 19.1.2016. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema
6(19) Taloudelliset vaikutukset Taloudellisia vaikutuksia Rajavartiolaitoksen ja tullin rajatarkastushenkilöstön lisätarpeesta johtuen. Lisäksi mahdollisia taloudellisia vaikutuksia lentoliikenteen sujuvuuden heikkenemisestä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Asiakirja ei ole vielä saatavilla. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mika Rytkönen, SM/RO 0295 421131 EUTORItunnus EU/2015/1716 Liitteet Viite
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM201600046 RVL Rytkönen Mika(SM) 10.02.2016 7(19) Asia OSA; oikeus ja sisäasioiden neuvosto 25.2016; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan raja ja rannikkovartiostosta sekä asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto 25.02.2016 U/E/UTPtunnus U 2/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta OSAneuvostossa annetaan tilannekatsaus ehdotuksen käsittelystä sekä mahdollisesti käsitellään ehdotuksen kysymyksiä, joihin halutaan poliittista linjausta ja/tai joiden osalta neuvoston yleisnäkemys halutaan vahvistaa. Käsiteltävät asiat eivät ole vielä tiedossa. Suomi kannattaa jäsenvaltioiden välisen rajaturvallisuusyhteistyön tiivistämistä ja syventämistä sekä EU:n rajaturvallisuusviraston roolin ja toimivaltuuksien vahvistamista. Huolimatta ehdotetusta rajaturvallisuusyhteistyön tiivistämisestä, viraston toimivaltuuksien lisäämisestä ja jäsenvaltioiden velvoitteiden kasvattamisesta, valtioneuvosto katsoo, että ehdotuksen mukaisen Euroopan raja ja merivartiojärjestelmän perustaminen ei tarkoittaisi kansallisen ulkorajavalvonnan toimivallan siirtämistä EU:n ylikansalliselle rajavartiolaitokselle. Suomi pitää tärkeänä, että virastolle annetaan riittävät valtuudet arvioida monipuolisesti jäsenvaltioiden rajaturvallisuusjärjestelmien haavoittuvuuksia ja niiden kykyä vastata ulkorajojensa valvonnasta sekä siihen liittyvästä varautumisesta laittomaan maahantuloon ja rajat ylittävän rikollisuuden uhkiin. Suomi kannattaa ensimmäisessä vaiheessa viraston pääjohtajalle ja toisessa vaiheessa viraston hallintoneuvostolle annettavaa oikeutta kehottaa jäsenvaltiota korjaamaan sen rajavalvonnassa havaitut puutteet ja haavoittuvuudet. Suomi on valmis siihen, että puutteidensa korjaamisen laiminlyönyt tai hallitsemattoman maahantulon kohteeksi joutunut jäsenvaltio voitaisiin komission komitologiamenettelyssä tehtävän päätöksen sijaan velvoittaa neuvoston määräenemmistöpäätöksellä ottamaan viraston tukea alueelleen sillä edellytyksellä, että kyseessä on tilanne, joka vaarantaa Schengenjärjestelmän toimivuuden. Suomi kuitenkin edellyttää, että myös näissä tilanteissa operaation ja muun tuen osalta EU:n ja jäsenvaltioiden välisen vastuunjaon tulee pysyä ennallaan.
Pääasiallinen sisältö Kaluston ja henkilöstön lähettämisessä viraston koordinoimiin operaatioihin valtioneuvosto on valmis siihen, että jäsenvaltiot velvoitetaan osallistumaan viraston nopean toiminnan reserviin suhteessa niiden rajavalvontaviranomaisten kokoon. Komission ehdottama 2 %:n osuus rajavartijoista tarkoittaisi Suomen osalta noin 40 rajavartiomiestä. Suomi edellyttää, että nopean toiminnan reservin lisäksi operaatioihin lähetettävän henkilöstön ja kaluston määrän tulee perustua viraston kanssa yhteistyössä laadittavaan vuosisuunnitelmaan ja läpinäkyviin perusteisiin siten, että kunkin jäsenvaltion rajatilanne ja resurssit otetaan huomioon. Suomi kannattaa rannikkovartiointiin liittyvän yhteistyön lisäämistä, mutta katsoo, että vastuu rannikkovartioinnin toteuttamisesta tulee jatkossakin olla jäsenvaltioilla ja kehittämisen tulee perustua jäsenvaltioiden omaan lainsäädäntöön. Suomi näkee tärkeäksi EU:n virastojen koordinoidun tuen jäsenvaltioille rannikkovartioinnin kehittämisessä ja kannattaa niiden yhteistyön tiivistämistä. Komissio antoi 15.12.2015 asetusehdotuksen Euroopan raja ja merivartiojärjestelmästä (EuRMV), joka sisältää Euroopan raja ja merivartiojärjestelmän perustamisen, yhdennetyn rajaturvallisuuden määritelmän, EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin vahventamisen ja uudelleen nimeämisen, ja rannikkovartiostoyhteistyön tiivistämisen. Rannikkovartiostoyhteistyön tiivistämiseen liittyen komissio antoi ehdotukset Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) perustamisasetusten muuttamisesta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohta ja 79 artiklan 2 kohdan c alakohta. Neuvoston kannasta päätetään määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Parlamentin raportoija nimettäneen viikolla 7. EUministerivaliokunta 17.1.2016. U 2/2016 vp. Suuri valiokunta 19.1.2016. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset 8(19) Rajavartiolaitokselle 50 htv:n lisätarve johtuen nopean toiminnan reservin osoittamisesta viraston käyttöön.
Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 9(19) Asiakirjat Asiakirjaa ei ole vielä saatu. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mika Rytkönen, SM/RO 0295 421131 EUTORItunnus EU/2015/1723, EU/2015/1715, EU/2015/1742 Liitteet Viite
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM201600042 MMO Räty Johanna(SM) 11.02.2016 10(19) Asia EU; OSA; Muuttoliike; Tilannekatsaus ja toteutettujen toimenpiteiden seuranta sekä tulevat toimet: (mahd.) 18. ja 19.2. hyväksymien Eurooppaneuvoston päätelmien jatkotoimet Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto 25.02.2016 25.02.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta OSAneuvostossa on tarkoitus saada tilanneselvitys muuttoliikkeestä sekä seurata toteutettuja toimenpiteitä. Lisäksi keskustellaan tulevista toimista huomioiden helmikuun Eurooppaneuvoston päätelmät ja niihin liittyvät mahdolliset jatkotoimet. Asialistalla on näkemysten vaihto näistä aiheista. Ministereille kerrotaan toimeenpanosta ja tulevien viikkojen keskeisistä toimenpiteistä mm. hotspotkäsittelykeskusten, sisäisten siirtojen sekä EUvirastojen tukemisen osalta. Samalla on huomioitava 18. 19.2. järjestettävän Eurooppaneuvoston päätelmät. Komissio julkaisi 10.2.2016 tiedonannon, joka sisältää tilannekatsauksen ohella katsauksen tuleviin toimenpiteisiin maahanmuuttopolitiikassa. Tiedonannossa komissio kävi myös läpi toimia, joiden se katsoo olevan tulevien viikkojen ja kuukausien aikana keskeisimpiä muuttoliikkeen hallitsemisen kannalta. Vuoden 2015 aikana on tehty monia poliittisia päätöksiä, jotka on tärkeää panna täytäntöön käytännössä keskittyen muutamaan valikoituun toimenpiteeseen ja niiden täytäntöönpanoon. Tällä hetkellä Suomi näkee keskeisinä toimina muun muassa seuraavat: Schengenjärjestelmän noudattaminen Suomi pitää välttämättömänä, että jäsenvaltiot noudattavat yhdessä hyväksyttyjä Schengenjärjestelmän sääntöjä. Jäsenmaiden tulee korjata Schengentarkastuksissa havaitut, arviointiraportteihin kirjatut puutteet. Toimiva ulkorajavalvonta ja hakijoiden rekisteröinti
11(19) Toimivan ulkorajavalvonnan ohella Suomi on jo aiemmin korostanut ja korostaa edelleen yhtenä keskeisenä konkreettisena toimenpiteenä tulijoiden rekisteröinnin hallintaan ottamista, jotta meillä olisi paremmin tietoa siitä, keitä EU:n alueelle saapuu. Ylipäätään rekisteröinti ja sormenjälkien ottaminen jokaiselta ovat asioita, jotka pitää saada toimimaan muuten sisäisten siirtojen järjestelmä ei voi toimia. Hakijoiden henkilöllisyyden selvittäminen, rekisteröinti ja sormenjälkien ottaminen on ensiarvoisen tärkeää myös Dublin ja Schengenjärjestelmien toimivuuden kannalta. Järjestelmien toimivuus, jota Eurooppaan kohdistuva muuttopaine nyt koettelee, tulee turvata, sillä muuten EU:n vapaan liikkuvuuden periaate on vaarassa. Schengenjärjestelmä, rajaturvallisuus ja maahanmuutto ovat yhtä suurta kokonaisuutta, minkä vuoksi pakolaiskriisiin on löydettävä yhteinen eurooppalainen ratkaisu. Kaikkien Hotspotkäsittelykeskusten toimintaan saattaminen Tähän mennessä vain kolmesta neljään Hotspotkäsittelykeskusta (yksi Kreikassa ja loput Italiassa) on saatu toimintaan kokonaan tai osin. Loputkin Hotspotkäsittelykeskukset on saatava viipymättä toimintaan. Keskukset ovat keskeinen osa muuttoliikkeen hallintaan saamista. Tulisi ryhtyä tarvittaviin käytännön toimenpiteisiin kaikkien keskusten saamiseksi toimintaan. Kaikki saapujat on rekisteröitävä ja Suomi tukee kaikkia toimenpiteitä rekisteröinnin ja vastaanoton tehostamiseksi. Hotspottien toimivuuden kannalta on olennaista, että sormenjäljet otetaan kaikilta systemaattisesti ja säännösten mukaisesti. Tehokkaat palautukset Suomi pitää välttämättömänä tehokasta ja toimivaa palautuspolitiikkaa. Kaikki laittomasti EU:n alueelle saapuvat tulee rekisteröidä. Laittomista maahantulijoista tulee erottaa nopeasti kansainvälistä suojelua tarvitsevat ja muut on tehokkaasti ja pikaisesti palautettava lähtö tai kauttakulkumaihin. EU:n ja kolmansien maiden kanssa käytäviä palauttamista ja takaisinottoa koskevia neuvotteluprosesseja tulee jatkaa ja vireillä olevat takaisinottoneuvottelut tulee saattaa päätökseen. Myös uusia neuvotteluja keskeisten kolmansien maiden kanssa tulee aloittaa. Suomen näkökulmasta keskeisiä lähtömaita ovat Irak, Afganistan ja Somalia, jotka tulisikin nostaa neuvotteluihin. Turvalliset alkuperämaat Suomi kannattaa turvallisia alkuperämaita koskevan ehdotuksen käsittelemistä mahdollisimman pian. Ajatus siitä, että EU:n yhteiseen turvallisten alkuperämaiden luetteloon otettaisiin myös sellaisia maita, joita ei ole mainittu alkuperäisessä ehdotuksessa, sopii Suomelle, jos tämä ei hidasta ehdotuksen käsittelyä. Uudelleensijoittaminen Turkista On tärkeää, että EU tekee yhteistyötä Turkin kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi ja pakolaiskriisiin vastaamiseksi koordinoidusti. Osana EU:n ja Turkin välistä yhteistyötä EU jakaa Turkin kanssa vastuuta kansainvälisen suojelun tarpeessa olevista uudelleen sijoittamalla heitä Turkista. Uudelleensijoittamisen tavoitteena tulee olla, että EU:n alueelle saapuu suuren laittomien maahantulijoiden määrän sijaan pienempi määrä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia
Pääasiallinen sisältö 12(19) laillista kautta. Henkilöiden uudelleensijoittamisella päästäisiin järjestäytyneempään, ennakoitavampaan, humanitaarisempaan ja hallitumpaan maahantuloon. Suomen kannalta on tärkeää, että komission suosituksessa uudelleensijoittamisjärjestely on vapaaehtoinen EUmaiden kesken sekä tiukan ehdollinen Turkin toimenpiteille laittoman maahanmuuton pysäyttämiseksi. Muuttovirrat Eurooppaan Eurooppaan suuntautuu tällä hetkellä suurin muuttopaine toisen maailmasodan jälkeen. Ilmiössä on kyse on toisaalta EU:hun kohdistuvista sekoittuneista muuttovirroista (mixed migration) ja toisaalta EU:n sisällä tapahtuvasta edelleen liikkumisesta. Turvapaikanhakijoiden määrä Euroopassa kasvoi selvästi jo vuonna 2014, jolloin EU ja ETAmaihin tuli 40 % enemmän hakijoita kuin edellisvuonna, (n. 660 000) hakijaa. Tämänhetkinen Eurooppaan kohdistuva maahanmuutto on pääasiassa seurausta Lähiidän pakolaiskriisistä. Afrikan Sarven ja Saharan etelänpuoleisen Afrikan muuttoliike ei ole uusi ilmiö ja sen syyt ovat myös osittain konflikteissa mutta myös mm. ilmastonmuutoksessa ja toimeentulomahdollisuuksien puutteessa. Eniten turvapaikkahakemuksia vuonna 2014 vastaanottivat Saksa (202 815), Ruotsi (81 325), Italia (64 625) ja Ranska (64 310). Vuonna 2015 eniten turvapaikanhakijoita saapui Saksaan (noin miljoona), Unkariin, Ruotsiin (melkein 163 000), Italiaan ja Itävaltaan. Vuonna 2014 Välimeren yli tuli nelinkertainen määrä ihmisiä edellisvuoteen verrattuna, yhteensä 218.000. Luvut olivat selvässä kasvussa vuonna 2015, jolloin yli miljoonan pakolaisen tai siirtolaisen arviointiin ylittäneen Välimeren. Välimerellä painopiste on siirtynyt keskiseltä Välimereltä (LibyaItalia) itäiselle Välimerelle (TurkkiKreikka). Keskisen Välimeren reitti on edelleen pääväylä Afrikan sarvesta ja LänsiAfrikasta tuleville ihmisille. UNHCR:n mukaan kuitenkin suurin osa meriteitse EUalueelle saapuvista on kv. suojelun tarpeessa olevia. Kulkureittien vaarallisuus on vakava ongelma. Vuonna 2015 noin 3 700 ihmistä kuoli tai katosi Välimerellä, vuonna 2014 näin kävi 3 500 ihmiselle. Itäisen reitin kasvu näkyy Kreikan vastaanottotilanteessa. Kreikkaan saapui vuonna 2015 yli 880 000 ihmistä, mikä on moninkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Kreikasta suuri osa tulijoista jatkaa matkansa LänsiBalkanin kautta edelleen muihin EUmaihin. Suurin paine kohdistui loppuvuonna Unkariin, Itävaltaan, Saksaan ja Ruotsiin. EU:n toimet EU:n yhteisistä toimista Välimeren tilanteeseen vastaamiseksi sovittiin huhtikuussa 2015 pidetyssä ylimääräisessä Eurooppaneuvoston kokouksessa. Komissio antoi toukokuussa tiedonannon Euroopan muuttoliikeagendasta, johon yhdistyvät EU:n yhteiset välittömät ja pitkän aikavälin toimenpiteet maahanmuuttovirtojen hallitsemiseksi Kesäkuussa pidetyssä Eurooppaneuvoston kokouksessa sovittiin muun muassa vuoropuhelun vahvistamisesta kumppanimaiden kanssa, toimenpiteistä palauttamis ja takaisinottopolitiikan tehostamiseksi mukaan lukien EU:n sisäiset ja ulkosuhdetoimet sekä 20 000 kiintiöpakolaisen uudelleensijoittamisesta ja 40 000 turvapaikanhakijaa
13(19) koskevista tilapäisistä ja poikkeuksellisista sisäisistä siirroista Kreikasta ja Italiasta muihin jäsenvaltioihin. Sisäministerit pääsivät heinäkuussa sopuun yhteensä 22 504 kiintiöpakolaisen uudelleensijoittamista. Sisäisten siirtojen osalta tavoitetta ei täysin saavutettu, sillä jäsenmaat sopivat 20.7. pidetyssä neuvoston kokouksessa yhteensä 32 256 henkilön siirtämisestä kahden vuoden aikana. Tarkoitus oli päästä tavoitteeseen vuoden loppuun mennessä. Italiaan ja Kreikkaan perustetaan lisäksi monialaiset käsittelykeskukset (hotspots). Frontex, EASO ja Europol työskentelevät yhdessä painopistealueen jäsenvaltioissa tunnistaakseen, rekisteröidäkseen ja ottaakseen sormenjäljet alueelle saapuvista maahantulijoista nopeasti. Hotspot toimintamalli voidaan käynnistää jäsenmaan pyynnöstä komission yhdessä virastojen kanssa tekemän kokonaistilannearvion jälkeen. Komissio voi myös ehdottaa paineen alla olevalle jäsenmaalle hotspot toimintamallin toimeenpanoa. Ihmissalakuljetus ja sen yhä vaarallisemmat muodot ovat lisääntyneet erityisesti merireiteillä. Ihmissalakuljetukseen pyritään puuttumaan lisäämällä yhteistyötä jäsenmaiden ja kolmansien maiden välillä. Vuoropuhelun edistämiseksi Afrikassa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa järjestettiin muuttoliikeaiheinen päämiestason huippukokous Vallettassa 11 12.11.2015. Huippukokouksessa sovittiin yhteisistä välittömän ja pitkän aikavälin toimenpiteistä, joilla voidaan vastata nykyiseen muuttoliiketilanteeseen. LänsiBalkanin maahantuloreitin haasteista järjestettiin korkean tason konferenssi 8.10.2015. Osana EU:n kokonaisvaltaisia toimia päätettiin perustaa sotilaallinen EUNAVFOR MEDkriisinhallintaoperaatio Välimerelle. Operaation tavoitteena on ihmissalakuljetusja ihmiskauppaverkostojen liiketoimintamallin häiritseminen sekä siten laittoman maahanmuuton vähentäminen. Lisäksi EUtasolla pyritään vahvistamaan jo olemassa olevia Afrikan siviilikriisihallintamissioita lähtö ja kauttakulkumaissa. Esim. EUCAP Sahel Nigermission on jo vahvistettu ihmissalakuljetuksen vastaisen työn osalta. Komissio julkaisi 10.2.2016 tiedonannon, joka sisältää tilannekatsauksen ohella katsauksen tuleviin toimenpiteisiin maahanmuuttopolitiikassa. Tiedonannossa komissio kävi myös läpi toimia, joiden se katsoo olevan tulevien viikkojen ja kuukausien aikana keskeisimpiä muuttoliikkeen hallitsemisen kannalta. EU:n komissio on tehnyt useita säädösesityksiä vuoden 2015 aikana. Tällä hetkellä käsiteltävänä ovat seuraavat komission vuoden 2015 aikana antamat esitykset: Asetus kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta (komission ehdotus syyskuulta 2015): Dublinasetuksen muutos ("pysyvä kriisimekanismi"): komissio on ehdottanut Dublinasetuksen eli turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämistä koskevan asetuksen muuttamista siten, että siihen lisättäisiin säännökset kriisitilanteen siirtomekanismista. Esitystä työstetään parhaillaan EUtyöryhmissä. Komission syyskuussa 2015 tekemä ehdotus turvallisia alkuperämaita koskevaksi asetukseksi (menettelydirektiivin muutos): Komission asetusehdotuksen mukaan otettaisiin käyttöön EU:n yhteinen turvallisten alkuperämaiden luettelo, johon esitetään ehdotuksen liitteessä seitsemää kolmatta maata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina,
14(19) Kosovo, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki). Asetuksella muutettaisiin myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/32/EU kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhtenäisistä menettelyistä (uudelleenlaadittu) eli ns. turvapaikkamenettelydirektiiviä. Ruotsin 8.12.2016 tekemä hakemus sisäisten siirtojen lykkäämisestä; komission 15.12.2015 antama ehdotus neuvoston päätökseksi Ruotsin hakemukseen sisäisten siirtojen lykkäämisestä (syyskuisen neuvoston päätöksen muutos). Komission 15.12.2015 esittämällä päätöksellä lykättäisiin Ruotsin sisäisiin siirtoihin liittyviä velvoitteita vuoden ajaksi. Esitys tarkoittaa käytännössä Ruotsille kahdessa EU:n sisäisiä siirtoja koskeneessa neuvoston syyskuisessa päätöksessä allokoidun hakijamäärän siirtojen lykkäämistä Ruotsiin vuodella siltä osin, kuin siirtoja ei ole vielä toteutettu. Päätös mahdollistaa myös operationaalisen tuen antamisen Ruotsille tarvittaessa EASOn tai muiden relevanttien EUvirastojen koordinoimana. Ruotsin tulee kuukauden kuluessa päätöksen voimaan tulosta esittää tiekartta, jossa selvitetään konkreettiset vaiheet Ruotsin turvapaikka ja maahanmuuttojärjestelmien tehokkuuden varmistamiseksi sekä sisäisten siirtojen toteuttamiseksi lykkäyksen jälkeen. Komissio antoi 15.12.2015 ns. rajapaketin yhteydessä myös asetusehdotuksen yksittäistä paluumatkaa varten myönnettävästä eurooppalaisesta matkustusasiakirjasta. Tarkoitus on kehittää EU:n laissezpasser asiakirjan tunnustamista kolmansissa maissa ja helpottaa Euroopan muuttoliikeagendassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Ehdotuksen tarkoituksena on yhtenäistää eurooppalaisen matkustusasiakirjan muoto ja tekniset vaatimukset. Komissio antoi 11.1.2016 suosituksen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmästä Turkin kanssa. Järjestelmä, jolla sijoitettaisiin Turkkiin ennen 29.11.2015 saapuneita ja siellä rekisteröityneitä, Syyrian konfliktin takia maasta siirtymään joutuneita ja kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä, perustuisi jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen. Suositukseen sisältyy mahdollisuus lykätä tai sopeuttaa Turkista otettavien henkilöiden lukumääriä siinä tapauksessa, että Turkin rajan yli EU:n alueelle laittomasti saapuvien henkilöiden määrissä ei tapahdu merkittävää alentumista. Komissio antoi 10.2.2016 ehdotuksen neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi Itävallan 22.12.2015 tekemään hakemukseen sisäisten siirtojen lykkäämisestä 30 % osalta (muutos neuvoston syyskuiseen päätökseen (EU) 2015/1601). Komission ehdotuksen mukaan sisäiset siirrot Itävaltaan keskeytetään Itävallalle em. neuvoston päätöksen mukaisesti osoitetusta hakijoiden määrästä1 065 henkilön osalta vuoden ajaksi (päätöksen hyväksymisestä lukien.) Komissiolta kevään aikana odotettavat esitykset: Komission käsiteltävänä on edelleen Ruotsin 15.11. tekemä hakemus sisäisten siirtojen edunsaajaksi pääsemisestä Italian ja Kreikan tavoin (22.9.2015 tehdyssä OSAneuvoston päätöksessä vielä kohdentamatta olevan 54 000 turvapaikanhakijan suhteen). Tältä osin odotetaan siis vielä komission esitystä. Komission odotetaan julkaisevan 2.3. mm. Dublinjärjestelmän muuttamista koskevan tiedonannon, jossa ennakoidaan kevään aikana annettavia esityksiä, kuten Dublin IV uudistusta, josta odotetaan säädösehdotusta huhtikuussa 2016. Komission arvellaan tulevan ehdottamaan Dublinsääntelyn isompaa remontointia. Komission odotetaan
15(19) antavan kevään aikana myös laajemmin yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevia kehittämisehdotuksia. Komission odotetaan antavan säädösehdotuksen myös EU:n uudelleensijoittamisrakenteeksi huhtikuussa 2016. Komission odotetaan esittävän ehdotuksen uudelleensijoittamisen järjestelmäksi, jolla mm. yhdenmukaistettaisiin jäsenvaltioiden uudelleensijoittamisen käsittelyprosesseja ja uudelleensijoitettaville annettavan suojeluasemaa (statusta). Suomen osallistuminen EU:n toimiin Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n pyrkimyksiin hallita maahanmuuttovirtoja mm. rajavalvontaa vahvistamalla, turvapaikkamenettelyä tehostamalla ja tiiviillä yhteistyöllä lähtö ja kauttakulkumaiden kanssa. Suomi osallistuu Välimeren kriisinhallintaoperaation, uudelleensijoittamisen ja sisäisten siirtojen, Frontexin koordinoimien yhteisoperaatioiden sekä kehitysyhteistyön kautta. Suomi osallistuu turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin ottamalla vastaan lähtökohtaisesti noin 3 200 turvapaikanhakijaa kahden vuoden aikana. Suomeen on tähän mennessä (tilanne 4.2.) siirretty Italiasta 96 ja Kreikasta 44 eli yhteensä 140 turvapaikanhakijaa, kun EUmaihin on yhteensä siirretty 7.2. mennessä yhteensä 491 hakijaa. Suomen osuus kaikista siirretyistä on näin ollen merkittävä. Suomi on 2.2. ilmoittanut olevansa valmis ottamaan Italiasta 50 ja Kreikasta 70 turvapaikanhakijaa Suomen toisessa siirtoerässä. Suomi on niin ikään mukana uudelleensijoittamishankkeessa sijoittamalla 293 kiintiöpakolaista kahden vuoden aikana. Hankkeella edistetään kiintiöpakolaispolitiikkaa Euroopassa. Suomen pakolaiskiintiö vuodelle 2016 on yhteensä 750 henkilön suuruinen. Tähän sisältyy 147 uudelleensijoittamispäätöksen mukaista pakolaista. Suomi osallistuu Frontexin koordinoimiin rajavalvontaoperaatioihin asiantuntijoilla ja kalustolla. Suomi osallistuu myös EU:n PohjoisAfrikan alueelliseen kehitys ja suojeluohjelmaan (RDPP) yhteensä 2,75 miljoonalla eurolla vuosina 2015 2017. Suomen kokonaispanokseen voidaan laskea myös tuki muuttoliikkeen lähtö ja kauttakulkumaille PohjoisAfrikassa, Afrikan Sarvessa ja Lähiidässä. Suomi osallistuu omalla rahoitusosuudellaan EU:n komission hallinnoimaan kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun. Suomi päätti elokuussa osallistumisestaan EUNAVFOR MED operaation esikuntatehtäviin enintään kymmenellä sotilaalla enintään 12 kuukauden määräajaksi. Suomi osallistuu EASOn ja Frontexin koordinoimiin tehtäviin Hotspotkäsittelykeskuksissa asiantuntijaavun muodossa. EASOn ja erityisesti Frontexin koordinoimiin tehtäviin on osallistunut useita suomalaisia asiantuntijoita loppuvuoden 2015 sekä alkuvuoden 2016 aikana. Suunnittelua jatketaan mahdollisesta osallistumisesta alustarkastusosastolla operaation myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi Suomi osallistuu Lähiidän ja Afrikan muihin sotilaallisiin ja siviilikriisihallintaoperaatioihin noin 400 sotilaalla ja 14 siviilikriisinhallintaasiantuntijalla. Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan ja korostaa sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja
16(19) rauhanvälityksen yhteensovittamista. Siviilikriisinhallinnan keinoja voidaan hyödyntää Välimeren kriisin ratkaisemisessa. Ensi sijalla on lähtö ja kauttakulkumaissa jo toimivien EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioiden vahvistaminen ja työkentän täydentäminen. Myös uudentyyppisiä operaatioita on mahdollista harkita yhdessä muiden EUmaiden kanssa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Ylitarkastaja Johanna Räty, SM/MMO, puh. 040 522 5070 Liitteet Viite
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM201600045 RVL Rytkönen Mika(SM) 10.02.2016 17(19) Asia OSA; oikeus ja sisäasioiden neuvosto 25.2016; Schengenin rajasäännöstön 26 artiklan soveltaminen ja muut siihen liittyvät asiat Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto 25.02.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Oikeus ja sisäasioiden neuvostossa keskustellaan Schengenin rajasäännöstön 26 artiklan soveltamisesta. Keskustelulla on tarkoitus pohjustaa mahdollisesti toukokuussa neuvoston käsittelyyn tulevaa ehdotusta sisärajavalvonnan palauttamisesta Kreikan tilanteeseen liittyen. Suomi katsoo, että Kreikan puutteellinen ulkorajavalvonta vaarantaa Schengenalueen toimivuuden. Lähinnä Kreikasta edelleen muihin Schengenmaihin siirtyvät laittomat maahantulijat ovat vaarantaneet jäsenvaltioiden yleistä järjestystä siinä määrin, että ne ovat palauttaneet rajavalvontaa sisärajoilleen Schengenin rajasäännöstön 23 ja 25 artiklojen perusteella. Jos Kreikka ei saa korjattua ulkorajavalvonnan puutteita toukokuuhun mennessä, Suomi voi hyväksyä neuvoston päätöksen suosituksista sisärajavalvonnan palauttamiseksi niillä Schengenalueen sisärajoilla, joilla on jo nykyisellään käytössä sisärajavalvonta. Tällä vapaata liikkuvuutta väliaikaisesti rajoittavalla toimella pyritään turvaamaan Schengenalueen toimintaedellytyksiä muuttoliikekriisin aikana. Mikäli tarvetta sisärajavalvonnan laajentamiselle ilmenee, otetaan siihen kantaa myöhemmin. Suomi pitää välttämättömänä, että jäsenvaltiot noudattavat yhdessä hyväksyttyjä Schengenjärjestelmän sääntöjä. Jäsenmaiden tulee korjata Schengentarkastuksissa havaitut, arviointiraportteihin kirjatut puutteet. Jäsenmaa voi jatkaa Schengenin rajasäännöstön (SBC) 23 ja 25 artiklan mukaisesti palautettua sisärajavalvontaa enintään puoli vuotta. Syksyn kuluessa useat jäsenmaat ovat palauttaneet sisärajavalvonnan. Saksan osalta määräaika umpeutuu ensimmäisenä, 13.5.2016. Jotta sisärajavalvontaa voitaisiin jatkaa, tulisi neuvoston suositella tätä SBC:n 26 artiklan mukaisesti, jolloin sisärajavalvonnan palauttamisen enimmäisaika olisi kaksi vuotta.
Kun neuvosto hyväksyi Kreikan Schengenarviointia koskevat suositukset 12.2.2016. Komissio tullee antamaan lähipäivinä komitologiakomiteaa kuultuaan SBC:n 19 a artiklan mukaisen täytäntöönpanosäädöksen, jossa suositellaan Kreikalle toimenpiteitä rajavalvonnassa havaittujen vakavien puutteiden korjaamiseksi. Jos puutteita ei saada korjattua määräajassa, voi neuvosto komission ehdotuksesta päättää sisärajavalvonnan palauttamiseen liittyvistä suosituksista. SBC:n 26 artiklan mukaisen suosituksen perusteella sisärajavalvonta voidaan palauttaa yhteensä enintään kahdeksi vuodeksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 77 artiklan 2 kohdan b alakohta. Neuvoston kannasta päätetään määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta 17.1.2016. Suuri valiokunta 19.1.2016. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Asiakirjaa ei ole vielä saatu. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Mika Rytkönen, SM/RO 0295 421131 Päivi Pietarinen, VNEUS 0295 160354 18(19) Liitteet Viite
19(19) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi