KORK EIM MAN HALLINTO -OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (11) 15.5.2017 l'%i G>/, 2313 a _i 20 _.,... 6/3/ 16 Asia Valittaja Virkavaalia koskeva kunnallisvalitus Hannu-Pekka Honkanen, Nivala Päätös, jota valitus koskee Helsingin hallinto-oikeus 10.12.2015 nro 15/0985/2 Asian aikaisempi käsittely Vihdin kunnan tekninen ja ympäristöjohtaja on 9.10.2013 ( 6) hakemuksen ja haastattelun perusteella valinnut johtavan rakennustarkastajan virkaan rakennusinsinööri Pekka Laitisen kuuden kuukauden koeajalla. Päätöksen mukaan Laitinen täyttää hyvin viralle asetetut kelpoisuusvaatimukset. Laitisella on hyvä näyttö johtavan rakennustarkastajan viran hoitamisesta. Hän tuntee hyvin Vihdin ja Helsingin seudun olosuhteet ja toimintatavat. Hänellä on hyvät valmiudet kehittää Vihdin rakennusvalvontaa osana Helsingin seutua. Ympäristölautakunta on 19.11.2014 hylännyt virka a ha keneen Honka sen oika isuvaa timuksen. Pää töksessä on muun ohella todettu, että koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi valintaa tehtäessä on otettu huomioon viran hoidon kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Valinta on per ustunut kokonaisha rkintaa n, hakemusa siakirjoista saa ta viin selvityksiin, ansiover tailuun ja haa stattelussa esiin tulleisiin seikkoihin. Valmistelussa ja pää töstä tehtäessä on otettu huomioon Suomen perustuslain 125 :n sä ännös yleisistä virkanimitysperusteista. Vir antäytössä ei ole tapa htunut lainvastaista syrjintää. Honkasta on ha astateltu viran täyttämiseen liittyen.
2 (11) Hallinto -oikeuden ratkaisu Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Honkasen valituksen ja Vihdin ympäristölautakunnan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Valituksenalaisten päätösten perusteluja koskeva valitusperuste Hallintolain 44 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu. Hallintolain 45 :n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Pykälän 2 momentista ilmenee, milloin päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä. Hallintolain 49 g :n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikaisuvaatimuspäätöksen perustelemiseen ei sovelleta sanotun lain 45 :n 2 momenttia. Sekä teknisen ja ympä ristöjohtaja n virkaan ottamispää töksestä että Vihdin ympäristölautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä ilmenevä t ratkaisuun vaikutta neet seikat ja selvitykset. Pä ätöksiä on perusteltu edellä kuvatulla tavalla ja niissä on ma inittu sovelletut sää nnökset. Hallinto-oikeus katsoo, että pää tökset on per usteltu ha llintolaissa esitettyjen vaatimusten kannalta riittävästi ja lain edellyttä mällä tavalla. Teknisen ja ympäristöjohtajan esteellisyyttä koskeva valitusperuste Kuntalain (365/1995) 52 :n (1034/2003) 2 momentin mukaan muun muassa kunnan viranhaltijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27-30 :ssä säädetään. Hallintolain 27 :n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Lain 28 :n mukaan virkamies on esteellinen: 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai
3 (11) vahinkoa; 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Valituksen mukaan tekninen ja ympäristöjohtaja Rauno Kujanpää on ollut käsiteltävässä asiassa esteellinen ja siten vailla toimivaltaa valintapäätöksen tekijänä tässä asiassa, koska Honkanen oli valittanut jo edellisestä vastaavasta Kujanpään päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Vihdin kunnan lausunnon mukaan teknisen ja ympäristöjohtajan viranhaltijapäätöksen toimivalta perustuu Vihdin kunnan hallintosäännön 28 :ään, päätösvalta henkilöstövalinnoissa. Hallinto-oikeus toteaa yhteenvedonomaisesti, että esteellisyydellä tarkoitetaan henkilön sellaista suhdetta asiaan tai asianosaisiin, joka vaarantaa hänen puolueettomuutensa yksittäisen asian käsittelyssä. Pelkästään se, että tekninen ja ympäristöjohtaja Kujanpää on tehnyt valintapäätöksen aiemmassa johtavan rakennustarkastajan viranhaussa 14.11.2013, ei ole vaarantanut Kujanpään puolueettomuutta virkavalintapäätöksen tekemiseen tässä asiassa. Honkanen ei ole esittänyt muutakaan perustetta Kujanpään esteellisyydelle. Kujanpää ei siten ole esteellinen tässä asiassa. Muita valitusperusteita koskevat sovellettavat oikeusohjeet ja virkaa koskeva hakukuulutus Suomen perustuslain 125 :n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) mainittua 125 :ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuu-
4 (11) teen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viranhoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan liittyvät konkreettiset työtehtävät. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (viranhaltijalaki) 12 :n 1 momentin (26/2004) mukaan työnantaja ei saa virkasuhteeseen ottaessaan eikä virkasuhteen aikana ilman hyväksyttävää perustetta asettaa hakijoita eikä viranhaltijoita eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa. Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 4 :n 3 momentin mukaan rakennustarkastajalla tulee olla tehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä kokemus rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä. Rakennustarkastaja on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvissa tehtävissään kunnan rakennusvalvontaviranomaisen alainen. Asetuksen 108 :n mukaan sen estämättä, mitä 4 :n 3 momentissa säädetään, rakennustarkastajana voi toimia ennen tämän asetuksen voimaantuloa rakennustarkastajan virkaan nimitetty henkilö tai henkilö, joka täyttää aikaisemman asetuksen 158 a :ssä rakennustarkastajale säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Hakukuulutuksen mukaan j ohtava rakennustarkastaj a toimii rakennusvalvonnan vastuualueen esimiehenä vastaten rakennusvalvonnan toiminnoista ja toiminnan kehittämisestä. Johtava rakennustarkastaja käyttää rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaa keskuksen toimintasäännön mukaisesti. Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on MRA 4 :n mukainen tutkinto tai MRA 108 :n vaatimusten täyttäminen. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää riittävää kokemusta rakennusvalvontatyöstä ja kunnallisesta päätöksenteosta. Lisäksi hakukuulutuksen mukaan valintaa tehtäessä arvostetaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja asiakaspalveluhenkistä asennetta.
5 (11) Asian valmistelua koskevat valitusperusteet Honkanen on esittänyt, että asian valmisteluprosessi on ollut virheellinen ja syrjivä, kun häntä ei ole haastateltu. Kunnan työnantajana suorittamat haastattelut ovat osa nimityspäätöksen valmistelua, jossa asiat on selvitettävä tasapuolisesti, syrjimättömästi ja riittävästi. Hakemukset tulee käsitellä kaikissa valmistelun vaiheissa tasapuolisesti ja yhdenmukaisin perustein. Vihdin kunnan johtavan rakennustarkastajan virkaa haki määräaikaan mennessä kuusi henkilöä. Näistä kutsuttiin haastatteluun ainoastaan Laitinen, jota ainoana ei ollut haastateltu kesän/alkusyksyn rakennustarkastajan hakujen yhteydessä. Hallinto-oikeus toteaa, että haastattelu on yksi keino saada tietoa hakijoista. Se, että hakijoiden haastattelut ovat tapahtuneet eri vaiheessa eri hakujen yhteydessä ja että Honkasta on haastateltu eri vaiheessa kuin Laitista, ei osoita, että asian valmistelu olisi ollut virheellistä. Myöskään sillä seikalla, ettei tekninen ja ympäristöjohtaja Kujanpää ole haastatellut Honkasta, ei ole merkitystä. Hallinto-oikeus katsoo myös, ettei sanottu menettely ole ollut Honkasta syrjivä. Se seikka, että Laitinen ei ole ollut hakijana mukana aiemmassa johtavan rakennustarkastajan valintaa koskevassa hakuprosessissa, ei osoita, että johtavan rakennustarkastajan valintaa koskeva valmisteluprosessi olisi ollut virheellinen. Kysymyksessä on uusi hakumenettely. Valituksen mukaan valintaprosessissa ei ole tehty asianmukaista ansiovertailua. Honkanen ei ole tarkemmin yksilöinyt sanottua väitettään. Valituksenalaisen päätöksen mukaan lautakunnan käytössä on päätöstä tehtäessä ollut hakijayhteenveto, josta ilmenee kaikkien hakijoiden työkokemus ja tutkinnot. Asiassa ei ole ilmennyt, että yhteenveto olisi ollut puutteellinen tai epäasiallinen. Perustuslain virkanimitysperusteita koskevat valitusperusteet Honkasen mukaan hän on hakijoista pätevin ja hänellä on toisiin hakijoihin nähden ylivertaisesti pisin kokemus rakennustarkastajana. Hänellä on myös laadukkain, yliopistotasoinen täsmä- ja täydennyskoulutus ja -osaaminen johtavan rakennustarkastajan virkaan. Valituksen mukaan Laitiselta puuttuvat ammatilliset täydennys- ja täsmäkoulutukset kyseiseen virkaan. Hänellä ei myöskään ole mitään johtavan rakennustarkastajan virkaa varten suoritettuja erityisiä opintoja lainsäädännössä, kuntahallinnossa, hallinto-oikeudessa tai hallintotieteissä niin kuin Honkasella. Honkasen mukaan Laitista ei hänen ansioluettelonsa perusteella voida pitää viran luonne huomioon ottaen virkaan sopivana.
6 (11) Asiassa saadun selvityksen mukaan Honkanen (s. 1954) on valmistunut Oulun teknillisestä oppilaitoksesta ra kennusmestar iksi opintosuuntana talonrakennus vuonna 1979. Hänellä on tämän lisäksi ammatillista erikoiskoulutusta ja hän on suorittanut vara notaari- ja hallintotieteen opintoja. Laitinen (s. 1981) on va lmistunut ra kennusinsinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulusta vuonna 2007 suunta utuen opinnoissa a n suunnittelupa inotteiseen talonra kennukseen. Sen lisä ksi La itinen on a loitta nut ra kennusva lvonna n kehittä misohjelma n opinnot maa liskuussa 2014 (-> 4.12.2014) ja ka ksivuotisen r a kennustekniika n ylemmä n a mk-tutkinnon opinnot elokuussa 2014. Asiakirjoista ilmenee, että Honkanen on valmistumisensa jälkeen toiminut 1980-ja 1990-luvuilla yli 15 vuotta yhtäjaksoisesti rakennustarkastajana Pornaisten kunnassa ja Nivalan kaupungissa. Selänteen peruspalvelukuntayhtymässä Honkanen on toiminut ympäristö- ja rakennustarkastajan tai rakennustarkastajan tehtävissä viransijaisena 4.6.-16.8.2013. Honkanen on lisäksi hoitanut yksityisenä asiamiehenä rakennus-, kiinteistö- ja kiinteistönmuodostamis- sekä lakialan toimeksiantoja. Laitinen on työskennellyt valmistumisensa jälkeen rakennesuunnittelijana Vahanen Yhtiöissä 31.3.2008 asti, Vihdin kunnan rakennustarkastajana ajalla 1.4.2008-31.8.2012 ja johtavana rakennustarkastajana ajalla 1.9.2012-20.10.2013 sekä Lopen kunnan rakennustarkastajana ajalla 9.9.2013-31.3.2014 (osa-aikaisesti myös Hausjärven kunnan rakennustarkastajan tehtävät) ja Kangasalan kunnan johtavana rakennustarkastajana 24.3.2014 lukien. Hakijoita perustuslain 125 :n 2 momentin perusteella vertailtaessa nimitysperusteita on arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi on otettava huomioon hakijoiden viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Arviossa on tullut ottaa huomioon viran tehtäväpiiri sekä virkaan liittyvät konkreettiset työtehtävät, jotka hakukuulutuksen mukaan ovat muodostuneet rakennusvalvonnan toiminnoista ja toiminnan kehittämisestä. Hallinto-oikeus toteaa, että sekä Honkanen että Laitinen ovat täyttäneet viran muodollisen kelpoisuusvaatimuksen ja että molemmilla on ollut riittävä kokemus rakennusvalvontatyöstä ja kunnallisesta päätöksen teosta. Honkasen pidempi työkokemus ei ilman muuta osoita häntä tältä osin Laitista ansioituneemmaksi, kun otetaan huomioon, että Laitisella on työkokemusta myös johtavan rakennustarkastajan tehtävästä, mitä kokemusta Honkasella ei ole lainkaan. Hakukuulutuksesta ei myöskään ilmene, että viran työtehtävien hoitaminen edellyttäisi ammatillista täydennys- ja täsmäkoulutusta taikka erityisopintoja lainsäädännöstä, kuntahallinnosta,
7 (11) hallinto-oikeudesta tai hallintotieteistä, joten Honkasta ei ole tälläkään perusteella pidettävä Laitista ansioituneempana. Hallinto-oikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella virkaan ottamispäätöstä olisi pidettävä Suomen perustuslain 125 :n yleisten nimitysperusteiden vastaisena, eikä myöskään syrjivänä. Tekninen ja ympäristöjohtaja on voinut valita virkaan Laitisen. Yhteenveto Tekninen ja ympäristöjohtaja ja ympäristölautakunta eivät ole ylittäneet harkintavaltaansa, päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä eivätkä ne ole muutenkaan lainvastaisia. Ympäristölautakunta on voinut hylätä Honkasen oikaisuvaatimuksen. Oikeudenkäyntikulut Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 :n 2 momentin mukaan oikeudenkäyntikuluja ei sanotun pykälän 1 momentista poiketen velvoiteta korvattavaksi silloin, kun päätös koskee virkaan ottamista. Oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee tässä tapauksessa arvioitavaksi hallintolainkäyttölain 74 :n perusteella. Hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Koska Honkasen valitusta ei ole pidettävä ilmeisen perusteettomana, hallinto-oikeus hylkää Vihdin ympäristölautakunnan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Kuntalaki (365/1995) 90 Kuntalaki (410/2015) 147
8 (11) Käsittely korkeimmassa hallinto -oikeudessa Honkanen on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan. Lisäksi Honkanen on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Honkanen on valituksensa perusteluissa uudistaen aikaisemmin lausumansa esittänyt valituksensa tueksi muun ohella seuraavaa. Honkanen on aikaisemmin hakenut Vihdin eri rakennustarkastajan virkaan, johon häntä haastattelivat henkilöstöjohtaja, va. johtava rakennustarkastaja ja kaavoituspäällikkö, mutta ei koskaan esittelijä, tekninen- ja ympäristöjohtaja Rauno Kujanpää. Honkanen on hakenut uudelleen Vihdin johtavan rakennustarkastajan virkaan. Häntä ei haastateltu. Honkasta ja Laitista on haastateltu eri viranhakujen yhteydessä. Myöskään ansiovertailua ei ole tehty asianmukaisesti. Valmistelu on siten ollut puutteellista. Honkanen olisi tullut ansioituneimpana valita virkaan. Laitiselta puuttuu ammatilliset täydennys- ja täsmäkoulutukset kyseiseen rakennustarkastajan virkaan. Hänellä ei ole myöskään mitään johtavan rakennustarkastajan virkaa varten suoritettuja erityisiä opintoja lainsäädännössä, kuntahallinnossa, hallinto-oikeudessa tai hallintotieteissä, kuten ansioituneimmalla Honkasella. Erityisesti tässä johtavan rakennustarkastajan virkavalinnassa on ollut huomioitava viran hoidon kannalta Honkasen merkittävä ja jatkuva kouluttautuneisuus rakennustarkastajan virassa ja rakennustarkastajan virkatehtäviä varten. Honkanen on ammatiltaan rakennustarkastaja ja ansioiltaan ylivertainen lainkäytön ja hallinnon lakien substanssiosaaja tähän virkaan. Vihdin ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta selityksen. Työnantajalla on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeus painottaa työkokemuksessa tehtävän hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita. Työkokemuksen laatua arvioitaessa Vihdin kunta pitää Laitisen yhden vuoden ja 8 kuukauden mittaista kokemusta johtavan rakennustarkastajan tehtävässä merkittävämpänä ammattikokemuksena, kuin Honkasen yleisempää kokemusta rakennustarkastajan tehtävästä, ottaen vielä huomioon sen, että suurin osa Honkasen kokemuksesta on kahdenkymmenen vuoden takaa. Työkokemuksen näkökulmasta Vihdin kunta katsoo, että Laitinen on johtavan rakennustarkastajan ammattikokemuksensa ansiosta tehtävään ansioituneempi kuin Honkanen.
9 (11) Korkeimman hallinto -oikeuden ratkaisu Henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on suurempi merkitys valintapäätökseen tässä tapauksessa, jossa hakijoiden koulutuksessa ja työkokemuksessa ei ansioituneisuuden näkökulmasta ole merkittäviä eroja. Henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnissa on kiinnitetty huomiota erityisesti hakuilmoituksessakin määriteltyihin arviointitekijöihin, eli hyviin vuorovaikutustaitoihin ja asiakaspalveluhenkiseen asenteeseen. Näitä on arvioitu Laitisen ja Honkasen osalta hakemuksesta saatujen tietojen, haastattelun sekä aikaisempien kokemusten perusteella. Laitiselle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen. Selitystä ei ole annettu. Honkanen on antanut vastaselityksen. 1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallintooikeuden päätöstä ei muuteta. 2. Honkasen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. Perustelut 1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallintooikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita. 2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74, Honkaselle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein hallinto-oikeus: Pekka Vihervuor i presidentti Niilo Jää skinen oikeusneuvos Outi Suvir anta oikeusneuvos Anne Nenonen oikeusneuvos Maarit Lindroos oikeusneuvos Anneli Tulikallio Asian esittelijä, esittelijäneuvos
Jakelu Päätös Jäljennös Hannu-Pekka Honkanen, maksutta Helsingin hallinto-oikeus J Vihdin ympäristölautakunta Vihdin kunnanhallitus Pekka Laitinen Toimittuskirjan jäljennöksen oikeaksi todistaa / L / 1. ( Milla Jokinen