1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009
Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden rakentaminen helpottuu VTTN 1993 kilpailutukseen perustuva määrärahojen jako Akatemian tulee perustaa huippuyksikköjä yliopistoihin kriteerinä tutkimuksen laatu kansainvälinen arvostus ja rahoitus osaamista tuettava sovellusten kannalta keskeisillä alueilla 2 20.1.2009
Huippuyksikköjen lanseeraus ensimmäiset huippuyksiköt 1995-1996 OPM nimesi Akatemian esityksen perusteella ehdotettiin 17, nimettiin 12 1997-1998 lisäksi 5 status merkittävin vaikutus asennemuutos 3 20.1.2009
koot hyvin vaihtelevia, biokeskuksista pieniin humanistisiin yksiköihin yliopistoille tuloksellisuusrahaa huippuyksiköiden perusteella, yksiköille vaihtelevasti rahoitusta Akatemian lisärahoitusohjelmasta 4 20.1.2009
Huippuyksikköstrategia 1997 taustana TTN:n linjaukset yksiköt valittava tieteellisen laadun ja kilpailun perusteella voivat rakentua yhden tutkijan ympärille tai olla laajoja kokonaisuuksia mahdollisuus alan kansainväliseen kärkeen tavoitteena riittävän kriittisen massan saavuttaminen mahdollisuus pitkäjänteiseen tieteelliseen työhön (6v) huippuyksikkökausia ei rajoiteta 5 20.1.2009
Huippuyksikkö koostuu yhdestä tai useasta korkeatasoisesta tutkimusryhmästä muodostaen tutkimus- ja tutkijankoulutusyksikön, joka on alansa kansainvälisessä kärjessä tai lähellä sitä. Yksiköllä on selkeät yhteiset tutkimukselliset päämäärät sekä yhteinen johto 6 20.1.2009
Huippuyksikköohjelmien käynnistäminen 2000-2006, 2002-2007 valintaprosessi Akatemiaan aiehaku+varsinainen haku kansainvälinen arviointi (ei välttämättä aiehaussa) suoraa ohjelmarahoitusta yksiköille 7 20.1.2009
Ensimmäiset huippuyksikköohjelmat kiinnostus tutkijakunnassa suurta 2000-2005 (166/51/26) 2002-2007 (105/30/16) hakijoista 15-16% rahoitettiin valinnan jälkeen sopimusneuvottelut taustaorganisaatioiden kanssa Tavoitteena sitouttaa organisaatiot tukemaan huippuyksiköitä 8 20.1.2009
Huippuyksikköpolitiikan vakiinnuttaminen Hakemuksia arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota haasteellisiin uusiin avauksiin monitieteiseen ja tieteidenväliseen lähestymistapaan systemaattiseen ja pitkäjänteiseen kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön nuorten tutkijoiden uran edistämiseen huippuyksikkötoiminnan lisäarvoon ammattitaitoiseen johtamiseen ja hyvään hallinnointiin 9 20.1.2009
Huippuyksikköpolitiikan vakiinnuttaminen uudet ohjelmat 2006-2011 (143/53/23), 2008-2013 (113/44/18) status edelleen tärkeä vetovoimatekijä Suuri yksikköjen määrä käyntikortti ja Huippuyksikkörahoitus yksikköä kohti n. 0,4-0,6 M /v Tarve rahoituksen nostamiseen 10 20.1.2009
Haasteita Huippuyksikköohjelmat edelleen tärkeä väline luovien tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristöjen edistäjinä ja tukijoina Ohjelmien dynaamisuuden ja uusiutumisen takaaminen Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen ja verkottamisen laajentaminen (esim. USA, Japani ja Kiina) Integraatio kansalliseen innovaatiojärjestelmään tärkeää Huippuyksiköiden tutkimus- ja toimintasuunnitelmien sovittava taustaorganisaatioiden strategioihin Yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän välinen yhteistyö 11 20.1.2009
Haasteita huippuyksiköiden määrä on edelleen suuri hakeminen ja arviointi on raskas prosessi arvioinnin kehittäminen yksikkökohtainen hy-rahoitus tulisi olla vahvempi yliopistojen suhtautuminen (strategia) tukee eri tavoin huippuyksiköitä 12 20.1.2009
Hyvän kierre Korkeatasoinen, hyvin resurssoitu ja johdettu tutkimus ja luova tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristö Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja näkyvä tutkimus Kansainvälistä vetovoimaa Uusia henkisiä ja aineellisia voimavaroja Uusia innostuneita ja lahjakkaita opiskelijoita Uutta tietoa ja osaamista Uusia, innovatiivisia avauksia