Kohteessa täydentyvät pelastusryhmät Esko Kaukonen (esko.kaukonen@pp.inet.fi)
Hankkeen lähtökohdat (1) Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan Pelastustoiminnan aloittaminen on suunniteltava onnettomuustilanteissa riskialueilla I ja II henkilöstön ja ensimmäisen pelastusyksikön toimintavalmiuden osalta siten, että: Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön tulee olla vähintään pelastustoimintakelpoista. I riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 6 minuutin kuluessa hälytyksen vastaanottamisesta, pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on enintään 11 minuuttia ja avunsaantiaika enintään 13 minuuttia. II riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 10 minuutin kuluessa hälytyksen vastaanottamisesta, pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on korkeintaan 14 minuuttia ja avunsaantiaika korkeintaan 16 minuuttia. www.pelastusopisto.fi 2
Hankkeen lähtökohdat (2) Jos kohteessa on savusukellustehtävä, se voidaan Pelastussukellusohjeen mukaan aloittaa turvallisesti, kun pelastusryhmässä on vähintään neljä savusukelluskelpoista henkilöä Jos savusukellus aloitetaan 1 + 3 -vahvuisella pelastusryhmällä, savusukellusparin toimintaa turvaavan suojaparin muodostaa ryhmänjohtaja ja konemies, kunnes pelastustoiminnan johtaja määrää muun suojaparin Pelastusryhmän täydentyminen on Pelastussukellusohjeen mukaan suunniteltava siten, että keskeytyksetön toiminta on mahdollista www.pelastusopisto.fi 3
Tavoitteet/tutkimustehtävä 1. Kartoittaa, miten keskeytymätön toiminta on pelastustoimen alueilla suunniteltu, jos savusukellustehtävä aloitetaan 1+1 tai 1+2 -vahvuisella pelastusyksiköllä selvittämällä periaatteet kohteella täydentymiselle tilannepaikan johtamisvastuun määräytymiselle suojaparin muodostamiselle 2. Määritellä ensitoimenpiteisiin kuluvat ajat, joilla sammutusyksikkö 1 + 1 ja sammutusyksikkö 1 + 2 pystyvät kohteessa pelastusryhmäksi täydentyen aloittamaan savusukelluksen 3. Tutkimuksen tekeminen sille varatun ajan (1.1.2016 31.12.2016) puitteissa www.pelastusopisto.fi 4
Alustavat selvitykset PRONTOsta Ajanjaksolla 2009 2015 riskialueilla I ja II on ollut 74 tehtävää, joissa vahvuus 1 + 3 ei ole täyttynyt. Näistä 74:stä 13 tapauksessa resurssi on todettu riittämättömäksi ja näistä 13:sta 10 tapauksessa vaste on todettu samalla alimitoitetuksi Vertailun vuoksi ajanjaksolla 2009 2015 riskialueilla III ja IV on ollut 236 tehtävää, joissa vahvuus 1 + 3 ei ole täyttynyt. Näistä 236:sta 51 tapauksessa resurssi on todettu riittämättömäksi ja näistä 51:stä 8 tapauksessa vaste on todettu samalla alimitoitetuksi Ajanjaksolla 2012 2015 on ollut savusukellustehtäviä vuosittain yhteensä seuraavasti: Vuosi 2012: 1355 tehtävää Vuosi 2013: 1257 tehtävää Vuosi 2014: 1198 tehtävää Vuosi 2015: 1158 tehtävää Useimmiten täydennyksenä on ollut sammutusyksikkö tai -yksiköitä, joissakin tapauksissa pelastusryhmä www.pelastusopisto.fi 5
Aikaisemmat ja meneillään olevat tutkimukset Jäntti, J.; Miettinen, P. & Tillander, K. (2009). Pelastusyksikön ensimmäisiin toimenpiteisiin kohteessa kuluva aika. Esimerkkitapauksina huoneistopalo 3. kerroksessa ja henkilöauton suistumisonnettomuus. Pelastusopisto. Tutkimusraportit 3/2009. ISBN 978-952-5515-74-9 (nid.), ISBN 978-952-5515-75-6 (pdf), ISSN 1795-9160 Kling, T; Rinne, T.; Vaari, J. & Hostikka, S. (2013). Pelastustilanteiden stokastinen operaatioaikamallinnus. Palotutkimuksen päivät 2013. Moniste. http://www.spek.fi/loader.aspx?id=b99aac19-db63-429aa025-62b15344922f Kling, T.; Tillander, K. & Hakkarainen, T. (2014). Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa. Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen julkaisuja. ISBN 978-952-272-729-9, ISSN 2323-7899 Huttu, I. (27.11.2015). Järkeä sammutusmenetelmiin? Blogikirjoitus. http://www.pelastusopisto.fi/fi/pelastusopisto/blogi.aspx/102/0/jar kea_sammutusmenetelmiin_63950 www.pelastusopisto.fi 6
Tuloksia tutkimuksista Jäntti & al. (2009) sekä Kling & al. (2014) Aikaväli Kling & al. (2014) Jäntti & al (2009) Keskiarvo Keskihajonta Keskiarvo Keskihajonta Pääjohto selv. alaovelle ja vesi jakol.:llä 59 s 12 s 118 s 45 s Sammutuspari alaovesta 39 s 6 s 56 s 17 s Sammutuspari 3. krs tasanteella 82 s 14 s 105 s 17 s Sammutuspari 6. krs tasanteella 150 s 20 s - - Sammutuspari sisään huoneistoon 253 s 31 s 289 s 64 s www.pelastusopisto.fi 7
Stokastinen operaatioaikamalli (Kling & al. 2013) n m t tot = t i + (k ij δt ij ) i=1 j=1 t tot = kokonaisaikaviive t i = tapahtuman i aikaviive δt ij = tapahtumaan i liittyvä lisäviive j k ij = 1 todennäköisyydellä p ij ja 0 todennäköisyydellä (1 p ij ) p ij = tapahtumaan i liittyvän lisäviiveen j todennäköisyys Peräkkäiset prosessit -> SUM Rinnakkaiset prosessit -> MAX Vaihtoehtoiset prosessit -> MIN www.pelastusopisto.fi 8
Tutkimusongelma Millä toimenpiteillä pelastustoiminnan toimintavalmius saavutetaan siten, että sammutusyksikkö pystyy kohteessa pelastusryhmäksi täydentyen aloittamaan savusukellustehtävän ohjeajassa asuinrakennuksen yhden huoneiston palossa? www.pelastusopisto.fi 9
Rajaukset (1) Riskialueet I ja II Asuinrakennuksen yhden huoneiston palo kolmannessa kerroksessa Ensimmäinen yksikkö (sammutusyksikkö 1 + 1 tai sammutusyksikkö 1 + 2) saapuu riskialueella I sijaitsevalle kohteelle 6 minuutissa riskialueella 2 sijaitsevalle kohteelle 10 minuutissa Kaikki toimintaan osallistuneet ovat savusukelluskelpoisia Vedenkuljetusmenetelmänä on perusselvitys Selvitykset tehdään portaiden kautta Ensimmäisenä paikalle tulleen yksikön johtaja ei pääsääntöisesti osallistu kaluston selvityksiin www.pelastusopisto.fi 10
Rajaukset (2) Täydennys Ensimmäisenä kohteella Sammutusyksikkö 1 + 1 Sammutusyksikkö 1 + 2 Sammutusyksikkö 0 + 1 Pelastusryhmä 1 + 3 Sammutusyksikkö 1 + 1 Pelastusryhmä 1 + 3 Pelastusryhmä 1 + 4 Sammutusyksikkö 1 + 2 Pelastusryhmä 1 + 4 Pelastusryhmä 1 + 5 Pelastusryhmä 1 + 3 Pelastusryhmä 1 + 5 www.pelastusopisto.fi 11
Tiedonkeruu Helmi-maalis-huhtikuussa 2016 kartoitettiin Webropol-kyselyllä kentän käytännöt Kesäkuussa 2016 aloitettiin XVR-mallinnukset tehtäväjakojen selvittämiseksi eri täydentymisvaihtoehdoissa 7.9.2016 tehtiin selvitysten suoritusaikamittaukset AmkN14- kurssin Tutkimustoiminnan perusteet -opintojakson yhteydessä Syys-lokakuun 2016 aikana jatkettiin XVR-mallinnuksia Loka-marraskuun aikana tehtiin asiantuntijahaastattelut havaintoaineiston täydentämiseksi Marraskuussa 2016 tehtiin simuloinnit ja aineiston analyysit www.pelastusopisto.fi 12
Koulutuskäytänteitä vuoden 2009 jälkeen (1) www.pelastusopisto.fi 13
Koulutuskäytänteitä vuoden 2009 jälkeen (2) www.pelastusopisto.fi 14
Työjohto valmiina paineistettavaksi www.pelastusopisto.fi 15
Tehtäväjakojen selvittäminen XVR-mallinnuksilla Toiminnan ohjelmointi XVR:ssä Event logic Task logic Täydentyvät pelastusryhmät
Tulokset 1. Ensimmäisenä kohteelle saapuvan sammutusyksikön (1 + 1) tulee täydentyä kohteella pelastusryhmäksi mahdollisimman pian saavuttuaan 2. Ensimmäisenä kohteelle saapuvan sammutusyksikön (1 + 2) tulee täydentyä kohteella pelastusryhmäksi minuutin kuluessa saapumisestaan 3. Ensimmäisenä paikalle tulleen yksikön tulee täydentyä kohteella 1 + 5 -vahvuiseksi pelastusryhmäksi www.pelastusopisto.fi 17
Kiitokset tutkimusideasta ja sen kehittelystä yliopettaja Vesa Siivoselle pelastusylitarkastaja Taito Vainiolle pelastuspäällikkö Erkki Asikaiselle tieteellisestä asiantuntemuksesta professori Simo Hostikalle tutkija Terhi Klingille käytännön toteutukseen liittyvästä asiantuntemuksesta pelastustoimen päällikkö Jari Korkeamäelle riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntille selvitysaika-aineiston kokoamisesta AmkN14-kurssin opiskelijoille kaluston käsittelyyn ja pelastustoimintaan liittyvästä asiantuntemuksesta opettaja Pertti Miettiselle opettaja Jukka Parviaiselle yliopettaja Vesa Siivoselle XVR-asiantuntemuksesta vanhempi opettaja Tapio Neuvoselle Palosuojelurahastolle tutkimuksen taloudellisesta tukemisesta. www.pelastusopisto.fi 18