Paapuurin päiväkoti Hankesuunnitelma 8.10.2013

Paapuurin päiväkoti Hankesuunnitelma 8.10.2013 1 (17) Ilmakuva Kummelinvuorensuun alueesta

2 (17) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta... 3 2. Hankesuunnitelman laadinta... 4 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset... 5 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset... 5 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset... 5 4. Hankkeen perustelut... 5 4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys... 5 4.2. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat... 5 5. Rakennuspaikka... 5 5.1. Sijainti ja hallinta... 5 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot... 6 5.3. Tontin ympäristö... 6 5.4. Tontin ominaisuudet... 6 5.5. Tontin rakennuskanta... 7 5.6. Liikenne ja pysäköinti... 7 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka... 7 6. Suunnittelutavoitteet... 7 6.1. Yleiset tavoitteet... 7 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet... 7 6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet... 8 6.5. Pihaan liittyvät tavoitteet... 10 6.6. Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet... 10 6.7. Esteettömyys... 11 6.9. Rakennustekniset tavoitteet... 12 6.10. LVIA-tekniset tavoitteet... 12 6.11. Sähkötekniset tavoitteet... 14 6.12. Huoltokirja... 15 7. Hankkeen laajuustavoitteet... 16 8. Hankkeen kustannustavoitteet... 16 8.1. Rakennuskustannusennuste... 16 8.2. Käyttökustannusennuste... 16 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste... 16 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu... 16 10. Tarvittavat toimenpiteet... 16 10.1. Tiedotus... 17

3 (17) Liitteet Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Asemakaava ja määräykset Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys Liite 5: Huonetilaohjelma Liite 6: Tavoitehinta-arvio 1. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen numero 3688 Kohteen nimi Paapuurin päiväkoti Omistaja ja hallinta Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Käyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Kaupunginosa 42 Kortteli 42263 Tontti 1 Kiinteistötunnus 49-42-263-1 Osoite Paapuuri, PL, 02070 ESPOON KAUPUNKI Tontin pinta-ala noin 4680 m² Tontin rakennusoikeus 1800 kem² Asemakaava 049 421200 Tarveselvitys Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen muutoksen 21.8.2013. Rakennuksessa tapahtuva toiminta Lasten päivähoito ja avoin päiväkoti Mitoituksellinen päivähoitopaikkamäärä 147 (7 lapsiryhmää) Henkilökuntamäärä 23 Alustava hyötyala 1164 hym² (+ kylmät tilat 92 hym²) Alustava bruttoala 1699 brm² (+ kylmät tilat noin 101 brm²) Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm²) 1445 htm² Lasten tiloja, lasten käyttämä hyötyala / 7 hoitopaikka Kerrosluku 2 Aikataulu Rakennussuunnittelu 1/ 2014 2/2015. Rakentaminen 6/ 2015-6/ 2016. Käyttöönotto 8/2016. Tarveselvityksen kustannusennuste 5,53 milj. Vuoden 2013 talousarvio 5,3 milj. (6:lle lapsiryhmälle) Tavoitehinta 5,72 milj. Hinta / hoitopaikka 38912 Toimitilavuokra 0,49 milj. / vuosi (28,09 /htm²/kk)

4 (17) 2. Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talonsuunnittelu- ja rakennuspalvelut vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkiöt ja yhteystiedot Tilakeskus liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 Espoon kaupunki Rakennuttaja-arkkitehti Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Energiainsinööri Kustannussuunnittelu Tiina Riihimäki Vesa Pyy Jaana Saira Pirjo Kurttila Tiina Sekki Kalle Koskenmies Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, 02070 Espoon kaupunki Hankesuunnittelija Eija Riikonen Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Kamreerintie 3 B, PL 302, 02070 Espoon kaupunki Virpi Mattila Kehittämispällikkö Keittiösuunnittelu Espoo Catering -liikelaitos Virastopiha 3 A, PL 5111, 02070 Espoon kaupunki Ruokapalveluiden suunnittelija Ruokapalveluiden suunnittelija Monica Gentz Johanna Andsten Pohjarakenteet Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C, PL 41, 02070 Espoon kaupunki Suunnitteluinsinööri Katariina Hämäläinen

5 (17) Esisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Paapuurin päiväkodin tarveselvityksen muutoksen 21.8.2013. Paapuurin päiväkodille on esitetty rahoitus vuoden 2013 talousarvion investointiosassa (valtuusto 5.12.2012): 3,2 milj vuodelle 2015 ja 2,1 milj. vuodelle 2016, yhteensä 5,3 milj.. 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset Alustava perustamistapaselvitys Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 4. Hankkeen perustelut 4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys Saunalahden alueen (42) väestönkasvu on ollut erittäin voimakasta. Alueella on ainoastaan yksi pieni päiväkoti ja toisen päiväkodin rakentaminen on alkamassa. Saunalahden alueella 1-6 -vuotiaita on vuonna 2009 noin 460 ja vuonna 2018 noin 790, määrän lisäys 330. Kummelivuoren kaava-alueen väestötavoite on 1100. Saunalahden koulun kiinteistössä sijaitseva Saunalyhdyn päiväkoti toimii koulun tiloissa vuoteen 2017, jonka jälkeen koulu ottaa päiväkodin tilat käyttöönsä. Päiväkodissa on tilat kolmelle lapsiryhmälle. Paapuurin päiväkoti korvaa osittain Saunalyhdyn päiväkodin tilat. Lisäksi Saunalahden alueen väestönkasvu edellyttää päivähoitopaikkojen lisäystä. Paapuurin päiväkoti tulee palvelemaan myös läheisen Tillinmäen alueen päivähoidon tarvetta. 4.2. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat Muilla tavoin kuin uudisrakentamisella ei ole mahdollista lisätä tarvittavia päivähoitopaikkoja. 5. Rakennuspaikka 5.1. Sijainti ja hallinta Paapuurin päiväkoti esitetään toteutettavaksi Saunalahteen tilastoalueelle 423, kortteliin 21097 osin Espoon kaupungin omistamalle YL-tontille vuonna 2016. Päiväkoti esitetään toteutettavaksi seitsemän ryhmän 147-paikkaiseksi päiväkodiksi. Tontti liittyy puistoon ja sijaitsee keskeisellä ja hyvällä paikalla Kummelivuoren kaavaalueella, Kauklahdenväylään liittyvän Kummelivuorentien läheisyydessä. Tontin pinta-ala on noin 4680 m².

6 (17) 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot Kaupunki omistaa korttelin 42263 tulevan tontin 1 alueen. Kummelinvuorensuun asemakaava-alue sijaitsee Saunalahden alueella. Alueelle on laadittu asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.9.2011 ja se sai lainvoiman 12.12.2012. Asemakaavassa tontin kaavamerkintä on YL-1. Kortteli on tarkoitettu julkisille lähipalvelurakennuksille. Kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta vähintään 10% tulee toteuttaa asukkaiden yhteistiloiksi. Toiminnot tulee sijoittaa yhteiseen rakennukseen. Tontille saa rakentaa enintään 2-kerroksisen rakennuksen. Rakennusoikeus on 1800 kem². Liitteet 3a ja 3b: Asemakaava ja määräykset 5.3. Tontin ympäristö Alue on rakentamaton. 5.4. Tontin ominaisuudet Geotekniikkayksikkö on selvittänyt kartta-aineistojen ja pohjatutkimusrekisterin tietojen perusteella rakennettavuusolosuhteita suunniteltavan Paapuuri päiväkodin rakennuspaikalla. Alueella sijaitsee vanha maanottopaikka, jonka syvyys on 0-3 metriä. Maanottopaikan kuoppa on täytetty osittain täyttömailla. Irtomaa-ainekset ovat routivia. Maanottopaikan itäreunaan on kasattua maata noin 2,5 m korkuinen penger. Radonin esiintymiseen tulee varautua maata vasten valettujen lattioiden osalta.

7 (17) Pohjaveden korkeus oli lounaisreunassa 70-luvulla metrin maanpinnan alapuolella ja 80- luvulla 0,3 m. Tontin luoteisosassa poistetaan turve piha- ja liikennealueiden alta. Tontti on rinnetontti, joka nousee lännestä itään noin kahdeksan metriä. Rakennusala on maanottopaikan kohdalla. Piha rakennetaan länsirinteeseen. Tontin ja rakennusalan muoto ohjaavat pitkänomaiseen rakennukseen. Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 5.5. Tontin rakennuskanta Alueella ei ole rakennuksia. 5.6. Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenteen saapumisreitti on Kummelivuorentieltä Paapuurille. Paapuuri on päättyvä katu. 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka Kummelivuorensuun alueen katu- ja puistosuunnitelmat valmistuivat syyskuussa 2013 ja rakennussuunnitelmat joulukuun 2013 loppuun mennessä, Kummelivuorentien ja Tyyrpuurin rakennussuunnitelmat pyritään saamaan valmiiksi hieman ennemmin. Paapuuri -kadun rakentaminen voi alkaa vasta Kummelinvuorentien rakentamisen jälkeen. Kummelinvuorentien rakentamisen aloitus on kaavailtu ajoittuvan kevättalvelle 2014. Kunnallistekniikan arvioidaan olevan käytössä aikaisintaan 2015. 6. Suunnittelutavoitteet 6.1. Yleiset tavoitteet Päivähoitoympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleinen päiväkotirakennusten suunnitteluohje uudistetaan ja on käytettävissä syksyllä 2013. Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Rakennukseen suunnitellaan kaavan edellyttämä määrä tilaa, jota voidaan käyttää asukkaiden yhteistiloina. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on A, hanke voi sisältää vaatimusluokan AA rakenteita (RakMk A2). 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet Asemakaavassa rakennuspaikka on yleisten rakennuksen tonttialue ja rakennus tulee rakentaa 75 cm:n etäisyydelle kadun reunasta. Rakennuksen ja katualueen välinen tila tulee toteuttaa noppakivetyksenä.

8 (17) 6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa lapsen hoito, kasvatus sekä opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eriikäisillä lapsilla sekä erilaisissa tilanteissa. Kun lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Näin lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Päiväkotiympäristön tulisi sisältää mahdollisuuksia päivän rytmittämiseen leikin ja levon vuorotteluun, ohjatun toiminnan ja liikkumisen lisäksi pienessä ryhmässä toimimiseen, itsekseen leikkimiseen ja lepoon. Monipuolinen liikkuminen on mahdollista kotialueilla ja erityisesti päiväkodin yhteisissä tiloissa, auloissa ja käytävillä sekä leikkipihassa. Sisätilojen tulee olla leikkimään ja liikkumaan houkuttelevat. Sisätilat suunnitellaan helposti valvottaviksi. Tilojen linkittäminen toisiinsa, läpinäkyvyys, sujuvat kulkureitit ja riittävä valaistus lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tila- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon lapsen mittakaava ja näkökulma. Kalustuksessa otetaan kuitenkin huomioon myös henkilökunnan työergonomia. Suunniteltavien tilojen tulisi olla muunneltavia ja mahdollistaa tilojen monipuolinen hyödyntäminen. Paapuurin päiväkodissa on 7 lapsiryhmää 1-6 -vuotiaille. Kaikki lapsiryhmien kotialueet suunnitellaan ja varustetaan 21 lapselle, 2 kotialuetta varustetaan lisäksi 1-3 -vuotiaiden erityistarpeet huomioon ottaen. Kotialueista kuusi suunnitellaan pareiksi, joilla on yhteinen sisäänkäynti ja kuraeteinen. Pariton kotialue suunnitellaan soveltuvaksi avoimen päiväkodin toimintaan. Kullakin lapsiryhmällä on omat eteisaulat pesuhuoneineen. Kotialueella on kolme ryhmähuonetta, joista ryhmähuone 1 on leikkitila ja siitä on ovi ryhmähuoneeseen 2 (lepohuone). Lepohuoneet (ryhmähuoneet 2) suunnitellaan siten, että ne ovat yhdistettävissä / käynti toisiinsa. Ryhmähuone 3 on kotialueella sijaitseva pienryhmähuone, joka on hyvin valvottavissa. Pelastuslaitoksen vaatimusta noudattaen: jos lepohuoneita sijaitsee toisessa kerroksessa, rakennetaan toisesta oviyhteydellä toisiinsa liittyvästä lepohuoneesta suora yhteys varsinaiseen kunnolliseen uloskäytävään tai oviyhteys säältä suojattuun varatieportaaseen. Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja lapsia kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Lähtökohtana on aktiivinen yhdessäolo, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Vanhemmat ja ohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. Vapaan yhdessäolon ja leikin lisäksi avoimessa päiväkodissa on esim. taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja retkiä. Vanhemmilla on mahdollisuus keskustella kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja lapsiperheen arjesta sekä saada varhaiskasvatuksen ammattilaisen tukea. Avoimen päiväkodin yhteydessä voi toimia maksullisia kerhoja. Avoimena päiväkotina toimivan lapsiryhmän tilat sijoitetaan siten, että kulku tiloihin on vaihtuville käyttäjille selkeä. Tiloissa on mahdollisuus pienten lasten ruokien lämmittämiseen, kahvinkeittoon jne. Avoimen päiväkodin tilat suunnitellaan myös ulkopuoliseen ilta- ja viikonloppukäyttöön. Päiväkodin sali sijoitetaan niin, että sen ulkopuolinen iltakäyttö on luontevasti järjestettävissä ja että ulkopuolisten pääsy muihin tiloihin voidaan estää.

9 (17) Ulkopuolisten käyttäjien ei tule päästä lasten (ml. kuraeteinen) eikä henkilökunnan tiloihin eikä näiden tilojen kautta voida suunnitella ulkopuolisen käytön käyntiä esimerkiksi saliin. Ulkopuolisen käytön käynti saliin voidaan järjestää avoimen päiväkodin tilojen kautta. Ryhmätilojen lisäksi myös aulat, käytävät, eteiset ja niihin liittyvät sopet ja syvennykset suunnitellaan leikkiin ja oleskeluun sopiviksi. Vältetään pitkiä käytäviä. Käynti kotialueelta toiselle suunnitellaan käytävän sijasta yhteisöllisten aulamaisten tilojen kautta, joille voidaan sijoittaa lasten toimintaa ja ruokailutilaa. Kullakin kotialueella on mahdollisuus taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen sanallisin, kuvallisin, ja musiikillisin keinoin. Ratkaisujen toivotaan houkuttelevan lasta oppimaan tutkimalla ja kokeilemalla. Käden taitojen harjoittaminen (mm. käsityöt ja nikkarointi) sekä arkiaskareet (mm. leipominen) ovat luonteva osa lasten elämää. Materiaalivalinnat, valot ja värit houkuttelevat lasta vaikuttamaan oman oppimisympäristön luomiseen ja muuntamiseen. Myös seinät ja lattiapinta ovat leikkimään ja liikkumaan houkuttelevia. Kaikilla kotialueilla on puolapuupari, renkaat ja köydet. Tilapintojen ja varustuksen värityksessä pyritään viihtyisyyteen ja rauhallisuuteen. Lisäksi lukemiseen, kirjojen katseluun, olemiseen ja rauhoittumiseen tarkoitettuja soppia löytyy jokaiselta kotialueelta. Lapsiryhmien yhteiskäyttöisiä pienryhmätiloja ovat esim. taide-, tiede- ja verstashuone sekä yleinen pienryhmätila. Lisäksi suunnitellaan kotikeittiötila, joka voidaan toteuttaa esim. syvennyksenä aulaan tai erotettavana tilana henkilökuntatilojen yhteyteen. Yhteiset tilat Isommille lapsille toteutetaan yhteinen ruokailutila tai ruokailutilaa voidaan jakaa myös kotiryhmien yhteydessä oleviin aulamaisiin tiloihin, jolloin osa lapsista voi ruokailla ryhmätilassa ja osa aulassa. Alle 3-vuotiaiden ruokailu järjestetään lapsiryhmän omissa tiloissa. Lapsiryhmät käyttävät ruokailutilaa useita kertoja päivässä, joten ruokailutila suunnitellaan sijainniltaan keskeiselle paikalle lähelle keittiötä. Ruokailutilan läheisyyteen sijoitetaan tarvittaessa WC-tila. Tilojen akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitila/liikuntasali suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi. Monitoimitilan ja välinevaraston sijainti ryhmähuoneiden läheisyydessä mahdollistaa tilan käytön lapsille pitkin päivää. Mahdollisuus yhdistää sali aula- yms. tiloihin mahdollistaa salin monipuolisen käytön. Päiväkodin varasto voi sijaita väestönsuojassa. Henkilökunnan tilat suunnitellaan kokonaisuudeksi ääneneristystarpeet huomioon ottaen. Henkilökunnan taukotila on erotettavissa erilliseksi tilaksi (Työsuojelulaki). Palvelukeittiön tilat suunnitellaan Espoo Cateringin ohjeiden mukaan. Palvelukeittöön on erillinen sisäänkäynti huoltopihalta. Kohteeseen rakennetaan yksi S1-luokan väestönsuoja. Västönsuojaan sijoitetaan sijoitetaan etupäässä sosiaali-, apu- ja varastotiloja. Laskentaperuste on esitetty huonetilaohjelmassa. Liite 5: Huonetilaohjelma

10 6.5. Pihaan liittyvät tavoitteet Piha jäsennetään aidatuksi leikkipihaksi, saatto-, pysäköinti- ja huoltoliikennealueeksi. Saatto- ja huoltoliikenne erotetaan toisistaan. Pihan suunnittelussa otetaan huomioon sen monipuolinen käyttö, toiminnallisuus, valvottavuus, ilkivaltaa ehkäisevät tekijät sekä kiinteistönhuollon tarpeet. (kts. kohta 6.7. Esteettömyys) Leikkipihan laajuustavoite on noin 2 205 m² (15 m² / hoitopaikka). Rinteeseen sijoittuva pengerettävä piha suunnitellaan kooltaan mahdollisimman suureksi. Tontti rajautuu lännestä puistoon. 6.6. Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. E-luvun tavoitearvoksi on Espoon päiväkodeille määritetty 130 kwh/m²/a. Tavoitearvo vastaa luonnosvaiheessa olevan energiatodistuksen (2012) B-luokkaa kouluja päiväkotirakennuksille. Kaukolämmöllä ja tämän hetken korkeatasoista tekniikkaa hyödyntäen E-luvun tavoitetaso 130 kwh/m²/a on saavutettavissa. Rakentamismääräysten sallimaa E-luvun maksimitaso on 170 kwh/m²/a. Poikettaessa yleisestä tavoitteesta esitetään perustelut tavoitetta suuremmalle E-luvulle. Suunnitteluvaiheen energialaskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 (2012) mukaan. Laskenta suoritetaan D3 (2012) kohdan 5.2.2 mukaisella dynaamisella laskentatyökalulla. Lisäksi hankkeessa laaditaan tavoitekulutuslaskenta valituilla teknisillä ratkaisuilla ja oletetuilla käyttöajoilla sisältäen määräysten mukaisen laskennan ulkopuoliset erilliskuluttajat (kuten sulatukset, ulkovalaistus ja valmistuskeittiö). Tavoitekulutuslaskennan perusteella määritetään luonnoksista hankkeen laskennalliset käyttökustannukset (energia ja vesi). E-luvun toteutumisen osoittava laskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaan. Laskennan tulokset esitetään (vähintään) energiaselvityksessä, joka sisältää D3 (2012) kohdan 5.1.1.1 mukaiset tarkastelut. Lisäksi laskennan kulusta ja lähtötiedoista tehdään erillinen selvitys. 6.6.1. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmöneristävyyden ja tiiviyden osalta noudatetaan RakMK osaa D3, Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012. Tiiviyden toteutuminen osoitetaan mittaamalla. Rakennuksen ilmavuotoluvun (q 50 ) tulee olla alle 2,0. Rakennusvaiheessa ilmanvuotoluku mitataan sekä lämpökamerakuvaukset tehdään sellaisessa vaiheessa, jossa korjauksia voidaan vielä tiiveyden parantamiseksi tehdä. Lisäksi tiiveysmittaukset ja lämpökamerakuvaukset suoritetaan takuuaikana.

11 Ulkovaipan osalta U-arvoina käytetään ensisijaisesti D3 vertailutason mukaisia eristystasoja. 6.6.2. Sisäilmasto Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sisäilman osalta saavutetaan korkea taso. Sisäilmaston laatutaso suunnitellaan hyödyntäen sisäilmastoluokitus 2008:n mukaisia vaatimuksia seuraavasti: Ilmanvaihtomäärien mitoitus perustuu S2 sisäilmastoluokkaan. Kesäaikainen lämpötila tulee täyttää S3 mukaiset vaatimukset niinä kuukausina, kun tilat ovat käytössä. Olosuhteiden toteutuminen osoitetaan olosuhdesimuloinnein. Rakennusmateriaalien ovat päästöluokaltaan M1-luokkaa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. 6.6.3. Arkkitehtuuriin liittyvät ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Rakennuksen massoittelussa kiinnitetään huomiota vaipan kokonaisalaan ja ikkunoiden kokonaisalaltaan tehokkaaseen sijoitteluun. Auringon aiheuttama ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella, jolla pyritään jäähdytyksen välttämiseen. Auringonsuojausten toimivuus esitetään tyyppitiloille tehtävien olosuhdesimulointien perusteella. 6.6.4. Tekniikan tarpeenmukaisuus Tekniikan tarpeenmukaisella käytöllä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tarpeenmukaisuutta tarkastellaan erityisesti ilmanvaihdon ja valaistuksen osalta. Päiväkotihankkeissa E-lukuun vaikuttavia merkittävimpiä tekijöitä ovat valaistustasot sekä valaistuksen tehokkuus, ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus sekä ilmanvaihdon sähkötehokkuus. 6.6.5. Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut keskitetään. Talotekniikan suunnittelussa huomioidaan muuntojoustavuuden näkökohdat. 6.6.6. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. 6.7. Esteettömyys Päiväkodin tilat ovat esteettömiä. Pääsy rakennukseen on esteetön. Jokaisesta lapsiryhmästä on esteetön pääsy leikkipihalle, jossa on mielenkiintoisia leikkivälineitä myös pyörätuolia käyttäville lapsille.

12 6.9. Rakennustekniset tavoitteet 6.9.1. Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet Rakennukset ja putkijohdot perustetaan pääosin maanvaraisina. Perustamisen suunnittelu edellyttää täydentäviä maaperätutkimuksia. Suunnittelussa otetaan huomioon tulvareitti. 6.9.2. Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Päiväkoti on kaksikerroksinen. Kaksikerroksinen ratkaisu edellyttää rakennuksen varustamista hissillä. Rakennusten energiatehokkuudessa noudatetaan tulevia RakMK D3 määräykset ja ohjeet 2012. Muita yleisiä tavoitteita ovat mm: Paloluokka on P1 - P2 suunnitteluratkaisusta riippuen. Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. Kosteuden välttämiseksi on suunnittelussa noudatettava Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998). Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, päiväkotikäyttöön soveltuvia materiaaleja. 6.10. LVIA-tekniset tavoitteet 6.10.1. Yleistä Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA - laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan tilakeskuksen ohjeen mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa.

13 6.10.2. Lämmitys Rakennus liitetään kaukolämpöön ja lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilaksi valitaan 55-35 C. Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehoon kiinnitetään erityistä huomiota. Ylisuuri liittymisteho kasvattaa tarpeettomasti liittymismaksua ja vuotuisia perusmaksuja. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. 6.10.3. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. 6.10.4. Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla. Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös huolehdittava. Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin, tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi. Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on vakioilmavirtaisille koneille alle 1,5 kw/m³/s ja muuttuvailmavirtaisille koneille mitoitustilanteessa alle 2,0 kw/m³/s. Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite on yli 70 %. Rakennukseen suunnitellaan tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmavirtasäätöisyys voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO 2 - että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus (erityisesti jos käytetään läsnäoloohjauksia valaistuksessa).

14 LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuus tavoitteena vähintään A-luokka. 6.10.5. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhyke-kohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää väyläpohjaisia ratkaisuja. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä. 6.10.6. Mittarointi Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Kohteen kokonaisenergiankäyttöä (sähkö- ja lämpö) seurataan tuntitasolla. Merkittäviä järjestelmiä sekä erilliskuluttajia seurataan lisäksi erikseen. Niitä ovat vähintään valaistussähkö, ilmanvaihtokoneet (myös lämmönkulutuksen seuranta), jäähdytyskoneet, kylmiöt ja keittiölaitteet. Lämpimän käyttöveden kulutus ja kierron lämmönkulutus mitataan erikseen. Lisäksi on pystyttävä seuraamaan mahdollisesti tontilla tuotetun uusiutuvan energian määrää. Vedenkulutus on alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiö sekä liikuntasali sosiaalitiloineen. Lisäksi päiväkodin kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla vuodontunnistusjärjestelmällä. Kaikkia tämän kohdan asioita on pystyttävä seuraamaan ja tallentamaan valvomon keskustietokoneelta sekä etäyhteydellä. 6.11. Sähkötekniset tavoitteet 6.11.1. Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. 6.11.2. Sähkötilat ja sähkönjako Rakennuksiin johtavat talojohdot asennetaan maakaapeleina. Pääkeskus kosketussuojaista kennorakennetta asennetaan pääkeskushuoneeseen (3,6 x 2,6 x 2,8 m). Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan sulakeautomaateilla, ryhmitysalue n. 300 m². Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin. Talojakamoon (2 x 3 m) sijoitetaan puhelintalo- ja atk-jakamo sekä -ristikytkentä, kulunvalvonnan keskusyksikkö. Kerrosristikytkennät asennetaan komeroihin. Tietojärjestelmähuoneeseen (2 x 3 m) asennetaan antennivahvistin, paloilmoitin/varoitinkeskus, hälytyksensiirtojärjestelmä, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Maadoituselektrodit ja betoniraudoituksen maadoitus. Asennukset seudun laitosten erityisohjeen mukaan.

15 Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al-tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimistotilat varustetaan pistorasiakouruilla. Päiväkodin putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla kaapeleilla. 6.11.3. Valaistus ja pistorasiat Päiväkodin lasten tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso on 300 100 Lx. Ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. 6.11.4. Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä puhelin, atk varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A siirtotieluokka E A. Ryhmähuoneissa varaudutaan älytaulujen ja projektorien asennukseen. Puhelimia mm. ryhmiin, hallintotiloihin ja keittiöön. Kaukomittauksena mitataan lämmön, veden ja sähkön kulutusta yhdestä mittauspisteestä. Tilojen sijoitus voi edellyttää porttipuhelimen asentamista. Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULA-kuuntelua ja televisiovastaanottoa varten ohjelmakanavanipuilla A, B ja C. Rakennukseen tulee induktiosilmukat RH1:iin ja saliin. Saliin hankitaan äänentoistojärjestelmä ja siihen liitetty silmukkavahvistin sekä langattomat mikrofonit. 6.11.5. Turvallisuusjärjestelmät Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan "munakellolla". Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä ilkivaltaa vastaan. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallentimella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella palovaroitinjärjestelmällä. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita. 6.11.6. Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle tai rakennuksen muodosta riippuen asennetaan porttipuhelinyhteys kaikkiin ryhmätila 1:iin ja lisäksi keittiöön. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan. Paristokäyttöinen aikakello keittiöön. 6.12. Huoltokirja Kohteesta laaditaan sähköinen Ryhti-huoltokirja (Granlund), johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii ja vie tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu nimetylle huoltokirjakoordinaattorille.

16 7. Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen laajuustavoitteet ovat: - bruttoala 1699 brm² (+ kylmät tilat 92 brm²) - hyötyala 1164 hym² (+ kylmät tilat 152 hym²) - lasten käyttämäy tilat 7 hym² / hoitopaikka - leikkipihan laajuus noin 2205 m² (15 m² / hoitopaikka) Suunnitelmille asetetaan tavoitteeksi, että hyötyala saavutetaan eikä bruttoalaa ylitetä. Liite 5: Huonetilaohjelma 8. Hankkeen kustannustavoitteet 8.1. Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman pohjana on käytetty liitteen 5 mukaista tilaohjelmaa. Kustannustaso: 5/2013, Haahtela ind. 83.0. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet: 1699 brm², 1164 hym². Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 5,72 milj. (alv 0%), 3367 / brm² (alv 0%), 38912 / hoitopaikka Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset. Liite 6: Tavoitehinta-arvio 8.2. Käyttökustannusennuste Paapuurin päiväkodin arvioidut käyttötalousmenot vuositasolla ovat henkilöstö- ja toimintamenot 1,10 M, toimitilavuokra 487 t /vuosi, yht. 1,59 M / vuosi ilman ALV. 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste 185 000 ilman ALV. 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu Espoon kaupunginvaltuuston 5.12.2012 hyväksymässä Vuoden 2013 talousarviossa on varattu 6 ryhmäiselle Paapuurin päiväkodille rahoitusta vuonna 2015 3,2 milj. ja vuonna 2016 2,1 milj.. Suunnitelma perustui kaavaehdotuksen rakennusoikeuteen 1500 kem². Vahvistetun asemakaavan mukaan rakennusoikeus on 1800 kem². Paapuurin päiväkoti on vanmahdollista rakentaa isommaksi, 7 ryhmäiseksi, asemakaavan rakennusoikeuden lisäyksen vuoksi. Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään tammikuussa 2014. Suunnitelmat valmistuvat helmikuussa 2015. Rakentaminen alkaa kesäkuussa 2015 ja päiväkodin on määrä valmistua kesäkuussa 2016. Rakennus otetaan käyttöön elokuussa 2016. 10. Tarvittavat toimenpiteet Päiväkodin rakennussuunnittelu käynnistetään hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Suunnitteluaikaa on varattu noin 13 kk.

17 10.1. Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin, yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset.