H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o 3 2010-2011 ISSN 0781-4151 Suomi ja koko Eurooppa siirtyi kesäaikaan maaliskuussa.
HALSTARI Seloste 2010-2011 N:o 3 2011 Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta 5 Komiteat rotaritoiminnassa 9 Meriturvaan tutustumassa, Klubineuvottelu 11 Lohjan kaupungin tulevaisuudesta 14 Intercity Tammisaaressa 17 Lohjan katujen nimistöstä 19 Rotarysäätiöseminaari 22 Vierailu Filmaxissa 26 Taidehuutokauppa taulujen ripustus 27 Taidehuutokauppa Kässän talossa 28 K-Rauta Tynninharjulla vierailu 29 Klubineuvottelu 30 Linnut harrastuksena Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, teksti, taitto, kuvat) 2
PRESIDENTIN AJATUKSIA VAIHTOKOKO- UKSEN LÄHESTYESSÄ Kun toimikauttani on jäljellä enää pari kuukautta, on aika hieman katsella taaksepäin ja ehkä kurkistaa tulevaankin. Aluksi perun pahat puheeni aktiivisuuden puutteesta edellisessä julkilausumassani. Kokouksissa käy se vakiomäärä jäseniä johon on totuttu. Loput ovat ns. kannatusjäseniä ja heitäkin todella tarvitaan. Nykyihminen on erittäin kiireinen ja eläkeläinen on vielä kiireisempi. Tästä huolimatta läsnäoloraportit kertovat uskomatonta kieltään aktiivisuudesta. Kokouksien osallistujamäärä on ilahduttavasti myös vakiintunut 16-19 jäseneen. Olemme saaneet hyvin noudatettua vuoden viikko-ohjelmaa. Muutoksia on tullut vain vähän ja peruutuksia vielä vähem- Presidentti Kalevi Laakso män. Toukokuun 4 päiväksi suunniteltu Olavi Virran keittokirja kuitenkin peruuntuu pahojen päällekkäisyyksien vuoksi. En vielä tiedä mitä on tilalla. Se selviää tulevalla viikolla. Kun kerran kurkistetaan eteenpäin, toivoisin jäsenien huomioivan 20.4.2011 klo 17.30 olevan ohjelman: Hiljaisen viikon sana. Tilaisuus pidetään Pyhän Laurin kirkossa. Puheen pitää veli Matti Kolehmainen. Tilaisuudessa esiintyy myös Kannelkuoro. Tilaisuuteen on kutsuttu Lohjan Kansalliset seniorit sekä naapuriklubi. Erilaiset yhteisöt panostavat paljon sen eteen että tulevat tunnetuiksi Tästä on mielestäni hyvänä esimerkkinä Helsingin pelastuslaitos. Stadin brankkari. Ajoneuvojen kyljissä ei enää lue pelkästään pelastuslaitos. Lisänä on esimerkiksi: Stadin brankkari auttaa aina. Nimeä voi toki käyttää muutkin pelastajat, mutta niin kuin ystäväni toimittaja Olli Ihamäki sen ilmaisi: Se vain ei istu, eikä soi niin kuin Stadissa. Ulospäin näkyminen, tunnetuksi tekeminen erilaisin keinoin on ollut kauteni toinen tavoite. Sillä sektorilla on vielä paljon tekemistä tulevillekin presidenteille. Kannattaa muistaa ettei kaikkea tarvitse tehdä itse. Tällä kohtaa katson kiitollisena kokouksissa ympärilleni. Kuvernööri Hannu Ervamaa antoi kuukausikirjeessään 9.3.2011 kaikille Rotaryklubeille käyttökelpoisen vinkin, lukutaito? Kyseessä on ikääntyvien ihmisten lukemisen parantaminen. Tietokoneen käyttö apuvälineenä lukemiseen? Olisiko haaste liian suuri järjestää PC:n peruskäsitte- 3
lykoulutus? Olen ikäihmisenä aloittanut harjoittelemisen ja kyllä se kohdallani on vieläkin melkoista kompastelua. Kulttuuri, jonka musiikki erilaisissa muodoissaan tarjoaa, on sen lisäksi että se on erinomaista viihdettä ja vaihtelua kokouksiimme, myös tunnetuksi tekemistä. Ajatelkaa: Lohjan Rotaryt järjestävät yhteistoiminnassa Lohjan Kaupunginorkesterin kanssa konserttitanssiaiset. Julisteita on ympäri kaupunkia. Vierailijoita tulee pääkaupungista asti. Voisiko olla makeampaa mainosta tunnetuksi tekemisessä. Koivulan tilalla järjestetty ulkoilmakonsertti elokuussa oli hyvän musiikin lisäsi uskomaton kokemus. Ilma oli kuin Välimerellä. Tunnelmaan vaikutti varmasti miljöö ja valot. Kun teemana vielä oli italialainen ilta, lämpöä illalla reilusti yli 20 astetta, vieraita yli 600, oli välimerellinen tunnelma valmis. Upeimpiin kokemuksiin kuluneena kautena kuuluu myös ehdottomasti taidehuutokauppa jonka järjestimme maaliskuussa. Jäsenet ja avecit olivat runsaslukuisesti ja innostuneesti mukana. Kokemus oli upea. Teimme taas jotakin uutta. Kaikkea haluamaani en tohdi tälle palstalle ottaa, mutta yhden kuitenkin. saimme 6.4.2011 järjestettyä ohjelman mukaisen Mannerheimin ruokaa tilaisuuden. Maksjoen Martat kutsuivat meidät ystävällisesti omalle tuvalleen viettämään iltaa. Jäseniä ja aveceja oli mukana yhteensä 17. Soile Skyttä piti aluksi Marskin pöytätavoista mielenkiintoisen ja hauskan esityksen. Luennon jälkeen söimme erittäin maukkaan päivällisen Mannerheimin tapaan. Tunnelma oli lämmin. Tarjoilu, jossa Soilen lisäksi oli mukana Eija Poutanen Martoista, sujui uskomattoman huomaamattomasti. Iloinen puheensorina, ja tyytyväiset ilmeet henkivät onnistunutta iltaa. Kun tänään katson viikkokokouksissa sisarien ja veljien keskinäistä olemista, sieltäkin henkii yhteenkuuluvaisuuden tunne. Kalevi Laakso On Kunnia Olla Rotary! 4
KOMITEAT ROTARYTOIMINNASSA Komiteoita ja niiden merkitystä käsiteltiin klubikokouksessamme 12.1.2011. Osoitteessa http://www.kolumbus.fi/rotary.lohja/ on klubimme säännöt. Niissä mainitaan klubin tehtävät ja toiminnan aihealueet. VII artikla käsittää komiteat. Siellä sanotaan kohdassa yksi, että Presidentin tulee hallituksen suostumuksella asettaa seuraavat vakinaiset komiteat: klubipalvelukomitea, yhteiskuntapalvelukomitea, ammattipalvelukomitea, kansainvälisen palvelun komitea. Kohdassa kaksi käsitellään klubipalvelua. Presidentin tulee hallituksen suostumuksella asettaa seuraavat komiteat huolehtimaan klubipalvelun piiriin kuuluvista tehtävistä: läsnäolokomitea, viikkoselostekomitea, toveruuskomitea, aikakausilehtikomitea, jäsenyyskomitea, jäsenlisäyskomitea, ohjelmakomitea, suhdetoimintakomitea sekä asettaa vuosittain yksi jäsen seuraaviin komiteoihin: luokitekomitea ja rotarytietoisuuskomitea. Kohta kolme käsittelee ammattipalvelua. Presidentin tulee hallituksen suostumuksella asettaa seuraavat komiteat huolehtimaan yhteiskuntapalvelun piiriin kuuluvista tehtävistä: inhimilliset kehitysmahdollisuudet -komitea, yhdyskunnan kehitys -komitea, ympäristösuojelukomitea, yhteistyökumppanit -komitea. Presidentin opaskirja vuodelta 2009 puolestaan toteaa klubissa tarvittavan ainakin alla olevat komiteat. Näyttää siis siltä, että meillä olisi aika uusia säännöt. Samalla voisimme vakavasti harkita klubin rekisteröimistä. Rotaryn tavoite Rotaryn tavoitteena on vaalia palvelemisen ihannetta kaiken arvossapidetyn yritteliäisyyden perustana, erityisesti: 1. kannustaa ja edistää tuttavuussuhteiden syntymistä ja siten luoda tilaisuuksia palvelemiseen; 2. edistää korkeaa liike- ja ammattimoraalia; arvostamalla kaikkea hyödyllistä työtä; jokaista rotaria näkemään oman ammattinsa tilaisuutena palvella yhteiskuntaa; Palveluväylä Palveluväylät luotiin 1920-luvulla selventämään Rotaryn tavoitetta. Klubipalvelu keskittyy toveruuden vahvistamiseen ja klubin tehokkaan toiminnan varmistamiseen. Ammattipalvelu kannustaa rotareita palvelemaan toisia oman ammattinsa avulla ja noudattamaan korkeita eettisiä arvoja. 5
3. auttaa jokaista rotaria toteuttamaan palvelemisen ihannetta yksityiselämässään, ammatissaan ja yhteiskunnan jäsenenä; 4. edistää kansojen välistä yhteisymmärrystä, hyvää tahtoa ja rauhaa palvelemisen ihanteen yhdistämien ammatti-ihmisten välisen ystävyyden avulla. Yhteiskuntapalvelu kattaa klubin projektit ja toiminnot, joilla se parantaa paikkakunnan elinoloja. Kansainvälinen palvelu kattaa toimet, joiden avulla levitetään Rotaryn humanitaarista apua ympäri maapallon ja jotka edistävät yhteisymmärrystä ja rauhaa maailmassa Lähde: Presidentin opaskirja 29.12.2009 Vähimmäisvaatimukset klubille Rotaryklubien tehokkaan toiminnan varmistamiseksi RI:n keskushallitus on hyväksynyt seuraavat vähimmäisvaatimukset: Maksetaan Rotary Internationalin per capita -maksut. Kokoonnutaan säännöllisesti. Tilataan virallinen Rotary World Magazine Press julkaisu (The Rotarian tai Rotary Norden). Toteutetaan palveluprojekteja, joilla autetaan oman paikkakunnan tai muiden maiden ihmisiä. 6
Otetaan vastaan kuvernööri, apulaiskuvernööri tai joku muu mahdollinen RI:n toimihenkilö. Pidetään voimassa sopiva yleinen vastuuvakuutus. Toimi yhteistyössä apulaiskuvernöörin kanssa, jotta voit varmistaa, että klubisi ylittää vähimmäisvaatimukset. Klubin hallintokomiteatehtävät. Klubin hallintokomitea on yksi klubin viidestä pysyvästä komiteasta. Klubisi voi muuttaa sääntöjään siten, että niistä käyvät ilmi tämän komitean erityistehtävät. Tarvittaessa voidaan nimittää alakomiteoita. Klubin hallintokomitean tulisi auttaa klubia saavuttamaan vuositavoitteensa. Klubin sihteerin ja rahastonhoitajan tulee olla tämän komitean jäseniä. Nimittämäsi komitean puheenhohtajan tulee kuulua klubin johtoryhmään. Klubinne hallintokomitealla on seuraavat tehtävät: Auttaa sihteeriä seuraamaan klubin läsnäoloa Pitää yllä klubin jäsenluetteloa ja raportoida RI:lle ja SR:lle Auttaa klubin rahastonhoitajaa keräämään jäsenmaksut Järjestää klubin viikkokokouksien ja erityistilaisuuksien ohjelmat Edistää klubin jäsenten keskinäistä toveruutta Toimittaa klubin viikkoselosteen ja ylläpitää nettisivuja Jäsenyyskomitean tehtävät ovat: Saavuttaa tulevan vuoden jäsenyystavoitteet käyttäen Suunnitteluopasta tehokkaille rotaryklubeille. Kouluttaa ja valmentaa klubin jäseniä siinä, kuinka sopivien ja monipuolisten jäsenten rekrytointi ja sitouttaminen on tärkeää. Tehdä luokitekartoitus, jolla varmistetaan, että klubin luokitteissa näkyvät ammattiväestön rakenteessa tapahtuneet viimeaikaiset muutokset. Tehdä klubiarvio, jolla varmistetaan, että jäsenkehitystoiminta on tehokasta. Laatia toimintasuunnitelma siitä, miten klubi toimisi kummiklubina, jos piiriin perustetaan uusi klubi. Palveluprojektikomitealla on seuraavat tehtävät: Saavuttaa klubin palveluprojektien tavoitteet tulevana vuonna Suorittaa paikkakunnalla ja klubissa tarvearviointi Suunnitella palveluprojekteja, sekä paikallisia että kansainvälisiä, ja käyttää siihen klubin, piirin ja RI:n resursseja sekä varmistaa, että projekteista tiedottaminen on suunniteltua Toteuttaa palveluprojekteja siten, että kaikki jäsenet osallistuvat niihin Arvioida kaikki palveluprojektit ja käyttää kokemuksia vahvistamaan tulevia projekteja 7
Rotarysäätiökomitean tehtävät Selvittää, missä Rotarysäätiön ohjelmissa klubi on tällä hetkellä mukana ja käyttää siinä apuna kirjaa Suunnitteluopasta tehokkaille rotaryklubeille. Selvittää klubin lahjoitusten määrä säätiölle käyttäen Member Accessiä osoitteessa www.rotary.org (presidentti). Määrittää, kuinka paljon klubi aikoo toimivuoden aikana lahjoittaa säätiölle ja mihin ohjelmiin klubi aikoo osallistua käyttäen apuna Suunnitteluopasta tehokkaille rotaryklubeille sekä lomaketta The Rotary Foundation Fund Development Club Goal Report Form, joka jaetaan PETSissä. Ottaa selvää niistä keinoista, jotka auttavat klubia tukemaan Rotarysäätiötä. Suhdetoimintakomitean tehtävät Saavuttaa suhdetoimintakomitean tulevan vuoden tavoitteet (katso suhdetoimintakomitean osiota kirjasesta Suunnitteluopas tehokkaille rotaryklubeille ) Perehtyä RI:n tiedotusmateriaaliin ja resursseihin Kertoa klubin toiminnoista jäsenille, tiedotusvälineille ja yleisölle Parantaa projekteja ja toimintoja, jotta ne kiinnostaisivat tiedotusvälineitä enemmän Auttaa luomaan sellaista julkista kuvaa, joka edistää jäsenkehitystä. Yllä oleva teksti on allekirjoittaneen esitelmästä klubikokouksessa 12.1.2011. - pentti kuosmanen - ROTARYHUUMORIA Vaalien alla muistettavaksi Kansanedustaja oli pitänyt valiokunnan kokouksessa pitkän ja sekavan puheenvuoron, josta kukaan ei saanut mitään selvää. Puheenjohtaja kysyi hämmentyneenä: - Tekikö edustaja jonkun ehdotuksen vai puhuiko edustaja muuten vaan? Kansanedustaja ponkaisi pystyyn ja vastasi: - Herra puheenjohtaja, minä puhuin muuten vaan. 8
MERITURVAAN TUTUSTUMINEN Meriturvan pelastautumiskoulutusyksikön johtaja Sami Raappana isännöi vierailuamme 19.1.2011. Aluksi hän kertoi omasta taustastaan ja totesi olevansa koulutukseltaan merikapteeni ja kotoisin Nummelasta. Merenkulun kokemuksensa hän on hankkinut pääosin ulkomaan linjoilla. Sieltä hän siirtyi luotsiksi ja edelleen Meriturvaan. Talossa vierailee vuosittain 2500 koululaista ja 2000 muuta vierasta vuodessa. Hän totesi ylpeänä, että heillä on laitteistoa, mitä ei muualta löydy. Maailman merenkulun oppilaitoksista käy henkilöstöä tutustumassa Meriturvan toimintaan. Uusia laitoksia pystyttävä tahot käyvät hakemassa mallia täältä. Kyseessä on opetushallituksen alainen laitos. Sen asiakkaita ovat ammattilaiset, yritykset ja yksityiset henkilöt. Mm. Ruotsin pelastushelikopterilentäjät käyvät Meriturvassa harjoittelemassa. Miksi tällainen laitos on sitten keskellä harjumetsää kaukana mereltä. Ainakin liikenneyhteydet ovat hyvät joka suuntaan. Toisaalta merta ei useinkaan tarvita, koska harjoitusympäristö on paikka, jossa eri muuttujia voi kontrolloida, jolloin turvallisuus voidaan maksimoida. Pimeäharjoitukset Vikingin kanssa tehdään merellä Inkoon edustalla. Opetuskielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Laitos on Bureau Veritaksen 9001 standardin mukaisesti toimivaksi sertifioima. Meriturva kuuluu kansainväliseen ala järjestöön IASST (International Association for Safety and Survival Training). Kuvassa vasemmalta ovat Sami Raappana, Tarja Virtasen poika ja mies, Kari Kalliala, Tarja Virtanen, rva Kalliala, taustalla vieras, Tellervo Kangas, Roger Weintraub, Mäkelä junior, Pirkko Mälkiä ja Raimo Mäkelä. 9
Kahvin ja esittelyn jälkeen siirryimme allasalueelle. Matkalla tutustuimme mm. seinälle ripustettuun valokuvakokoelmaan. Altaan mitat ovat: pituus 43 m, leveys 27 m, syvyys 5 m, veden syvyys 4 m. Veden lämpötila on 21 astetta. Koulutusaltaan tehosteet ovat: aallokko 110 cm (7 eri aaltotyyppiä), tuuli (12 tuuligeneraattoria á 6,5 kw, 80 db), äänitehosteet (hälytyskellot, helikopterin roottorin ääni, mayday-äänet, ihmisten huudot ym.) ja pimeys. Näkymä altaalle porrastasanteelta. Uutta altaassa on purjevene sitten viime käynnin. Isäntämme esitteli altaan reunalla paukkuliivit. Olennaista niiden käytössä on tietää, mistä liiveihin saa lisäilmaa. Sieltä voi nimittäin päästää myös liiat kaasut ulos, jos laukaisun jälkeen liivit kuristavat tai ovat muuten liian täynnä. Kyseiseen asiaan edes harva ammattilainen on perehtynyt. Altaaseen ilmestynyt purjevene ihmetytti läsnäolijoita. Se on jonkun koulutettavan ideasta poikinut parannus. Altaan reunalle on pelastettaviennostaminen suhteellisen helppoa. Sen sijaan kovassa aallokossa ja tuulessa veteen joutuneen nostaminen kannelle on aivan erilainen harjoitus. Normaaliin tapaan kävimme altaan päässä tutustumassa helikopterisimulaattoriin. Sitten kiipesimme ylätasanteelle hallia ihailemaan. Samalla tutustuimme liukurataan ja evakuointisukkaan sekä sen toimintaperiaatteeseen. Altaalta siirryimme saunomaan. Löylyt olivat makoisat. Illan kruunasi hyvässä seurassa nautittu ruoka ja kahvi. 10
KLUBINEUVOTTELU Hotelli Lohjan tiloissa pidettiin klubineuvottelu 26.1.2011. Aluksi presidentti Kalevi Laakso totesi, että Suomen Rotaryn tilastojen mukaan klubimme ei ole kokoontunut seitsemään kuukauteen, koska osallistumistietoja ei ole. Syy siihen selvisi. Sihteeri on ilmoittanut luvut tietokantaan muutaman päivän myöhässä. Pääosa muusta ajasta käytiin keskustelua taidehuutokaupan järjestämisestä. Taulut tulivat paikallisilta taideyhdistyksiltä ja klubimme toimi käytännön järjestelijänä. Pohdittiin käytännön järjestelyjä ja kunkin jäsenen tehtäviä 6.3. järjestettävässä tilaisuudessa. LOHJAN KAUPUNGIN TULEVAISUU- DESTA Presidentti oli saanut manattua paikalle 2.2.2011 itse kaupunginjohtajamme Simo Juvan puhumaan Lohjan kehitysnäkymistä. Häntä oli kuulemassa 17 jäsentä ja pari seuralaista Juva jaotteli Lohjan historian kolmeen jaksoon. Ensimmäinen oli muinainen kauppapaikka, koska harju oli hyvä maareitti ja toisaalta eteläpohjoissuunnassa oli vesireitti. Toinen vaihe oli vahvan teollistumisen aika. Sen huippu oli 1980-luvulla. Lohjan elämään vaikuttivat Kirkniemen paperitehdas, Lohjan paperitehdas, Kaupunginjohtaja Simo Juva 11
Lohjan kalkkitehdas, Elcoteq jne. Kolmas vaihe alkoi moottoritien tulosta. Ennen kulkusuunnat olivat länsi, etelä ja pohjoinen. Nyt suuntautuminen itään vahvistui, jolloin Lohja liittyi metropolialueeseen, vaikka sitä ei virallisesti siihen lasketakaan. Kunta-kauppala -rakenne on vaikuttanut olennaisesti alueen kaavoitukseen ja toisaalta palvelujen järjestämiseen. Tulevaisuuden haasteena on harjun kaavoitus, suurkaupan sijainti ja rautatie. Alun perin Muijala oli Lohjan ja Vihdin intresseissä. Vihdin kaavailema Ideapark on saanut kunnan unohtamaan Muijalan alueen. Rautatien kohdalla on omat haasteensa. Vaikka on selvästi osoitettu moottori- ja rautatien tukevan toisiaan, ei vaikutusalueella ole vielä riittävästi väestöpohjaa. Lisäksi ELY-keskus on valittanut Espoon Histaa koskevasta kaavasta, mikä tukisi tai minkä edellytyksenä oikeastaan on ratayhteys Helsinkiin. Helsingin mielenkiinto on puolestaan suuntautunut itään Sipoosta saadun alueen myötä. Lohjan tulevaisuuden haasteita ovat maankäyttö ja kaavoitus sekä palvelut. Kulttuuri on hoidettu vahvasti. Musiikkielämä ja teatteri toimivat vahvasti. Liikuntapaikkoja on runsaasti. Etenkin sisäliikuntatilat ovat runsaat. Kaupunginjohtaja kertoi olevansa suurkuntauskovainen. Hän kertoi tutustuneensa Skotlannin järjestelmään. Siellä on 5 miljoonaa asukasta ja 50 kuntaa ilman mitään väliportaita. Hallinto toimii siellä vallan mainiosti. Nyt meneillään olevat kuntaliitosneuvottelut onnistuessaan eivät tuo Lohjalle mitään välitöntä hyötyä. Lähinnä sen pitäisi auttaa pienempiä kuntia säilyttämään palvelujaan. Pitkällä aikavälillä suurkunta pystyy paremmin vaikuttamaan koko alueen kehitykseen. Esitys aikaansai kysymysten ryöpyn. Palattiinpa joiltain osin kunnan ja kaupungin välisiin skismoihin ennen kuntaliitosta. - pentti kuosmanen - ROTARYHUUMORIA Nainen selitti ystävättärelleen: Minä en ole koskaan tarvinnut miestä, koska minulla on rakkaat lemmikkini. Minulla on koira, joka murisee ja ärisee kaiket päivät. Papukaija, joka kiroilee kuin turkkilainen kaiket illat. Ja kissa, jota saa odottaa kotiin kaiket yöt. 12
ITERCITY TAMMISAARESSA 10.2.2011 Talvinen torstai-ilta ei tuntunut jäseniämme liiemmin houkuttelevan läntisen Uudenmaan rotaryklubien yhteiseen kokoukseen Yrkeshögskolan Noviaan. Edustin yksin koko Lohjalaista rotaritoimintaa. Muualta osallistujia oli kohtuullisesti niin, että meitä oli ruokailussa reippaasti yli kuusikymmentä. Illan avasi klubin presidentti Mats Lindholm sujuvan kaksikielisesti, kuten Tammisaaressa on vastaavissa kokouksissa aiemminkin. Aluksi hän kertoi Yrkeshögskolan NOVIAsta. Se on toinen kahdesta ruotsinkielisistä ammattikorkeakouluista. Päätoimialue on läntinen Uusimaa, mutta toimipiste on myös Turussa. Opettajia on noin 400 ja oppilaita yhteensä 4000. Sen jälkeen esiintyi Marko Reinikainen, tutkimusaseman varajohtaja, aiheena Sata vuotta Tvärminne-tutkimusta Itämeren tutkimusaseman silmin. Sen perusti Helsingin yliopiston eläintieteen professori Johan Axel Palmén (1845 1919). Tutkimustoiminta aloitettiin Espoon Lehtisaaressa Palménin vuokraamassa kesäpaikassa, missä se toimi vuosina 1889-1899. Koska Palmén ei onnistunut ostamaan kiinteistöä, hän etsi tutkimusasemalle uutta paikkaa ja päätyi vuonna 1901 Tvärminnen kylään Hankoniemellä, mistä hän osti pääosan tulevan tutkimusaseman maista. 13
Krogaruddenin vanhasta torpasta Palmén kunnosti asuintilat. 1903 1904 torpan viereen rakennettiin kaksikerroksinen laboratorio, joka on edelleen käytössä (vanha laboratorio). Palmén maksoi maakaupat ja koko rakennustoiminnan omista rahoistaan. Hän testamenttasi Tvärminnen eläintieteellisen aseman ja suuren osan omaisuuttaan Helsingin yliopistolle. Interciy-kokouksen osallistujia Tammisaaressa 10.2.2011. Ensimmäisessä rivissä oikealla Lohjan klubin ainoa edustaja Pentti Kuosmanen. Aluksi illan esitelmöitsijä näytti alueen karttaa ja totesi Pohjanpitäjän lahden olevan Itämeren pienoismalli. Sinne nimittäin purkautuvat Karjaanjoen vedet (ja niiden tuomat ravinteet). Lahden suolapitoisuus pienenee sen pohjukka lähestyttäessä. Aivan pohjukassa on makeaa vettä. Runkolevien määrä on lisääntynyt voimakkaasti koko tutkimusalueella niin, että sen peittämästä pohjasta kalojen on vaikea löytää ruokaa. Sillä on voimakas vaikutus kalakantoihin. Veden samentuminen runsaan leväkasvuston vuoksi on tuhonnut rakkolevän, joka on sentään palannut ulkosaaristoon. Tosin se ei kasva yhtä syvällä kuin aiemmin. Seuraavaksi Marko Reinikainen esitteli netissä olevan yleisesti hyödynnettävän tietojärjestelmän Tvärminnen alueen tutkimustuloksista http://maps.tvarminne.helsinki.fi/. 14
Portaalin avulla esitelmöitsijä havainnollisti Storfjärdenin lämpötila- ja suolaprofiilia eri syvyyksissä eri kuukausina. Siitä saattoi havaita, että vain syysmyrskyt hapettivat kunnolla alueen vedet pohjia myöten. Muutamia muita esimerkkejä käyttäen Marko Reinikainen esitteli pitkäaikaisen tutkimustiedon tietokantojen hyödyntämistä erilaisten muutosten seurannassa. Parhaimmillaan heillä on sadan vuoden tiedot alueen luonnon oloista. Esitelmää seurasi vilkas kyselytuokio asian tiimoilta. Seuraavaksi käytiin lyhyesti kierros klubien Itämerihakkeista. Niitä ei juurikaan ollut yläjuoksulla. Aktiivisimpia asiassa ovat olleet Tammisaaren ja Karjaan Rotaryklubit esimerkkinä Fosforfälla eli peltojen laskuojiin rakennettu fosforipyydys. Rotarypiirin 1420 aktiviteetit esitteli tuleva kuvernööri Mikael Kietz. Hän kertoi piirillä olevan Itämeri-projekti, jolla on vetäjä. Asiaa koskeva sivusto on Internet-osoitteessa http://rotary.dicole.net/itameriprojekti Piirin tavoitteena on, että myös muihin Itämeren valuma-alueella toimiviin rotaripiireihin luodaan vastaava organisaatio. Itämeren rantavaltiosta Suomen/Viron, Ruotsin/Latvian ja Tanskan/Liettuan ja Puolan välillä ovat jo toimivat rotariyhteydet. Monet sekä nykyiset että tulevat alueen kuvernöörit ovat ilmaisseet kiinnostuksensa olla mukana Itämerihankkeessa. Tavoitteena on saada koko valuma-alueen 72.000 rotaria tietoiseksi ja kiinnostumaan Itämeren tilasta ja toimimaan sen parantamiseksi. 15
Piiri 1420 on ottanut Itämeri-projektia varten käyttöön uusimpaan yhteisölliseen mediaan perustuvan Dicole-yhteisötyö-alustan, jolla projektin materiaaleja ylläpidetään, kehitetään ja jaetaan mukana oleville rotariklubeille ja piireille sekä mukaan haluaville yhteistyökumppaneille. Jokainen mukana oleva voi tällä työkalulla seurata hankeen etenemistä, osallistua hankkeen sisällön kehittämiseen sekä tiedon jakamiseen. - pentti kuosmanen - LOHJAN KATUJEN NIMISTÖSTÄ Torsti Salonen vieraili klubissamme 23.2.2011 kertomassa Lohjan katujen nimistä ja niiden taustoista. Nimeämisperiaatteina pitäisi olla historiallisuus, ohjaavuus ja toimivuus. Lisäksi on syytä kiinnittää erityistä huomiota kieliasuun. Historiallisuus tarkoittaa paikannimien säilyttämistä tai taustalla voi olla kulttuurihistoria. Esimerkiksi Metsolankatu Nummentakana on saanut nimensä siellä aikanaan sijainneesta Metsolan huvilasta. Ampumaradankatu on puolestaan saanut nimensä Suomen kaartia varten Torsti Salonen perustetusta ampumaradasta, joka toimi 1890- luvun puolivälistä 1920-luvulle asti. Ohjaavuus voi olla sitä, että kadun varrella on huomattava kohde, josta nimi tulee kuten Torikatu. Katu voi johtaa kohteen suuntaan, kuten Nummentie. Sitä pitkin liikenne ennen vanhaan kulki Nummen suuntaan. Ohjaavina toimivat myös alueelle tyypilliset nimet kuten Nummentausta tai Nummentakana. Nimen pitäisi olla myös sopiva ympäristöönsä, kuten Ruiskuja, Ohrakuja ja Vehnäkuja Moisiolla rajoittuen suoraan viljeltyyn peltoon. Toimivuus edellyttää logiikkaa, jonka perusteella outo henkilökin voi missä mennään. Systematiikka edustavat nimitykset katu, kuja (toisesta päästä suljettu), tie, raitti. Kadunnimen jatkuvuus on myös tärkeä seikka. Lohjallakin on valitettavia poikkeuksia esim. Linnaistenkatu. Jos lähdemme Torikadulta Linnaistenkatua, jou- 16
dumme kulkemaan pätkän Paikkarinkatua ja Tehtaankatua palataksemme takaisin Linnaistenkadulle. Siuntionkatu on toinen esimerkki. Sen oli suunniteltu kulkevan radan yli Siuntion rajan suuntaan. Koska radan ylitystä ei koskaan Saajoksen nurkalle tehty, katu katkesi ja samoin numerointi. Oikean osoitteen löytäminen oli varsin työlästä. Asia on myöhemmin korjattu muuttamalla radan harjunpuoleisen kadun nimi Kirjailijankaduksi. Eipä Laurinkatu, Kirkkokatu, Rovastinkatukaan kaikkein johdonmukaisimpia liene. Virkkalan suuntaan jatkettaessa kadun nimi muuttuu edelleen moneen kertaan: Laurinkatu, Ojamonharjuntie, Maksjoentie, Virkkalantie. Toimivuuteen kuuluu myös nimien selkeys ja lyhyys. Lohjalla ei toivottoman pitkiä nimiä juuri harrasteta. Poikkeuksena on mm. Sophie Mannerheimin Tie. Kieliasulta edellytetään mm. neutraalisuutta. Torakkamäkeen Virkkalassa mietittiin aikanaan kadunnimeksi Torakkamäentie. Sitä ei kuitenkaan voitu ottaa käyttöön, koska se olisi saattanut aiheuttaa aiheetonta alueen arvon alennusta. Sen sijaan katu nimettiin Vallaantieksi. Joskus kaksikielisten nimien käyttö johtaa hassuihin käännöksiin kuten Kaivurinkatu Grävarmaskinsgatan. Huomionosoituksena katu voidaan myös nimetä henkilön mukaan. Tässä suhteessa Lohjalla ollaan oltu pidättyväisiä. Ilmarinkatu on saanut nimensä Ilmari Sippolasta, joka oli aikansa merkittävä vaikuttaja Lohjalla. Hän oli kansakoulun johtajaopettaja ja kauppalan isä. Vuorikatu on puolestaan saanut nimensä Ilmari Vuorisesta. Hän oli Lohjan ensimmäinen kauppalanjohtaja. Lohjan kauppalan alueella nimistötyötä teki lähinnä yhden miehen toimikunta. 1920-1930 lukujen vaihteessa siitä vastasi lohjalainen opettaja, rehtori ja kulttuuripersoona Väinö Hirsjärvi aina 1950-luvulle asti. Keskusta sai kalevalaisia kadunnimiä kuten Louhenkatu, Nyyrikin katu, Vellamonkatu ja Väinämöisenkatu. Paikkaan liittyviä kadunnimiä on mm. Linnaistenkatu, joka sai nimensä sen varrella sijainneesta rakennuksesta Helsingtorp. Sen lohjalaiset tunsivat nimellä Villa Linnainen tai Villa Luther. Kasarmikatu on puolestaan saanut nimensä muinaisesta kasarmista, joka sijaitsi nykyisen Prisman paikalla. Amerikankatu on puolestaan saanut nimensä palattuaan Yhdysvalloista varakkaana miehenä ja rakennettuaan Suomi-Bio -elokuvateatterin nykyisin tyhjillään olevalle tontille vinottain 17
Prismaa vastapäätä. Pohjolankatu sai nimensä Pohjolanmäestä, jolla toimii nykyinen Lohjan lukio. Mäki sai nimensä paikalla aikanaan sijainneesta elokuvateatteri Pohjolasta. Suomalaisia merkkihenkilöitä esiintyy runsaasti Moison alueella. (Maunu) Tavast, (Robert) Boldt, (Tapani) Löving, (Jaakko) Ilkka, (Klaus) Fleming ja (Arwid) Kurki ovat antaneet nimensä alueen kaduille. Suitian kartano on aikanaan kuulunut Klaus Flemigille. Tapani Löving on vaikuttanut Lohjan seudulla. Arwid Kurki taas on Suomen viimeinen katolinen piispa. Lohjan kunnan puolella nimeäminen alkoi vasta 1960-luvulla. Sitä varten oli nimitoimikunta. Muutamia mielenkiintoisa nimiä illan esitelmöitsijä otti sieltäkin esiin. Virkkalassa on alue, jota on kutsuttu Viinamäeksi. Viinamäentie ei oikein tuntunut sopivalta kadunnimeltä. Jollakin toimikunnan jäsenellä välähti, että viina ja meteli kuuluvat yhteen. Niinpä alueelle tuli Metelimäentie. Kala Kukkosen tie on saanut nimensä kalakauppiaasta, joka oli tavallinen näky Virkkalassa. Hän kävi aamuvarhaisella ostamassa Inkoon kalastajilta kalaa. Sitä hän kiersi myymässä Virkkalan alueella ja tuli näin hyvin tunnetuksi. Jönsbölessä on kadunnimet muodostettu vanhojen tilojen mukaan. Routiolla esiintyy nimi Ratsutilantie. Routio on nimittäin vanha ratsutila, jonka kunta osti 1960-luvulla. Ventelän ja Laakspohjan historia 1600-luvulta kuvastuu nimessä Anna Slangin tie (Asemanpelto). Annan mies kuoli 1648, jolloin koko Laakspohjan kartano jäi hänelle. Jollain konstilla Anna Slangilta vietiin omistusoikeus tilaan. Hän joutui muuttamaan Ventelän tilalle, joka kuului silloin Laakspohjan kartanoon. mie- 18
hensä muistoksi Anna Slang lahjoitti Lohjan kirkkoon kruunun, joka on alttarilta päin järjestyksessä toinen. Torsti Salonen päätti esityksensä Muijalaan. Siellä on runsaasti jo hävinneiden tilojen mukaan nimettyjä katuja. Historiasta tulevat myös nimet Tytykuja (tyty=pato) ja Myllyoja. Esitys oli todella mielenkiintoinen ja runsaasti kysymyksiä herättävä. Seurasi vilkas keskustelu. - pentti kuosmanen - ROTARYSÄÄTIÖSEMINAARI Osallistuin koulutukseen Tampereen AMK:n tiloissa 26.2.2011. Aiheena oli Rotarysäätiön (TRF = The Rotary Foundation) toiminta. Ilmottautuneita oli 122. Taisi PR-seminaari kuitenkin viedä noin parikymmentä henkeä, koska tyhjiä paikkoja oli melkoisesti. Alempana on kokouksen ohjelma. Seminaarin avaus, Matti Wall, RRFC Vyöhyke 15 TAMK, tervehdys, Markku Lahtinen, TAMK:n rehtori Rotarysäätiö RI:n keskushallituksen näkökulmasta, PRID Lars-Olof Fredriksson RI:n ja Rotarysäätiön talous ja tulevaisuus, ajankohtaista Rotarysäätiöstä Matti Wall, RRFC Vyöhyke 15 Poliovalvonta Suomessa ja maailmalla, Merja Roivainen, THL, Viruslaboratorio, Suomen Rotaryn poliorokotusprojekti UM:n Kehitysyhteistyöosaston kanssa Afganistanissa Matti Honkala RC Vyöhyke 15 - Afganistan PolioPlus-hanke - PolioPlus uppdate - RI:n kiitoskirje Kokemuksia poliorokottamisesta Intiassa, Matias Röyttä D 1410 Miten kartutamme Rotarysäätiötä? Tauno Lovén, ARRFC, Vyöhyke 15 Säätiön ohjelmista, Minttu Lampinen, Piirin 1390 Säätiökomitean pj. Ennakkotietoja Tulevaisuussuunnitelmasta, Future Vision Plan; Kaapo Pulkkinen, ARRFC Vyöhyke 15 Oli mielenkiintoista kuulla, että Polio Plus-projektin jatko näyttä onnistuvan. Ongelma-alueet ovat edelleen samat: Intia, Nigeria, Kongon Demokraattinen tasavalta, Angola, Pakistan ja Afganistan. Suuria edistysaskelia odotetaan otettavan kuluvan vuoden aikana. Suuri huolen aihe 19
Polio Financing, 2010-12 (January 2011 FRR Publication) Germany USAID US CD C UK Russian Federation G8 12 % IFFIm WB Investment Partnership for Polio Bangla desh India Domes tic Resource s 2 1% Multilateral Sector 2% Bill and Melinda Gates Foundation Rotary International Congo Norway Private Se ctor 2 4% Go ogle Fo undation Others Non-G8 OECD/ Othe r 2% 2011-12 Funding Gap: US$ 720 m of $1.86 B Budget Funding Gap 39% on edelleen projektin rahoitus. Linda ja Bill Gatesin säätiön lahjoitus on odottamassa rotarien onnistunutta keräystulosta. Toisaalta säätiön asiamiehet kantoivat huolta muiden rahastojen varojen huonosta kertymisestä, kun valtaosa lahjoituksista menee polion vastaiseen taisteluun. Erityistä mielenkiintoa herätti esitys tulossa olevasta rotarisäätiön (TRF=The Rotary Foundation) toiminnan modernisoinnista. Tässä yhteydessä käytettiin puheenvuoro, jossa vahvasti suositeltiin klubeja rekisteröitymään yhdistyksiksi. Aineisto on kaikkien luettavissa linkistä http://www.rotary.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=3 38&Itemid=272. Päätin lisätä tähän artikkeliin Suomen Rotaryn sivuilta löytämäni artikkelin säätiöstä. Olen muokannut sitä osin, koska kyseessä on liite kuvernöörin kuukausikirjeeseen vuodelta 2007. - pentti kuosmanen - The Rotary Foundation of Rotary International Rotarysäätiö The Rotary Foundation Mitä Säätiö tekee ja mihin se pyrkii? Joskus kuulen sanottavan, että Rotarysäätiö, meidän oma säätiömme, on kuin musta aukko, johon kerätään rahaa eikä sitä milloinkaan palauteta 20
eikä sillä tehdä mitään hyödyllistä. Rahat käytetään byrokratian pyörittämiseen ja kaukana meistä. Tällainen käsitys on hieman häkellyttävä ja vaikea ymmärtää. Selvitetäänpä lyhyesti asiaa: Yhdysvaltalainen Charity Watch, joka seuraa noin 150 000 yleishyödyllistä järjestöä maailmanlaajuisesti, on useana vuonna luokitellut Rotarysäätiön parhaaseen eli neljän tähden luokkaan. Näitä parhaan arvion saaneita järjestöjä on vain noin 1000. Rotarysäätiö on yksi maailman suurimpia yksityisiä hyväntekeväisyysprojekteja tukeva ja stipendejä jakava säätiö. Sen varat ovat yli 600 miljoonaa dollaria. Varat kertyvät vuositasolla siten, että me rotarit ja Rotaryn ystävät sijoittavat noin 2/3 vuotuisista tuloista, jotka ovat noin 150 miljoonaa dollaria, hankkimalla mm. Paul Harris Fellow tunnustuksia omille jäsenillemme tai henkilöille, jotka ovat osoittaneet erityistä harrastusta Rotaryn aatteita ja toimintaa kohtaan. Varoja kertyy myös siitä tuesta, jonka annamme Pysyvälle Rahastolle The Permanenet Fund, joka on säätiömme varmuusrahasto ja jonka tuloja ei käytetä minkään ohjelman rahoittamiseen, mutta jonka tuotoista osa voidaan ohjata ohjelmiin. Humanitaariset projektit Vuosittain varoja jaetaan humanitaarisiin projekteihin eli kaksinkertaistaviin avustuksiin Matching Grant, piirien yksinkertaistettuihin avustuksiin District Simplified Grant ja nyt myös ns. 3-H ohjelmaan eli Terveys, Nälkä, Inhimillisyys Health, Hunger and Humanity - projekteihin yli 50 miljoonaa dollaria. Nämä ohjelmat ovat kaikki ns. humanitaarisia ohjelmia. Samanaikaisesti varoja annetaan erilaisiin koulutusstipendeihin noin 30 miljoonaa dollaria ja tuetaan Polion hävittämiskampanjaa noin 30 miljoonalla dollarilla. Stipendit Koulutusstipendit sisältävät sekä Vuoden Yliopisto opinnot mahdollistavat Hyväntahdon lähettilään eli Amabassadorial Scholarship - stipendit, Rauhan ja konfliktin ratkaisuun erikoistuneet stipendit, joita vuosittain jaetaan 60 kappaletta, mahdollistaa kahden vuoden opinnot eräissä maailman huippuyliopistoissa. Vaatimukset näihin stipendeihin ovat tiukat. Kuitenkin myös oma piirimme on saanut niitä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Tämän ohella jaetaan vuosittain myös lyhyempiä stipendejä mm. yliopisto-opettajille. 21
Ryhmävaihdot Vuosittain piireillä on mahdollisuus lähettää ryhmä nuoria ammattilaisia noin viiden viikon opintomatkalle johonkin maailman kolkkaan. Oman piirimme vaihto suuntautuu tänä vuonna Australiaan. Ryhmään kuuluu yleensä viisi jäsentä ja kokenut rotari toimii johtajana. Aikaisemmin matkoja on tehty ns. GSE (Group Study Exchange) ohjelman puitteissa mm. Yhdysvaltoihin, Australiaan, Intiaan, Brasiliaan, Japaniin, Meksikoon. Matching Grant projektit Piirissämme oli viime rotaryvuonna käynnissä kaikkiaan 22 Matching Grant projektia, joissa varoja oli käytössä yhteensä yli 300 000 dollaria. Tästä Rotarysäätiö oli antanut suorana tukena 110 000 dollaria, piirit noin 76 000 dollaria ja klubit olivat itse hankkineet rahoitusta noin 85 000 dollaria. Humanitaarisia projekteja oli käynnissä lähialueella Virossa, mutta myös etäämmällä Egyptissä ja Argentiinassa. Mukana oli kaikkiaan 31 klubia piiristämme sekä klubeja mm. Ruotsista, Saksasta ja Hollannista. Myös sikäläiset piirit ojensivat auttavan kätensä. Tämän lisäksi oli piirissä kaksi projektia, jotka olivat lähteneet liikkeelle piiristä 1390 eli pohjoisesta naapuripiiristämme. TAVOITE Tänä Rotaryvuonna on keskeisin tavoite saavuttaa tilanne jossa Jokainen Rotari antaisi jotakin säätiöllemme. Tämä merkitsee, että jokaisen klubin olisi annettava jokin summa joko Vuosirahastoon tai tuettava jotakin projektia tai tuettava Pysyvää Rahastoa. SUSTAINING MEMBERS KANNATUSJÄSENET Parasta olisi jos voisimme saavuttaa sen tilanteen, että kaikki piirimme rotarit olisivat säätiömme KANNATUSJÄSE- NIÄ/SUSTAINING MEMBER. Tämä ei ole mahdoton tavoite. Tälle hetkellä se on saavutettavissa antamalla 72 euroa/jäsen säätiöllemme. Helpoiten se onnistuu kun klubi maksaa rahat säätiölle ja kerää ne jäseniltään. Kun tämän jälkeen toimitatte kuitin suorituksesta ja luettelon niistä jäsenistä, jotka ovat halunneet tällä tavalla auttaa säätiötämme Tekemään hyvää maailmassa saa jäsen Sustaing Member statuksen ja voi itse hiljalleen kartuttaa myös omaa Paul Harris Fellow tiliään, antamalla silloin tällöin pienen henkilökohtaisen lahjan. 22
Filmax Oy INNOVATIIVINEN GRAAFISEN ALAN YRITYS LOHJALLA Keskiviikon 2.3.2011 tutustumiskohteena oli Filmax. Seitsemän hengen voimin pyöritettävällä liikkeellä on pitkä historia Lohjalaisen valokuvauksen alalla. Isäntänä toimi toimitusjohtaja Marko Puumalainen apunaan yrityksessä myös valokuvaajana toimiva Kari Saaristo. Kahvitarjoilun jälkeen jakauduimme kahteen ryhmään. Talon toimintaa ja tuotteita esitteli Marko Puumalainen. Saariston osaksi jäi kuvakirjan teon esittely. Kari Kalliala, Jorma Mäenpää, rouva Kalliala, rouva Mäenpää, Tarja Virtanen, Kalevi Laakso, Marko Puumalainen ja Eero Ratalaiho Yläkerrassa meille selvisi, että liikkeen tuotteista valokuvien teko ja toimittaminen on hyvin pieni osa, joskin kannattava. Suurempi liiketoiminnan haara on arkkitehtitoimistoille tulostettavat erilaiset seinäkkeet ja kuvaelementit sekä kalvot. Parhaillaan iso Rolandin piirturi työsti kuorma-autoihin tulevia graafisia kalvoja. Kotioloihin tiskipöydän ja kaapin väliin voidaan tehdä valokuvasta levy, joka liimataan esimerkiksi laatoituksen päälle. Materiaali on pahviveitsellä työstettävää, vaikka pinta kes- Kuvassa Kalevi Laakso, Eero Rantalaiho ja Filmaxin toimitusjohtaja Marko Puumalainen 23
tää painepesurilla pesemisen. Jos asiakas haluaa, voi hän tilata valmiiksi kuvioidun kaakeliseinän Filmaxista. Eri vaihtoehtoja on hurjan paljon. Vain mielikuvitus asettaa niille rajat. Meitä huomattavasti lähempänä ovat kuvakirjat. Niitä on erityyppisiä. Alakerrassa oli niiden tekemistä varten Xeroxin digipainokone. Sillä palvellaan lohjalaisten lisäksi valokuvaliikkeitä ympäri Suomen. Kirjojen koot ovat 29,7x21,0 cm; 21x21cm; 30x30 cm sekä A4 vaakasuoraan. Lehtien määrä 24-40 lehteä. Taitto-ohjelman voi ladata ilmaiseksi nettisivuilta http://www.filmax.fi. Kun kirja on valmiiksi taitettu, aineiston voi lähettää teetettäväksi. Valmistus kestää kuusi työpäivää. Kirjan voi tilata postilla kotiin tai sen voi noutaa suoraan liikkeestä. Valokuvakirjan etuina voi pitää sen säilyvyyttä, ohuutta albumiin verrattuna ja teon nopeutta, koska kuvia ei tarvitse jälkikäteen liimailla albumiin. Samoin tekstitys syntyy taittovaiheessa. Kirjasinvaihtoehtoja ja värejä on runsaasti. Vaikka kuvan tuottamiseen käytetään digitaalista painoa, on kuvan laatu todella hyvä ja riittää useimmille tavallisille kotitarvekuvaajille. Kansivaihtoehtona on yksivärinen kansi, jossa on neliskulmainen aukko keskellä. Niissä on neljä värivaihtoehtoa. Itse pidän enemmän personoidusta kannesta, joka nostaa hintaa ainakin parilla kympillä. Silloin kannen ja takakannen kuvan voi vapaasti valita, sekä kirjoittaa selän tekstin. Kysyin valokuva-asiakkaiden ja kirjoja teettävien suhdetta. Puumalainen arveli heillä sen olevan kirjoja tilaavien osuus 15 prosenttia. Siinä on todella suuri kasvupotentiaali, kun USA:ssa vastaava luku on 75 prosenttia. Ilmeisesti asia on vielä liian uusi meille Lohjalaisille. Yläkerran esitysten jälkeen siirryimme kellariin Kari Saariston op- Kuvassa vasemmalta Kari Saaristo, Eero Rantalaiho, Jorma Mäenpää, rouva Mäenpää 24
piin. Tapansa mukaan hän ylisti käytössään olevaa Mac:ia maasta taivaaseen. Sen jälkeen kävimme läpi koko kuvakirjan tekoprosessin askel askeleelta. Sen perusteella uskon kuulijoiden rohkaistuneen yrittämään kuvakirjan tekoa. Niin helpolta se vaikutti. Osallistujia olin laskevinani 18 henkeä, joista kolme oli puolisoa. Vierailu oli tosi mielenkiintoinen ja silmiä avaava. - pentti kuosmanen - ROTARYHUUMORIA Oppia ikä kaikki Opettaja kertoi luokalieen: - Ja ajatelkaa, että muinoin, kauan sitten, näillä main oli vilisemällä susia ja karhuja. Jesse viittasija kysyi: - Pelkäsikö opettaja silloin paljon? Rationalisointia Konttorissa pidettiin palaveria. Osastopäällikkö piti puhetta: - Olemme havainneet, että yrityksemme paperisota on kasvanut niin, ettei kukaan enää tahdo löytää aikaa varsinaisten töittensä tekemiseen. Siispä jokainen hävittää silppurilla kaikki yli kolme vuotta vanhat asiapaperit. Jokaisesta paperista on otettava kaksi varmuuskopiota. Liputus Itsenäisyyspäivän aattona espoolaisen koulun opettaja kysyi luokaltaan: - Tiedättekö, miksi lippu liehuu salossa huomenna? Ääni luokasta: - Liehuu se täällä Espoossakin! Etiketti Käytöstapakonsultti kysyi vanhalta diplomaatilta: - Herra suurlähettiläs, onko mielestänne korrektimpaa juoda olutta lasista kuin pullon suusta? - Tietysti pullon suusta. Silloin joutuu koko ajan pitämään etiketistä kiinni. 25
TAIDEHUUTOKAUPPA TAULUJEN RI- PUSTUSTA Kalevi Laakso ja Matti Kupari neuvottelevat taulun paikasta. Kimmo Leppälä, Veikko Salminen seuraavat silmä tarkkana, kun Markku Paasonen ripustaa taulua seinälle. Meitä klubilaisia kokoontui kohtuullinen liuta Kässän talolle lauantaina 5.3.2011 tarkoituksena ripustaa taulut seinille huutokauppaa varten. Lohjan taideyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Liisa Läntinen ja veli Jukka Kanervisto kiikuttivat taulut paikalle ripustamista varten. Homma alkoi sähäkästi. Taulut nousivat paikoilleen ilman ähinöitä ja pahoja mutinoita. Välillä käytiin kahvilla. Lopuksi säädettiin kokonaisuudet kuntoon sijoittelemalla tauluja uudelleen sekä nostamalla ja laskemalla niitä eri korkeuksiin. Viimeiseksi työksi veli Jukka ja rouva Läntinen numeroivat taulut. Jukalle syntyi kannettavalle tietokoneelle tietokanta taulujen nimistä, tekijöistä, tekniikasta jne. Reilulla parin tunnin ahkeroinnilla olimme valmiita seuraavan päivän koitokseen eli varsinaiseen tauluhuutokauppaan. Kalevi Laakso, Marja-Liisa Läntinen, Tarja Virtanen ja hänen miehensä sekä Markku Paasonen. Selin Veikko Salminen, Matti Kupari, Jukka Kanervisto, Kimmo Leppälä, Kalevi Laakso. Vasemmalla Kimmo Leppälä ja Veikko Salminen ovat säätämässä taulun paikkaa. 26
TAIDEHUUTOKAUPPA KÄSSÄN TA- LOSSA Klubimme teki uuden aluevaltauksen järjestämällä taidehuutokaupan 6.3.2011 Kässän talossa Virkkalassa. Tuoton käyttökohde on Zimbabwen AIDS-orpojen koulunkäynnin tukeminen. Yhteistyökumppanina olivat taiteen harrastajat, joiden tauluja oli kertynyt myytäväksi 74 kappaletta. Tästä kiitos Jukka Kanervistolle, joka oli saanut taitelijakumppaneitaan tähän yritykseen mukaan. Paikallislehdissä olimme saaneet mukavasti palstatilaa ja ikkunamainoksia levitettiin yrityksiin yms. paikkoihin. Tilaisuutta edeltävänä päivänä olimme ripustamassa tauluja Kässän talon seinille ja ihastelimme aiheiden kirjoa tauluissa. Oli perinteisiä asetelmia ja maisemia ja humoristisiakin aiheita ja toivoimme parasta menestystä tälle tiettävästi paikkakunnallamme ensimmäistä kertaa olevalle tapahtumalle. Jännittyneenä odotimme sunnuntaina tapahtumaa ja kuinka väkeä saamme liikkeelle kauniina kevättalven päivänä. Väkeä ei tosiaan kovin paljoa paikalle kertynyt, omia jäseniämmekin olisi paikalle paljon enemmän mahtunut. Meklarina toimi Lohjan Panttilainan toimitusjohtaja Ari Himanen ja erityisempää kilpailua ei tauluista käyty. Tilaisuudessa myytiin 7 taulua ja meitä myöhäisherännäisiä oli vielä kaksi, joten yhteismääräksi tuli 9 kauppaa ja niistä kertyi taiteilijoille maksetun osuuden jälkeen tuottoa 449 euroa. Tämä pioneerityö tuli tehtyä ja vaikka tulos jäi melko laihaksi, niin jälkityötä tehdessämme keskustelimme miten voisi tämänkaltaista toimintaa jatkaa. Yksi vahvasti esille noussut vaihtoehto oli pyrkiä järjestämään vastaava tilaisuus kaupungin keskusta-alueella ja arki-iltana. Pitäisi katsoa miten sellainen vaihtoehto toimisi. Mukana olleita sisaria, veljiä ja seuralaisia kiittäen Veikko Salminen 27
K-RAUTA TYNNINHARJULLA Vierailumme kohde oli 16.3.2011 K-Rauta Tynninharjulla. Kauppiaana toimii edelleen Jari Kaurila, joka aloitti tehtävässä vuonna 2006. Seuraavana vuonna olimme hänen vierainaan vanhoissa tiloissa. Vuonna 2007 myymälä ja ulkovarasto uusittiin. Nyt myymälässä on reilusti enemmän pinta-alaa. Siitä huolimatta käytävälle on varastoitu lähinnä lattiamateriaalia. Sisäänkäynti ohjaa tulijan suoraan sisustusosastolle, jossa on palvelutiski. Parhaimmillaan siellä on seitsemän myyjää palveluja tarjoamassa. Toinen tiski on rautaosastolla. Kolmas piste sijaitsee keittiöosastolla. Liikkeessä on noin 25 000 nimikettä. Kun mukaan lasketaan toimitusmyynti, nousee nimikkeiden määrä jopa sataantuhanteen. Keskiostoksen koko on 80 euroa, mikä kauppiaan mielestä on pieni. Mukaan ei ole silloin laskettu talopakettimyyntiä. Markkinaosuudet K-ryhmä 37 % Starkki 14 % S-ryhmä 13 % Puukeskus 10 % Muut 26 % Yhteensä 100 % K-Raudan liikevaihto Vuosi Miljoonaa 2007 5.8 2008 6.5 2009 6.9 2010 7.2 2011 7.8 Tavoite Koko alan myynti oli vuonna 2010 3,4 miljardia euroa. Kasvu oli 11% edellisestä vuodesta. Välillä on ollut myynnin pienenemistä, vaikka 28
K-Rauta on onnistunut koko ajan kasvattamaan liikevaihtoa. Ryhmittymien kesken oli tilanne vuonna 2010 alla olevan taulukon mukainen. Sesonkiaikana on K-Raudassa 27 henkilöä töissä kauppias mukaan lukien. Sesonki alkaa lumien sulettua ja jatkuu marraskuulle asti. Hiljaisena talvikautena pärjätään 22 työntekijällä. Kuvassa vasemmalta kauppias Jari Kauriala, Pekka Hynynen, Kalevi Laakso, Veikko Salminen, Pirkko Mälkiä, Matti Kolehmainen takanaan Roger Weintraub, edessä Matti Lehtinen ja hänen takanaan Klaus Turhanen ja rouva Turhanen Osallistujia oli 20 plus kolme avecia. Keskustelu oli vilkasta, ja kysymykset monipuolisia aina lämpöpumpuista tavarahävikkiin. Kokoushuoneen ahtaus lisäsi tunnelmaa. Kahvinjuontikin tuoreiden nisujen saattelemana avasi osaltaan kielenkannattimia. - pentti kuosmanen - KLUBINEUVOTTELU 23.3.2011 Kokoonnuimme kuudentoista jäsenen ja kahden avecin voimin hotelli Lohjan kabinetissa käsittelemään klubimme yleisiä asioita. Esillä oli mm. tauluhuutokaupan tulos. Kaviomyynti mukaan lukien tuotto oli 523,10 euroa. 29
LINNUT HARRASTUKSENA Jan Södersved BirdLife Suomesta johdatti meidät lintuharrastuksen saloihin 30.3.2011 Hotelli Lohjan kabinetissa. Paikalla oli 16 jäsentä ja yksi seuralainen. Aluksi illan puhuja kertoi taustastaan ja työnantajastaan. Jan on harrastanut lintuja koulupojasta asti. Hän on vielä viimeistä vuotta Lohjan lintutieteellisen yhdistyksen (Hakki) puheenjohtaja ties kuinka monetta vuotta. Viime syksynä Jan Södersved valittiin Jan Södersved BirdLife Suomen tiedottajaksi. Samalla hän on Linnut-lehden päätoimittaja. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi yhdistys julkaisee enemmän ajankohtaisia asioita käsittävää tabloid lehteä Tiiraa neljä kertaa vuodessa. Tieteellinen englanninkielinen julkaisu on Ornis Fennica, joka sekin ilmestyy neljästi vuodessa. Järjestö toimii 30 alueellisen lintutieteellisen yhdistyksen kattojärjestönä. Niistä suurin on Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry. Yhtensä alueellisissa yhdistyksissä on jäseniä noin 10 000. Suurin osa heistä on tavallisia harrastajia. Pieni osa on aktiiveja tai tutkijoita. BirdLife Suomen palkkalistoilla on yhteensä kahdeksan henkilöä, joista 3 toimii lintujen suojelussa. Varansa järjestö hankkii lehtien tilausmaksuilla ja vapaaehtoisten tukimaksuilla, joista suurin osa Pihabongauksen kiitoskirjeiden mukana lähetetyillä tilisiirtolomakkeilla. Joitakin kymmeniä tuhansia tulee myös valtion tukina. Lintuharrastukseen tarvitaan 1) kiinnostusta sekä 2) kirja ja kiikari. Lisäksi tietoa löytyy paljon netistä. Kirjoista Jan Södersved suositteli ykkösenä 30
Suomalaista lintuopasta, joka on jo aika vanha mutta hyvä tekijänä Lasse Laine. Viime vuonna ilmestynyt Linnut äänessä sisältää lintujen tunnistustietojen lisäksi laitteiston, jolla voidaan kuulla tyypilliset lauluäänet. Opus kattaa suurimman osan Suomessa pesivistä linnuista (150). Kolmantena kirjana hän otti esiin kokeneemmalle harrastajalle sopivan Lintuopas Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Se on erittäin kattava alan teos. Kiikari on välttämätön hankinta vähänkin innokkaammalle harrastajalle. Kiikarin suurennuksen pitäisi olla 7-10- kertainen. Suurempi suurennussuhde on hankala käytännössä, koska käsien vapina häiritsee katselua. Aivan halpaa välinettä ei kannata ostaa, joskaan kalleimpia mallejakaan ei ole alussa syytä hankkia. Muutamasta sadasta puoleentoista tonniin saa jo hyviä laitteita. Puhujalla oli itsellään Nikonin lähemmäs kahtatuhatta euroa maksava kiikari. Hän suositteli myös kiinalaisia Hawke-merkkisiä kiikareita. Niiden laatu on varsin hyvä ja hinta kohtuullinen. Foto Fennican verkkomyymälässä hinta vaihtelee välillä 150 470 euroa (http://www.fotofennica.fi/). Illan puhuja suositteli kahta kauppaa kiikarin hankkimiseksi. Toinen niistä on yllä mainittu Foto Fennica Itämerenkadulla Ruoholahdessa ja siellä asiantuntijana Mikko Kataja sekä Lintuvaruste Oy Viikissä, Gardenian pihapiirissä, (http://www.lintuvaruste.fi/), jossa asiantuntija on Pekka Nikander. Esityksen päätyttyä kysymysten tulva oli melkoinen. Lintujen harvinaistumisesta tai yleistymisestä oltiin kovin uteliaita. Saatiinpa lopuksi arvio seuraavista uusista pesijöistä Lohjanjärvellä tai sen ympäristössä. Kalevi Laakso kevensi kertomalla tunteneensa linnun, joka lauloi kaksi kertaa kuussa: tilipussi, tilipussi, tilipussi. - pentti kuosmanen ROTARYHUUMORIA Historiaa Opettaja kysyi Pikku-Kallelta: - Kuka oli Suomen ensimmäinen naisministeri? - Se taisi olla Pähkinäsaaren Rauha. 31
Maaliskuu maan avaa 32