Miten (sähköiset) palautejärjestelmät vastaavat palautteenkäsittelylle asetettuihin tavoitteisiin?

Samankaltaiset tiedostot
Kuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Työhyvinvointia vai tiedeyhteisöhyvinvointia?

OPETUKSEN JA OPISKELUN UUDET DIGITAALISET TYÖVÄLINEET SILTAVUORENPENGER

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

Palautejärjestelmän kautta palautetta antoi 40,00 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista.

Opiskelijapalaute opetuksen laadun mittari? Sirkku Latomaa Tampereen yliopisto PedaForum , Jyväskylä

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Kokemuksia ja havaintoja teekkareille suunnatusta matematiikan ja fysiikan preppauksesta

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa

Pedamuotoilulla opintojaksosta koulutuspalvelu-tuotteeksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

Curriculum mapping - mikä, miten ja mihin?

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Tyyli-hanketyö ja pilotti: Työn opinnollistaminen Oulun yliopisto, terveystieteet

HENKILÖSTÖKOULUTUSTA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN EDISTÄMISEEN YLIOPISTO- OPETUKSESSA

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Miten koulutuksen järjestäjä hallitsee laatua

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Luennot vuorovaikutuskeinona Peda-Forum

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

Toiminnan organisoituminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

TIEDOLLA JOHTAMISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN JA LAADUNVARMISTUS HY:N KOULUTUSOHJELMISSA

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

AHOT Hyväksilukemisen uudet periaatteet

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Yliopistojen opiskelijapalaute (Kandipalaute) Oikeustieteet. Mika Sutela Kesäkuu 2018

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen

Mallintaminen; kurssipalautejärjestelmä

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

Yliopistojen kandipalaute

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Johdatus opiskeluun ti Oppimispalvelut Virpi Riissanen ja Mari Martinmaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle

Kuopion yliopiston opiskelijapalautejärjestelmä

3. Vuosikurssin info. Kaisa Leinonen 2016

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 %

Oodin osajärjestelmien esittely ja niiden käyttöönotot

DIGGILOO DIGGILEY DIGITAALISEN OPETUS- JA OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN HELSINGIN YLIOPISTOSSA

YHTEISTYÖFOORUMI Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas

Kimmo Mäki

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %

Avoimen yliopiston kurssipalautejärjestelmä. Opettajien perehdytyskoulutus Saara Repo-Kaarento

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

Arviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.

Koulutusten perustiedot siirtyvät uusille nettisivuille Pepistä

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

OPINTOKYSELY Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja

Rekisterin käyttötarkoitus on opiskelijoiden rekisterin käyttötarkoitus

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Maisteri-info. kevät

Transkriptio:

Miten (sähköiset) palautejärjestelmät vastaavat palautteenkäsittelylle asetettuihin tavoitteisiin? Peda forum -päivät, 16-17.8.2017, Vaasa Jenni Koponen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Eetu-Pekka Heikkinen, Saara Luhtaanmäki,

Sisältö Keitä me ollaan? - Miksi ja miten olemme tekemisissä palautteen kanssa? - Kokemukset palautejärjestelmistä - Metropolia Ammattikorkeakoulu - n prosessi- ja ympäristötekniikan tutkintoohjelmat Esityksen tavoite Palaute ja palautejärjestelmät sekä niiden suhde muuhun toimintaan Kysymyksiä ja pohdintaa palautejärjestelmien kehittämisestä - Ehkä jopa vastausehdotuksia? Yhteenveto

Ketä me ollaan? Jenni Koponen - Yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu - Kokemus palautejärjestelmistä: - Kurssien vastuuopettajana - Kurssipalautejärjestelmän kehittäjänä - Vetäjänä Oppijan polun palautekokonaisuuden kehittäminen - Metropolia AMK:n strategisessa kehittämishakkeessa 2015-16 Eetu-Pekka Heikkinen Saara lisää tänne oman kuvansa. - Yliopistonlehtori, - Kokemus palautejärjestelmistä: - Yksittäisten opintojaksojen opettajana - Opintosuunnan vastuuhenkilönä - Tutkinto-ohjelman palautteenkäsittelyryhmän jäsenenä - Tutkinto-ohjelmatoimikunnan jäsenenä Saara Luhtaanmäki - Koulutussuunnittelija, - Kokemus palautejärjestelmistä: - Koulutusalan opetuksen ja ohjauksen kehittäjänä - Tutkinto-ohjelmatoimikunnan jäsenenä - Tiedekunnan koulutustoimikunnan jäsenenä - Palautejärjestelmien kehitystyössä asiantuntijana

Palautejärjestelmä: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oppijan polun palautekokonaisuus - Palauteperiaatteet - Oppimisenaikainen dialogi - Laadukas toteutussuunnittelu - Yhteiset kyselyt (opintojakso, HowULearn ja AVOP)

Palautejärjestelmä: n prosessi- ja ympäristötekniikka Palaute kohdistuu: - Kurssit, tutkintorakenne, OPS - Ohjaus - Tutkinto-ohjelman kokonaistoimivuus Palautteen keruu: - Kurssipalautteet keskitetysti - Palautejärjestelmä: Palaute ( https://palaute.oulu.fi/ ) - Lisäksi opettajien keräämä palaute kursseista - Palautteenkäsittelyryhmä (tutkinto-ohjelmataso) - Opetuksen päivä (tutkinto-ohjelmataso) - Yliopistotasoiset ja valtakunnalliset palautteet kuten kandipalaute Palautteen käsittely ja toimenpiteet: - Opettajien oma toiminta - Palautteenkäsittelyryhmä - Tutkinto-ohjelmatoimikunta, OPS-työ - Ohjauksen kehittäminen; esim. koulutus

Tavoite Omiin kokemuksiin perustuen: Arvioida, miten palautejärjestelmät vastaavat palautteelle asetettuihin tavoitteisiin. Taustalla: - Mitä on palaute? - Mikä on palautteen tavoite? Kontrolli vai kehittäminen? Yleistäen: Nostaa esiin kysymyksiä ja näkökulmia, joita tulisi pohtia, kun palautejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään.

Mikä on palautejärjestelmä? Mitä palautejärjestelmä sisältää? - Palautteen kerääminen - Mitä? Milloin? Miten? Kenen toimesta? Miksi? - Palautteen kokoaminen/käsittely - Toimenpiteet palautteen pohjalta - Takaisinkytkentä Mitä tavoitteita palautejärjestelmillä on? - Esim. palautteen kattavuus, edustavuus, vertailtavuus, yhdenmukaisuus, systemaattisuus - Palautteen tavoitteena on palautteen kohteena olevien asioiden kehittäminen. - Palautejärjestelmä (ja sen kehittäminen) ei ole itseisarvo, vaan sen tulisi tukea tämän tavoitteen toteutumista. - Palautejärjestelmä tulisi rakentaa keskeisimpien palautteelle asetettujen tavoitteiden ympärille (esim. opintojen eteneminen)

Esimerkki palautejärjestelmästä (taustalla OY/PYA) Palautteen keruu Opettajat/kurssipalaute Palautteen antamiselle oltava useita kanavia! Palautteen kohteet Kurssit Rakenteet Opiskelijat/killat Ohjaus Omaopet SISU-raportit Opintojen eteneminen Opintoneuvoja PAK TOT Opetuksen teemapäivä Ohjaajakoulutus Palautekoosteet Opintosuuntakohtaiset TOT it Palautteen käsittely OPS-työ Mutta toimenpidereittien tulisi olla selkeitä ja yksiselitteisiä! Opettajat/kurssien kehitys Toimenpiteet Ulkoiset palautteet

Palautejärjestelmän ja palautteen suhde toimintaan Toiminta Opetus, ohjaus, opintohallinto,... Tavoitteena OPPIMINEN, OSAAMINEN Palautteen keruu Toimenpiteet palautteen pohjalta Palautejärjestelmä Palautteen kokoaminen, käsittely,... (sis. ihmiset, työkalut, ohjemistot,...) Tavoitteena KATTAVUUS, SYSTEMAATTISUUS, EDUSTAVUUS, YHDENMUKAISUUS, VERTAILTAVUUS,...

Kysymyksiä Miksi palautetta kerätään? - Onko tavoitteena kehittäminen vai kontrolli? - Kerätäänkö itsensä (tai laatujärjestelmän) vuoksi? Tähdätäänkö palautejärjestelmän kehittämisellä toiminnan kehittämiseen vai parempaan laatujärjestelmään? - Riskinä menetelmien ja tavoitteiden sekoittuminen? - Johtaako parempi palautejärjestelmä parempaan toimintaan? - Liiallinen keskittyminen numeroihin ja lukuarvoihin? - Arviointiharha, että kaikki on hyvin? - Turhat rankingit? - Löytyykö takaisinkytkentä? Mikä ohjaa palautejärjestelmää? - Mitataanko oppimista ja osaamista (tavoitteiden toteutumista) vai tyytyväisyyttä vai jotain muuta?

Pohdintoja kysymyksiin - kenties vastauksia? (1/2) Kokemustemme mukaan palautejärjestelmiä kehitettäessä korostetaan mm. edustavuutta, kattavuutta, vertailtavuutta, systemaattista keräystä, yhdenmukaisuutta, jne. - Näiden osalta järjestelmiä voidaan kehittää hyödyntäen erilaisia sähköisiä ratkaisuja - esim. em. Palaute-järjestelmä ssa sekä sähköinen kurssipalaute Metropolia-amk:ssa Johtaako tällainen kehittäminen kokonaisuuden paranemiseen? - Mikä on rajoittava tekijä? - Jos kynnyksenä on esim. palautteeseen vastaaminen, niin kattavuuden tai vertailtavuuden parantaminen hyvästä erinomaiseksi ei auta lainkaan! - Riskinä joidenkin osa-alueiden unohtaminen? - Pahimmillaan toinen osa-alue voi jopa heikentyä - Esim. opettajien heikentynyt mahdollisuus vaikuttaa siihen, mistä palautetta kerätään. Ei tietoa todellisista kehittämistarpeista. - Tarvitaanko yhdenmukaisuutta? Entä systemaattisuutta?

Pohdintoja kysymyksiin - kenties vastauksia? (2/2) Korostetaanko palautejärjestelmien kehittämisessä liikaa järjestelmien teknistä puolta, kun kehitystyö pitäisi nähdä palautekulttuurin kehittämisenä? - Asenteet, uhkana kokeminen, pelot? - Tarpeen vaatiessa poisoppiminen vanhassa pitäytymisestä? - Palaute dialogina koko oppimisyhteisössä - Keskustelu? Läpinäkyvyys (keruu, käsittely, toimenpiteet)! Palautteen edustavuudesta - Vaikuttaako palautteen pakollisuus vastausten laatuun? - Korostuvatko ei-pakollisessa palautteessa vain ääripäät? Onko laadullisen ja määrällisen palautteen välillä ristiriitaa? - Mitattavuus/vertailtavuus vs. kehittämisfunktio? - Missä määrin pyrkiä palautteen vertailtavuuteen - oppiminen on kuitenkin aina kontekstisidonnaista? - Mikä on yhteistä - mikä erilaista?

Yhteenveto Tarkoitus oli pohtia, miten (sähköiset) palautejärjestelmät vastaavat palautteelle asetettuihin tavoitteisiin. - Päädyimme pohtimaan, mitä tulisi muistaa, kun palautejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään. 1. Kokonaisvaltainen kehittäminen - Tekniset järjestelmät voivat auttaa, mutta eivät ole kaikki - Palautekulttuuri ja asenteet merkittävässä roolissa - Keskitytään siihen, missä kehittämistarpeita 2. Takaisinkytkentä varmistettava - Oltava läpinäkyvä kaikille osapuolille alusta asti 3. Toiminnan kehittäminen tavoitteista lähtien - Mitä tavoitteita palautejärjestelmä palvelee?

Kiitos mielenkiinnosta!