KIRJALLINEN KYSYMYS 577/2008 vp Avioeron vireille laittaminen Eduskunnan puhemiehelle Lain mukaan puolisot voivat hakea avioeroa joko yhdessä tai yksin. Avioeroasia käsitellään useimmiten kirjallisen hakemuksen jättämisen ja valmistelun jälkeen käräjäoikeuden kansliassa ilman varsinaista istuntokäsittelyä. Erohakemus jätetään jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeuden kansliaan. Avioerohakemuksen voi laittaa vireille yhtä aikaa kahdessa eri käräjäoikeudessa (kumpikin puoliso oman kotipaikkansa käräjäoikeudessa), eikä käräjäoikeuksilla ole käytössään kattavaa järjestelmää tämän välttämiseksi. Jos avioeroa hakeva henkilö ei itse kerro, että toinen puoliso on laittanut hakemuksen vireille jollain toisella paikkakunnalla, ei käräjäoikeus sitä tiedä. Tämä aiheuttaa käytännön ongelmia ja turhaa työtä. Työn tuottavuuden ja tehokkuuden kannalta on järkevää tarkastella työtapoja, rakenteita ja sitä, miten ja millä turhaa työtä olisi mahdollista välttää. Tuomioistuimissa on tehty sisäistä työmenetelmien kehittämistyötä, mutta se ei toistaiseksi ole riittänyt kattavan yhteisen järjestelmän aikaansaamiseksi. Käräjäoikeuksien menettelytapojen kehittäminen kattavan järjestelmän aikaansaamiseksi on perusteltua, ja siihen on ryhdyttävä pikimmiten. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus muuttaa käräjäoikeuksien menettelytapoja siten, että kahdessa eri käräjäoikeudessa ei käsitellä samaa avioeroasiaa? Helsingissä 13 päivänä elokuuta 2008 Päivi Räsänen /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 577/2008 vp: Aikooko hallitus muuttaa käräjäoikeuksien menettelytapoja siten, että kahdessa eri käräjäoikeudessa ei käsitellä samaa avioeroasiaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Avioliittolain 28 :n mukaan avioeroa koskeva asia pannaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä puolisot yhdessä tai jonka voi tehdä toinen puoliso yksin. Jos hakemuksen on tehnyt puoliso yksin, tuomioistuimen on varattava toiselle puolisolle tilaisuus tulla kuulluksi. Tuomioistuimen on annettava kutsu ja hakemus toiselle puolisolle tiedoksi siten kuin haasteen tiedoksi antamisesta säädetään. Mikäli puolisot eivät ole asuneet erillään keskeytyksettä viimeistä kahta vuotta, avioero voidaan tuomita vasta harkinta-ajan jälkeen. Avioeroa koskeva asia otetaan harkinta-ajan kuluttua tuomioistuimessa jatkokäsittelyyn puolisoiden tai toisen puolison hakemuksesta samalla tavalla kuin ensimmäisen vaiheen hakemus. Voimassa olevan oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 10 :n 1 momentin mukaan avioeroa koskeva asia tutkitaan sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä jommallakummalla puolisolla on kotipaikka. Edellä esitetyn perusteella avioeroasia voi olla vireillä kahdessa käräjäoikeudessa vain sillä edellytyksellä, että puolisoilla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka eri käräjäoikeuden tuomiopiirissä. Asian vireille tulo kirjataan käräjäoikeuden asiankäsittelyjärjestelmään, josta ei ole mahdollista seurata saman asian mahdollista vireilläoloa jo toisessa käräjäoikeudessa. Oikeusministeriön tiedossa ei ole tapauksia, että samaa avioeroa koskeva asia olisi ollut yhtäaikaisesti vireillä kahdessa eri käräjäoikeudessa taikka tästä johtuvista ongelmista. Joka tapauksessa on todennäköistä, että avioerohakemukseen annettavassa vastauksessa toinen puoliso ilmoittaisi asian jo olevan vireillä. Käräjäoikeusverkoston supistamisen myötä myös käräjäoikeuksien tuomiopiirit laajenevat, joten yhä useampi kunta tulee joka tapauksessa kuulumaan samaan tuomiopiiriin. Avioeroasia on yksinkertainen hakemusasia, joka edellyttää käräjäoikeuden sihteeriltä asian vireilletulon kirjaamista käräjäoikeuden asianhallintajärjestelmään sekä asianhallintajärjestelmästä valmiin mallin mukaisen vastauspyynnön toimittamista toiselle puolisolle. Avioeroasian käsittely ei edellytä normaalin toimivaltasäännösten ja hakemuksen tietojen tarkistamisen lisäksi erityistä harkintaa. Työn tuottavuuden ja tehokkuuden kannalta on merkityksellistä tarkastella työtapoja erityisesti muissa kuin yksinkertaisissa hakemusasioissa sekä suhteessa alioikeudesta muutoksenhakutuomioistuimiin. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän kehittämään yleisten tuomioistuinten asianhallinnan kehittämistä, jonka tehtävänä on muun muassa kehittää asianhallintajärjestelmää ensisijaisesti siten, että tuomioistuimilla olisi käytettävissä tiedot, jotka ovat tärkeitä seuraavan oikeusasteen toiminnan suunnittelun ja työn kannalta ja että eri oikeusasteiden välinen ja sisäinen päällekkäinen työ poistuu (esimerkiksi käräjäoikeudessa merkittyjen tietojen siirtäminen automaattisesti hovioikeuden käytettäväksi). Tällä voidaan tehostaa erityisesti laajojen riita- ja rikosa- 2
Ministerin vastaus KK 577/2008 vp Päivi Räsänen /kd sioiden työmenetelmiä. Lisäksi pyritään huolehtimaan tiedon siirron kehittämisestä poliisin, syyttäjälaitoksen, perintätoimistojen ja ulosottolaitoksen järjestelmistä yleisten tuomioistuinten asianhallintajärjestelmään ja päinvastoin. Näin ollen tässä vaiheessa erityisen järjestelmän luominen avioeroasioita varten tai yleisesti ottaen automaattisen tietojen vaihdon mahdollistaminen käräjäoikeuksien välillä ei ole tarkoituksenmukaista. Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2008 Oikeusministeri Tuija Brax 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 577/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Tänker regeringen ändra tingsrätternas förfaringssätt så att två tingsrätter inte behandlar ett och samma äktenskapsskillnadsärende? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 28 i äktenskapslagen anhängiggörs ett ärende som gäller äktenskapsskillnad genom ansökan av makarna gemensamt eller av den ena maken ensam. Har ansökan gjorts av den ena maken ensam, ska domstolen bereda den andra tillfälle att bli hörd. Domstolen ska delge den andra maken kallelsen och ansökan på det sätt som stadgas om delgivning av stämning. Om makarna inte har bott åtskilda utan avbrott de två senaste åren, kan äktenskapsskillnad dömas först efter betänketiden. Efter betänketiden upptas äktenskapsskillnadsärendet till fortsatt behandling vid domstolen på ansökan av makarna eller den ena av dem på samma sätt som i det första skedet. Enligt 10 kap. 10 1 mom. i rättegångsbalken prövas ett ärende som gäller äktenskapsskillnad av domstolen på den ort där någondera maken har sitt hemvist. I enlighet med det ovan anförda kan ett ärende som gäller äktenskapsskillnad vara anhängigt vid två tingsrätter enbart om makarna har sin hemvist eller är stadigvarande bosatta inom domkretsen för olika tingsrätter. Att ärendet har blivit anhängigt registreras i tingsrättens ärendehanteringssystem i vilket det inte är möjligt att kontrollera om ärendet eventuellt redan har anhängiggjorts vid en annan tingsrätt. Till justitieministeriets kännedom har inte kommit sådana fall att ett och samma äktenskapsskillnadsärende skulle ha varit anhängigt vid två tingsrätter samtidigt eller några problem som skulle hänföra sig till detta. Det är i alla fall sannolikt att maken i sitt bemötande till ansökan om äktenskapsskillnad skulle meddela att ärendet redan är anhängigt. I samband med att tingsrättsnätet inskränks utvidgas tingsrätternas domkretsar, vilket innebär att allt fler kommuner kommer att höra till samma domkrets. Äktenskapsskillnadsärenden är enkla ansökningsärenden som förutsätter att tingsrättens sekreterare i tingsrättens ärendehanteringssystem registrerar att ärendet har blivit anhängigt samt att en begäran om bemötande enligt färdig modell skickas till den andra maken. Utöver normal kontroll av behörighetsbestämmelser och uppgifterna i ansökan förutsätter behandlingen av ett äktenskapsskillnadsärende ingen särskild prövning. Med tanke på verksamhetens produktivitet och effektivitet är det väsentligt att betrakta förfaringssätten i synnerhet i fråga om andra än enkla ansökningsärenden samt i processen mellan underrätterna och fullföljdsdomstolarna. Justitieministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för att utveckla ärendehanteringen i de allmänna domstolarna. Arbetsgruppen ska bl.a. utveckla ärendehanteringssystemet så att domstolarna till sitt förfogande har de uppgifter som är viktiga vid planeringen av verksamheten och arbetet i nästa rättsinstans och så att överlappande arbete inom och mellan olika rättsinstanser kan undvikas (t.ex. att uppgifter som registreras hos tingsrätterna automatiskt överförs till hovrätten). På detta sätt kan förfaringssätten i synnerhet i samband med omfattande tviste- och brottmål effek- 4
Ministerns svar KK 577/2008 vp Päivi Räsänen /kd tiviseras. Dessutom strävas det efter att utveckla dataöverföringen från polisens, åklagarväsendets, indrivningsbyråernas och utsökningsväsendets datasystem till de allmänna domstolarnas ärendehanteringssystem och tvärtom. Därför är det inte ändamålsenligt att i detta skede skapa ett särskilt system för äktenskapsskillnadsärenden eller möjliggöra automatisk utbyte av information mellan tingsrätterna. Helsingfors den 4 september 2008 Justitieminister Tuija Brax 5