Arviointiselostus 8.10.2003 OMYA OY FÖRBYN KAIVOKSEN TÄYTTÖHANKE Ympäristövaikutusten arviointiselostus
Sivu 1 (40) Yhteystiedot Roger Aapola / Kai Vuorinen Maa ja Vesi Oy Ilmarisenkatu 18 20520 TURKU Kotipaikka Helsinki Krnro 115.336 Puh. (02) 510 0500 Fax (02) 510 0501 e-mail: etunimi.sukunimi@poyry.fi Maa ja Vesi Oy Roger Aapola toimistopäällikkö Kai Vuorinen projektipäällikkö Copyright Maa ja Vesi Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Maa ja Vesi Oy:n antamaa kirjallista lupaa. KSE 1995:n mukaan copyright tilaajalla hankkeen tarvitsemassa laajuudessa. Pohjakartat Maanmittauslaitos lupa nro VASU 141/2002.
Sivu 2 (40) Esipuhe Omya Oy on aloittanut Karl Forsström Ab:n Förbyn kaivoksen täyttöhankkeeseen liittyvän ympäristövaikutusten arvioinnin. Tehtävä perustuu YVA-lain (267/99) ja YVAasetuksen (268/99) 6 :n mukaiseen kaivoksen täyttöhankkeeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suorittaminen 1. Oheinen ympäristövaikutusten arviointi liittyy Omya Oy:n Särkisalon kunnan Förbyn tuotantolaitoksen rikastushiekan sijoittamiseen Karl Forsström Ab:n Förbyn kaivokseen tehdyn sopimuksen mukaisesti. Jos kaivosta ei täytetä rikastushiekalla se täyttyy toiminnan loppumisen jälkeen pohja- ja sadevedellä, ollen kokonaan täyttynyt noin 30 vuoden kuluessa. Kohde sijaitsee Förbyn saaren länsiosassa. Alueelle kulku tapahtuu kantatientien nro 1823 kautta. Karl Forsström Ab omistaman ja Omya Oy:n osittain vuokraaman kiinteistöalueen pinta-ala on 67 hehtaaria. Suunnittelualueen merkittävin ulottuvuus on kuitenkin maan sisään; kaivos on kuudessa pääkerroksessa ja alimmat kerrokset ovat noin 470 metriä maanpinnan alapuolella. Kaivamista on suunniteltu jatkettavaksi 530 metriin saakka. Ympäristövaikutusten arviointiyö aloitettiin helmikuussa 2002 arviointiohjelman laatimisella. Keväällä laadittiin arviointiohjelman runko ja sitä täydennettiin kesän ja syksyn 2002 aikana (Valtioneuvosto 2002). Arviointiohjelma asetettiin nähtäville 12/02-01/03, jonka jälkeen alettiin laatia YYA-selostusta. Se asetetaan puolestaan nähtäville 10/2003. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät asiakirjat on laatinut Omya Oy:n tilauksesta Maa ja Vesi Oy. Arviointityöryhmän vetäjänä toimii toimistopäällikkö Roger Aapola. Turussa 8.10.2003 Maa ja Vesi Oy Turun aluetoimisto 1 Hankkeita, joihin sovelletaan arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 nojalla: kaatopaikka, joka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin jätemäärälle vuodessa.
Sivu 3 (40) Yhteenveto Hankkeesta vastaavat: Hankkeesta vastaava: Omya Oy Särkisalontie 1361 Fin-25640 FÖRBY Yhteysviranomainen ympäristövaikutusten arvioinnissa: Lounais-Suomen ympäristökeskus PL 47 20810 TURKU Hankkeen konsultoinnista vastaava: Maa ja Vesi Oy, Ilmarisenkatu 18 b Fin-20520 TURKU Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot: 0+ Täyttämättä jättäminen ja toiminnan harjoittaminen entiseen tapaan. Läjitys tapahtuu entiseen tapaan avoläjityksenä nykyiselle paikalle Förbyn kalkkikaivoksen alueelle. Silikaattikalkkia pyritään myymään jatkuvasti mahdollisimman paljon maanparannusaineeksi. 1 Kalkkikaivoksen täytön suorittaminen suunnitelman mukaan alkaen noin neljän vuoden kuluttua (vuoden 2007 alusta lähtien). Täyttö suoritetaan lohko kerrallaan alimmasta tasosta aloittaen. Maan pinnalle kertynyttä silikaattikalkkivarastoa myydään vähitellen pois. Nykyiset luvat: Karl Forsström Ab:n Förbyn kaivos sijaitsee kaivospiirissä (rekisterinumero 1913/1a) ja sillä on lainvoimainen ympäristölupa (12.01.1996). Ympäristölupaan on sijoitettuna mm. naapuruussuhteista annetun lain (26/20) 18 :ssä tarkoitettu sijoitusratkaisu, terveydenhuoltolain (763/91) 9 :ssä tarkoitettu sijoituslupa ja jätelain (1072/93) 8. luvussa tarkoitettu jätelupa. Omya Oy:llä on lainvoimainen ympäristölupa (myönnetty 18.05.2000), joka sisältää jätelain 42 :n mukaisen jäteluvan, ilmansuojelulain 11 :n mukaisen ilmaluvan, terveydensuojelulain 9 :n mukaisen sijoitusluvan ja naapuruussuhdelain 18 :n mukaisen sijoitusratkaisun. Lisäksi Omya Oy:tä sitoo Vesi- ja ympäristöhallituksen päätös 28.08.1989 ja Turun vesi- ja ympäristöpiirin lausunto nro 188/500 1989 jätevesien tarkkailusta. Edelleen kaivosalueella tulee olla voimassa vesistön tai pohjaveden muuttamis- tai pilaamiskieltoa koskeva vesilain mukainen lupa. Räjähdysaineiden ja nallien varastointia varten Karl Forsström Ab:llä on Teknillisen tarkastuslaitoksen kaivostoimiston myöntämät luvat (4856B/383/83 ja 4856A/383/83) sekä Turvatekniikan keskuksen myöntämä räjähteiden määräaikainen siirtotodistus (5750/31/2000). Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat Arviointiohjelman valmistumisen jälkeen on Länsi-Suomen ympäristölupavirasto antanut päätöksen 13.12.2002 kaivoksen lopettamisesta. Täyttämistoiminnalle on haettava ympäristönsuojelulain (2000/86) ja ympäristönsuojeluasetuksen (2000/169) mukaan ympäristölupa. Ympäristövaikutusten arviointiselostus toimitetaan ympäristölupahakemuksen ohella toimivaltaiselle lupaviranomaiselle, joka voi olla mm. kunnan ympäristöviranomainen (YSL 31 3 mom. ja YSA 7 ) tai ympäristölupaviranomainen. Maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) 125 :ssä edellytetään lisäksi mahdolliseen lisärakentamiseen tarvittavaa rakennuslupaa. Rakennusluvan käsittelee Särkisalon kunnan rakennusvalvontaviranomainen.
Sivu 4 (40) Sammanfattning Ansvariga för projektet: Ansvarig för projektet: Omya Oy Finbyvägen 1361 Fin-25640 FÖRBY Ansvarig konsult för projektet: Jord och Vatten Ab Ilmarisenkatu 18 b Fin-20520 ÅBO Kontaktmyndighet vid bedömningen av miljökonsekvenserna: Sydvästra Finlands miljöcentral PB 47 20810 ÅBO Projektets alternativ för förverkligande: 0+ Gruvan fylls ej och verksamheten fortsätter såsom tidigare. Uppläggningen sker på samma sätt som tidigare genom öppen uppläggning på den nuvarande platsen inom Förby kalkgruvas område. Man strävar till att sälja ut silikat kalk som jordförbättringsmedel så mycket som möjligt. 1 Uppfyllnad av kalkgruvan enligt planen med början om ungefär fyra år (f.o.m början av 2007). Uppfyllnaden utförs genom att fylla en sektion i gången med början från botten nivån. Silikatkalkförrådet på marken säljs efterhand. De nuvarande tillstånden: Karl Forsström Ab:s Förby gruva finns i gruvdistriktet (registernummer 1913/1a) och har ett ikraftvarande miljötillstånd (12.01.1996). Miljötillståndet innefattar bl.a. ett anläggningsbeslut enligt 18 i lagen angående vissa grannelagsförhållanden (26/20), ett förläggningstillstånd enligt 9 i hälsoskyddslagen (763/91) samt ett avfallstillstånd enligt 8 kap. i avfallslagen (1072/93). Omya Oy har ett ikraftvarande miljötillstånd (18.05.2000), som innehåller ett avfallstillstånd i enlighet med avfallslagens 42, lufttillstånd enligt luftskyddslagens 11, ett förläggningstillstånd enligt hälsoskyddslagens 9 samt ett anläggningsbeslut enligt 18 i lagen angående vissa grannelagsförhållanden. Dessutom binds Omya Oy av Vatten- och miljöstyrelsens beslut 28.08.1989 och Åbo vatten- och miljödistrikts utlåtande nr. 188/500 1989 om kontroll av avfallsvattnet. Fortsättningsvis bör vattendomstolens tillstånd gällande förändrings- samt föroreningsförbud av vatendrag eller grundvatten vara ikraft på området. Karl Forsström Ab har tillstånd (4856B/383/83 och 4856A/383/83) för förvaring av sprängämnen samt knallar beviljade av Tekniska inspektoratets gruvkontor samt det av Säkerhetsteknikcentralen beviljade tidbundna överföringsintyget för sprängämnen (5750/31/2000). De planer och tillstånd som krävs för projektet: Efter att programmet för konsekvens bedömningen har blivit färdigt har Sydvästra Finlands miljötillståndsverk gjort ett beslut 13.12.2002. gällande nedläggning av gruvan. För uppläggnings verksamheten bör enligt miljöskyddslagen (2000/86) och miljöskyddsförordningen (2000/169) ansökas om miljötillstånd. Behörig myndighet, till vilken miljötillståndsansökan samt miljökonsekvensernas bedömningsutredning levereras kan vara kommunens miljömyndighet (MSL 31 3 mom. och MSF 7 ) eller miljötillståndsmyndighet. I markanvändnings- och byggnads (1999/132) 125 förutsätts dessutom byggnadslov för eventuell byggnadsverksamhet. Byggnadslovet behandlas av Finby kommuns byggnadstillsynsmyndighet.
Sivu 5 (40) Yhteenveto Sammanfattning Sisältö 1 YVA -MENETTELY 7 1.1 Menettelyn tavoitteet ja kulku 7 1.2 Menettelyn kulku 7 1.3 YVA:ssa käytetyt menetelmät 9 1.4 Tiedottaminen ja vuorovaikutus 9 1.5 Suunnittelu, päätöksenteko ja toteuttamisaikataulu 10 2 HANKKEEN KUVAUS 11 2.1 Suunnittelualue 11 2.2 Kaavoitus ja maankäyttö 11 2.3 Asuminen ja elinkeinot kaivoksen ympäristössä 12 2.4 Hankkeesta vastaava 13 2.5 Tausta ja tavoitteet 13 2.6 Tekninen yleiskuvaus Förbyn kaivoksen täytöstä 13 2.7 Alueella käytettävät koneet 15 2.8 Polttoaineiden käyttö ja varastointi 15 2.9 Veden käyttö 15 3 AIEMMAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 15 3.1 Suunnittelun aikaisemmat vaiheet ja selvitykset 15 4 HANKKEEN YHTEYS MUIHIN ALUEEN TOIMINTOIHIN 16 10 KIRJALLISUUS 16
Sivu 6 (40) Liitteet Liite 1: Förbyn kaivosalueen sijaintikartta, mk 1:20 000. Liite 2: Ote vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmistä 1996, mk 1:50 000. Liite 3: Förbyn rakennuskaava ja rakennuskaavan muutos, mk 1:2 000. Liite 4: Förbyn kaivoksen projisoitu pituusleikkaus, mk noin 1:3 000. Liite 5: Pohjavesialue: Norrby (02 78402), mk 1:100 000 ja 1:20 000. Liite 6: Lähimmät Natura-alueet, mk 1:90 000. Liite 7: Vesinäytetutkimukset 1999. Liite 8: Selvitys täyttömateriaaleista. Liite 9: Selvitys silikaattikalkin vaikutuksesta ympäristöön. Liite 10: Ympäristövaikutuksien vyöhykerajaukset mk 1:20 000. Liite 11: Ote maakuntakaavaluonnoksesta, mk 1:100 000. Liite 12: Förbyn kylän ja sen ympäristön asuinkiinteistöjen vesijohto- ja kaivotilanne 9/2003 mk 1:10 000. Liite 13: Vesinäytetutkimukset 2003, mk 1:10 000. Liite 14: Haastattelulomake. Liite 15: Förbyn kylän ja sen ympäristön erityiskohteet 9/2003, mk 1:15 000 Liite 16: Förbyn kasvillisuus ja Alastalonlahden linnusto, mk 1:5000 Liite 17: Lepakkoselvitys, mk noin 1:3000 Liite 18: RQD -luvut, syvyydet ja kivilajit
Sivu 7 (40) 1 YVA -MENETTELY 1.1 Menettelyn tavoitteet ja kulku Ympäristövaikutukset koskien Förbyn kiviaineisten ottoaluetta on arvioitu tämän arviointiselostuksen mukaisesti. Selostus sisältää arvioinnin siitä, millaisia kaivoksen täyttöhankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset ovat ja niiden arviointiperusteet. Arviointiselostuksen tulokset on koottu koostetaulukkoon kappaleessa vaihtoehtojen vertailu. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/94), muutos (267/99) ja YVAasetuksen (792/94), muutos (268/99) 6 :n kohdan mukaan jätteiden kaatopaikoille, jotka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle, sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. YVA -menettelyn tavoitteena on ympäristövaikutusten arvioinnin edistäminen ja yhtenäinen huomioonottaminen päätöksenteossa ja suunnittelussa sekä kansalaisten tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. YVA -menettelyn yleinen kulku on esitetty kuvassa 1. 1.2 Menettelyn kulku Menettely alkoi ympäristövaikutusten arviointiohjelman eli YVA -ohjelman laadinnalla. Arviointiohjelmassa esitettiin kuvaus hankkeesta ja työsuunnitelma sen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Arviointiohjelman valmistuttua kansalaisilla, eri intressiryhmillä ja varsinaisilla lausunnonantajilla oli mahdollisuus esittää arviointiohjelmasta mielipiteitään samoin kuin seuraavassa vaiheessa YVA selostuksestakin. Arviointimenettelyn yhteysviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskus. Arviointiohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen (Lounais-Suomen ympäristökeskus 2003) pohjalta selvittiin hankkeen ympäristövaikutukset ja laadittiin ympäristövaikutusten arviointiselostus. Selostuksen laatimista varten koottiin olemassa oleva aineisto ja tehtiin tarvittavat erilliset lisäselvitykset, jotka mahdollistavat vaikutusten arvioinnin ja tiettyjen ympäristökysymysten tarkemman käsittelyn. YVA -selostuksessa on esitetty: tarkennettu kuvaus hankkeesta toteuttamisvaihtoehdot hankkeen vaatimat luvat ja päätökset hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhde muihin ohjelmiin ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät selvitys ympäristöstä arvio hankkeen rakentamisen ja käytön ympäristövaikutuksista ympäristövaikutusten arviointiin vaikuttavat epävarmuustekijät selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään tai rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi kuvaus arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämiseksi
Sivu 8 (40) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET OHJELMASTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS ARVIOINTISELOSTUKSESTA KUULEMINEN MIELIPITEET JA LAUSUNNOT ARVIOINTISELOSTUS LUPAHAKEMUKSIEN LIITTEEKSI YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Kuva 1. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yleinen kulku. Yhteysviranomaisen eli Lounais-Suomen ympäristökeskuksen eräänä keskeisimpänä tehtävänä on ollut pyytää lausunnot YVA ohjelmasta, joiden pohjalta YVA-selostusta on täydennetty vastaamaan lainsäädännön esittämiä tarpeita. Lausunnot YVA-ohjelmaa varten pyydettiin seuraavilta tahoilta: Lounais-Suomen ympäristökeskus, Kemiönsaaren terveyskeskuskuntayhtymä, Länsi-Suomen lääninhallitus, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Museovirasto, Lounais-Suomen metsäkeskus, Turun maakuntamuseo, Turun tiepiiri, Turvatekniikan keskus, Varsinais-Suomen Liitto ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus. Lausuntopyyntöön vastasivat Lounais-Suomen ympäristökeskus, Kemiön kunta, Länsi-Suomen lääninhallitus, Museovirasto, Särkisalon kunta, Turvatekniikan keskus, Turun tiepiiri ja Varsinais-Suomen liitto. Yhteysviranomainen pyytää nyt syksyllä 2003 lausunnot myös YVA-selostuksesta. Yhteysviranomaisen tehtävänä on myös huolehtia, että ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään asianmukaisella tavalla, ilmoittaa julkisesti hankkeen vireilletulosta ja nähtävillä olosta sekä koota kaikki ohjelmasta ja selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet. Niiden ja oman harkintansa perusteella se antaa oman lausuntonsa. YVA menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa YVA selostuksesta hankkeesta vastaavalle ja hanketta käsitteleville lupaviranomaisille. YVA selostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto toimitetaan ympäristölupahakemuksen liiteasiakirjana lupaviranomaisille. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointi ja siitä annettu lausunto on otettu lupaharkinnassa huomioon.
Sivu 9 (40) Jotta ympäristövaikutusten arviointiin saadaan mukaan erilaisten intressitahojen näkemykset, hanketta varten on perustettu ohjausryhmä ja työryhmä. Niiden tarkoituksena on osallistua ympäristövaikutusten arviointiprosessiin sen kaikissa vaiheissa. Työryhmän muodostavat tilaajan puolesta Jarmo Suvio, konsultin edustaja Kai Vuorinen/Roger Aapola. Ohjausryhmässä ovat edustettuina seuraavat tahot: Omya Oy Jarmo Suvio / Ella Rantala Karl Forsström Ab Jouni Niemi Särkisalon kunta Greger Lindholm Lounais-Suomen ympäristökeskus Sanna-Liisa Suojasto / Pasi Rantala Maa ja Vesi Oy Roger Aapola / Kai Vuorinen 1.3 YVA:ssa käytetyt menetelmät Ympäristövaikutusten arvioinnissa alueelta on kerätty kaikki käyttökelpoinen, jo olemassa oleva lähtöaineisto. Näitä ovat olleet aikaisemmat vastaavantyyppiset ympäristöselvitykset, erilaiset aluetta kuvaavat kartat, piirustukset ja ilmakuvat. Lisäksi haastatteluja, kyselyitä ja lisäselvityksiä on tehty vuoden 2003 aikana ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvittavan riittävän tiedon saamiseksi. Lisäselvityksiä on tehty mm. alueen kasvillisuudesta, linnuista ja lepakoista. Myös pohjavesien ja kaivovesien tilaa on ryhdytty asiaan kuuluvalla tavalla tarkkailemaan mittauksin. Käytössä olevien tietojen perusteella on määritetty hankkeen ympäristövaikutusten laajuus, tarkastelualue ja arvioitu luontovaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset. Olemassa olevia vaihtoehtoja on vertailtu tasapuolisesti ja ennakkoluulottomasti. Tärkeänä osana ympäristövaikutusten arviointia on pohdittu keinoja haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Arviointi on tehty vain luotettavien tietojen perusteella ja oletuksia pyritään välttämään. Erityistä huomiota kiinnitetään kaivoksen täyttömateriaalin valinnasta johtuviin ensisijaisiin vaikutuksiin ja niiden perusteella mahdollisiin toissijaisiin vaikutuksiin. Ympäristövaikutukset koko vaikutusarvioinnin osalta on arvioitu kvalitatiivisesti eli kuvailemalla erilaisia vaikutuksia olemassa olevan aineiston pohjalta. Kvantitatiivisten arviointien käyttäminen arvioinnissa on käytännössä mahdotonta, koska yhteismitallistaminen vaikutusten välillä on vaikea toteuttaa. Sen sijaan kvalitatiivinen vertailu on huomattavasti käytännöllisempää koko arviointia ajatellen. 1.4 Tiedottaminen ja vuorovaikutus Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa tiedottamisen tavoitteena on ollut tarjota ajan tasalla olevaa tietoa hankkeesta, sen suunnittelun etenemisestä ja YVA menettelystä sekä antaa mahdollisimman selkeä käsitys hankkeen ympäristövaikutuksista. Eri intressiryhmien ja hankkeesta vastaavan välistä vuorovaikutusta edistämään perustettiin prosessin alusta lähtien ohjaus- ja työryhmä. Näiden toiminnalla ja yleisötilaisuuksilla on pyritty paitsi jakamaan tietoa hankkeesta kansalaisille, myös mahdollisuus esittää mielipiteitä ja näkemyksiä hankkeesta sekä sen vaikutusten arvioinnista koko YVA prosessin ajan.
Sivu 10 (40) YVA lain (267/99 ja 468/94) 8 :n mukaan yhteysviranomaisen on kuulutettava arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta hankkeen arvioidulla vaikutusalueella. Yhteysviranomaisena on toiminut koko hankkeen ajan Lounais-Suomen ympäristökeskus. Tiedottaminen on tapahtunut paikallisten lehtien välityksellä, jotta kuulutukset ja muut tiedotteet ovat olleet kaikkien asianomaisten saatavilla. Paikallista lehdistöä ovat edustaneet Särkisalon Kuulutuksia ja Salon Seudun Sanomat. 1.5 Suunnittelu, päätöksenteko ja toteuttamisaikataulu Hankkeen eteneminen on pyritty toteuttamaan kokonaisuudessaan siten, että kaikki asiakirjat saadaan valmiiksi vuoden 2003 aikana. Arviointiohjelman vireilläolosta ilmoitettiin ympäristövaikutusten arvioinnissa annetun lain ja asetuksen mukaisesti 2 lehdessä (Särkisalon Kuulutuksia ja Salon Seudun Sanomat). YVA-ohjelman raportti on ollut nähtävillä 18.11.-20.12.2002 Särkisalon kunnanvirastossa ja kirjastossa sekä Kemiön kunnanvirastossa ja kirjastossa. Arviointiohjelma on ollut nähtävänä myös internetissä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kotisivulla www.ymparisto.fi. Arviointiohjelmasta järjestettiin yleisötilaisuus Särkisalon Seuraintalolla 20.11.2002. Arviointiohjelmasta on lisäksi kuulutettu 11/2002-1/2003 välisenä aikana. Kuva 2. YVA -prosessin aikataulu. Arviointiselostus asetetaan nähtäville syksyllä 2003. Nähtävillä olo on tarkoitus järjestää samoilla paikoilla kuin aikaisempi YVA-ohjelman nähtävillä olo. Yhteysviranomainen kuuluttaa ja ilmoittaa jälleen em. paikallislehdissä sekä www-palvelimensa kautta
Sivu 11 (40) hankkeen etenemisestä. Tämän aikana järjestetään toinen yleisötilaisuus, jonka yhteydessä on jälleen mahdollisuus lausua positiiviset ja negatiiviset mielipiteet hankkeen toteuttamisesta vaikutusarvioinnissa esitetyillä tavoin. Hankkeen sujuva eteneminen on eduksi Omya Oy:n toiminnan jatkumiselle sekä kaivoksen mahdolliselle sulkemiselle, kun sen aika tulee. 2 HANKKEEN KUVAUS 2.1 Suunnittelualue Förbyn kalkkikaivos sijaitsee Särkisalon kunnassa Isoluodon saarella Förbyn kylän pohjoispuolella. Kaivosalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Isoluodon venesatama. Kaivoksen itäpuolella kiertää peltovyöhyke. Alueen pintavedet laskevat pääasiassa länteen kohti merenrantaa (Ekholm 1993). Liitekartalla 1 on esitetty suunnittelualueen sijainti. Kaivos on ollut vuoden 2002 lopulla 470 metriä syvä. Kaivokseen on muodostunut louhinnan seurauksena kuusi erillistä kerrosta, joiden paksuudet vaihtelevat. Liitteessä 4 on esitetty kaivoksen projisoitu pituusleikkaus. Förbyn kaivosta on päätetty kesällä 2002 syventää vielä yhdellä tasolla, jolloin uusi pohjataso olisi noin 530 metrin syvyydessä. Tämä uusi louhintavaihe kestää yhteensä noin 3,5 vuotta ja se alkaa vuoden 2003 alussa. Kaivos tullaan sulkemaan tämän louhintavaiheen päätyttyä. Sulkeminen on seurausta taloudellisesti kannattamattomaksi tulevan louhimisen vuoksi (Malmio ehtyy, jolloin kannattavuus vähenee). Omya Oy:n tuotantolaitos tulee jatkamaan toimintaansa tämän jälkeenkin käyttäen raaka-aineenaan muualta louhittavaa kalkkikiveä. 2.2 Kaavoitus ja maankäyttö Alueelta on voimassa oleva vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmä (Varsinais- Suomen liitto 1996) (liite 2). Kaivosalue ja sen edustan satama-alue on osoitettu siinä teollisuuden aluevaraukseksi. Förbyn kaivoksiin oleellisesti liittyvät kaivoskuilut (OR 48) on jätetty seutukaavan ulkopuolelle ilman teollisuusaluevarausta. Kyseessä on kaivoslain säädösten perusteella käyttöön otetut alueet. Alueen eteläpuolelle on seutukaavassa osoitettu asuinrakentamista. Förbyn kaivosalueelta lounaaseen on seutukaavassa huomioitu Alastalonlahden lintuvesialue (OR 38). Varsinais-Suomen liitto (2002) on aloittanut Salon seudun maakuntakaavan laatimisen. Kaava korvaa alueelle vahvistetut seutukaavat. Kaava-alue käsittää Salon seutukunnan kunnat, joihin myös Särkisalon kunta kuuluu. Maakuntakaavaa varten on selvitetty Salon seudun luontokohteita (Varsinais-Suomen liitto/lounais-suomen on koottu kaava-asiakirjoja täydentävä luontoselvitys. Luontoselvityksen teemakartalla (kuva 3) on esitetty Lesniemen - Vähämaankaulan alue nro 784426: Särkisalon kalliot (a), Vähämaankaulan lehto (d) ja Sydvikin katajat (e) sekä Alastalonlahden lintuvesialue nro 784442 Förbyn kalkkimäet nro 784438 ja Förbyn keto nro 784434 paikallisesti merkittävinä kohteina (teemakartalla keltaiset).
Sivu 12 (40) n. 5 km Kuva 3. Förbyn luontokohteet, teemakartta. Lähde: Varsinais-Suomen liitto/lounais-suomen ympäristökeskus 2002. Maakuntakaavasta on valmistunut luonnos 29.07.2003 (liite 11). Vaikutusalue on kaavaluonnoksessa osoitettu osin maa- ja metsätalousalueeksi ja paikoin kyläalueeksi (hankkeen lähialue). Ranta-alue lännessä on teollisuustoimintojen aluetta venesatamineen. Tarkastelualueen pohjoispuolelle on merkitty itä-länsisuuntaisesti kulkeva ulkoilureitti. Lesniemen - Vähämaankaulan kallioalue (nro 784438) ja pienialainen Förbyn ketoalue (nro 784434) ovat osoitettu suojelualueiksi. Förbyn alueelta on laadittu rakennuskaava (liite 3). 2.3 Asuminen ja elinkeinot kaivoksen ympäristössä Kalkkikaivoksen ympäristössä on asutus harvaa, sillä Förbyn kylä on melko hajanainen. Asutus on levittäytynyt asumiseen sopivien mäkialueiden tuntumaan, Särkisalontien varrelle sekä vasta 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla tiivistyen kaivosalueen eteläpuolelle. Kaivosalue jakaa asumisen kannalta tärkeät alueet kahteen osaan, koska kaivosalue on suuntautunut länsilounaasta itäkoilliseen. Niistä pohjoisella puolella on 20-25 asuinkiinteistöä, tarkasteluetäisyydestä riippuen. Eteläisellä osalla on puolestaan 60 70 asuinkiinteistöä. Osa niistäkin sijoittuu jo hiukan länteen tai toisaalta itään kaivoksen suunnalta tarkastellen. Ympäristön elinkeinot ovat perinteisesti vahvasti sidonnaisia kaivoksen toimintaan tai kalkkikiven jalostukseen tehtaan puolella. Suurin osa Förbyn kylän asukkaista on töissä siten Karl Forsström Ab:llä tai Omya Oy:llä. Tämän lisäksi alueella on pieni joukko ihmisiä, joiden toimeentulo on kiinni palveluammateissa mm. kaupan, ravintolan, pienvenesataman ja terveydenhuollon kautta. Maa- ja metsätalous on alueen elinkeinona selvästi toissijainen. Alueen metsät ovat pääosin talousmetsiä ja kalkkikaivoksen ympäristön metsäsaarekkeet sen verran pienialaisia, ettei niitä yleensä ole kovin voimakkaasti hakattu. Metsäsaarekkeilla on myös maisemallinen merkitys kylämiljööseen. Maanviljelys on myös pääasiassa muutamien perheiden toimeentulon lähde. Lisäksi satamatoiminnoilla on edelleen pieni merkitys elinkeinona.
Sivu 13 (40) 2.4 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaa Omya Oy, joka on sveitsiläisen Omya Ag:n tytäryhtiö. Omya konserni toimii maailmanlaajuisesti ja sillä on toimipaikkoja mm. kaikissa pohjoismaissa. Omya Oy:llä on kalkkipigmentin tuotantolaitos Förbyn kaivoksen välittömässä läheisyydessä. Yhtiö on noin 25 vuoden ajan rikastanut kaivoksesta louhittua kalkkikiveä. 2.5 Tausta ja tavoitteet Kaivoksesta louhitaan kalkkikiveä Karl Forsstöm Ab:n toimesta. Omya Oy jalostaa kalkista paikan päällä paperin pigmenttiainetta. Pigmenttikalkin valmistusprosessissa käytetään vaahdotuskemikaaleina mm. ammoniumklorideja. Prosessissa syntyy sivutuotteena rikastushiekkaa (jatkossa puhutaan silikaattikalkista), jota on käytetty mm. peltomaan kalkitukseen (Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maatalouskemian osaston hyväksymä aine; Kasvintuotannon tarkastuskeskus 2002). Silikaattikalkin neutraloiva kyky on noin 10-12 prosenttia. Muita taloudellisesti kannattavia uusiokäyttömuotoja silikaattikalkille ei tutkimuksista huolimatta ole toistaiseksi tiedossa. Käyttöä asfalttifillerinä on jossain vaiheessa harkittu, mutta toteutuneita tutkimuksia ei ole tehty mm. muun asfalttifilleriaineen helpon saannin vuoksi ns. kivituhka. Luonteeltaan Förbyn kalkkikaivos on suhteellisen kuiva; ylöspumpatun kuivatusveden määrä on keskimäärin noin 120 000 m 3 vuodessa (n. 10 000 m 3 /kk eli 328 m 3 /d). Kaivoksesta pumpataan ylös vettä keskikesän aikana (Omya Oy 2003) keskimäärin vähiten; vertailuaikana vuodet 2000-2003. Vanha suljettava kaivos on tarkoitus täyttää pääosin jatkuvasti prosessista syntyvällä sakeutetulla silikaattikalkilla. Kaivoksen yläosia voidaan täyttää myös vanhalla läjitetyllä silikaattikalkilla. Täyttö stabiloi tyhjäksi jääviä kaivostiloja, eli toisin sanoen se lisää maaperän vakavuutta. Jos kaivosta ei täytetä rikastushiekalla (sakeutettu silikaattikalkki), se täyttyy hiljalleen pohja- ja sadevedellä noin 30 vuoden kuluessa toiminnan loppumisen jälkeen. Kaivoksen nykyisen tiedon mukainen vuotuinen täyttymisnopeus on 120 000 m 3 vettä. Tavoitteena on sulkea kaivos parhaalla käytössä olevalla menetelmällä. Olennaista on luonnonarvojen säilyttäminen niin kaivosalueella kuin sen ympäristössäkin. Tärkeätä on saada maisemallisesti haittaava silikaattikalkkikasa pois maanpäällisestä läjityspaikastaan. Kolmantena tavoitteena täyttötyöllä on edelleen maaperän tukevoittaminen, sillä kiinteä aine tukevoittaa kaivoksen kuiluja ja käytäviä paremmin kuin vesi. Neljäntenä tavoitteena on saada kaivosalueen maanpäällinen alue paremmin hyötykäyttöön. 2.6 Tekninen yleiskuvaus Förbyn kaivoksen täytöstä Karl Forsström Ab on louhinut Särkisalon Förbyssä sijaitsevaa kalkkikivikaivosta 1880- luvulta alkaen. Louhinta on nyt edennyt 470 metrin syvyyteen (liite 4 kaivoksen projisoitu pituusleikkaus), josta sitä tullaan vielä syventämään 530 metriin. Tämän jälkeinen jatkosyventäminen on taloudellisesti kannattamatonta nykyisen tiedon mukaan. Ensin louhitaan kaikki mikä on taloudellisesti kannattavaa ja vasta sitten alkaa täyttötyö. Kyse ei ole luonnonvarojen tuhlaamisesta. Kaivoksesta on sen käyttöaikana louhittu n. 10 miljoonaa tonnia kiveä vastaten n. 3,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. Kaivoksen nykyi-
Sivu 14 (40) nen tyhjä tila on noin 2 milj. m 3. Kaivos koostuu erillisistä louhoksista, joita tukirakenteena toimivat pysty- ja vaakapilarit erottavat toisistaan. Kahdella alimmalla louhostasolla, välillä 300 ja 470 metriä, louhosten mitat ovat noin 10-25 m (paksuus) x 40-60 m (pituus) ja 60 m korkeus. Uuden syvennyksen louhokset ovat edellisiä pienempiä lähinnä korkeuden osalta. Erillisten louhosten tilavuudet vaihtelevat siis noin 24 000 m 3 :stä 90 000 m 3 :iin. Omya Oy:llä on kalkkipigmentin tuotantolaitos kaivoksen läheisyydessä. Yhtiö on noin 25 vuoden ajan rikastanut kaivoksesta louhittua kalkkikiveä käyttäen vaahdotusmenetelmää, jossa pinta-aktiivisten kemikaalien avulla kalsiittimineraalit erotetaan silikaattimineraaleista hienoksi jauhetussa lietteessä. Sakeutettua ja suodatettu silikaattimineraalisivutuotetta on Silikaattikalkki-nimisenä maaparannusaineena markkinoitu käytettäväksi peltojen neutralointiin (neutralointikyky 10-12 prosenttia). Se on Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maatalouskemian osaston hyväksymä kalkitusaine (Kasvintuotannon tarkastuskeskus 2002). Siitä liukenee vain kalsiumia ja sen raskasmetallipitoisuudet alittavat sallitut raja-arvot. Tuotteen menekki ei ole vastannut tuotantoa ja sitä on jouduttu vuosien aikana läjittämään varastokasaan. Nykyinen varasto on suuruudeltaan yli 300 000 tonnia, mikä vastaa noin 6-7 vuoden myyntiä. Viime vuosina tehdas on enenevissä määrin käyttänyt myös muuta Länsi-Suomen alueelta louhittua kalkkikiveä. Förbyn kaivoksen ehdyttyä yhtiön tarkoituksena on jatkaa toimintaa näiden muiden raakaaineiden varassa sekä lisäksi mahdollisesti myös kaksinkertaistaa vuotuinen pigmentin tuotantomäärä. Tämä johtaa yhä suurenevaan silikaattikalkin ylituotantoon. Louhinnan loputtua kaivokseen jää siis edellä mainittuja tyhjiä louhostiloja. Kaivos täyttyy pohja- ja sadevedellä noin 30 vuoden kuluessa toiminnan loppumisen jälkeen. Vedellä täyttyminen tukee kaivosta hydrostaattisen paineen johdosta. Paljon parempi tuki saadaan, jos tyhjät louhostilat täytetään kiintoaineella. Tämän vuoksi päätettiin selvittää silikaattikalkin käyttö kaivoksen täyteaineena. Käytännössä tämä tarkoittaa sakeutetun lietteen pumppaamista louhostiloihin. Lietteen kuiva-ainespitoisuutta ei ole vielä määritelty, mutta mikäli lietettä pumpataan kaivokseen putkia pitkin, on sen vesipitoisuuden oltava korkea. Täyttö pitää alkaa kaivoksen pohjatasolta alkaen. Tämän vuoksi tehtaalta tulee rakennettavaksi putkilinja joko olemassa olevia tai uusia kulkuteitä pitkin kaivoksen pohjatasoa seuraavaksi ylemmälle tasolle. Tältä tasolta porataan jokaiseen alla olevaan louhoksen kattoon reikä, mitä pitkin liete johdetaan täytettäviin louhoksiin. Louhoksessa lieteen kiintoaines laskeutuu ja kirkastunut vesi erottuu pinnalle. Myöhemmin täytön edettyä tätä kirkastunutta vettä on tarkoitus hyödyntää prosessivetenä tehtaalla. Myös kaivokseen tuleva pohja- ja sadevesi on tarkoitus edelleen käyttää tehtaan prosessivetenä. Kun alin louhostaso on täyttynyt kiintoaineella siirrytään täyttämään vastaavalla tavalla seuraavaksi ylintä tasoa. Kaivoksen ylimmän osan sortumien vuoksi täyttöä ei voida edellä kuvatulla tavalla ulottaa 300 metrin tason yläpuolelle. Nämäkin tasot voidaan ainakin osittain täyttää muilla tekniikoilla käyttäen mm. suodatettua silikaattikalkkia. Lisätyllä pigmentin tuotantokapasiteetilla kaivosta voidaan täyttää yli 15 vuoden ajan. Jos tuotantokapasiteettia ei lisätä, niin täyttöaika kaksinkertaistuu.
Sivu 15 (40) 2.7 Alueella käytettävät koneet Förbyn kaivoksesta nostettava kivi kuljetetaan kuorma-autolla joko tehtaan murskaimelle tai välivarastokasaan. Paraisten kaivokselta kivi kuljetetaan Förbyhyn proomulla, joka edelleen lastataan ja siirretään varastokasoihin etukuormaajilla ja kuorma-autoilla. Samaa kalustoa käytetään kiven siirtämisessä varastokasoista prosessiin. Valmiit pigmenttituotteet kuljetetaan säiliöautoilla loppukäyttäjille. Kaivoksessa kiveä lastataan ja kuljetetaan erityisillä tätä varten kehitetyillä koneilla. Maan pinnalle kivi nostetaan 470 metrin syvyydestä nostotornissa olevilla koiravaunuilla. Kaivoksen muuta liikkuvaa kalustoa ovat tunnelin porauslaite, räjähdysaineen latausajoneuvo, pultituslaite, pitkäreikäporauslaite, komujen rusnauslaite (louhinnan erityislaite kaivoksessa) ja 3 kpl henkilöautoja. 2.8 Polttoaineiden käyttö ja varastointi Kaivos varastoi koneiden polttoainetta maanpinnalla noin 5 m 3 :n säiliössä ja maan alla tasoilla + 385 ja + 470 noin 2 m 3 :n säiliöissä. Kaivoksen syventäminen ei vaikuta polttoaineen varastointiin. Räjähdysaineita varastoidaan kaivoksessa erillisessä varastossa +320 metrin tasolla. Varaston suurin sallittu koko on 3 000 kg. 2.9 Veden käyttö Porauksessa käytetään pieniä määriä kaivokseen valuvaa pohja- ja sadevettä pölyn sitomiseksi. Tämä vesi selkeytetään ja se joko käytetään uudelleen tai pumpataan yhdessä muiden vesien kanssa maan pinnalle, jossa Omya Oy käyttää sitä prosessivetenä. Prosessivetenä voidaan käyttää vedenlaatututkimusten mukaan mm. kaivokselta pumpattua vettä sekä Mustanmäen kiertovettä (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2002; Plüss-Staufer AG 1998). Keskimäärin kaivoksesta pumpataan vettä pois noin 120 000 m 3 vuodessa. 3 AIEMMAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 3.1 Suunnittelun aikaisemmat vaiheet ja selvitykset Kaivoksen täytöstä silikaattikalkilla ja täytön ympäristövaikutuksista on laadittu selvitys Maa ja Vesi Oy:n toimesta (liite 8). Raportissa on selvitetty kaivosvesien ja alueen pohjavesien laatua. Johtopäätöksissä todetaan, että kaivokseen sijoitettavalla silikaattikalkilla ei ole haittavaikutuksia ympäristöön tai ympäristön pohjaveteen. Silikaattikalkin kelpoisuutta täyttömateriaaliksi on selvitetty myös vuonna 2000 Maa ja Vesi Oy:n toimesta (liite 9). Tämän tutkimuksen yhteydessä tehtiin sedimentin laskeutuvuus- ja lujuuskokeita sekä liukoisuustestejä eri vaihtoehtoisille täyttömateriaaleille (rikastushiekka, teräskuona, lentotuhka, rikinpoistokalkki). Selvitysten perusteella täyttömateriaaliksi valittiin pelkästään silikaattikalkki. Laboratoriotulokset osoittivat, että silikaattikalkin aines on kokonaisuudessaan hienorakeisempaa
Sivu 16 (40) kuin halkaisijaltaan 500 µm (0,5 mm). Sedimentaatiokokeet osoittivat, että rikastushiekka laskeutuu nopeasti ja vesi selkeytyy pian. Silikaattikalkin lieteveden ph-arvo on 7,9. Edelleen liukoisuustestit osoittivat, että silikaattikalkista liukenee erittäin vähän tutkittuja aineita (30 alkuainetta). Silikaattikalkki täyttää siten selvästi sijoituspaikka 1 (= eristämättömänä sijoitettu) enimmäispitoisuusohjearvot rakeisille maanrakennusmateriaaleille (Mäkelä et. al 1999). Myös sulfaatin ja kloridin pitoisuudet olivat alhaiset, alhaisemmat kuin läheisen merialueen vastaavat arvot. 4 HANKKEEN YHTEYS MUIHIN ALUEEN TOIMINTOIHIN Hanke liittyy Omya Oy:n pitkään alueella harjoittamaan kalkkikiven rikastustoimintaan. Alueen koko pinta-alasta on suuri osa edelleen koskematonta maa-aluetta ts. ei ole louhosaluetta. Joissakin tapauksissa alueen pintamaa on romahtanut sisään kaivoksen ylimpiin tasoihin. Merkittäviltä osiltaan kaivostoiminta on maan sisällä tapahtuvaa toimintaa. Näiden puitteiden vuoksi kaivostoiminta ei ole juurikaan riippuvainen muusta ympäröivästä toiminnasta eikä kaivoksen toimintaa voida sen puolen mainittavassa määrin liittyvän ympäröivän alueen toimintoihin. Ehkä merkittävin toiminto on alueen työllisyys. Förbyn kylä ja lähialueen talous on pitkälti kehittynyt juuri Karl Forsströmin ja hänen perustaman kalkkikaivostoiminnan seurauksena (Granholm & Häggblom 1969). Lähiympäristön sahat (raaka-aineet lähikunnista) ja satamat ovat olleet keskeisenä osana alueen toimintaa ennen, mutta nyt enää lähinnä satamatoiminnot. Pdf:n jatkoa osassa 2 (Förby2). 10 KIRJALLISUUS Britschgi R. & J. Gustafsson (toim.) 1996. Suomen luokitellut pohjavesialueet. Suomen ympäristö nro 55. Suomen ympäristökeskus. 390 s. Helsinki 1996. Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarja A, 126. Helsinki 1993. Granholm H. & B. Häggblom 1969. Särkisalon pitäjän historia (suom. Seppo Okko). 567 s. Virkkala 1969. Haapala, H., 1999. Millaista pölyä hengitämme. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 1999:18. YTV, Helsinki, 37 s. Heikkinen, R. & Husa, J. 1995. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki 1995. Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy 1998. Ympäristömeluselvitys Omya Oy:n tehdasalueella. Karl Forsström Ab 1988. Förbyn kaivoskuvat: Tasot+160 ja +385 ja projisoitu pituusleikkaus. Karl Forsström Ab 2003. Kirjallinen tiedoksianto kaivoksen syvyystasojen sijainnista. 3 s. Särkisalo 2003. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 2002. Luonnonmukaisessa tuotannossa käytettäväksi soveltuvat lannoitteet ja maanparannusaineet; muut kalkitusaineet ja kivijauheet. Euroopan yhteisöjen neuvoston asetus 2092/91, liite IIA. 2 s. Helsinki 2002. Lounais-Suomen ympäristökeskus 2002a. Suomen Natura 2000 kohteet Särkisalon kunnan alueella. Turku 2002.
Sivu 17 (40) Lounais-Suomen ympäristökeskus 2002b. Partek Nordkalk Oyj:n Paraisten tehtaan Hundbanan sivukiven läjityshanke; ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja ympäristöluvan tarve. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto. 2 s. Turku 2002. Lounais-Suomen ympäristökeskus 2002c. Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 160., Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Turku 2000. Lounais-Suomen ympäristökeskus 2003. Lausunnot Förbyn kaivoksen täyttöhankkeen YVAarviointiohjelmasta. 4 s. Turku 2003. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2002. Testausseloste neljästä vesinäytteestä Förbyn kaivosalueelta vuodelta 2002. 1 s. Turku 2002 Maa ja Vesi Oy 1999. Silikaattikalkin vaikutus ympäristöön. Raportti 30.6.1999, työnumero 991260it. Maa ja Vesi Oy 2000. Kaivoksen täyttömateriaalin ympäristöselvitys. Raportti 12.10.1999, työnumero 011195bt. Maanmittauslaitos 2002. Maastotietokanta-aineisto (kaikki aineisto) karttalehdet 2012 05 ja 08. Turku 2002. Matilainen, S. 2000. Kivenmurskaamoiden ympäristölupakäytäntö. Selvitys. Ympäristöministeriön moniste 66. 154 s. Espoo 1999. Museovirasto ja ympäristöministeriö 1993. Rakennettu kulttuuriympäristö; valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. 278 s. Helsinki 1993. Mäkelä E., M. Wahlström, M. Pihlajaniemi, U-M. Mroueh, M. Keppo & P. Rämö 1999. Kivihiilivoimaloiden rikkipoistotuotteet ja lentotuhka maarakentamisessa; VTT:n raportti 1952. Helsinki 1999. Omya Oy 2003. Förbyn kalkkikaivoksen kaivovesien seurantataulukot. 1 s. Särkisalo 2003. Oulun yliopisto 1998. Partek Nordkalk Oyj:n Lappeenrannan kaivoksen rikastushiekan ympäristökelpoisuus. Oulun yliopisto; geotekniikan laboratorio. 4 s. + 3 liitettä. Oulun 1998. Partek Nordkalk Oyj 2003. Ympäristöraportti 2002. 8 s. Parainen 2003. Plüss-Staufer Ag 1998. Analysis of two water samples; suitability for process water. 3 s. Ofringen 1998. Suunnittelukeskus Oy 2003. Kartta Förbyn silikaattikalkin läjitysalueen nykyisestä laajuudesta ja korkeusolosuhteista. 1 kartta. Turku 2003. Turvatekniikan keskus 2003. Lausunto koskien Förbyn kaivoksen täyttöä. 1 s. Helsinki 2003. Valtioneuvosto 2002. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ohje kaivoskohteissa. 34 s. Valtioneuvosto 2002. www.vn.fi/ktm/4/kaivos/yvaopas.htm Varsinais-Suomen liitto 1996. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmä 1996. Varsinais-Suomen liitto 2001: Salon seudun luontokohteet suojelustatuksen mukaan. Varsinais-Suomen liitto 2002. Maakuntakaava - Varsinais-Suomen liiton kotisivut osoitteessa www.varsinais-suomi.fi. Ympäristöministeriö 1992. Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I; mietintö 66/1992. 200 s. Helsinki 1993. Ympäristöministeriö 2001. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöopas 85. Helsinki 2001. Ympäristöministeriö 2002. Louhinnan, kivienmurskauksen ja asfalttitoiminnan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Työryhmän mietintö. Ympäristöministeriön moniste 88. 35 s. Helsinki 2002.