Pohjavesialueen rajaus Vanhempi tutkija Jari Rintala Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Helsinki 7.4.2017 Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutusohjelma
Jari Rintala, SYKE/KTK Mitä on pohjavesi? Pohjavesi on maaperän huokoset ja kallioperän halkeamat yhtenäisesti täyttävää vettä, joka liikkuu painovoiman vaikutuksesta Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin Pohjavesivarastot täydentyvät pääasiassa keväällä lumen sulamisvesistä ja syksyllä syyssateista
Pohjaveden merkitys vesihuollossa [m ilj. m 3/a] 250 200 150 100 Pohjavesi ja tekopohjavesi Tekopohjaveden osuus pohjavedestä, arvio, 1974-1991 Tekopohjaveden osuus pohjavedestä 1992-2001 Pintavesi 50 0 1974 1979 1984 1989 1994 1999 3,5 milj. suomalaisen päivittäin käyttämä uusiutuva luonnonvara Yhdyskuntien vedenhankinnassa pohjaveden osuus on noin 50 % ja tekopohjaveden osuus noin 15 % Vesihuoltolaitosten (yli 50 käyttäjää) jakamaa pohja- ja tekopohjavettä noin 0,7 milj.m3 /d Lisäksi haja- ja loma-asutuksen vesihuolto perustuu lähes kokonaan pohjaveteen Porakaivoja yksityistalouksilla noin 150 000 kpl, yhteisvedenhankinnassa noin 200
Mitä ovat pohjavesialueet? Pohjavettä muodostuu runsaimmin alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista -> Salpausselät ja muut reunamuodostumat, harjut ja rantakerrostumat Pohjaveden pinnan etäisyys maanpinnasta voi olla jopa 50 m, mutta on yleensä noin 2 5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella. Akviferin paksuus n. 10 m Pinta-ala keskimäärin 1-2 km 2 Suuri vedenjohtavuus herkkiä likaantumaan
Jari Rintala, SYKE/KTK Pohjavettä on myös pohjavesialueiden ulkopuolella Suuri osa omista kaivoista esim. moreenimuodostumissa, rantakerrostumissa tai kallioporakaivoja 5
6
Pohjaveden laatu Luonnontilaisten pohjavesien laatu on yleensä hyvä Laatuun vaikuttavat valuma-alueen maaperä ja kallioperä ominaisuuksineen. Luonnontilaiset pohjavedet ovat usein hiukan happamia. Myös kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia tai radonpitoisuuksia voi esiintyä Alueellisesti on korkeita arseeni- ja fluoridipitoisuuksia Pohjavesissä voidaan joskus todeta myös ihmistoimintojen vaikutuksia. Tavallisimmin tällaisissa pohjavesissä esiintyy kohonneita typpi- tai kloridipitoisuuksia Myös erilaisia orgaanisia liuottimia ja torjunta-aineita voi esiintyä. 7
8
Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus, pohjavesialuerajaukset
Määrittämisen ja luokituksen taustaksi on pohjavesitietoa pitkältä ajalta Tutkimus- ja tunnistustyötä tehty aiempaan ohjeistukseen perustuen ympäristöhallinnon ja sitä edeltäneiden laitosten toimesta: Tärkeät pohjavesialueet 1973-1976 ja 1977-1982 Kartoitus ja luokitus projekti 1988-1995 Tietoa alueista täydennetty eri hankkeissa Vedenhankintatutkimukset Pohjavesialueiden rakenneselvitykset http://www.gtk.fi/asiantuntijapalvelut/ma ankaytto/pohjavesi/ linkki rakenneselvitysraporttien hakuun: http://hakku.gtk.fi/fi/reports Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeet (POSKI-projektit) Suojelusuunnitelmat Tekopohjavesitutkimukset Maa-ainestenottohankkeisiin liittyvät tutkimukset Tie- ja muut rakennushankkeet Pohjaveden likaantumistutkimukset 10
Jari Rintala, SYKE/KTK Pohjavesialueiden kartoituksen lähtöaineisto ja -tutkimukset Maaperäkartat 1:20 000 ja 1:1 000 000 (GTK) Sora- ja hiekkavarojen inventointi (TIEH+GTK) Vedenhankintatutkimukset (vesipiiri->ayk->elyt, kunnat) Vedenhankinnan yleissuunnitelmat (kunnat, vesipiiri->ayk->elyt) Vääräväri-ilmakuvat Peruskartat Maastossa havainnoitu: Maaperän laatu Kallioperän topografia Muodostuman rakenne Pohjaveden esiintyminen Vedenläpäisevyys 11
Pohjavesialueiden vedenhankinnallinen ja suojelullinen luokittelu vanhan luokituksen mukaiset pohjavesiluokat I, II ja III I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue III-luokka, muu pohjavesialue Uudet luokat 1, 2 ja E tulevat käyttöön vähitellen 1 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue* 2 Muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue* E Pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. *)Mikäli alueeseen liittyy pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi, käytetään lisäksi E-merkintää (1E tai 2E). III luokka tulee poistumaan
Nykyisen pohjavesialueiden määrittämisen ja luokituksen perustana YSL, VMJL ja vesienhoitoasetus Ympäristönsuojelulaki (YSL, 527/2014) määritelmä pohjavesialueelle Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (VMJL, 1263/2014) määritelmä pohjavesimuodostumalle uusi pohjavesialueita koskeva 2a luku määrittäminen, luokitus, rajan/määrittämisen ja luokituksen muuttaminen ja valmistelu (+suojelusuunnitelma ja sen valmistelu) Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (vesienhoitoasetus, (10.11.2016/929)) pohjavesialueen raja muodostumisalueen raja luokitus E-luokkaan selvitykset ja valmistelussa esitettävät tiedot tietojärjestelmään merkittävät tiedot 13
Pohjavesialueiden määrä eri ajanjaksoina - III luokan alueita nyt 1509 kpl vähemmän kuin vuonna 1995 14
Luokiteltujen pohjavesialueiden määrä ympäristöely-keskuksittain (tilanne v. 2015). Lapin ELY:n kaavion koko ei ole suhteutettuna muiden ELYjen kaavioihin. 15
Pohjavesialueiden hydrogeologinen rajaaminen Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen Muodostumisalueen raja osoittaa pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevää osaa, jossa maaperän vedenläpäisevyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava (käytetään arvioitaessa alueelta saatavaa pohjaveden määrää) Pistemäinen pohjavesialue on alue, jolta on esitetty vain vedenottokaivot pistemäisenä tietona. Useimmiten kyse on savenalaisesta muodostumasta tai kallioporakaivosta Antikliininen akviferityyppi, vettä ympäristöön purkava Piirros Oili Ahola, Ympäristöopas (Britschgi et al. 2009)
Pohjavesialueen raja vettä ympäristöstään keräävällä harjulla (synkliininen akviferityyppi) 17
Piirros Joni Mäkinen, 2009 (muokattu pohjautuen Mäkinen 2004) 18
Pohjavesialueen määrittäminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittää uloimman rajan alueelle, jolla on vaikutusta pohjavesimuodostuman veden laatuun tai muodostumiseen (pohjavesialue) pohjaveden muodostumisalueen rajan (muodostumisalue) Pohjavesialueesta hydrogeologinen yleiskuvaus kuvaus alueen maa- ja kallioperän yleispiirteistä arvio alueella muodostuvan pohjaveden määrästä tietoa pohjaveden pinnankorkeudesta ja virtaussuunnista 19
Raja voi olla maastossa helposti havaittava Kaikissa tapauksissa rajausta ei voida ulottaa hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti esim. alueilla, joilla vettäläpäisevä maaperä ulottuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Tällöin pohjavesialueen raja pyritään sijoittamaan hydrogeologisesti mahdollisimman oikeaan kohtaan, joka on myös maastossa helposti havaittavissa. Pohjavesialueen raja voi seurata esim. ojia, teitä tai sähkölinjoja. Erityisesti näissä tapauksissa on tärkeää huomioida pohjaveden virtaussuunta. Olennaista on, että pohjavesiasiantuntijoiden arvioiden mukaan rajan ulkopuolella tapahtuvilla toiminnoilla ei ole vaikutusta määritetyn pohjavesialueen pohjaveteen. 20
Pohjavesialueen rajaaminen alueella, jolla pohjavettä purkautuu vesistöön Tällaisilla alueilla pohjavesialueen raja voidaan yleensä sijoittaa rannan välittömään läheisyyteen. 21
Pohjavesialueen raja alueella, jolla pohjavesimuodostumaan imeytyy pintavettä Pohjavesialueen raja ulotetaan rannan välittömään läheisyyteen huomioiden kuitenkin maa-aineksen laatu ja vedenläpäisevyys vesialtaassa, vesialtaan muoto mm. syvänteiden sijainti sekä veden laatu vesistössä ja mahdollisten kuormittajien sijainnit. Tietoa saa esimerkiksi ilmakuvista sekä vesialtaan syvyyskäyristä. Rajauksella ilmaistaan muodostuman sijaintia vesistössä vedenpinnan alla. 22
Rajausten tarkistamisesta Kartoitus ja rajaukset tehty hydrogeologisin perustein parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta Rajausten käytön mittakaavat; huomioitava, että rajaukset tehty yleensä 1:20 000 mittakaavassa Uusi hydrogeologinen tieto (tutkimukset esim. suojelusuunnitelmien teon yhteydessä) voi johtaa rajausten tarkistuksiin, asiantuntijana alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kartan muokkaus: Eeva Teräsvuori/UUS
Perusteet luokan muutokselle myös POVETissa Luokat muuttuvat, aiemmin I, II ja III lk POVETissa mahdollista tallentaa uudet pohjavesialueluokat (1, 2 +E) Alueluokan muutoksen syy 25
Rajausten ja luokituksen merkitys I Pohjavesialueiden kartoitus hydrogeologista perustietoa Pohjavesialueluokitus perustuu sekä hydrogeologisiin seikkoihin että pohjavesimuodostuman mahdolliseen vedenhankintakäyttöön Laki vesienhoidon järjestämisestä velvoittaa alueellisia ympäristökeskuksia määrittämään tärkeiden ja muiden vedenhankintakäyttöön soveltuvien pohjavesialueiden sijainnin ja rajat sekä pohjavesialueiden maa- ja kallioperän yleispiirteet 26
Rajausten ja luokituksen merkitys II Luokittelua ja määrittäminen on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä I ja II luokan pohjavesialueet mainitaan mm. ympäristönsuojelu-, vesi- ja maa-aineslaeissa Pohjaveden pilaamiskielto koskee kaikkea pohjavettä 27
Pohjavesi/pohjavesialueet lainsäädännössä I Pohjaveden pilaamiskielto, YSL 8 Ent. Pohjaveden muuttamiskielto, 2012, VL 3:2 VNA 1022/2006 päästökielto (VNP 364/1994 eräät aineet asia sisällytetty v.2009 aikana tähän asetukseen) Pohjavedenottamoiden suoja-alueet, VL 4:11 Laki (1299/2004) ja asetus (1040/2006) vesienhoidon järjestämisestä
Pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua 29
Pohjavesialuetiedon käyttö I Hyödyntäminen Valvonnassa tiedot tärkeitä, mutta kyse aina tapauskohtaisesta harkinnasta mm. toiminnan sijainti- ja päästöriskin arvioinnista, tarpeen vaatiessa lisäselvityksiä alueella, toimintojen valvonnan ohjaus ministeriön ohjeilla/oppailla (mm. polttonesteet, maaainestenotto, tienpito) Vedenhankinnan suunnittelussa keskitettyyn vedenhankintaan soveltuvat alueet, suuret muodostumat ja ylikunnalliset vedenottohankkeet, tekopohjavesi, varavedenotto vesihuollon erityistilanteissa 30
Pohjavesialuetiedon käyttö II Maankäytön suunnittelu suojelun kannalta olennaista - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Vedenottamoiden lähialueet rakentamatta, riittävän suuri osa pohjavesialueesta jätetään kaavoittamatta tai kaavoitetaan se puistoksi/retkeilyalueeksi - Riskitoimintojen ohjaus pohjavesialueiden ulkopuolelle - I ja II luokan pohjavesialueet merkitty yleensä kaavoihin - Suojelusuunnitelmat (selvitys ja ohje) tehty noin 1500 pohjavesialueelle Vesienhoito Pohjavesimuodostuma (I ja II-lk alueiden pohjavesi), Ominaispiirteiden alkutarkastelu (kartoitus ja luokitus), Ominaispiiteiden lisätarkastelu (vrt. suojelusuunnitelma), Vesienhoitosuunnitelmissa ja ELY-keskuskohtaisissa toimenpideohjelmissa on esitetty tarkemmin pohjaveteen kohdistuvia riskejä, käyttöä sekä hyvän tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi suunniteltuja toimenpiteitä 31
Mistä saa pohjavesialuetietoa Pohjavesitietojärjestelmään (POVET) ja pohjavesialuetietojen paikkatietokantaan on koottu valtakunnallisesti keskeisin pohjavesitieto POVET on osa HERTTA-tietojärjestelmäkokonaisuutta. POVET sisältää Pohjavesialue-, Havaintopaikka- ja Seuranta-asemaosiot. Pohjavesitietojärjestelmään voivat tietoja tallentaa ja niitä muokata siihen erikseen käyttöoikeuden saaneet henkilöt. Pohjavesitietojen internet-selausoikeudet ovat kaikilla kansalaisilla Avoin tieto-palvelun kautta. Turvallisuussyistä ei palvelussa esitetä kaivoihin ja vedenottamoihin liittyviä sijainti-tietoja ja karttakuvia Pohjavesialueet on rajattu pääsääntöisesti 1:20 000 -mittakaavaisille kartoille 32
Tietojen ylläpito Pohjavesialueiden tiedot tallennetaan ja päivitetään ympäristöhallinnon Pohjavesitietojärjestelmään ja Pohjavesialue-paikkatietokantaan (Ympäristönsuojelun tietojärjestelmäkokonaisuus) Muutosten osalta paikkatiedot päivittyvät kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) ympäristöhallinnon Pohjavesialue-paikkatietokantaan ja ovat sen jälkeen nähtävissä myös ympäristöhallinnon ympäristötiedon internetpalvelimella (www.syke.fi/avointieto) 33
Jari Rintala, SYKE/KTK Kirjallisuutta Hatva ym. 2008. Kaivon paikka. Suomen ympäristökeskus ja Edita, Helsinki. Ympäristöopas 2008. Britschgi ym. 2009. Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas 2009. Britschgi & Rintala. 2016 Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat. Luonnos netissä. Kinnunen, T. (toim.) 2005. Pohjavesitutkimusopas. Suomen vesiyhdistys. Korkka-Niemi, K ja Salonen, V-P. 1996. Maanalaiset vedet - pohjavesigeologian perusteet. Turun yliopisto, Turku. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A. Orvomaa, M. 2008. Pohjavedenottamoiden suoja-alueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 40/2008.(Vain verkkojulkaisu) Rintala ym. 2007. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä: taustaselvitys. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2007. Vesienhoitoaluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat. www.ymparisto.fi/vesienhoito >Vesienhoitosuunnitelmat http://www.ymparisto.fi/pohjavedensuojelu/esitteet 34
Pohjavesialueiden määrittämisen, luokituksen ja suojelusuunnitelmien laatimisen ohjeistus Ohjeistus löytyy syke.fi palvelusta http://bit.ly/2fie95t Ohjeistusta täydennetään mahdollisesti vielä saatujen kokemusten ja palautteen pohjalta. E-luokituksen osalta saadaan täydentävää tietoa (avainlajit, pohjavesiriippuvaiset vesistöt) kevään aikana Lopullinen julkaisu syksyllä 2017 35