Tarinoita 20-vuotisesta rakennerahastotoiminnasta Aluekehittäjän näkökulma Itä-Suomen rakennerahastopäivät Varkaudessa 29.10.2015 Riitta Koskinen
Suomi EU:n jäseneksi 1995 Mitä EU-jäsenyys muutti - EU-tason strateginen ohjaus kansalliseen (alue)politiikkaan - Maakuntalähtöiseen aluekehitykseen; aluekehityslain uudistus: aluekehitysvastuu maakuntaliitolle, maakuntaohjelma - Resurssit: rakennerahasto-ohjelmat maakuntaohjelman toimeenpanoon - Ohjelmahallinto seurantakomiteat ja myrrit
Mikä on muuttunut matkan varrella 1995 2015? Ohjelmien sisällöllinen ja maantieteellinen laajuus ja fokus vaihdellut Erittäin harva asutus àköyhyys à kilpailukyky à kestävää kasvua ja työtä Alueohjelmat à valtakunnallinen Infra ja rakenteet à älykäs erikoistuminen ja sisällöt Aiemmin aluekehitys edellä à nyt järjestelmä sanelee (säädökset, tulkinnat, EURA) Aiemmin lisäys- ja läheisyysperiaate, vipuvoimaa isoihin kehittämiskokonaisuuksiin, rahastojen integraatio à nyt mitattavuus ja pikkutarkka sisältöohjaus, budjettileikkausten paikkaaminen, rahastojen eriytyminen TEMin ja maakuntien keskusteluyhteys ohentunut; koordinoivat liitot Volyymi laskenut kausi kaudelta; merkitys kiristyvissä oloissa kuitenkin suuri Hallinnon resurssivaje kuntien paikattavaksi
Hyvä hanke aluekehittämisen vinkkelistä Tukee alueen strategista kehittämistä Iso tai pieni, mutta pitää liittyä johonkin Jättää jäljen, tuottaa hyötyä Lisäksi toteuttaa ohjelman tavoitteita ja tuottaa indikaattorien mukaisia tuloksia, olla kustannustehokas ja säädösten mukainen, Visionäärinen, nostaa pöhinää, isoja vaikutuksia jos kohta riskiäkin Toteuttaja sitoutunut asian, ei rahan vuoksi; muitakin sitoutuneita/innostuneita Keskusteltu rahoittajan kanssa ennen hakemusta
Vipuvaikutusta, Case 1 Savonlinnan Kuitulaboratorio: Osaaminen vahvistuu, yrityksiä säilyy, syntyy, kehittyy Kriisi: Andritz oli siirtämässä konepaja- ja tuotekehitystoimintonsa pois Savonlinnasta Ratkaisu: LUT perusti kuitulaboratorion, jossa myös tehdasmittakaavainen pilot-laboratorio selluteollisuuden prosessien ja laitteiden kehittämiseen. Siirtyi myöhemmin Mamk:lle. Kehitys: erikoisosaamista, sekoitustekniikkaan liittyviä innovaatioita, uusia ja kehittyviä yrityksiä, koulutusta, Tulos: osaamista, tilauskantaa; Savonlinna Worksille Äänekosken päälaitetilaus ja toinen Brasiliaan; Aquaflow lle pari pesuritilausta (Äänekoski, Chile) Vaikuttavuus: liikevaihdon, työllisyyden, verotulojen ja paikallisen kysynnän kasvu Seuraavaksi: laajennus mikrokiteiseen selluloosaan à rajattomat sovellusmahdollisuudet Muuta: tukee biotalouden kärkihankkeita, nostaa Suomea kasvuun (vientitulo)
Vipuvaikutusta, Case 2 Digitalmikkeli sähköisen asioinnin ja arkistoinnin palvelu- ja kehitystyö Lähtötilanne: Mikkelissä arkisto- ja kirjastoalan osaamista ja digitaalista osaamista ja innostusta Ratkaisu: Etelä-Savon maakunta ja Mikkelin kaupunki ovat pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti vahvistaneet digitaalista osaamista ja edistäneet digitaalisen tiedon saatavuutta ja käyttöä. Kehitys: Laite- ja järjestelmähankkeista portaaleihin ja käyttösovelluksiin, nyttemmin digitaalisen liiketoiminnan lisäämiseen, avoimen datan hyödyntämiseen ja palvelujen ja teollisuuden digitalisointiin; kaavoitusratkaisut; Lupaus 2016 Tulos: Mikkelissä toimivat Arkistolaitos, Kansalliskirjasto, Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu muodostavat hyvän osaamiskokonaisuuden. Mikkeli on sähköisen arkistoinnin ja asioinnin edelläkävijä. Memory Park alueelle rakennetaan arkistolaitoksen uusi keskusarkisto vuosina 2016-1017. Vaikuttavuus: Tietoaineistot talteen ja laajasti käyttöön, kattavat sähköiset palvelut, investointeja, uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja, kustannussäästöjä valtiolle ja kunnille Vireillä: Arkistoitavien paperiaineistojen digitointi- ja käsittelykeskus ja muistiorganisaatioiden logistiikkakeskus Pilotoidaan digitaalisten aineistojen hyödyntämistä Muuta: Tukee digitalisaation kärki- ja kokeiluhankkeita
Muutamia tilastojuttuja aluekehityksen ilmiöistä
Tilastomuuttuja Hki-Tre akseli (Uusim., K-Häme, Pirkanmaa) % koko maasta Itä-Suomi (E-Savo, P- Karjala, P-Savo) % koko maasta Helsinki-Tampere akseli vs. Itä-Suomi Väestö (2014) 38,8 10,3 BKT (2012) 49,1 8,2 Yritysten (2013) - Toimipaikat - Henkilöstö - Liikevaihto 40,1 47,6 58,9 10,5 8,5 5,6 Investoinnit (2012) 48,6 7,5 TK-menot (2013) - Yritykset - Julkinen sektori - korkeakoulusektori 61,0 74,7 50,0 2,0 6,7 9,8 Tekesin TKI-rahoitus 63,8 6,1 Vienti (2012) 43,2 4,2 Puolet Suomen BKT:sta syntyy Hki-Tre kasvukäytävällä suht vahvasti sponsoroituna
Tekesin maksama tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus maakunnittain 2013, milj. : Itä- ja Pohjois-Suomi saa yhteensä 220 M EU+valtio rahoitusta vuodessa nykyisellä ohjelmakaudella Lähde: Tekes
BKT maakunnittain 2012, /asukas BKT markkinahintaan, käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Lähde: Timo Aron esitys Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivillä 27.-28.10.2014
Kiitos kehittäjille!