KIRJALLINEN KYSYMYS 811/2002 vp Opiskelun ja työttömyysturvan yhteensovittaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskeluun ja työttömyysturvan saantiin liittyy tällä hetkellä ongelmia. Esimerkiksi opiskelu tulkitaan aina päätoimiseksi, jos opiskelun tavoitteena on korkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä opiskelu. Mielestäni vallitseva tulkinta on liian tiukka. Tietooni on tullut tapauksia, joissa henkilö on jo pitkään työskennellyt kokopäiväisesti, mutta työnteon ohella hän on opiskellut esimerkiksi viikonloppuisin ja iltaisin. Jos kyseinen henkilö lomautetaan, on hyvin todennäköistä, että hänen työttömyysturvahakemuksensa hylätään, koska hänet tulkitaan päätoimiseksi opiskelijaksi. Tulkinta voi olla kohtuuton, koska viikonloppuihin sijoittuva opiskelu ei yleensä millään tavoin estä töiden vastaanottamista. Tilanne on myös sikäli nurinkurinen, että opiskelun jatkaminen todennäköisesti vahvistaisi henkilön edellytyksiä pysyä työelämässä mukana, mutta työttömyysturvan epääminen voi viedä opiskelulta taloudelliset edellytykset. Edellä kuvatut esimerkkitilanteet perustuvat nykyiseen työttömyysturvalakiin. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys HE 115/2002 vp, jossa ehdotetaan uudistettavaksi työttömyysturvaa koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Lakiesityksen 2 luvun 6 ja 7 :ssä ei kuitenkaan esitetä nykyistä tilannetta muutettavaksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen perusteluissa kuvatuista työttömyysturvan ja opiskelun yhteensovitusongelmista ja mitä tulevaisuudessa aiotaan tehdä, että työttömyysturvalain määräykset ottavat nykyistä joustavammin huomioon esimerkiksi ilta- ja viikonloppuopiskelun? Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2002 Mikko Elo /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 811/2002 vp: Onko hallitus tietoinen perusteluissa kuvatuista työttömyysturvan ja opiskelun yhteensovitusongelmista ja mitä tulevaisuudessa aiotaan tehdä, että työttömyysturvalain määräykset ottavat nykyistä joustavammin huomioon esimerkiksi ilta- ja viikonloppuopiskelun? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työttömyysturvan tarkoituksena on työttömän työnhakijan toimeentulon turvaaminen ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaaminen ja lieventäminen. Työttömyyspäivärahan saamisen yleisenä edellytyksenä on se, että henkilö on työtön, hän on ilmoittautunut kokoaikatyön hakijaksi ja on työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyysturvalain mukaan päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Voimassa olevan työttömyysturvalain 5 b :n 2 momentin mukaan korkeakoulututkinnon suorittamiseen tähtääviä opintoja pidetään päätoimisina. Korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan myös ammattikorkeakoulututkintoa. Opintojen päätoimisuuden arviointiin eivät vaikuta opintojen laajuus, sitovuus tai niiden suoritusajankohta, vaan opintojen tavoitteena oleva tutkinto. Henkilö voi kuitenkin opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon ja samanaikaisesti edenneiden opintojen perusteella osoittaa korkeakouluopinnot sivutoimisiksi ja että ne eivät ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Tämä kuitenkin edellyttää, että opinnot ovat edenneet kokoaikatyön ohella normaaliksi katsottavalla tavalla. Ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kahden vuoden ajan kokoaikatyön ohella jatkunut opiskelu katsotaan sivutoimiseksi, mutta myös lyhyempi päällekkäisyys voi riittää sivutoimisuuden osoittamiseen. Sivutoimiset opinnot eivät estä työttömyysturvan saamista. Etuusjärjestelmässämme opiskelijoiden toimeentuloturva on järjestetty opintotuen avulla. Hallituksen esityksessä työttömyysturvalaiksi (HE 115/2002 vp) todetaan, että työttömyysturvalain ja opintotukilain päätoimisen opiskelun määritelmät pyritään saattamaan mahdollisimman yhdenmukaisiksi, jotta vältyttäisiin tilanteista, joissa taloudellisen tuen tarpeessa oleva henkilö ei ole oikeutettu kumpaankaan tukeen. Tarkoituksenmukaisena ei kuitenkaan voitane pitää sitä, että työttömyysturvasta luotaisiin opintotuen rinnalle etuus, joka nimenomaisesti turvaisi henkilön toimeentulon hänen opiskellessaan. Työttömyysturvan tarkoituksen tulee yhä edelleen olla työttömyydestä aiheutuneiden taloudellisten menetysten korvaaminen. Sovellettaessa voimassa olevaa työttömyysturvalakia kansanedustaja Elon kuvaamassa tilanteessa kyse on todennäköisesti sivutoimisista opinnoista. Henkilö, joka on kuvatulla tavalla opiskellut pitkään jatkuneen kokopäiväisen työnteon ohella ja joka on edennyt opinnoissaan normaaliin tahtiin, olisi oikeutettu työttömyysturvaan, jos hänet lomautetaan. Hallituksen esityksessä työttömyysturvalaiksi ei ole tarkoitus muuttaa sovelluskäytäntöä kysymyksessä tarkoitetuissa tilanteissa. 2
Ministerin vastaus KK 811/2002 vp Mikko Elo /sd Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2002 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Mikko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 811/2002 rd: Är regeringen medveten om de problem i anslutning till samordningen av utkomstskyddet för arbetslösa och studier som relateras ovan och vad ämnar regeringen framöver göra så att t.ex. studier som utförs på kvällar och veckoslut skall beaktas på ett smidigare sätt i bestämmelserna i lagen om utkomstskydd för arbetslösa? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Syftet med utkomstskyddet för arbetslösa är att trygga en arbetslös arbetssökandes utkomst och att ersätta eller lindra de ekonomiska förlusterna av arbetslöshet. En allmän förutsättning för erhållande av arbetslöshetsdagpenning är att personen i fråga är arbetslös samt att han eller hon har anmält sig som arbetssökande för heltidsarbete och står till arbetsmarknadens förfogande. Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa är en heltidsstuderande inte berättigad till arbetslöshetsdagpenning. Enligt 5 b 2 mom. i den gällande lagen om utkomstskydd för arbetslösa betraktas studier för avläggande av högskoleexamen såsom studier på heltid. Med högskoleexamen avses också yrkeshögskoleexamen. Vid bedömningen av om studierna anses vara studier på heltid inverkar inte studiernas omfattning, studiernas bindande natur eller tidpunkten för när studierna utförs, utan den examen som studierna syftar till. En person kan likväl på basis av stadigvarande arbete under studietiden och samtidigt framskridna studier visa att högskolestudierna är studier på deltid och att de inte utgör hinder för mottagande av heltidsarbete. En förutsättning för detta är dock att studierna under den tid personen har varit i heltidsarbete har framskridit i en takt som kan anses vara normal. I vedertagen avgörandepraxis har man ansett att studier som vid sidan om heltidsarbete har pågått under en tid av två år betraktas såsom studier på deltid, men även en kortare överlappning kan räcka till för att visa att studierna är deltidsstudier. Studier på deltid förhindrar inte betalning av utkomstskydd för arbetslösa. I vårt förmånssystem har utkomstskyddet för studerande ordnats med hjälp av studiestöd. I regeringens proposition gällande lagen om utkomstskydd för arbetslösa (RP 115/2002 rd) konstateras att målet är att definitionerna av begreppet heltidsstudier i lagen om utkomstskydd för arbetslösa och studiestödslagen skall vara så enhetliga som möjligt så att man kan undvika situationer där den som är i behov av ekonomiskt stöd inte är berättigad till någotdera stödet. Likväl torde det inte vara ändamålsenligt att göra utkomstskyddet för arbetslösa till en förmån som jämsides med studiestödet uttryckligen tryggar utkomsten för en person under den tid han eller hon studerar. Avsikten är att utkomstskyddet för arbetslösa även framöver skall ersätta de ekonomiska förlusterna av arbetslöshet. Att den gällande lagen om utkomstskydd för arbetslösa tillämpats i den situation som riksdagsledamot Elo beskriver beror sannolikt på att det varit fråga om studier på deltid. En person som på det ovan beskrivna sättet har studerat vid sidan om ett långvarigt heltidsarbete och fram- 4
Ministerns svar KK 811/2002 vp Mikko Elo /sd skridit i sina studier i normal takt skall vara berättigad till utkomstskydd för arbetslösa i det fall att han eller hon blir permitterad. Avsikten är inte att genom regeringens proposition med förslag till lag om utkomstskydd för arbetslösa ändra tilllämpningspraxis i sådana situationer som avses i spörsmålet. Helsingfors den 23 oktober 2002 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 5