ESITYS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERHEHOIDON MAAKUNNALLISESTA KOORDINOINNISTA KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHDOLLE

1 ESITYS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERHEHOIDON MAAKUNNALLISESTA KOORDINOINNISTA KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHDOLLE 7.11.2013 Paula Korkalainen

2 PERUSTELUJA, MIKSI VAMMAISTEN PERHEHOIDOLLE TULISI LUODA RAKENNE MAAKUNNALLISENA YHTEISTYÖNÄ 1. Lähtökohtia ja vammaisten perhehoidon kehittämishaasteita Keski- Suomessa Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito hankkeessa on kehitetty mm. perhehoitoa 2011-2013 välisenä aikana (hankkeen tuotokset ja tulokset tämän raportin lopussa liitteenä). Hanke päättyy 30.6.2014. Näyttää ilmeiseltä, että tuohon ajankohtaan mennessä tulosten juurruttamista ei ole vielä voitu viedä sellaiseen vaiheeseen, että projektissa kehitetyt uudet toimintamallit jäisivät varmuudella hyödyttämään vammaisten lasten perhehoitoa Keski-Suomessa. Juurtumisen kannalta kriittisiä asiakokonaisuuksia ovat: 1. Perhehoidon rakenteen luominen, perhehoitoyksikön käynnistäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen 2. Perhehoitoperheiden hyvinvointia, erityisesti perhehoitajien jaksamista tukevien toimintamallien sisältöjen kehittäminen 3. Perhehoidon tukimuotojen taloudellisten edellytysten varmistaminen. Vammaisten lasten ihmisoikeudet ja arvokas elämä. Arvokas elämä hankkeessa on hankesuunnitelman mukaisesti toimittu vammaisten lasten ihmisoikeuksien ja arvokkaan elämän puolesta. Vammaisten lasten asemaa ei ole kuitenkaan ole lainsäädäntötoimin juurikaan tänä hankeaikana parannettu ja ihmisoikeudet ovat edelleen uhattuina. Myöskään vammaisten lasten perheiden tukimuodot eivät ole vahvistuneet eikä puutteita perhehoitopalvelujen tarjonnassa ole kyetty korjaamaan.

3 2. Näkökulmia vammaisten perhehoidon kehittämiseen ja maakunnallisen koordinoinnin kehittämiseen 2.1. Vammaisten lasten perheiden näkökulma Perhehoitopaikkojen määrä ja vammaisten henkilöiden perhehoidon tarve eivät vastaa toisiaan Vammaisten lasten perheet tarvitsevat omaishoidon tuen vapaapäivien ajaksi ja jaksamisensa tueksi lyhytaikaista perhehoitoa. Perhehoitoa on ollut niukasti saatavilla joten sitä ei ole riittänyt kaikille tarvitsijoille. Perhehoitopalvelu voisi toimia myös ennaltaehkäisevänä lastensuojeluna muiden kuin vain kehitysvammaisten lasten vanhempien erityishuoltona myönnettynä tukimuotona. Pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmat tarvitsisivat myös omaan jaksamisensa tueksi vapaata, johon perhehoito soveltuisi hyvin. Kunnille 2012 2013 aikana tehdyn selvityksen mukaan (LIITE 1.) Keski-Suomessa on arvioitu olevan 74 vammaisia henkilöitä hoitavaa perhehoitajaa. Heillä on perhehoidossa yhteensä 171 eriikäistä vammaista henkilöä. Lyhytaikaisessa perhehoidossa on 78 henkilöä ja pitkäaikaisessa 77 henkilöä. Osa-aikaisessa perhehoidossa on 16 henkilöä. Perhehoito oman kunnan alueella on mahdollista 42 :lle henkilölle ja toisessa kunnassa 36:lle. Perhehoitopaikkojen tarve olisi kuitenkin huomattavasti suurempi (LIITE 2.). Kuntien vammaispalveluiden vastuutyöntekijöiden mukaan tukiperhepaikkoja tarvittaisiin 18 eri-ikäisille lapsille. Lyhytaikaisen perhehoitoon lisätarve on 65 vuonna 2013. Näistä alle 16 -vuotiaille tarvittaisiin 37 perhehoitopaikkaa, 16-21 vuotiaille 10 paikkaa ja aikuisille 18 paikkaa. Pitkäaikaisen perhehoidon tarve on 29 paikkaa. Näistä 13 alle 16 vuotiaille ja 16 aikuisille. Yhteensä perhehoitopaikkoja lähivuosina tullaan tarvitsemaan 2012 arvion mukaan 94. Keski-Suomessa arvioidaan olevan yhteensä noin 1500 kehitysvammaista henkilöä, joista alle 6 vuotiaita on 59 lasta. 6-16 vuotiaita lapsia on 230 ja 16-21-vuotiaita yhteensä 141. Aikuisia kehitysvammaisia on 1101. Perhehoito arvokas perheiden palvelumuoto. Perhehoitoa käyttäville perheille tehdyn kyselyn 2013 mukaan suuri osa vanhemmista on tyytyväinen perhehoitopalveluun (LIITE 3.). Perhehoito vastaa heidän omaishoidon vapaiden aikaiseen palvelutarpeisiin ja tukee muutoinkin jaksamista. Perhehoito antaa mahdollisuuden vammaisten lasten vanhemmille levähdykseen myös vaativassa perhetilanteessa ja suo aikaa vammaisen lapsen sisaruksille tai parisuhteen hoitamiseen. Vanhemmat arvostavat perhehoitajissa sitoutuneisuutta, koulutusta ja kokeneisuutta. Erityisesti perhehoitajalta odotetaan perhehoitoon tulevan erilaisuuden ymmärtämistä, läsnäoloa ja yhteistyö-

4 ja kommunikaatiotaitoja. Vanhemmat toivovat toimeksiantajakunnalta riittävää valvontaa kuten tarkastuksia tarvittaessa. Aloitustarkastus tulee vanhempien mielestä uusia tarvittaessa, jos jotakin erityistä ilmenee. Yhteistyöltä vanhemmat odottavat enemmän kuin tekstiviestittelyä kuulumisten vaihtoa ja kiinnostusta perhehoitoon tulevan lapsen asioista. Vanhemmat painottavat myös perhehoitopalvelun käyttömahdollisuutta riittävän ajoissa jo ennen kuin vanhemmat ovat täydellisen uupumuksen partaalla, väsyneitä ja voimavarat loppumassa. Joustavuus myös perhehoitopäivien järjestämisessä lyhyelläkin aikavälillä perheen tarpeisiin palvelisi vanhempia parhaiten. Vanhempi 1: Perhehoito on hieno ja arvokas keksintö jonka soisi lisääntyvän rajusti. Vanhempi 2: Perhehoito on tosi tärkeä avustusmuoto, jota pitää kehittää; sekä koulutuksella että rahallisen korvauksen osalta! Kuntakyselyn mukaan perhehoitoa tarvittaisiin myös lastensuojelullisista ja perheen erityistarpeista johtuvista syistä. Perhehoitoa myönnetään yleensä erityishuoltolain ja omaishoitolain perusteella. Perhehoitopalvelua tulisi olla tarjolla myös muista kuin edellä mainituista syistä. Muut vammaisryhmät ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmat ovat toivoneet mahdollisuutta lyhytaikaisen perhehoidon kautta saavansa mahdollisuuden hengähtää ja kerätä voimia vanhemmuutensa tueksi. Saman kyselyn (LIITE 4.) mukaan uusia perhehoitajia arvioidaan tarvittavan lähivuosina jopa 74 lisää. Tästä luvusta perhehoitajien sijaistarve on 10 perhehoitajaa. Tukiperhetoimintaan ja lyhytaikaiseen perhehoitoon arvioitu tarve on yhteensä 48 perhehoitajaa. Pitkäaikaiseen perhehoitoon arvioidaan tarvittavan 15 perhehoitajaa. Perhehoitajien keski-ikä on tällä hetkellä 2013 yli 50 vuotta joten lähitulevaisuuden tarpeet syntyvät sekä tämän hetkisestä vajauksesta ja tarpeesta laajentaa palvelua että vajauksesta, joka syntyy perhehoitajien eläkkeelle jäänneistä. 2.2 Ammattilaisten näkökulma Vammaisten perhehoidon koordinointi ja maakunnallinen yhteistyö. Kehittämistarpeet kohdentuvat edelleen perhehoidon saatavuuteen ja riittävyyteen, uusien perhehoitajien laissa osoitettuun ennakkovalmennukseen ja perhehoitajien tuen järjestämiseen, täydennyskoulutuksen järjestelyihin, perhehoitajarekisterin ylläpitoon ja hoitopaikkaseurantaan. Haasteena on myös vammaisten perhehoidon toimijoiden keskinäisen yhteistyön kehittäminen ja kuntien perhehoitopalvelun järjestämisessä tarvittavan asiantuntemuksen vahvistaminen ja erityisesti perhehoidon koordinointi. Kuntien työntekijät ja perhehoitajat pitävät keskeisimpänä kehittämisen

5 kohteena pysyvän järjestelmän rakenteen luomista koko vammaisten perhehoidolle. Perhehoidon toimivuudelle ja tulevaisuuden kehittämiselle tarvitaan maakunnallinen rakenne, joka vastaa rekrytointi- ja ennakkovalmennustarpeisiin sekä perhehoitajien rekisterin ja vapaiden paikkojen seurannan tarpeisiin samaan tapaan kuin jo maakunnassa vakiintunut lastensuojelun sijaishuoltoyksikkö tekee. Kuntien vammaispalveluiden työntekijät kokevat perhehoidon koordinoinnin tehostamisen tarpeelliseksi työnsä kannalta, koska perhehoidon ajankohtaista tietoa paikkatilanteesta ei ole ollut keskitetysti saatavilla. Paikkatilanteen ja perhehoitajarekisterin ajan tasalla pitäminen auttaisivat perheen palvelutilanteessa vastaamaan nopeammin perheen tarpeisiin. Nyt paikan etsimiseen kuluu aikaa ja useita puhelinsoittoja. 2.3 Organisatorinen näkökulma Koska Keski-Suomesta puuttuu rakenne perhehoidon koordinointiin, etsii kukin palveluohjaaja palvelutarpeen tullessa vapaan paikan ja perhehoitajan itse soittelemalla lähikuntiin tai tiedossaan oleville perhehoitajille. Uuden perhehoitajalain 1.1.2012 velvoitteiden mukaan kunnan tulee myös nimetä vastuutyöntekijä ja järjestää uusille alalle aikoville ennakkovalmennusta sekä perhehoitajille tukitoimia tehtäväänsä. Ko. lain velvoitetta valmennuksen osalta on tänä lain voimassa oloaikana hoitanut Arvokas elämä hanke. Hanke on valmentanut vuoden 2013 loppuun mennessä n. 50 uutta perhehoidosta kiinnostunutta henkilöä. Yhden valmennusryhmän järjestämiseen ovat työntekijät käyttäneet noin 150 tuntia työaikaa. Infotilaisuuksia on järjestetty runsaasti ja lehti-ilmoituksiin uusien perhehoitajien etsimiseksi on käytetty huomattava summa hankerahaa. Yhden lehti- ilmoituksen hinta vaihtelee 250-550. Osa uusista perhehoitajista on aloittanut tehtävässään, osa on vielä reservissä, osa on valmis toimimaan perhehoitajana lapsen omassa kodissa tai sijaistamaan toisia perhehoitajia heidän omien vapaiden aikana. Keski-Suomessa lasten ja nuorten perhehoitoa koordinoidaan jo maakunnallisesti Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön toimesta. Yksikön toiminnan kustantavat kaikki maakunnan kunnat. Lisäksi mukana on Kangasniemen kunta. Sijaishuoltoyksikkö kuuluu Jyväskylän kaupungin organisaatioon. Yksikön budjetista 60 % koostuu kuntien asukasluvun mukaan. Vuonna 2012 vuosimaksu oli 0,83 /asukas. Asukaspohjan mukaisesti kustannettaviin yksikön perustehtäviksi luokiteltuihin palveluihin kuuluvat: 1. Sijaisperheiden hankinta, valmennus, to ja koulutus 2. Tukiperheiden hankinta, valmennus ja koulutus

6 3. Lyhytaikaisen perhehoidon perhehankinta, valmennus ja koulutus 4. Perhereservin ylläpito lasten erilaisia sijoitustarpeita varten 5. Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikön tietopankki käytettävissä olevista lasten ja nuorten sijoituspaikoista (perhekodit, laitokset) 6. Ammatillisten perhekotien ja laitosten lausunnot 7. Konsultaatio lastensuojelua ja sijaishuoltoa koskevissa yleisissä kysymyksissä 8. Sijaishuollon palvelujen kehittäminen 9. Matkakulut Toinen osa (40 %) yksikön kustannuksista perustuu suoritteisiin. Suoritekustannuksiin sisältyvät palvelut ovat: 1. Lasten sijoitus perheisiin, perhekoteihin, laitoksiin yhdessä sijoittavan tahon kanssa 2. Työskentely sijaishuollon erityistilanteissa, kuten sijoituspaikan muutoksissa ja kriisiytyneissä tilanteissa 3. Lapsikohtainen konsultaatio ja työnohjauspalvelu 4. Edellä mainittuihin palveluihin/toimenpiteisiin liittyvät matkakustannukset Kehitysvammaisten ja vammaisten tai ikäihmisten perhehoidossa ei vastaavaa koordinointiyksikköä ole. Molempien em. ryhmien perhehoito on kuntayhtymä Saarikassa keskitetty yksiin käsiin ja samoin molemmille ryhmillä on olemassa yksi yhteinen toimintaohje. Vastaavaa toimintaohjetta käyttää myös Wiitaunioni mutta siellä perhehoito on toiminnallisesti eriytetty vammaispalveluille ja ikäihmisten palveluille. Muualla maakunnassa toimintaohjeet ovat erilliset, kuten toiminta. Maakunnallinen perhehoitoyksikkö. Hankkeen perhehoidon kehittämistyöryhmä on päätynyt esittämään maakunnallista perhehoidon yksikköä turvaamaan perhehoidon jatkuvuus, palvelun laajenemistarpeet, laadun ja valvonnan kehittäminen yhdessä kuntien kanssa. Maakunnallisen perhehoitoyksikkö voisi olla osa maakunnan Sote -ratkaisua ja sijoittua yhteisiin osaamisen ja konsultaatiotuen palveluihin vuodesta 2017 alkaen. 1.1.2015 alkaen perhehoitoyksikkö voisi sijoittua joko Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tai Keski-Suomen vammaispalveluiden alaisuuteen hallinnollisesti. Myös isäntäkuntamalli voisi olla yksi ratkaisu hallinnoida yhteistä

7 maakunnallista perhehoidon yksikköä. Rahoitus voisi perustua asukaslukuun ja kehitysvammaisten prosentuaaliseen osuuteen väestöstä. Miten muualla? Arvokas elämä hanke on selvittänyt perhehoidon järjestämisvaihtoehtoja muualla Suomessa (LIITE 5). Liitteessä 5 on esitetty erilaisia malleja vammaisten perhehoidon järjestämisestä. Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen perhehoitoratkaisut voisivat olla lähinnä Keski- Suomeen soveltuvia vaihtoehtoja. Pirkanmaan mallissa perhehoitoyksikön hallinnointia valmistellaan Tampereen kaupungin alaisuuteen. Työntekijöitä on esitetty tulevan kaksi ja kustannukset jaetaan asukaslukuun suhteutettuna kuntien kesken. Perhehoitoyksikkö vastaa lähinnä kehitysvammaisten henkilöiden perhehoidon koordinoinnista. Tampereen kaupunki on jo tehnyt päätöksen asiasta omalta kohdaltaan. Varsinais-Suomen vammaisten ja ikäihmisten perhehoitoyksikkö on jo toiminut neljä vuotta ja siinä on mukana lähes kaikki Varsinais-Suomen kunnat omalla osuudellaan. Työntekijöitä on kaksi: toinen toimii vammaisten koordinaattorina ja toinen ikäihmisten perhehoidon koordinaattorina. Kuntien yhteisellä sopimuksella perhehoitoyksikkö huolehtii rekrytoinnista, valmennuksista, sijoitusten valmisteluista, perhehoitajien tukitoimien kehittämisestä ja yleisestä perhehoidon kehittämisestä. Lisäksi perhehoitoyksikkö pitää kirjaa perhehoitajista ja perhehoitopaikoista, päivittää toimintaohjetta ja koordinoi perhehoidossa tarvittavaa kuntien ja perhehoitajien keskinäistä yhteistyötä. Vuosibudjetti on saamamme tiedon mukaan vähän vajaa 110000 ja se jaetaan kuntien kesken suhteutettuna asukaslukuun, kehitysvammaisten prosentuaaliseen määrään (0,006 %) väestöstä sekä ikäihmisten kohdalla yli 75 -vuotiaiden määrään väestöstä. 2.4. Poliittishallinnollinen näkökulma Laitoshoidon lakkauttaminen. Paineet perhehoitopalvelujen tarjontaan ovat vielä entisestään kasvaneet. Tämä johtuu alan rakennemuutoksesta, jossa Valtioneuvoston periaatepäätöksen 2012:15 mukaan laitoshoidon palveluista tullaan vähitellen kokonaan luopumaan. Laitoshoitoa on korvattu ja tullaan edelleen korvaamaan asumispalveluilla. Näin aikuisten kehitysvammaisten elinehdot kohenevat merkittävästi. Samalla kuitenkin poistuu vanha palvelurakenne, johon on sisältynyt myös mahdollisuus vammaisten lasten lyhytaikaisiin hoitopalveluihin. Tämä merkitsee sitä, että tulevaisuudessa vammaisten lasten perheiden tilapäisen hoidon järjestäminen samoin kuin sen yhteyteen liittynyt asiantuntijatuki on välttämätöntä hoitaa uudella tavalla. Tähän tarpeeseen Arvokas elämä -hanke on etsinyt ratkaisuja.

8 Valtioneuvoston ohjeistus kehitysvammaisten asumisesta 2012. Sosiaali- ja terveysministeriö valtakunnallisen suunnitelman palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön (Laitoksista yksilölliseen asumiseen Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5) mukaan keskeisinä tavoitteina pidetään mm. sitä, että lapsia ei enää sijoiteta laitokseen (s.39). Lasten palvelut toteutetaan suunnitelman mukaan ensisijaisesti tukemalla perheitä ja järjestämällä palvelut siten, että lapsella on mahdollisuus asua vanhempiensa kanssa. Niissä tilanteissa, joissa kotona tapahtuva hoito ei ole lapsen edun mukaista tai jostain muusta syystä lapsen ei ole mahdollista asua vanhempiensa kanssa, tulee pyrkiä mahdollisimman perheenomaisiin ratkaisuihin, kuten perhehoitoon riittävine tukitoimineen. Suunnitelmassa todetaan edelleen (s.42), että lasten ja perheiden tukipalveluja kehitetään niin, etteivät lapset joudu tilapäishoitoon tai pitkäaikaisesti asumiseen laitokseen sen vuoksi, että lähiyhteisössä ei ole tarjolla riittävästi ja tarpeenmukaisia palveluja. Myöhemmin (s. 44) ehdotetaan yhtenä toimenpiteenä vammaisten lasten oikeuksien varmistamiseksi muutosprosessissa perhehoidon kehittämistä huomioon ottaen riittävä tuki perhehoitajille. Syksyllä 2012 Valtioneuvosto antoi uuden periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta (Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. STM 2012:15). Lasten osalta periaatepäätöksessä mainitaan mm: Lasten palvelut toteutetaan ensisijaisesti tukemalla perheitä ja järjestämällä palvelut siten, että lapsella on mahdollisuus asua vanhempiensa kanssa. Niissä tilanteissa, joissa kotona tapahtuva hoito ei ole lapsen edun mukaista tai jostain muusta syystä asemasta ja hoidosta lapsen ei ole mahdollista asua vanhempiensa kanssa, tulee pyrkiä mahdollisimman perheenomaisiin ratkaisuihin, kuten perhehoitoon riittävine tukitoimineen. Palveluiden tulee vastata mahdollisimman hyvin ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin. Keski-Suomessa on edelleen haasteita vastata asumisratkaisuihin silloin, kun henkilöllä on mittavat erityisen tuen tarpeen, vaikka maakunta on monella tavalla edelläkävijä vammaispalvelujen rakennemuutoksessa. Arvokas elämä hankkeen tavoitteet tukevat pyrkimyksiä näihin tavoitteisiin kehittämällä monipuolisesti vammaisten perhehoitoa. Valtioneuvoston vahvistettujen linjausten tavoitteena on myös järjestää lasten asuminen aina erillään aikuisten asumispalveluista. KEHAS -ohjelman Keski-Suomen alueellinen suunnitelma. Keski-Suomen alueellisessa suunnitelmaan (KEHAS 2) on myös kirjattu tavoitteita ja toimenpiteitä vammaisten lasten ja

9 nuorten oikeuksien varmistamisesta ja palveluiden kehittämisestä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ja kehitysvammaisten asuminen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiksi 2010-2015 ohjelmassa on tavoitteeksi asetettu kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen ja velvoite yksilöllisempien asumisratkaisujen kehittämiseksi. Perhehoito on tässä yksi vaihtoehto. Lyhytkestoinen perhehoito tukee lapsen kasvua ja kehitystä ja tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden levähtää. Pitkäkestoista perhehoitoa saatetaan tarvita joko erityishuoltona tai lapsen kasvu- ja kehitysympäristön turvaamiseksi sijaishuoltona. Vammaisuuden vuoksi erityistä tukea tarvitseville aikuisille perhehoito tarjoaa yhteisöllisen asumismuodon ja yksilöllisen tuen ja ohjauksen (Keski- Suomen alueellinen suunnitelma KEHAS 2). Perhehoitajalaki edellyttää ennakkovalmennuksen järjestämistä uusille perhehoitajille. 1.1.2012 astui voimaan perhehoitajalain muutos, jonka mukaan jokaisen perhehoitajaksi aikovan tulee osallistua ennakkovalmennukseen. Ennakkovalmennuksia ei ole aikaisemmin järjestetty lainkaan, vaan uusien perhehoitajien rekrytointi, valmennus ja perehdyttäminen on toteutettu jokaisessa kunnassa erilaisin käytäntein. Arvokas elämä -hanke on pilotoinut Perhehoitoliiton kanssa työstämäänsä KeVa valmennusmateriaalia (KehitysVammaisten perhehoidon valmennus). KeVa - ennakkovalmennus on ryhmämuotoista valmennusta, joka koostuu seitsemästä ryhmätapaamisesta, kolmesta perhetapaamisesta, kotitehtävistä ja yhteisestä kouluttajien ja osallistujien välisestä keskustelusta. KeVa valmennusmateriaali perustuu Pride valmennusmateriaaliin, joka on ollut käytössä jo vuosia lastensuojelun puolella ja koettu hyväksi malliksi valmentaa sijaisperheitä tehtävään. Valmennuksen laadun takaamiseksi Keski-Suomessa olisi tärkeää sopia yhtenäisistä käytänteistä perhehoitajien ennakkovalmennusten toteuttamisessa ja ottaa käyttöön KeVa - valmennusmateriaali sisällyttämistä kehitteillä olevaan toimintamalliin. KeVa -valmennuksen peruslähtökohtana on tehtävään koulutetut valmentajat, joista toinen on ammattilainen ja toinen kokenut perhehoitaja. Valmennus on ryhmämuotoista ja prosessinomaisena kestoltaan 2-3 kk. Valmennus päättyy perhehoitajaksi aikovan ja kouluttajien yhteiseen arviointikeskusteluun perhehoitajan valmiuksista vaativaan tehtävään. KeVa valmennusprosessi vie ryhmätapaamisineen. kotikäynteineen ja perhetapaamisineen työntekijältä noin 150 tuntia työaikaa. KeVa valmennusmateriaali on otettu laajalti käyttöön maassamme. Kokemukset valmennukseen osallistuneilta ovat olleet erittäin myönteisiä. Perhehoidon toimintaohjeiden ja hoitopalkkioiden yhtenäistäminen. Perhehoidon järjestämisessä on edelleen runsaasti erilaisia käytäntöjä maakunnassa ja koko maassa kuntien välillä ja hoitopalkkiot vaihtelevat suuresti. Perhehoitajille tehdyssä kyselyssä 2013 perhehoitajat nostavat tärkeim-

10 miksi kehittämisen kohteiksi palkkion ja kulukorvausten nostamisen vaativaa työtä vastaavalle tasolle, toimintaohjeiden yhtenäistämistä sekä ohjauksen, täydennyskoulutuksen ja vertaistoiminnan lisäämistä. Perhehoitajat arvostavat yhteydenpitoa perhehoitajaan toimeksiantajan taholta, riittävää tietoa hoitoon tulevasta henkilöstä ja hänen elämänhistoriastaan sekä konsultaatiotukea, ohjausta ja käytännön neuvoja arjen pulmallisiin. Perhehoitajan hoitopalkkiot ja niiden määräytymisperusteet. Perhehoidosta maksettavia minimipalkkiota tarkistetaan perhehoitolain mukaisesti vuosittain. Vuonna 2012 minimihoitopalkkio oli pitkäaikaisessa perhehoidossa 650 euroa kuukaudessa. Työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella korjattu palkkio on vuoden 2013 alusta 668,13 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti laskettuna. Vastaavalla tavalla vuosittain tarkistettavan kulukorvauksen vähimmäismäärä on vuoden 2013 alusta alkaen ollut 401,87 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Määrä nousi vuoden 2012 tasosta noin 2,63 prosenttia. Myös muita kulukorvausmääriä tarkistettiin vastaavasti 1.1.2013 lukien. Hoitopalkkion ja kulukorvauksen lisäksi maksettavan käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on vuonna 2 854,02 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Lähes kaikki kunnat maassamme maksavat vammaisia hoitaville perhehoitajille minimipalkkiota korkeampaa hoitopalkkiota. Keski-Suomessa palkkiot ja niiden määräytymisperusteet vaihtelevat huomattavasti. Määräytymisperusteiden vaihteluiden myötä on vaikea yksiselitteisesti verrata kaikilta osin palkkioiden määrää kaikissa eri tilanteissa. Hoitopalkkion määräytymisperusteisiin vaikuttaa pitkäaikaisessa perhehoidossa se, kuinka monta kertaa viikossa hoidettava osallistuu päivätoimintaan. Hoitopalkkioon vaikuttaa myös se, että osa kuntia maksaa hoitajalle kokemus- ja koulutuslisää (hieman eri kriteerein ja eri summia). Pitkäaikaisen perhehoidon kulukorvauksiin vaikuttaa useimmissa kunnissa tarjottavien aterioiden määrä sekä asuminen joko omassa huoneessa tai kahden hengen huoneessa. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan asumismuotoa korvauksissa huomioi ja aterioiden lukumäärissä rajakohdat vaihtelevat. Käynnistämiskorvauksen maksimisumma on kunnista saatujen tietojen mukaan kaikissa lain mukainen. Lyhytaikaisen perhehoidon kriteerit vaihtelevat myös riippuen toimintaohjeesta. Osa kunnista on sitonut maksettavan palkkion määrän vain Kelan määrittelemän hoito- tai vammaistukiluokkaan. Osassa kuntia hoitopalkkio lasketaan pitkäaikaisen hoidon pohjalta, jolloin myös päivätoimintaan osallistuminen vaikuttaa palkkioon välillisesti. Vastaava jako näkyy myös kulukorvauksissa. Lisäksi osa kuntia on sitonut lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvauksen aterioiden määrään. Lyhytaikaisessa perhehoidossa on huomioitava myös se, että itse käsite on määritelty kunnissa eri

11 tavoin. Lyhytaikainen perhehoito voi olla joko tiettyyn tuntimäärään sidottua tai sitten tiettyyn vuorokausimäärään sidottua. Vastaavia eroja kuntien kesken on myös sijaishoitajien palkkioissa ja korvauksissa. Osa kunnista on jättänyt toimintaohjeeseen myös mahdollisuuden erityisen vaativissa tilanteissa korottaa palkkioita. Korotukset vaihtelevat 10 % ja 100 % välillä. Vaikka edellä avatut eroavaisuudet hankaloittavat kuntien perhehoitajille maksamien palkkioiden ja korvausten vertailua, on seuraavaan taulukkoon hahmoteltu minimi- ja maksimikorvaukset, joita perhehoitaja voi maakunnassa saada. Taulukossa ei ole huomioitu edellä mainittuja harkinnanvaraisia korotusmahdollisuuksia. Taulukko 1. Vammaisia hoitavien perhehoitajien minimi- ja maksimipalkkioiden haarukka Keski-Suomen kunnissa kuntien 2013 toimintaohjeiden mukaan. Pitkäaikainen perhehoito max Pitkäaikainen perhehoito min Lyhytaikainen perhehoito max /vrk Lyhytaikainen perhehoito min /vrk Hoitopalkkio 918 1059,50 557,96 748,37 26,49-93 18,60-51 Kulukorvaus 513 592,51 382 494,91 17,34-22 14,03-22 Kokemuslisä 0 50,18 Koulutuslisä 0 50,18 Kuten taulukosta käy ilmi, vaihtelee perhehoitajien palkkio ja kulukorvaus riippuu siis siitä, mistä kunnasta hänellä on hoidettavia. Erityisesti lyhytaikaisen hoidon hoitopalkkioissa on suuria eroja maakunnan sisälläkin. Hoitajien näkökulmasta tilanne on hankala, kun samanhoitoisista hoidettavista saatava korvaus omasta työstä vaihtelee. Hoitajan näkökulmasta taloudellisesti kannattavinta onkin ottaa vastaan hoidettavia kunnista, jotka maksavat korkeampia palkkioita ja korvausta. Asiakkaan näkökulmasta lähipalveluksi tarkoitetusta KeVa -perhehoidosta saattaa tällöin tulla hyvinkin etäällä annettavaa palvelua. Huomioitavaa on myös, että kuntien maksamat palkkiot ja korvaukset riippuvat monissa tapauksissa siitäkin, keitä heillä on hoidossa. Maakunnassa ensi askeleitaan ottavien ikäihmisten perhehoidon puolella palkkiot ovat useimmissa tapauksissa korkeampia. Vain Saarikassa ja Wiitaunionissa palkkioiden ja kulukorvausten lähtötaso on sama KeVa - ja ikäihmisten perhehoidossa. Saarikassa ja Wiitaunionissa kehitysvammaisten ja ikäihmisten perhehoidon toimintaohje suunniteltiin alusta

12 alkaen yhteiseksi, mikä tuki myös palkkiopolitiikan yhtenäistämistä. Muissa kunnissa sen sijaan otettiin KeVa -perhehoidossa käyttöön suunniteltu toimintaohje tai laadittiin kokonaan oma. Valtakunnallisesti katsottuna maakunnassa maksettavat palkkiot eivät ole erityisen korkeat. Liitteessä 5 (LIITE 5) kuvataan vertailupohjaksi palkkio- ja kulukorvaustietoja muualta Suomesta. Taulukoiden tiedot on kerätty organisaatioiden internetsivuilta, toimintaohjeista ja perhehoidon vastaavilta saaduista kyselyistä. Suurin ero maakunnassa maksettavien palkkioiden suhteen on Eteva kuntayhtymään maksamiin palkkioihin verrattuna. Myös Varsinais-Suomen ikäihmisten ja vammaisten perhehoidon yksikön maksamat palkkiot ovat selkeästi Keski-Suomessa maksettuja korkeampia. Varsinais-Suomen yksikkö poikkeaa muista vertailualueista siten, että siellä on samaan yksikköön yhdistetty sekä kehitysvammaisten ja vammaisten että ikäihmisten perhehoitoa ja palkkiot ovat samat. Hoitopalkkioiden vaihtelu ja erilaiset toimintatavat heikentävät perhehoitajien motivaatiota sitoutua tehtävään ja hankaloittaa tehtävän hoitamista. Keski-Suomessa jouduttaneen tarkistamaan hoitopalkkioita lähivuosina, koska laitoshoidon purkaminen lisää perhehoitopaikkojen kysyntää myös muualta Suomesta. Monella keskisuomalaisella perhehoitajalla onkin jo toimeksiantoja Etelä- Suomen kunnista, koska hoitopalkkiot ovat korkeammat. Keski-Suomen vammaisten perhehoidon toimintaohje on otettu käyttöön jo 9:ssä kunnassa. Arvokas elämä hanke on koordinoinut toimintaohjeen päivittämistä osana perhehoidon kehittämistyöryhmän työtä. Perhehoitajalain muutokset 1.1.2012 velvoittavat järjestämään perhehoitajalle tukitoimia tehtävään. Arvokas elämä -hankkeessa on ennakkovalmennusten lisäksi valmisteltu muita perhehoitajien tukimuotoja. Syksyllä 2013 käynnistetään mentorointi toiminta kouluttamalla yksi kokemusasiantuntija perhehoitajista mentorin tehtävään. Keväällä 2014 saadaan alueelle toinen koulutettu mentori. Mentoritoiminta voidaan käynnistää mentoreiden värväämisen jälkeen ja jatkaa kokemusten hankkimista mentoroinnista 2014 2015 vuoden aikana mahdollisen jatkohankkeen tuella. Perhehoitajien työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseksi on myös käynnistetty kokeilut, jolla tuetaan perhehoitajia ryhmämuotoisella ja prosessinomaisella toiminnalla. Työhyvinvointi pilotti käynnistyi 17.9.2013 ja tulee jatkumaan toukokuulle 2014 saakka. Pilotti käsittää kuusi 3-4 tunnin tapaamista asiantuntijoiden johdolla toiminnallisin ja liikunnallisin teemoin. Osallistujia kannustetaan mm. työkirjan kautta omaan aktiivisuuteen jaksamisensa vahvistamisessa

13 vertaistoiminnan ohella. Ryhmässä on 10 perhehoitajaa. Pilotin kokemukset ovat hyödynnettävissä parhaiten vasta kesällä 2014 ja sen jälkeen mahdollisessa jatkohankkeessa. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan perhehoitajien ohjaus-, neuvonta- ja konsultaatiotarpeet haastattelemalla perhehoitajia ja hyödyntämällä muita selvityksiä. Vammaisten perhehoidon valvonta. Myös valvontaan tarvitaan ohjeistusta ja toimintatavat vaatisivat täsmennyksiä. Valvira onkin myös tahollaan laatimassa uusia ohjeita lyhytaikaista vammaisten henkilöiden hoitoa varten. 3. Mitä on jo tehty? Vammaisten lasten perhehoidolle toimintamalli. Arvokas elämä -hankkeella on tähän mennessä luotu hyvä pohja vammaisten lasten perhehoidon toimintamallille. Toimintamalli vaatii vielä kirkastamista ja kokoamista, koska osa pilottitoiminnasta on vielä käynnissä (LIITE 6.) Uusia perheitä on valmennettu tehtävään ja eri tahojen keskusteluyhteydet ovat hyvät. Jos kuntien kanssa ei löydetä yhteisesti hyväksyttävää rahoitusmallia perhehoitoyksikölle, on vaarana, että jo tehdyn työn tulokset valuvat hukkaan. Erityisen tärkeää onkin keskustella edelleen perhehoitoyksikkötoimintamallin hyödyllisyydestä perhehoitajien rekrytoinnissa ja myöhemmässä asiantuntijatuen ja jaksamista edistävän toiminnan järjestämisessä. Arvokas elämä -hankkeen aikana on tehty useita selvityksiä ja koottu tietoa palveluiden nykytilasta sekä kokemusasiantuntijoilta, käyttäjiltä ja ammattilaisilta. Kehittämistyö asetettujen tavoitteiden suuntaisesti on ollut pontevaa ja aktiivista. Kehittämistyötä on tehty sekä lastensuojelu- ja vammaispalveluiden parantamiseksi että perhehoitopalveluiden kehittämiseksi intensiivisesti. Myös vammaisten lasten ja nuorten parissa toimivien vanhempien ja ammattilaisten osaamista on vahvistettu monipuolisesti sekä menetelmällisen tuntemuksen että teoreettisen tiedon avulla. Teemoina on ollut vuorovaikutus- ja kommunikaatio, haastava käyttäytyminen, dialoginen työote palveluissa ja perhetyö. Uusia perhehoitajia on värvätty ja ennakkovalmennuksia järjestetty eri puolilla maakuntaa. Arvokas elämä hanke on otettu hyvin vastaan ja aloitettua kehittämistoimintaa arvostetaan. Yhtenä tavoitteena onkin ollut aktivoida vammaisten lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen ja innostaa keskusteluun, jonka kautta voidaan saada muutosta aikaan. Arvokas elämä hankkeen tilaisuuksiin on osallistunut 2011 2013 ajalla lähes 1500 osallistujaa ja tilaisuuksia on järjestetty

14 lähes 100. Kehittämistyön tuloksena on syntymässä vammaisperheitä tukeva toimintamalli, jossa on erityinen painotus perhehoidon toimivuudella ja jonka kautta voidaan tukea lasten yksilöllisiä kehityksellisiä tarpeita ja hyvinvointia. Hankkeen tilaisuuksien kävijämääriä ja muuta selvitysten kautta tuotettua tilastotietoa on koottu tämän raportin liitteenä. Arvokas elämä hanke päättyy 30.6.2014. Uusi jatkorahoitusanomus ajalle 1.7.2014-31.12.2015 on jätetty RAY:lle 30.9.2013. Mikäli RAY myöntää jatkohankkeelle rahoitusta 2013 vuoden lopussa tulee Arvokas elämä 2 jatkohankkeen tehtävänä olemaan ensisijaisesti perhehoidon kehittämisen jatkaminen Keski-Suomessa. Jatkohankkeen avulla voidaan varmistaa tarvittaessa myös vaihtoehtoisten toimintamallien luominen 31.12.2015 saakka. Saattaen siirtyminen. Maakunnallisen koordinoinnin vahvistamiseksi Keski-Suomessa voitaisiin siirtyä vähitellen Arvokas elämä hankerahoituksen päätyttyä. Liitteessä 7 on esitetty kuviona siirtymävaiheita. 1.1.2014-30.6.2014 Arvokas elämä hanke jatkaa vammaisten perhehoidon kehittämistä osana hanketyötä ja yhteistyössä kuntien kanssa. Mikäli jatkohankerahoitusta saadaan 1.7.2014-31.12.2015 voidaan perhehoitoyksikön toimintaa huolellisesti valmistella pilottivaiheella. Päävastuu perhehoitoyksiköstä siirtyisi tällöin kunnille vasta 1.1.2016. Mikäli jatkorahoitusta ei myönnetä on mahdollista kohdentaa Arvokas elämä hankkeen toiminnot vammaisten perhehoidon kehittämiseen ja saattaa hanke päätöksen yhden työntekijän voimin vuoden 2014 loppuun. Tämän vaihtoehdon mukaan perhehoitoyksikkö siirtyisi kunnille 1.1.2015 alkaen. (LIITE 7) Perhehoitomuotojen yhteistyö. Perhehoitoyksikköä koskevissa keskusteluissa on nostettu esille myös yhteistyö ikäihmisten ja lastensuojelun sijaishuoltoyksikön kanssa. Eri perhehoitomuotojen yhteistyöllä saavutettaisiin synergiaetuja ja kustannussäästöjä. Yhteistyötä tulisi hyödyntää rekrytoinneissa, uusienperhehoitajien haussa ja lehti-ilmoittelussa, valmennuksien järjestämisessä, valvonnassa, täydennyskoulutusten ja tukimuotojen järjestämisessä sekä perhehoidon tunnettavaksi tekemisessä. Perhehoitoyksikön rahoitusmalli. Rahoituslaskelmia perhehoitoyksikön rahoittamiseksi on esitetty liitteessä 8 (LIITE 8.). Perhehoitoyksikön budjetiksi esitetään 88 000. Perhehoitoyksikössä työskentelisi aluksi yksi vammaisten perhehoidon koordinaattori 1.1.2015 alkaen. 1.1.2016 tiimi täydentyisi toisella koordinaattorilla (AMK), joka vastaisi ikäihmisten perhehoidosta. Maakunnallisen vammaisten perhehoidon koordinoinnin kustannusten arvioidaan olevan noin 88 000 vuodessa. Kustannukset muodostuvat koordinaattorin (AMK) palkasta 45 %,

15 koordinointi-, kunta- ja verkostotyöstä sekä matkakuluista maakunnassa 20 % ja perhehoitajiin kohdennetuista perhehoitajalain 1 : mukaisista ohjaus-, valmennus- ja seurantakuluista 35 %. Liitteessä esitetään myös asukaslukuun perustuva budjetointilaskelma, jonka mukaan 60 % kuluista kustannettaisiin asukaslukuun perustuvan laskelman mukaan ja 40 % perhehoidon sijoituksiin ja muuhun kuntakohtaiseen suoritteista koostuvaan laskutukseen. Perhehoitoyksikön tehtävistä neuvotellaan mahdollisen yksikön perustamiseen liittyvän periaatepäätöksen jälkeen. Perhehoitoyksiköltä odotetaan erityisesti toimenpiteitä, joilla saadaan rekrytoitua uusia perhehoitajia, järjestää ennakkovalmennuksia uusille perhehoitajiksi aikoville, perhehoitajien rekisterin ylläpitämistä, perhehoitopaikkatilanteen kirjanpitoa ja perhehoitajan tuen järjestämisen koordinointia. Liitteessä on hahmotelma Keski-Suomen maakunnallisen perhehoitoyksikön tehtävistä (LIITE 9.) ja liitteessä 10 esitetään koonti Perhehoitoliiton perhehoitopalveluita kuvaava kokonaisuuden prosessikuvauksesta, järjestämisestä, tuottamisesta ja toteuttamisesta (LIITE 10.).

16 4. Vammaisten perhehoidon kehittämiseen liittyvää kirjallisuutta ja materiaaliviitteitä Arvokas elämä hankkeen kotisivut: www.arvokaselama.fi Arvokas elämä hanke Facebookissa. Arvokas elämä hanke #Arvokaselama Twitter. Arvokas elämä - lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hankesuunnitelma. 2010. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö. Innotyökylän tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon ja tutor-koulutuksen materiaalit. 2012-2013. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma työryhmän väliraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2013:10 Kaskela, M. & Kekkonen, M. 2006. Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta. Opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Stakesin oppaita 63. KEHAS 2. KEHAS ohjelman Keski-Suomen alueellinen suunnitelma. http://www.koskeverkko.fi/public/download.aspx?id=41793&guid={29fd2fa0-d24d-40df Korkalainen, P. 2012. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena. Ensimmäiset askeleet kehittämisen poluilla. Toimintakertomus 2011. Hankeraportti RAY:lle /2012. Korkalainen, P. 2013. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena. Ensimmäiset askeleet kehittämisen poluilla. Toimintakertomus 2012. Hankeraportti RAY:lle 2/2013. Korkalainen, P. 2013. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena loppuraportti (30.09.2013 versio tiivistelmä RAY:lle). Korkalainen, P. 2013. Kuntakysely vammaispalveluista vastaaville työntekijöille vammaisten perhehoidon tilasta Keski-Suomessa 2012-2013. Raportti 2013. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hanke. Jyväskylä. Korkalainen, P. 2013. Arvokas elämä hankkeen kysely vammaisia hoitaville perhehoitajille 2013. Raportti 2013. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hanke. Jyväskylä. Korkalainen. P. 2012. BIKVA -arviointi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön Vanamon asiakasperheille. 2012. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hanke.

Korkalainen, P. 2009. Riittämättömyyden tunteesta osaamisen oivallukseen. Ammatillisen asiantuntijuuden kehittäminen varhaiserityiskasvatuksen toimintaympäristöissä. Jyväskylä Studies in Education, Pschology and Social Research 363. Korkalainen, P. 2012-2013. Arvokas elämä hankkeen seminaarin esitysaineistot. www.arvokaselama.fi/materiaalit. Kuntalainen palvelujen kehittäjänä. Uudistuva kunta. Uusi kunta 2017. Suomen Kuntaliitto2012. Lainsäädännön muutostarpeet perhehoidossa. Perhehoidon valtakunnallisen toimintaohjelman ja lainsäädännön kehittämistyöryhmän väliraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2010. Helsinki. Laitoksista yksilölliseen asumiseen: Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Raportteja ja muistioita 2012:15. Helsinki 2012. Mäkilä I. 2013. Perheiden ajatuksia perhehoidosta lomakekysely. Alustavia tuloksia lomakekyselystä. 2013. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Arvokas elämä hankkeen selvitys perhehoitoa käyttävien vanhempien kokemuksista. Määttä, P. 2011. Perhe yhteistyön voimavarana. Ammatillinen puhe perheestä kriisitulkintaa ja kumppanuutta. Artikkeli Kliininen lehti 1/2011. Honkalampi säätiön Kliininen lehti. Honkalampi säätiö Kuntoutus ja ohjauspalvelut. Määttä, P. & Rantala, A. 2010. Tavallisen erityinen lapsi. Yhdessä tekemisen toimintamalleja. Jyväskylä: PS -kustannus. Määttä, P. 1999. Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Jyväskylä: PSkustannus. Parasta perhehoitoa perhehoidon tietopaketti. Perhehoitoliitto ry 2012 Pirkanmaan kuntien yhteistyötarpeet ja yhteistyömalli kehitysvammaisten asiakkaiden perhehoidon järjestämisessä - selvitys yhteistyömallin valmisteluprosessissa. 5/2011 17 Rinnekoti Säätiön toimintakertomus vuonna 2011. Sähköisenä saatavissa: http://www.rinnekoti.fi/user_data/doc/vuosikertomus%202011.pdf Seikkula, J. & Arnkil, T. 2005. Dialoginen verkostotyö. Sosiaali- ja terveysministeriö. Laitoksista yksilölliseen asumiseen. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=5065240&name=dlfe-24202.pdf Toimiva lastensuojelu. Selvitysryhmän loppuraportti. 2013. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:19. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderld=6511574&name=dlfe-26809.pdf Vaikuttavaa! RAYn infopäivien materiaalit. 18.9.2013 Kuopio.

18 Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi 2010-2015. Helsinki 2010. Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:15. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=5065240&name=dlfe-24202.pdf Virtanen, P., Suoheimo, M.., Lamminmäki, S. Ahonen, P. & Suokas, M. 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 28/2011. Tekes.

19 LIITE 1 Arvokas elämä hankkeen väliraportin osiotuotokset ja tulokset. 2013. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena -hanke 2011-2014 / Väliraportti osiot 3. ja 4. Paula Korkalainen 3.10.2013 1. Mitkä ovat hankkeen tärkeimmät tuotokset? 1.1.Palveluiden kehittäminen Järjestetty kaksi maakunnallista aloitusseminaaria 2011 syksyllä - toinen Jyväskylässä Lapsen oikeuksien päivän teemalla ja toinen Jämsässä 2012 tammikuussa lapsen oikeuksien teemalla. Tehty BIKVA -arviointi Vammaispalvelusäätiön Vanamon perhehoitoyksikön vanhemmille ja vammaispalvelusäätiön työntekijöille 2012. Järjestetty yhdessä Lapset ja Perheet Kaste hankkeen kanssa läheisväkivallan ehkäisemisestä seminaari-/koulutussarja viidellä paikkakunnalla maakunnassa 2012. Käynnistetty työpajasarja 2012 keväällä neljällä seutukunnalla teemalla Vammainen lapsi ja perhe palveluissa. Tilaisuuksia oli yhteensä 12. Tavoitteena oli saattaa yhteen vammaisen lapsen ja perheen palveluissa toimivia pohtimaan keskeisiä kehittämistä vaativia tarpeita sekä vahvistaa samanaikaisesti osaamistaan kasvatuskumppanuudesta, ratkaisukeskeisestä työtavasta ja sopia vastuista kehittämistavoitteisiin pääsemiseksi. Järjestetty moniammatilliselle ryhmälle kasvatuskumppanuuskoulutusta 2012. Tavoitteena lasten, vanhempien ja ammattilaisten vuorovaikutuksen ja kumppanuuden parantaminen. - Uusi työote. Osallistujia 13. Osallistuttu kehitysvammaisten laatuvaliokunnan kehitysvammaisten asumisen laatuvaliokunnan KVANK:n lasten jaoksen laatutyöhön 2012-2013. Järjestetty Studia Generalia luentotilaisuuksia perhehoidon infojen yhteydessä vuosittain keväisin ja syksyllä Jyväskylässä. Verkostoiduttu maakunnallisesti ja valtakunnallisesti vammaisten lasten palveluiden kehittäjien sekä lastensuojelun kehittäjien kanssa. Lisäksi verkotuttu ja tutustuttu Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikön, Eskoon erityishuoltopiirin toimintatapoihin, Eteva kuntayhtymän, Rinnekodin ja Honkalampi -säätiön toimintaan. Käyty esittäytymässä sosiaali- ja terveysministeriössä (hallitusneuvos Jaana Huhta), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (Arja Hastrup, Marjatta Kekkonen, Mikko Oranen) ja solmittu yhteistyökontakteja lapsiasiavaltuutetun Maria-Kaisa Aulan kanssa, Kehitysvammaliiton toimijoiden ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön sekä Vammais-Kasteen ja Lapset ja perheet Kaste-hankkeen toimijoiden kanssa. Aloitettu yhteistyö Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön kanssa. Tutustuttu Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön kaikkiin toimintoihin ja keskeisiin kuntatoimijoihin ja järjestöihin.

20 Perustettu työryhmiä hankkeen suunnittelua, arviointia ja perhehoidon kehittämistä varten: mm. tukiryhmä, työrukkanen, perhehoidon kehittämistyöryhmä. Järjestetty koulutusta dialogisesta asiakkaiden kohtaamisesta ammattilaisten vuorovaikutustaitojen ja osaamisen vahvistamiseksi 2013. Lastensuojelun ja vammaispalveluiden yhteistyön kehittämiseksi järjestetty lastensuojelulakipainotteinen seminaari Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle 25.1.2013. Pilotoitu vammaisten lasten sisaruksille viikonlopputapaamisen ohjelma. asiantuntijapsykologin kanssa ja perheiden kanssa sisarusten huomioimiseksi. Osallistuttu THL:n vammaispalveluiden käsikirjan kirjoittamiseen (9.8.2013 julkaistu). Osallistuttu maakunnallisiin Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Koske) järjestämiin ja koordinoimiin työryhmiin. Osallistuttu Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön väkivalta -tutkimuksen ohjausryhmään. YTRY -verkoston kokouksiin (YTRY vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä verkosto) sekä tutustuttu Leijonaemojen ja Jaatisten toimintaan. Osallistuttu valtakunnallisiin lastensuojelun ja kehitysvamma-alan sekä THL:n ja Kosken vuotuisiin seminaareihin ja päiviin. Järjestetty 12.9.2013 Tulevaisuuden muistelu työpaja teemalla Millaisia ovat vammaisten lasten ja perheiden palvelut tulevaisuudessa? 1.2. Perhehoidon kehittäminen Selvitetty Keski-Suomen vammaisten lasten ja perheiden palveluiden tilaa, haastattelemalla kuntien vammaispalveluiden ohjaajia ja vastuuhenkilöitä sekä vammaisia hoitavia perhehoitajia perhetapaamisten yhteydessä. Päivitetty ns. yhteisöverkko Sonetten perhehoitaja -lista, jossa tietoa vapaista perhehoitopaikoista. Tehty kysely 2012-2013 kuntien vastuuhenkilöille perhehoidon tilasta, perhehoitajien määrästä ja perhehoidon tarpeista yhdessä aluehallintoviraston Kosken ja Keski- Suomen vammaispalvelusäätiön kanssa (n=21 kuntaa/22). Tehty kysely 2013 maakunnan perhehoitajille perhehoitajien paikkatilanteesta ja tuen tarpeista (n=25). Tehty kysely 2013 kesällä perhehoitoa käyttäville vanhemmille heidän kokemuksistaan perhehoidosta (kesken n=13). Järjestetty Perhehoidon seminaari Hyvää perhehoitoa 21.5.2013 ja perhehoitajien ja vammaispalveluista vastaavien työtapaaminen 17.9.2013. Järjestetty useita infotilaisuuksia uusien perhehoitajien rekrytoimiseksi useilla eri paikkakunnilla. Mukana näissä ollut myös kuntien vammaispalveluiden ohjaajia ja Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö sekä perhehoitajia. Tiedotettu uusien perhehoitajien rekrytointitarpeista kaikissa hankkeen tilaisuuksissa, lehti-ilmoitteluin, sähköisen median kautta sekä erilaisten julkaisujen kautta. Osallistuttu KeVa ennakkovalmennusmateriaalin valmistamiseen Perhehoitoliiton kanssa. Koeponnistettu Perhehoitoliiton KeVa -materiaalia sekä osallistuttu tekstin ja

21 materiaalin työstämiseen. KeVa -valmennus käsittää 7 iltaa, perhetapaamiskäynnit, loppukeskustelut valmiuksien saavuttamisesta. Valmisteltu perhehoidon tukitoimien kehittämiseksi mm. mentoritoiminnan käynnistymistä ja työhyvinvointi ja jaksaminen pilottia (2013-2014). Osallistuttu Perhehoitoliiton valtakunnallisille päiville ja toimijaverkoston työkokouksiin. Välitetty tietoa uusista perhehoitajista ja tietoa ns. vanhojen hoitajien vapaista hoitopaikoista kuntiin. Valmisteltu perhehoitajien rekisteriä ja vapaiden hoitopaikkojen rekisteriä Avin ja tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeiden perusteella. Koulutettu kaksi KeVa -ennakkovalmennusta tekevää kouluttajaparia, jotka ovat valmentaneet yhteensä kuusi ryhmää 2012-2013 (yli 40 osallistujaa). Osallistuttu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa valtakunnalliseen Ajoissa kotiin kampanjaan 17.9.2013 (Perhehoitoliitto, Emma ja Elias ohjelma; SISUKAS projekti, Keski-Suomen sijaisvanhemmat, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, Pelastakaa lapset) 1.3. Osaamisen vahvistaminen Järjestetty teemailtapäiviä ja muita koulutustilaisuuksia Arjen eväät teeman puitteissa vanhemmille ja ammattilaisille ajankohtaisista teemoista, joita tarvitaan vammaisten lasten kanssa toimittaessa. - Tavoitteena osaamisen vahvistaminen vaativia asiakastilanteita varten esimerkiksi vuorovaikutusleikki ja haastava käyttäytyminen Järjestetty kommunikaation ja vuorovaikutuksen tukemiseen tarkoitetun videoavusteisen VIGmll menetelmän koulutus 2012-2013 (12 osallistujaa). Tavoite lisätä ohjausta vammaisten lasten ja vanhempien hyvän kommunikaation ja vuorovaikutuksen parantamiseksi ja kiintymyssuhteen parantamiseksi. 1.4. Sosiaalisen median käyttöönottaminen Julkaistu kotisivut ja tiedotettu blogikirjoittamisen kautta www.arvokaselama.fi ja Facebookissa sekä Twitterillä. Arvokas elämä tiedote julkaistaan muutaman kerran vuodessa: menneet tapahtumat ja tietoa tulevista tilaisuuksista ja kehittämisen etenemisestä. Tiedotettu runsaasti hankkeen etenemisestä ja teemoista sähköpostitse laajoilla jakelulistoilla. 2. Mitkä ovat hankkeen keskeiset tulokset? Miten niitä on mitattu? 2.1. Luotu perusta maakunnalliselle koordinoinnille - perhehoitoyksikölle: perhehoidon kehittämistyöryhmän työskentelyn pohjalta 2012-2013 tekeillä esitys perhehoidon koordinoimiseksi hankkeen jälkeen Keski-Suomessa. Esitys periaatepäätöksen tekemistä varten menossa Keski-Suomen sosiaalijohdon työkokoukseen 8.11.2013.

Työryhmien, työpajojen, koulutusten ja seminaarien kautta on luotu yhteinen palvelun käyttäjien, tuottajien ja kuntien vammaispalveluista vastuussa olevien työntekijöiden ymmärrys ja tahtotila saada vammaisten perhehoidolle pysyvä, selkeä rakenne ja toimintamalli Keski-Suomeen perhehoidon määrän ja saatavuuden turvaamiseksi sekä laadun hallintaa varten. Maakunnallinen perhehoitoyksikkö. Esityksen mukaan Keski-Suomen kehitysvammaisten ja toisessa vaiheessa ikäihmisten perhehoitoyksikkö perustetaan vaiheittain 2014-2016 vastaamaan koko Keski-Suomen vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon toiminnasta ja käytäntöjen kehittämisestä. Toiminta perustuu vammaisten henkilöiden osalta perhehoitaja-, kehitysvamma-, vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolakiin sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksiin ja ohjeistuksiin. Perhehoitoyksikkö tekee yhteistyötä Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön kanssa. Henkilöstö. Yksikössä on kaksi koordinaattoria, joista toinen toimii vammaisten perhehoidon vastuuhenkilönä (esimerkiksi 1.8.2015 alkaen saattaen vaihdon aikana) ja toinen ikäihmisten perhehoidossa (1.1.2016 alkaen). Hallinnointi. Hallinnointivaihtoehdoiksi on esitetty maakunnallista mallia, isäntäkuntamallia, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta tai Keski-Suomen vammaispalvelusäätiötä. Maakunnan laajuisen toimintansa vuoksi perhehoitoyksikön luonnollinen sijoittumispaikka olisi osa sosiaali- ja terveyspalveluiden. maakunnallista osaamiskeskusta ja konsultaatiotoimintaa 2017 alkaen (ns. sote-ratkaisu). Arvokas elämä 2 - jatkorahoituksen tuella toiminnan kehittämiseen olisi näin olleen riittävästi aikaa. Vuoden 2016 siirtymävaiheen rahoituksesta tulisi kuitenkin huolehtia yhteisvastuullisesti ennen siirtymää osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneratkaisua Maakunnallisen perhehoitoyksikön tehtävänä olisi tarjota Keski-Suomen kunnille perhehoidon palveluita, koordinoida yhteistyötä ja kehittää toimintamallia eteenpäin. Kustannukset. Perhehoitoyksikön toiminnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan kuntien kesken. Kustannusjakoperusta selvitetään ja sen valmistelemiseksi kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja. Maksuosuuksien jako perustuu esimerkiksi asukaslukuun tai kehitysvammaisten prosentuaaliseen määrään. Perhehoitoyksikön kuntaosuudet tarkistetaan vuosittain. Perhehoitoyksikkö osana sote -uudistusta sijoittuisi osaksi laajempaa sote - kokonaisuutta ja olisi osa maakunnan yhteisesti hoidettua erityispalvelukokonaisuutta. Arviointi ja ohjaus. Perhehoitoyksikön toimintaa seuraa ja arvioi kuntien tai seutukuntien edustajista muodostettu tukiryhmä. 2.2. Kyselyt perhehoidon tilan ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi Kuntakysely: Vammaisten perhehoidon tila Keski-Suomessa: Webropol kysely kuntien vammaispalveluiden vastaaville 2012-2013 Kysely perhehoitajille: Vammaisia henkilöitä hoitavien perhehoitajien hoitopaikkatilannekartoitus ja tuentarpeet: Webropol kysely Keski-Suomen vammaisia henkilöitä hoitaville perhehoitajille 2013 Kysely perhehoitoa käyttäville vanhemmille: Kokemuksia perhehoidosta: Webropol kysely (opinnäytetyö JAMK) perhehoitoa käyttäville vammaisten lasten vanhemmille2013 22

23 Sonette -listan päivitys : Kartoitettu vammaisia hoitavat perhehoitajat. Luotu perhehoitajien verkosto. 2.2.Toimintamalli vammaisten perhehoidon rekrytointiin ja ennakkovalmennuksiin A. Toimintamalliluonnos pilotoinnin kautta vammaisten perhehoidon rekrytointiin ja ennakkovalmennuksiin B. Perhehoitajalain mukainen perhehoitajan tuki (ohjauskäyntien sisällön kehittäminen, mentorointi, verkottuminen, alueelliset vertaisryhmät, täydennyskoulutusten käynnistäminen, vierailut toisten perhehoitajien luokse). Kesken 30.9.2013. Hanke täydensi ja kommentoi valmisteilla olevaa KeVa -valmennusmateriaalia sekä pilotoi ja teki parannusehdotuksia materiaaliin koekäytön jälkeen 2011-2013. 2.3. Lapsen ja perheen arvokas arki Tekeillä DVD/opas vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kasvu ja kehitysympäristön kehittämiseksi, jossa mm. seuraavat sisällöt: o Lapsen ja perheen tukeminen vammaispalveluissa ja lastensuojelussa o Perheen kokonaisvaltainen tuki, lapsen arvokas arki, ekokulttuurisia lähtökohtia, sisarusten huomioiminen ja tukeminen, o Lapsen ja vanhempien kohtaaminen palveluissa miten puhun, että minua kuunneltaisiin miten kuuntelen että minulle puhuttaisiin jne. o Lapsen ja perheen vuorovaikutuksen ja kommunikaation tukeminen o Dialoginen työote lasta tukevissa verkostoissa, o Ratkaisukeskeisyys perheen kohtaamisessa, o Moniammatillinen yhteistyö perusopetuksen oppilashuollossa, o Autismi nykyvalossa o Haastavien tilanteiden syitä ja toimintatapoja, o Theraplay - monien mahdollisuuksien menetelmä lapsen itsetunnon tukeminen, Tulevaisuuden muistelu vammaispalvelut vuonna 2020. 2.4. Muita tuloksia 30.9.3013 o ww.arvokaselama.fi kotisivut kehittämistä tukeva portaali ja tietopankki o Informatiiviset ja tietopainotteiset Arvokas elämä tiedotuslehdet: o 1/2011, 1/2012, 2/2012, 3/2012, 1/2013, 2/2013, 3/2013, 1/2014, 2/2014 o Perhehoidon infot haluatko perhehoitajaksi: Kukkakortti: Olisiko teidän perheellänne kiinnostusta ryhtyä tukiperheeksi tai perhekodiksi o Osio THL.n vammaispalveluiden käsikirjaan osioon Lapset ja perheet: kiintymyssuhteet. o Koottu Keski-Suomen kuntien vammaispalvelun työntekijöiden perhehoidon verkostoa; yhteisöllisyys vahvistuu.