6LVlOO\VOXHWWHOR 0$$7$/2860(76b7,(7((//,1(17,('(.817$ 16.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 213 16.2 PÄÄAINELAITOS... 214 16.3 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS... 215 2SLQWRMHQNHVWR 0XXNRXOXWXV +DUMRLWWHOXXQMDRSLVNHOLMDYDLKWRRQRVDOOLVWXPLQHQ 16.4 TYÖHISTORIA... 217 2SLVNHOXDLNDLQHQW\ NRNHPXV 7\ NRNHPXVYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQMlONHHQ 16.5 TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA 1997... 219 9DOPLVWXPLVKHWNHQW\ OOLV\\VWLODQQHSllDLQHODLWRNVHQPXNDDQ 9DOPLVWXPLVKHWNHQW\ OOLV\\VWLODQQHWXWNLQWRDVWHHQPXNDDQ 16.6 TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ 2000... 221 7\ OOLV\\VWLODQQHV\NV\OOlSllDLQHODLWRNVHQPXNDDQ 7\ OOLV\\VWLODQQHV\NV\OOlYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQPXNDDQ 7\ WW P\\V 7\ YRLPDWRLPLVWRQWXNLWRLPLHQK\ G\QWlPLQHQ 7\ QKDNXNRXOXWXNVHHQMDXUDVXXQQLWWHOXXQRVDOOLVWXPLQHQ 16.7 NYKYINEN TYÖ... 224 <OHLVLPPlWDPPDWLW 1\N\LVHQW\ VXKWHHQDONDPLVDMDQNRKWDMDW\ VXKWHHQODDWX $VHPDW\ SDLNDQRUJDQLVDDWLRVVD 7\ QDQWDMDQWRLPLDOD 7\ QDQWDMDVHNWRULW 7\ SDLNDQVLMDLQWL 1\N\LVHQW\ QMD\OLRSLVWRNRXOXWXNVHQYDVWDDYXXV 16.8 TYÖNHAKUPROSESSI... 232 7\ QKDNXPHQHWHOPlWMDQLLGHQWXORNVHOOLVXXV 0LWlNDXWWDQ\N\LQHQW\ VDDWX" 7\ SDLNDQVDDQWLLQYDLNXWWDQHHWWHNLMlW 16.9 OPINTOJEN ANTI... 236 2SLWXQK\ G\QWlPLQHQQ\N\LVHVVlW\ VVl 2SLQWRMHQDQWDPDWYDOPLXGHW
16 MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA 16.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneista 454 henkilöstä 297 palautti kyselylomakkeen, maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden vastausprosentiksi muodostui 65,4. Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet ylittivät siis kaikkien tiedekuntien keskimääräisen vastausprosentin, joka oli 64,4. Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet vastasivat kyselyyn tiedekunnista neljänneksi aktiivisimmin. Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista 268 oli suorittanut vuonna 1997 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon ja vain seitsemän alemman korkeakoulututkinnon. Lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1997 suorittaneita vastaajissa oli vain kuusi ja tohtorin tutkinnon suorittaneita 16. Seuraavassa kuviossa näkyy maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden prosentuaalinen jakautuminen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon mukaan. lisensiaatti 2,0 % tohtori 5,4 % alempi korkeakoulututkinto 2,4 % ylempi korkeakoulututkinto 90,2 % Kuvio 111. Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden vastaajien prosentuaalinen jakautuminen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. N = 297. Naisia maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista oli 61,5%, joka on hieman vähemmän kuin koko vastaajajoukossa, jossa naisia oli noin 63%. Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista vain 3,7% ilmoitti olevansa ruotsinkielisiä. Keskimäärin maatalous- 213
metsätieteilijät olivat syntyneet vuonna 1966 eli täyttivät tutkimusvuonna 34 vuotta. Naiset ja miehet olivat keskimäärin lähes saman ikäisiä. 16.2 PÄÄAINELAITOS Suurin osa maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista oli valmistunut vuonna 1997 suorittamaansa tutkintoon pääainelaitoksenaan taloustieteen laitos. Toiseksi eniten vastaajissa oli soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksella pääaineensa suorittaneita. Seuraavaksi eniten vastaajissa oli metsäekologian, metsäekonomian ja metsävarojen käytön laitoksilla pääaineensa suorittaneita. Näillä laitoksilla pääaineensa suorittaneet on tilastoinnissa yhdistetty yhdeksi ryhmäksi, jotta vastaajamäärä nousisi riittäväksi tilastollisia yhteenvetoja varten. Neljänneksi yleisin pääainelaitos oli soveltava biologia ja lähes yhtä paljon vastaajissa oli elintarviketeknologian laitoksella pääaineensa suorittaneita. Hieman vähemmän vastaajissa oli kotieläintieteen, limnologian ja ympäristönsuojelun sekä maa- ja kotitalousteknologian laitoksilla pääaineensa suorittaneita. 47 Maatalous-metsätieteilijöitä tarkastellaan seuraavassa sen laitoksen 48 mukaan, jossa he suorittivat pääaineensa, sillä pääaineittain tarkasteltuna useiden pääaineiden kohdalla vastaajien määrä olisi jäänyt liian pieneksi tilastollisten ja tietoturvaltaan riittävien yhteenvetojen tekemiseksi. Pääainelaitoksen mukaan kyselyyn vastanneet maatalous-metsätieteilijät jakautuvat seuraavasti: 47 Liikemetsänhoitajien sijoittumista työelämään on tutkinut Kaakinen 1994 ja kuluttajaekonomistien sijoittumista Kujala 1998. 48 Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitokset ja tieto siitä, mitkä oppiaineet niihin lukeutuvat ovat nähtävissä esimerkiksi maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Internet sivuilla osoitteessa http://honeybee.helsinki.fi/laitos.htm. 214
elintarviketeknologia 35 kotieläintiede 29 limnologia ja ympäristönsuojelu 19 maa- ja kotitalousteknologia 9 metsäekologia, metsäekonomia ja metsävarojen käyttö 39 soveltava biologia 36 soveltava kemia ja mikrobiologia 42 taloustiede 87 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 112. Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden vastaajien jakautuminen Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 suoritetun tutkinnon pääainelaitoksen mukaan. Metsäekologian, metsäekonomian ja metsävarojen käytön laitokset on raportissa yhdistetty yhdeksi ryhmäksi. 16.3 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS 16.3.1 Opintojen kesto Vuonna 1997 maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat kirjoittautuneet Helsingin yliopistoon ensimmäistä kertaa keskimäärin vuonna 1987, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet vuonna 1989, lisensiaatin tutkinnon suorittaneet vuonna 1978 ja tohtorin tutkinnon suorittaneet vuonna 1980. Alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneet maatalous-metsätieteellisestä valmistuneet arvioivat opintojensa kestäneen keskimäärin 7,0 vuotta mahdolliset välivuodet pois lukien ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet keskimäärin 6,2 vuotta. Tässä on kuitenkin syytä huomioida alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden vähäinen määrä. Miehillä keskimääräiset opiskeluajat olivat naisia lyhyemmät. Ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneista pisimmät opiskeluajat olivat niillä vastaajilla, joiden pääainelaitos oli kotieläintiede tai limnologia ja ympäristönsuojelu. Nämä vastaajat arvioivat ylempään korkeakoulututkintoon opiskelun kestäneen keskimäärin 7,4 vuotta mahdolliset välivuodet pois lukien. Lyhyimmät opiskeluajat maisterin tutkintoon olivat sen sijaan taloustieteen ja metsäekologian, metsäekonomian ja metsävarojen käytön laitoksilla pääaineensa suorittaneilla. Ensin mainituilla keskimääräinen opiskeluaika välivuodet pois lukien oli 5,8 vuotta ja jälkimmäisillä 5,3 vuotta. 215
16.3.2 Muu koulutus Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista neljännes ilmoitti suorittaneensa jonkin tutkinnon tai tutkintoja ennen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa. Tässä kyseeseen voi tulla esimerkiksi vuonna 1997 maisterin tutkinnon suorittaneen aiemmin suorittama kandidaatin tutkinto, lisensiaatin aiemmin suorittama maisterintutkinto tai tohtorin aiemmin suorittama alempi tutkinto. Näiden lisäksi kyseeseen voivat tulla myös muiden alojen ja koulutusasteiden tutkinnot. Naisilla oli miehiä useammin ennen vuonna 1997 suoritettua tutkintoa suoritettu tutkinto/tutkintoja. Selvästi eniten vuoden 1997 tutkintoa edeltäviä tutkintoja oli maa- ja kotitalousteknologian sekä metsäekologia, metsäekonomia ja metsävarojen käytön laitoksilla pääaineensa suorittaneilla ja vähiten limnologia tai ympäristönsuojelu pääaineenaan valmistuneilla. Noin 6% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista ilmoitti suorittaneensa jonkin tutkinnon/tutkintoja sen jälkeen, kun sai tutkintonsa suoritetuksi. Naiset olivat suorittaneet vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen tutkinnon/tutkintoja miehiä useammin. Eniten vuonna 1997 suoritetun jälkeen suoritettua tutkintoja maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneilla kun vastaavasti limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valmistuneita kukaan ei ollut suorittanut tutkintoja vuonna 1997 suorittamansa tutkinnon jälkeen. Lisävalmiuksia antavaa täydennyskoulutusta vuonna 1997 suorittamansa tutkinnon jälkeen oli katsonut aiheelliseksi hankkia lähes kolmannes maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. Miehillä oli täydennyskoulutusta hieman naisia harvemmin. Niin ikään täydennyskoulutusta oli eniten maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneilla ja vähiten taloustieteen laitokselta valmistuneilla. 16.3.3 Harjoitteluun ja opiskelijavaihtoon osallistuminen Peräti 92% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista ilmoitti osallistuneensa opintoihin liittyvään harjoitteluun yliopisto-opintojensa aikana. Naisista harjoitteluun ilmoitti osallistuneensa 94% ja miehistä 88%. Aktiivinen harjoitteluun osallistuminen selittyy pitkälti pakollisella harjoittelulla. Maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneista kaikki ja elintarviketeknologian sekä kotieläintieteen laitoksilta valmistuneista lähes kaikki olivat osallistuneet opintoihin liittyvään harjoittelun. Muita harvemmin harjoitteluun olivat osallistuneet soveltavan kemian ja mikrobiologian laitokselta valmistuneet, joista kuitenkin lähes 86% ilmoitti osallistuneensa opintoihin liittyvään harjoitteluun. 216
100 95 90 % 85 97,1 96,6 89,5 100,0 89,7 94,4 85,7 89,7 91,6 80 75 elintarviketeknologia kotieläintiede limnologia ja ympäristönsuojelu maa- ja kotitalousteknologia metsäekologia, metsäekonomia ja metsävarojen käyttö soveltava biologia soveltava kemia ja mikrobiologia taloustiede MAATALOUS- METSÄTIETEILIJÄT YHTEENSÄ Kuvio 113. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden osallistuminen opintoihin liittyvään harjoitteluun. Yliopisto-opintojensa aikana ulkomailla opiskelijavaihdossa tai omatoimisesti opiskellen ilmoitti maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista olleensa hieman yli viidennes. Miehet ilmoittivat osallistuneensa opiskelijavaihtoon ulkomailla useammin kuin naiset. Selvästi muita useammin ulkomailla olivat opiskelleet metsäekologian, metsäekonomian ja metsävarojen käytön laitokselta valmistuneet kun taas maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneista kukaan ei ollut osallistunut kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Kansainväliseen työharjoitteluun ilmoitti yliopisto-opiskelujensa aikana osallistuneensa puolestaan peräti noin 28% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. Miehistä kansainväliseen työharjoitteluun ulkomailla oli osallistunut 38% ja naisista 22%. Muita useammin kansainväliseen työharjoitteluun ilmoittivat osallistuneensa metsäekologian, metsäekonomian ja metsävarojen käytön sekä soveltavan biologian laitoksilta valmistuneet, molemmista ryhmistä yli 40% oli ollut kansainvälisessä työharjoittelussa, maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneista ei kukaan. 16.4 TYÖHISTORIA 16.4.1 Opiskeluaikainen työkokemus Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista vain noin 9% ilmoitti, ettei omaa yliopisto-opintojensa ajalta oman alansa työkokemusta. Miehistä oman alansa opiskeluaikaista työkokemusta ilmoitti hankkineensa hieman useampi kuin naisista. Muita useammin oman alan työkokemusta olivat hankkineet limnologian ja ympäristönsuojelun, metsäekologian, metsäekonomian ja metsävarojen käytön sekä elintarviketeknologian laitoksilta valmistuneet, joista kaikilla tai lähes kaikilla oli oman alan työkokemusta yliopisto-opintojen ajalta. Sen sijaan 217
kotieläintieteen laitokselta valmistuneista yli viidenneksellä ei ollut opiskeluaikaista oman alan työkokemusta. Yliopisto-opiskelujen aikana hankitun oman alan työkokemuksen määrä oli keskimäärin 25 kuukautta kaikki tutkintoasteet huomioiden. Miehillä oman alan työkokemusta opiskeluajalta oli keskimäärin 27 kuukautta ja naisilla 24 kuukautta. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla omaa alaa vastaavaa opiskeluaikaista työkokemusta oli keskimäärin 24 kuukautta ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla 4 kuukautta vähemmän. Kuukausissa laskien eniten oman alaan liittyvää työkokemusta olivat opiskeluaikanaan hankkineet maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneet ja vähiten limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valmistuneet. 16.4.2 Työkokemus vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen Maatalous-metsätieteilijöillä oli ollut oman ilmoituksensa mukaan keskimäärin 2,0 työsuhdetta vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen. Näistä 2,0 työsuhteesta keskimäärin 1,8 oli maatalousmetsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden oman arvion mukaan akateemista tutkintoa vastaavia. Mukaan on laskettu myös mahdolliset valmistumishetkellä olleet ja nykyiset työsuhteet. Naisten ja miesten kohdalla ei esiintynyt eroja. Eniten työsuhteita oli ollut limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valmistuneilla ja vähiten maa- ja kotitalousteknologian laitoksella pääaineensa suorittaneilla. Kotieläintieteen, maa- ja kotitalousteknologian, metsäekologian, metsäekonomian ja metsävarojen käytön sekä soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksilta valmistuneilla lähes kaikki työsuhteet olivat akateemista koulutusta vastaavia. 218
3,5 3,2 3 2,5 2 1,5 2,1 2,0 2,0 1,8 2,6 1,9 1,8 1,9 1,9 1,7 1,8 1,8 1,5 2,0 2,1 1,8 1,6 1 0,5 0 elintarviketeknologia kotieläintiede limnologia ja ympäristönsuojelu maa- ja kotitalousteknologia metsäekologia, metsäekonomia ja metsävarojen käyttö soveltava biologia soveltava kemia ja mikrobiologia taloustiede MAATALOUS- METSÄTIETEILJÄT YHTEENSÄ työsuhteet akateemista koulutusta vastaavat työsuhteet Kuvio 114. Työsuhteiden lukumäärä yhteensä ja akateemista koulutusta vastaavien työsuhteiden lukumäärä vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen syksyyn 2000 mennessä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla pääainelaitoksen mukaan. 16.5 TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA 1997 Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista noin 45% ilmoitti olleensa valmistumishetkellään vuonna 1997 opiskelualaansa vastaavassa työssä ja tämän lisäksi hieman alle 14% oli oman ilmoituksensa mukaan opiskelualaansa vastaamattomassa työssä. Naisista opiskelualaa vastaavassa työssä oli noin 41% ja miehistä 53%, opiskelualaa vastaamattomassa työssä miehet ja naiset olivat puolestaan yhtä usein. Kolmannen ryhmän muodostavat ne vastaajat, jotka ilmoittivat, että heillä oli valmistumishetkellään työpaikka tiedossa. Maatalousmetsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista tässä tilanteessa oli valmistuessaan tutkintoonsa vuonna 1997 noin 5%. Miehillä työpaikka oli tiedossa hieman naisia useammin. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista oli noin 9% ja päätoimisia jatko-opiskelijoita vain hieman yli 1%. Naiset olivat sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoina miehiä useammin. Yrittäjänä maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista oli valmistumishetkellään hieman yli 4%. Miehet olivat yrittäjänä naisia selvästi useammin. Kotona (esimerkiksi äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa) sen sijaan oli maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista hieman vain noin 8%. Kotona olleista puolestaan kaikki olivat naisia, joten maatalousmetsätieteellisestä valmistuneista naisista noin 13% oli valmistuessaan äitiyslomalla tai hoiti lapsia kotona. 219
Työttömänä työnhakijana ilmoitti valmistumishetkellään vuonna 1997 olleensa noin 7% kaikista maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. Naisilla työttömyys oli hieman yleisempää: naisista työttömänä oli valmistuessaan hieman alle 8% ja miehistä 7%. 16.5.1 Valmistumishetken työllisyystilanne pääainelaitoksen mukaan Pääainelaitoksen mukaan tarkasteltuna selvästi muita useammin opiskelualaansa vastaavassa työssä valmistumishetkellä olivat maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneet ja muita selvästi harvemmin limnologian ja ympäristönsuojelun, soveltavan biologian sekä taloustieteen laitoksilta valmistuneet. Opiskelualaa vastaamattomassa työssä olivat muita useammin sen sijaan juuri taloustieteen laitokselta valmistuneet ja puolestaan maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneista ei kukaan. Työpaikka oli tiedossa muita useammin elintarviketeknologian laitokselta valmistuneilla. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita oli eniten limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valmistuneissa ja jatko-opiskelijoita ainoastaan soveltavan kemian ja mikrobiologian laitokselta valmistuneissa. Yrittäjinä toimivat valmistuessaan selvästi muita useammin soveltavan biologian laitokselta valmistuneet, sama ryhmä oli myös kotona muita hieman useammin. Työttömien työhakijoiden määrä oli suurin limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valmistuneissa, mutta myös elintarviketeknologian, soveltavan biologian sekä taloustieteen laitokselta valmistuneista verrattain moni oli työttömänä valmistuessaan. Sen sijaan maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneista työttömänä ei ollut kukaan. tilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opiskelualaa vastaavassa työssä opiskelualaa vastaamattomassa työssä työpaikka tiedossa päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija (eikä työpaikkaa tiedossa) muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritetun tutkinnon pääainelaitos elintarviketeknologia kotieläintiede limnologia ja ympäristönsuojelu maa- ja kotitalousteknologia metsäekologia, metsäekonomia ja metsävarojen käyttö soveltava biologia soveltava kemia ja mikrobiologia taloustiede yhteensä 50,0% 48,3% 31,6% 77,8% 53,8% 36,1% 54,8% 37,9% 45,4% 17,6% 6,9% 5,3% 12,8% 11,1% 4,8% 23,0% 13,6% 14,7% 6,9% 10,5% 11,1% 7,7% 3,4% 5,4% 2,9% 3,4% 21,1% 11,1% 7,7% 11,1% 7,1% 10,3% 8,8% 9,5% 1,4% 6,9% 5,1% 16,7% 2,4% 2,3% 4,4% 6,9% 10,5% 5,1% 13,9% 11,9% 8,0% 7,8% 8,8% 6,9% 10,5% 7,7% 8,3% 4,8% 8,0% 7,5% 5,9% 13,8% 10,5% 2,8% 4,8% 6,9% 5,8% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 42. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden (kaikki tutkintoasteet) työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 pääainelaitoksen mukaan. N = 295. 220
16.5.2 Valmistumishetken työllisyystilanne tutkintoasteen mukaan Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista oli valmistuessaan opiskelualaa vastaavassa työssä valmistuessaan erityisesti tohtorit ja lisensiaatit. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista sen sijaan vain noin 14% oli valmistuessaan opiskelualaansa vastaavassa työssä. Opiskelualaa vastaamattomassa työssä oli sen sijaan ainoastaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, sama koski myös niitä vastaajia, joilla oli työpaikka tiedossaan valmistumishetkellä. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita noin 14% oli päätoimisena perustutkinto-opiskelijana valmistuessaan, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla vastaava luku oli noin 9%. Kyseessä heidän kohdallaan voi olla tilanne, jossa he opiskelevat toista tutkintoa tai vaihtoehtoisesti se, että he ovat arvioineet valmistumishetkellään olleensa vielä siihen perustutkintoon päätoimisesti opiskelevia, johon valmistuivat kyseisellä hetkellä. Lisensiaatit olivat muita useammin päätoimisena jatko-opiskelijana, mutta jatko-opiskelijoina oli myös tohtoreita ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Yrittäjinä ja kotona olivat muita selvästi useammin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Työttömänä työnhakijana oli valmistumishetkellään ainoastaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilta, joilla työttömyysprosentti oli 8,2. tilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opiskelualaa vastaavassa työssä opiskelualaa vastaamattomassa työssä työpaikka tiedossa päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija (eikä työpaikkaa tiedossa) muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritettu tutkinto ylempi korkeakoulu- alempi korkeakoulututkinto tutkinto lisensiaatti tohtori yhteensä 14,3% 43,1% 66,7% 87,5% 45,3% 15,0% 13,5% 6,0% 5,4% 14,3% 9,4% 8,8%,7% 16,7% 6,3% 1,4% 14,3% 4,5% 4,4% 42,9% 7,1% 6,3% 7,8% 8,2% 7,4% 14,3% 6,0% 16,7% 6,1% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 43. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 tutkintoasteen mukaan. N = 296. 16.6 TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ 2000 Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista noin 77% ilmoitti olevansa työssä syksyllä 2000 vastatessaan kyselyyn. Miehistä töissä ilmoitti olevansa noin 86% ja naisista 72%. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita ja aikuisopiskelijoita oli vain yksi. Päätoimisia jatkoopiskelijoita oli sen sijaan noin 3%, naiset olivat jatko-opiskelijana syksyllä 2000 hieman miehiä useammin. 221
Yrittäjänä maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista oli syksyllä 2000 noin 6%, miehistä yrittäjiä oli hieman yli 7% ja naisista hieman alle 6%. Kotona äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa sen sijaan oli maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista hieman noin 8%. Kun miehistä ei kotona ollut kukaan, oli naisista kotona lähes 13%. Työttömänä työnhakijana maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista oli syksyllä 2000 yhteensä 2,4%. Miehillä työttömyysprosentti oli 1,8 ja naisilla 2,8. 16.6.1 Työllisyystilanne syksyllä 2000 pääainelaitoksen mukaan Muita useammin työssä syksyllä 2000 olivat maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneet ja muita harvemmin soveltavan biologian laitokselta valmistuneet. Päätoimisena perustutkintoopiskelijana oli ainoastaan limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valmistuneita ja aikuisopiskelijana ainoastaan soveltavan kemian ja mikrobiologian laitokselta valmistuneita. Niin ikään päätoimisena jatko-opiskelijana olivat muita huomattavasti useammin soveltavan kemian ja mikrobiologian laitokselta valmistuneet. Yrittäjänä olivat syksyllä 2000 huomattavasti muita useammin kotieläintieteen ja soveltavan biologian laitokselta valmistuneet, jälkimmäisistä yrittäjänä oli lähes viidennes. Työttömiä työnhakijoita oli syksyllä 2000 hieman yli 8% soveltavan biologian laitokselta valmistuneista, noin 3% elintarviketeknologian laitokselta valmistuneista sekä noin 2% soveltavan kemian ja mikrobiologian sekä taloustieteen laitoksilta valmistuneista. tilanne vastaamishetkellä työssä päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija (esim. täydennyskoulutus) yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritetun tutkinnon pääainelaitos limnologia ja ympäristön- maa- ja kotitaloustekno- metsäekologia, metsäekonomia ja metsävarojen elin- soveltava tarvike- koti- kemia ja tekno- eläin- soveltava mikro- talous- logia tiede suojelu logia käyttö biologia biologia tiede yhteensä 84,8% 69,0% 64,7% 88,9% 82,1% 63,9% 73,8% 82,8% 77,1% 5,9%,3% 3,0% 2,6% 14,3% 1,1% 3,1% 2,4%,3% 17,2% 11,1% 5,1% 19,4% 3,4% 6,2% 9,1% 6,9% 23,5% 10,3% 2,8% 4,8% 8,0% 7,9% 3,4% 8,3% 2,4% 2,3% 2,4% 3,0% 3,4% 5,9% 5,6% 2,4% 2,3% 2,7% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 44. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne syksyllä 2000 pääainelaitoksen mukaan. N = 292. 16.6.2 Työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneista kaikki olivat työssä syksyllä 2000. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työssä oli kolme neljännestä ja alemman 222
korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 57%. Päätoimiset perustutkinto-opiskelijat olivat kaikki alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita, ja jatko-opiskelijat ja aikuisopiskelijat vuonna 1997 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Yrittäjänä ja kotona sen sijaan oli sekä ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Työttömiä työnhakijoita oli ainoastaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneissa, joiden työttömyysprosentiksi muodostui näin ollen 2,7. tilanne syksyllä 2000 työssä päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija (esim. täydennyskoulutus) yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritettu tutkinto ylempi korkeakoulu- alempi korkeakoulututkinto tutkinto lisensiaatti tohtori yhteensä 57,1% 75,8% 100,0% 100,0% 77,1% 14,3%,3% 3,4% 3,1%,4%,3% 14,3% 6,4% 6,1% 14,3% 8,3% 7,8% 2,7% 2,4% 3,0% 2,7% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 45. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. N = 293. 16.6.3 Työttömyys Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista 24,3% ilmoitti olleensa työttömänä työnhakijana vähintään kerran sen jälkeen, kun valmistui tutkintoonsa Helsingin yliopistossa vuonna 1997. Naisista työttömänä kertoi vähintään kerran valmistumisensa jälkeen olleen 27,5% ja miehillä 19,5%. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna vähintään kerran työttömänä valmistuttuaan tutkintoonsa vuonna 1997 olivat olleet vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, joista työttömänä ilmoitti olleensa 27%. Pääainelaitoksen mukaan tarkasteltuna useimmin työttömänä valmistumisensa jälkeen olivat olleet limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valmistuneet, joista lähes 53% oli ollut jossain vaiheessa työttömänä valmistuttuaan tutkintoonsa vuonna 1997. Muita harvemmin työttömänä olivat olleet elintarviketeknologian ja taloustieteen laitoksilta valmistuneet, joista alle viidennes ilmoitti olleensa työttömänä valmistumisensa jälkeen. Työttömänä olleilla maatalous-metsätieteilijöillä työttömyysjaksojen keskimääräinen määrä oli 1,4 ja niiden yhteenlaskettu kesto keskimäärin noin 5,9 kuukautta. Naisten ja miesten välillä ei ollut merkittävää eroa. Eniten työttömyysjaksoja oli limnologian ja ympäristönsuojelun sekä taloustieteen laitokselta valmistuneilla ja vähiten maa- ja kotitalousteknologian sekä metsäekologian, metsäekonomian ja metsävarojen käytön laitokselta valmistuneilla. Työttömyysjaksojen yhteenlaskettu keskimääräinen kesto oli sen sijaan pisin soveltavan kemian ja mikrobiologian laitokselta valmistuneilla. 223
Valmistumishetkellään vuonna 1997 maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista oli työttömänä yhteensä 7,4% mutta syksyllä 2000 enää 2,4%. Miehillä työttömyysprosentti syksyllä 2000 oli 1,8 ja naisilla 2,8. Työttömänä oli ainoastaan ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneita. Syksyllä 2000 työttömänä olleista hieman yli 71% ilmoitti työttömyytensä syyksi sen, ettei ollut onnistunut saamaan työtä hakemisesta huolimatta, hieman yli 14% ilmoitti, ettei ollut edes hakenut työtä yhtä moni, että työpaikka oli tiedossa. 16.6.4 Työvoimatoimiston tukitoimien hyödyntäminen Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista 4,1% ilmoitti olleensa työvoimatoimiston tukitoimin järjestetyssä työharjoittelussa sen jälkeen, kun suoritti tutkintonsa vuonna 1997. Naiset olivat osallistuneet tuettuun työharjoitteluun hieman miehiä aktiivisemmin. Muita selvästi useammin työvoimatoimiston tukitoimin järjestetyssä työharjoittelussa ilmoittivat olleensa limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valmistuneet vastaajat. Työllistettynä oman ilmoituksensa mukaan oli ollut 3,1% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. Miehet olivat olleet työllistettyinä hieman naisia useammin. Myös työllistettyinä olivat muita useammin olleet limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valmistuneet. 16.6.5 Työnhakukoulutukseen ja urasuunnitteluun osallistuminen Rekrytointipalveluiden, tiedekuntien, työvoimatoimiston, Apajan tai muun vastaavan tahon järjestämään työnhakukoulutukseen ilmoitti osallistuneensa 18,0% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. Miehistä työnhakukoulutukseen oli osallistunut hieman useampi kuin naisista. Aktiivisimmin työhakukoulutukseen olivat osallistuneet taloustieteen, limnologian ja ympäristönsuojelun sekä soveltavan biologian laitoksilta valmistuneet. Edellä mainittujen tahojen järjestämään uraneuvontaan ilmoitti osallistuneensa 7,4% maatalousmetsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. Naisista uraneuvontaan oli osallistunut yli 11% ja miehistä vain 1%. Selvästi muita useammin uraneuvontaan olivat osallistuneet limnologian ja ympäristönsuojelun sekä soveltavan biologian laitoksilta valmistuneet. 16.7 NYKYINEN TYÖ 16.7.1 Yleisimmät ammatit Kyselyyn vastanneita 297 maatalous-metsätieteellisestä valmistuneista 273 ilmoitti nykyisen ammattinsa tai ammattinimikkeensä. Myös osa äitiyslomalla olevista ilmoitti nykyisen ammattinsa, jos heillä oli työpaikka odottamassa äitiysloman jälkeen. Useammassa kuin yhdessä työssä ilmoitti olevansa lähes 9% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista, heitä pyydettiin vastaamaan nykyistä työsuhdettaan koskeviin kysymyksiin sen työn perusteella, jonka he itse kokivat tärkeimmäksi. 224
Noin neljännes maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista ilmoitti työskentelevänsä erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä, mukana ovat niin tutkijakoulutettavat, assistentit kuin muutkin (pääasiassa yliopiston) opetus-/tutkimustehtävissä työskentelevät. Muualla kuin yliopistossa opettajana työskenteleviä oli lisäksi noin 5%. Tuotekehitys- ja laadunvalvontatehtävissä toimi vastaajista noin 11% ja ylitarkastajana hieman yli 4%. Maatalousyrittäjiä/maanviljelijöitä tai metsätalousyrittäjiä vastaajissa oli lähes 6% ja noin 3% ilmoitti ammattinimikkeekseen agronomin. Muissa asiantuntijatehtävissä eri aloilla toimi noin kymmenys vastaajista ja muissa päällikkö-/johtotason tehtävissä noin 12% vastaajista. Vastaajista hieman alle 3% työskenteli toimittajana tai tiedottamiseen liittyvissä tehtävissä. Noin 2% ilmoitti ammattinsa liittyvän rahoitus- tai laskentatoimeen ja noin 5% myyntiin ja markkinointiin. Erilaisissa toimistotöissä oli vastaajista noin 2%. Loput ammattinsa ilmoittaneet vastaajat toimivat monenlaisissa tehtävissä, aina liikennelentäjästä sovelluskehittäjiin. Muutamat vastaajat toimivat myös asiakaspalvelu- ja suorittavanportaan töissä. 16.7.2 Nykyisen työsuhteen alkamisajankohta ja työsuhteen laatu Maatalous-metsätieteellisestä valmistuneet olivat aloittaneet nykyisessä työssään oman ilmoituksensa mukaan keskimäärin vuonna 1997. Miehet olivat olleet nykyisessä työssään keskimäärin vajaan vuoden naisia pidempään. Pisimpään nykyisessä työssään olivat olleet maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneet ja lyhimpään soveltavan kemian ja mikrobiologian sekä limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valmistuneet. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna pisimpään nykyisessä työssään olivat olleet vuonna 1997 tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneet ja lyhimpään vuonna 1997 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Viimeksi mainittujen nykyinen työsuhde oli alkanut keskimäärin vuonna 1997. Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista 58% ilmoitti olevansa jatkuvassa työsuhteessa ja 32% määräaikaisessa työsuhteessa. Miehistä jatkuvassa työsuhteessa oli 66% ja naisista vain 52%. Jatkuvassa työsuhteessa olivat muita useammin taloustieteen, elintarviketeknologian sekä maa- ja kotitalousteknologian laitoksilta valmistuneet. Omassa yrityksessään (pääasiassa maatalousyrittäjinä) ilmoitti työskentelevänsä 6,7% maatalousmetsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista, yrittäjänä olivat miehet hieman useammin. Oma yritys oli muita useammin kotieläintieteen tai soveltavan biologian laitoksilta valmistuneilla. Harjoittelupaikassa työskenteli vain yksi vastaaja ja toiminimellä/freelancerina 1,9% maatalousmetsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. Toiminimellä/freelancerina työskentely oli naisilla selvästi miehiä yleisempää. Toiminimellä/freelancerina työskentelivät muita useammin maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneet. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna määräaikaiset työsuhteet olivat yleisempiä tohtorin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneilla, joista noin 56% ilmoitti nykyisen työsuhteensa olevan määräaikainen. 225
Lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneilla vastaava luku oli noin 33%, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla 31% ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla 14%. Omassa yrityksessä sekä toiminimellä/freelancerina työskentely puolestaan oli yleisintä alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneilla. 16.7.3 Asema työpaikan organisaatiossa Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista ilmoitti syksyllä 2000 kuuluvansa työpaikkansa organisaatiossa johtoasemaan 7% ja lisäksi keskijohtoon hieman yli kymmenys. Selvästi eniten maatalous-metsätieteilijöitä työskentelikin asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa, yhteensä peräti 56%. Toimihenkilöihin ilmoitti kuuluvansa hieman alle 16% ja työntekijöihin hieman yli 4% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. Harjoittelijan asemassa työskenteli jo edellä mainittu yksi vastaaja. Maatalous-metsätieteellisestä valmistuneet miehet työskentelivät selvästi naisia useammin johto- ja keskijohtoasemassa. Sen sijaan asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa naiset työskentelivät miehiä useammin. Myös toimihenkilöihin naiset kuuluivat selvästi miehiä useammin kun taas miehet olivat naisia useammin työntekijän asemassa. johto keskijohto asiantuntija, tutkija, opettaja yms. toimihenkilö työntekijä harjoittelija muu 0 10 20 30 40 50 60 70 mies nainen Kuvio 115. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden asema nykyisen työpaikkansa organisaatiossa sukupuolen mukaan syksyllä 2000. N = 270. Johtoasemassa työskentelivät muita useammin soveltavan biologian sekä maa- ja kotitalousteknologian laitoksilta valmistuneet, joskin kaikista pääainelaitosryhmistä osa kuului työpaikkansa organisaatiossa johtoasemaan. Sen sijaan keskijohtoon lukeutuivat muita useammin kotieläintieteilijät. Asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa työskenteli sen sijaan merkittävä osa kaikkien pääainelaitosten edustajista, muita selvästi useammin kuitenkin limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valistuneet ja muita selvästi harvemmin elintarviketeknologian ja kotieläintieteen laitokselta valmistuneet. Toimihenkilöitä oli kaikissa muissa ryhmissä paitsi limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valmistuneissa, eniten toimihenkilöitä oli elintarviketeknologian laitokselta valmistuneissa. Työntekijöihin lukeutuvia oli selvästi eniten limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valmistuneissa mutta ei lainkaan maa- 226
ja kotitalousteknologian sekä metsäekologian, metsäekonomian ja metsävarojen käytön laitoksilta valmistuneissa. Eniten johtoasemassa työskenteleviä oli lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneissa ja keskijohdossa työskenteleviä eniten vuonna 1997 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneissa. Asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa työskenneltiin sitä useammin, mitä korkeampi vuonna 1997 suoritetun tutkinnon aste oli. Toimihenkilöihin lukeutui vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ja työntekijöihin selvästi muita useammin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Lisensiaateista ja tohtoreista työntekijöihin ei kuulunut kukaan. 16.7.4 Työnantajan toimiala Kysyttäessä työantajan toimialaa maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista lähes neljännes ei osannut sijoittaa työnantajansa toimialaa Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL95) vaan turvautuivat valintaan muu toimiala. Luokan muu toimiala valinneilla kyseeseen saattoivat tulla erilaiset yhdistelmät eri toimialoista (esimerkiksi useampaa työtä tekevät ovat saattaneet haluta ilmoittaa useamman toimialan) mutta joukossa oli myös muun muassa vastaajia, jotka työskentelivät tutkimuksen parissa, puutarhanhoitoon tai ympäristökysymyksiin liittyvissä tehtävissä tai elintarviketeollisuuden parissa. Muu toimiala luokan jälkeen yleisin toimiala maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden työantajilla oli maatalous, riistatalous ja metsätalous, joka oli työnantajan toimiala noin 31%:lla vastaajista. Seuraavaksi yleisimmät toimialat olivat koulutus ja teollisuus, molempia edusti vastaajien työantajista noin 11%. Noin 6% ilmoitti työnantajansa toimialaksi luokan tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus ja noin 5% luokan julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus. Noin 3% edustuksen saivat toimialat kuljetus, varastointi ja tietoliikenne sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut. Noin 2%:lla työnantajan toimiala oli muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Noin prosentin tai hieman pienemmän edustuksen saivat toimialat mineraalien kaivu, rakentaminen, majoitus- ja ravitsemistoiminta, rahoitustoiminta, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot. 16.7.5 Työnantajasektorit Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneilla yleisin työantajasektori olivat yksityiset yritykset, joiden palveluksessa ilmoitti olevansa lähes kolmannes maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. Noin neljännes työskenteli muiden valtion virastojen, laitosten ja liikelaitosten palveluksessa. Järjestöjen ja säätiöiden palveluksessa puolestaan ilmoitti olevansa lähes 14% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. Yliopistot, korkeakoulut ja Suomen Akatemia työllistivät noin 11% ja kunnat/kuntainliitot noin 6% vastaajista. Itsenäisenä yrittäjänä tai freelancerina ilmoitti työskentelevänsä lähes 8% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. 227
Miehet työskentelivät naisia selvästi useammin muiden valtion virastojen, laitosten ja liikelaitosten sekä yksityisten yritysten palveluksessa ja olivat naisia useammin itsenäisenä yrittäjänä tai freelancerina. itsenäinen yrittäjä/ freelancer 7,6 % yksityinen yritys 33,1 % muu 3,3 % järjestö tai säätiö 13,5 % yliopisto, korkeakoulu tai Suomen Akatemia 11,3 % muu valtion virasto, laitos tai liikelaitos 25,1 % kunta tai kuntainliitto 6,2 % Kuvio 116. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työnantajaryhmät (nykyinen työ) syksyllä 2000. N = 275. Pääainelaitoksen mukaan tarkasteltuna yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa työskentelivät selvästi muita useammin soveltavan kemian ja mikrobiologian laitokselta valmistuneet. Kunnat ja kuntainliitot työllistivät erityisesti limnologian ja ympäristönsuojelun sekä maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneita ja järjestöt ja säätiöt kotieläintieteen laitokselta valmistuneita. Yksityisissä yrityksissä työskentelivät muita selvästi useammin elintarviketeknologian ja taloustieteen laitokselta valmistuneet ja itsenäisenä yrittäjänä/freelancerina kotieläintieteen ja soveltavan biologian laitokselta valmistuneet. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa työskenneltiin sitä useammin, mitä korkeampi vuonna 1997 suoritetun tutkinnon aste oli. Vuonna 1997 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita ei tällä sektorilla tosin työskennellyt lainkaan. Yksityisissä yrityksissä työskentelivät sen sijaan muita useammin ylemmän korkeakoulututkinnon sekä järjestöjen ja säätiöiden palveluksessa olivat muita useammin alemman sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ja muiden valtion virastojen, laitosten ja liikelaitosten palveluksessa lisensiaatit ja tohtorit. Itsenäisenä yrittäjänä/freelancerina työskentelevät olivat ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneita. 228
16.7.6 Työpaikan sijainti Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden työpaikat eivät ole keskittyneet aivan yhtä voimakkaasti Uudenmaan suuralueelle kuin muilla tiedekunnilla keskimäärin, sillä maatalousmetsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista noin 63% ilmoitti nykyisen työpaikkansa sijaitsevan Uudenmaan suuralueella. Etelä-Suomen suuralueella maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden työpaikoista sijaitsi syksyllä 2000 hieman noin 18%. Väli-Suomessa sijaitsi lähes 8% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden työpaikoista ja Itä- Suomessa hieman vähemmän. Pohjois-Suomessa sijaitsi noin 3%:n työpaikka. Suomen ulkopuolella Euroopassa työskenteli kaikissa vain noin 1% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista ja Euroopan ulkopuolella ei kukaan. Väli-Suomi 7,7 % Pohjois-Suomi 2,9 % ulkomaa, Eurooppa 1,1 % Itä-Suomi 7,3 % Etelä-Suomi 18,3 % Uusimaa 62,6 % Kuvio 117. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden nykyisen työpaikan sijainti suuralueen mukaan syksyllä 2000. N = 222. Naiset työskentelivät hieman miehiä useammin Uudenmaan suuralueella mutta miehet puolestaan naisia useammin Etelä-Suomen suuralueella. Pohjois-Suomea lukuun ottamatta muualla Suomessa sijaitsivat naisten työpaikat miesten työpaikkoja hieman useammin. Kaikki ulkomailla työskentelevät olivat naisia. Erityisen voimakkaasti Uudenmaan suuralueelle olivat keskittyneet vuonna 1997 tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden työpaikat ja tasaisimmin eri puolille Suomea olivat jakautuneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työpaikat. Ulkomailla työskentelevät olivat vuonna 1997 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Erityisen voimakkaasti Uudenmaan suuralueelle olivat keskittyneet soveltavan kemian ja mikrobiologian sekä limnologian ja ympäristönsuojelun laitoksilta valmistuneiden työpaikat ja Etelä-Suomen suuralueella elintarviketeknologian sekä kotieläintieteen laitoksilta valmistuneiden työpaikat. Tasaisimmin eri puolille Suomea olivat jakautuneet kotieläintieteen ja soveltavan 229
biologian laitoksilta valmistuneet. Ulkomailla työskentelevät olivat soveltavan biologian tai taloustieteen laitoksilta valmistuneita. Kotiseudullaan 49 työpaikkansa ilmoitti sijaitsevan lähes 36% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. Miehistä hieman naisia selvästi useampi ilmoitti nykyisen työpaikkansa sijaitsevan kotiseudullaan. Työpaikka sijaitsi kotiseudulla muita harvemmin lisensiaateilla ja muita useammin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Muita useammin kotiseudullaan työskentelivät soveltavan kemian ja mikrobiologian sekä limnologian ja ympäristönsuojelun laitoksilta valmistuneet. Kotiseudulla sijaitseviin työpaikkoihin vaadittiin akateeminen koulutus harvemmin kuin työpaikkoihin, jotka eivät sijainneet vastaajan kotiseudulla. 16.7.7 Nykyisen työn ja yliopistokoulutuksen vastaavuus Noin 56% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista ilmoitti nykyisen työnsä vastaavan täysin yliopisto-koulutustaan. Noin 35%:n mielestä nykyinen työ vastasi yliopistokoulutusta jonkin verran ja hieman yli 8%:lla ei lainkaan. Miehet olivat naisia hieman useammin työssä, joka ei vastaa yliopistokoulutusta lainkaan ja naiset puolestaan selvästi useammin työssä, joka vastaa yliopistokoulutusta täysin. Nykyinen työ vastasi yliopistokoulutusta eniten tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneilla. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista peräti 29% olikin tilanteessa, jossa nykyinen työ ei vastannut yliopistokoulutusta lainkaan. Tohtoreista ja lisensiaateista sen sijaan tällaisessa tilanteessa ei ollut kukaan. Muita useammin yliopistokoulutusta täysin vastaavassa työssä olivat limnologian ja ympäristösuojelun sekä soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksilta valmistuneet. Elintarviketeknologian sekä soveltavan biologian laitoksilta valmistuneet olivat sen sijaan muita useammin työssä, joka ei vastaa lainkaan yliopistokoulutusta. 49 Mukaan on laskettu myös ne pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat vastaajat, jotka ilmoittivat työpaikkansa sijaitsevan kotiseudullaan. 230
elintarviketeknologia kotieläintiede limnologia ja ympäristönsuojelu maa- ja kotitalousteknologia metsäekologia, metsäekonomia ja metsävarojen käyttö soveltava biologia soveltava kemia ja mikrobiologia taloustiede MAATALOUS-METSÄTIETELIJÄT YHTEENSÄ 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % täysin jonkin verran ei lainkaan Kuvio 118. Nykyisen työn ja yliopistokoulutuksen vastaavuus Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla (kaikki tutkintoasteet) pääainelaitoksen mukaan syksyllä 2000. Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista 66% ilmoitti olevansa työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto ja peräti 29% työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Hieman alle 5% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista ei osannut sanoa, vaaditaanko heidän nykyiseen työhönsä akateeminen tutkinto. Miehet olivat naisia useammin työssä, johon ei vaadita akateemista tutkintoa. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneista kaikki ilmoittivat olevansa työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto. Sen sijaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista lähes 57% ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 31% oli työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Noin 14% alemman korkeakoulututkinnon ja noin 5% ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ei osannut määritellä vaaditaanko nykyiseen työhön akateeminen tutkinto. Muita useammin työssä, johon ei vaadita akateemista koulutusta olivat elintarviketeknologian sekä soveltavan biologian laitoksilta valmistuneet. Samassa tilanteessa oli myös lähes 36% taloustieteen laitokselta valmistuneista. Selvästi muita useammin työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto, olivat sen sijaan soveltavan kemian ja mikrobiologian laitokselta valmistuneet vastaajat. Vastaajat, jotka ilmoittivat, ettei heidän työhönsä vaadita akateemista tutkintoa, työskentelivät lähinnä yksityisenä yrittäjänä/freelancerina maatalous-metsätieteilijöiden kohdalla useimmiten maatalousyrittäjänä ja vastaajat, joiden työssä vaadittiin akateeminen tutkinto yliopistolla, korkeakouluissa tai Suomen Akatemiassa. 231
16.8 TYÖNHAKUPROSESSI 16.8.1 Työnhakumenetelmät ja niiden tuloksellisuus Valmistuttuaan tutkintoonsa vuonna 1997 maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet olivat etsineet työtä erityisesti seuraamalla työpaikkailmoittelua Internetissä ja ilmoitustauluilla ja vastaamalla lehti-ilmoituksiin. Yli puolet maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista ilmoitti etsineensä työtä myös ottamalla oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin ja kyselemällä työmahdollisuuksia ystäviltä ja tutuilta. Työvoimatoimiston ja ammattijärjestöjen välityksellä sekä harkitsemalla muita työllistymisvaihtoehtoja kuin palkkatyötä kertoi työtä etsineensä lähes kolme kymmenestä. Entisestä harjoittelupaikastaan työtä oli hakenut neljännes ja lähes yhtä moni oli hyödyntänyt yliopiston rekrytointipalveluiden tarjoamia palveluita. Tehokkaimmat työnhakukeinot olivat vastaajille olleet lehti-ilmoituksiin vastaaminen sekä omaaloitteinen yhteydenotto työnantajaan, molempien menetelmien avulla työtä oli saanut jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen noin neljännes maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. Työmahdollisuuksien kyseleminen ystäväpiiriltä oli tuonut työtä noin 14%:lle ja työn hakeminen entisestä harjoittelupaikasta sekä työpaikkailmoittelun seuraaminen Internetissä ja ilmoitustauluilla vajaalle kymmenykselle. Työvoimatoimiston avulla töitä oli saanut noin 4% vastaajista ja ammattijärjestön kautta noin 3%. Yliopiston rekrytointipalveluiden avulla oli työtä saanut neljä vastaajaa eli hieman yli 1% vastaajista. 232
muun työpaikkailmoittelun seuraaminen (Internet, ilmoitustaulut) lehti-ilmoituksiin vastaaminen oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan työmahdollisuuksien kyseleminen ystäviltä ja tutuilta työvoimatoimisto muiden työllistymismahdollisuuksien harkitseminen palkkatyön sijaan työn etsiminen ammattijärjestön kautta työn hakeminen entisestä harjoittelupaikasta yliopiston rekrytointipalveluiden tarjoaminen palveluiden käyttäminen muu työnhakukeino 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % saanut menetelmän avulla työtä käyttänyt menetelmää Kuvio 119. Työnhakukeinojen käyttö ja niiden tuloksellisuus vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen syksyyn 2000 mennessä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla. 16.8.2 Mitä kautta nykyinen työ saatu? Yleisin tapa saada nykyinen työ oli maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneilla se, että heidät oli pyydetty tai kutsuttu työhön. Tällä tavalla nykyisen työnsä oli saanut peräti 22% vastaajista. Lähes yhtä moni oli saanut työnsä lehti-ilmoitukseen vastaamalla. Seuraavaksi yleisimmäksi nousivat muut kuin kysymyksessä mainitut työnhakumenetelmät sekä oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan. Muut työnhakukeinot tarkoittivat maatalous-metsätieteilijöiden kohdalla muun muassa erilaisia yhdistelmiä kysymyksessä mainituista menetelmistä mutta myös esimerkiksi apurahan saamista tutkimustyötä varten tai tilannetta, jossa aiempi työsuhteita samaan työnantajaan oli tavalla tai toisella tuottanut nykyisenkin työn. Noin 7% ilmoitti saaneensa nykyisen työnsä ystäviltä ja tutuilta kyselemällä ja hieman harvempi seuraamalla Internetissä ja/tai ilmoitustaululuille työpaikkailmoittelua. Noin 5% ilmoitti työllistyneensä entiseen harjoittelupaikkaansa ja hieman harvempi harkitsemalla muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan. Työvoimatoimiston ja ammattijärjestön kautta nykyisen työnsä ilmoitti saaneensa noin 2% vastaajista ja yliopiston rekrytointipalveluiden kautta noin 1% maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista. 233
Miehet olivat saaneet nykyisen työnsä naisia useammin vastaamalla lehti-ilmoituksiin, seuraamalla työpaikkailmoittelua Internetissä ja ilmoitustauluilla sekä kyselemällä työmahdollisuuksia ystäviltä ja tutuilta. Miehiä oli myös pyydetty naisia useammin nykyiseen työhönsä. Naiset olivat puolestaan saaneet nykyisen työnsä miehiä useammin erityisesti ottamalla itse yhteyttä työnantajaan. Muilta osin menetelmissä, joita kautta nykyinen työ on saatu, ei esiintynyt erityisen merkittäviä eroja naisten ja miesten välillä. Lehti-ilmoituksiin vastaamalla nykyisen työnsä olivat saaneet selvästi muita useammin kotieläintieteen laitokselta valmistuneet ja kyselemällä työmahdollisuuksista ystäviltä ja tutuilta maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneet. Ottamalla itse yhteyttä työnantajaan sekä työvoimatoimiston kautta nykyisen työnsä olivat saaneet erityisesti limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselta valmistuneet. Erityisen usein nykyiseen työhönsä oli pyydetty kotieläintieteen, limnologian ja ympäristönsuojelun sekä taloustieteen laitokselta valmistuneita mutta ei lainkaan maa- ja kotitalousteknologian laitokselta valmistuneita. Tutkintoasteen mukaan nykyiseen työhön oli pyydetty/kutsuttu erisyisesti vuonna 1997 lisensiaatin tutkinnon suorittaneita. pyydetty töihin/työnantaja ottanut yhteyttä tms. vastannut lehti-ilmoituksiin 20,6 22,2 muu työnhakukeino ottanut itse yhteyttä työnantajiin oma-aloitteisesti 15,1 15,1 kysellyt työmahdollisuuksia ystäviltä ja tutuilta seurannut muuta työpaikkailmoittelua (Internet, ilmoitustaulut) hakenut työtä entisestä harjoittelupaikasta harkinnut muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan 7,1 6,3 5,2 4,4 etsinyt työtä ammattijärjestön kautta käyttänyt työvoimatoimistoa käyttänyt yliopiston rekrytointipalveluiden tarjoamia palveluita 0,8 1,6 1,6 0 5 10 15 20 25 % Kuvio 120. Työnhakumenetelmä, jolla Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneet ovat saaneet nykyisen työnsä. N = 252. 16.8.3 Työpaikan saantiin vaikuttaneet tekijät Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden oman arvion mukaan siihen, että he saivat nykyisen työpaikkansa, vaikuttivat selvästi eniten henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoona, pääaine sekä oman alan työkokemus. Myös oma aktiivinen työnhaku, kielitaito sekä atk-taidot olivat verrattain merkityksellisiä nykyisen työn saannille. Seuraavaksi eniten vastaajien arvion mukaan merkitystä oli sivuaineilla, opiskeluaikaisella harjoittelulla, muulla kuin oman alan työkokemuksella, jollakin erityisosaamisella sekä itse luodulla verkostolla. 234